Turisti kysyy: Puskurivaraajan kytkentä

[Timo Karhu]

Terve,

päätin aloittaa uuden ketjun kun monessa paikassa asiaa käsitelty, mutta ei yksinomaan minun parametreilläni. Olen tähän mennessä kerännyt ymmärryksen että puskurin voi kytkeä useammallakin tavalla.
Minun olisi pitänyt kysyä tämä jo ajat sitten, mutta minulla on vesien laskuun vielä viikko eli pienellä rahalla kytkentä on korjattavissa, jos - arvon ammattilaisraati - näette kytkennässä ongelmia.

Eli patteriverkkotalo, hakusessa hullunkierto, Nibe F1145, VPB200 ja UKV100.


(asiaan liittymättömät liitännät ei kuvattu
XL 1 Liitäntä, lämpöjohto meno
XL 2 Liitäntä, lämpöjohto paluu
XL 9 Liitäntä, lämminvesivaraaja)

Tarkennuksena että yo kuvaus on nyt se miten putkari meinaa vehkeet kytkeä. Meneekö oikein?

[rayb]

UKV-tankin 3-putkikytkentä on minusta parempi kytkentätapa.
Radiaattorijärjestelmän paluuputki yhdistetään suoraan Niben paluuputkeen ja paluuputkestä T-kulmalla vain yksi putki UKV-tankin pohjaan. ( 4-putki kytkennällä menovesi ja paluuvesi helposti sekoittuu lämpösyklin loppuvaiheessa)

[Timo Karhu]

UKV-tankin 3-putkikytkentä on minusta parempi kytkentätapa.
Radiaattorijärjestelmän paluuputki yhdistetään suoraan Niben paluuputkeen ja paluuputkestä T-kulmalla vain yksi putki UKV-tankin pohjaan. ( 4-putki kytkennällä menovesi ja paluuvesi helposti sekoittuu lämpösyklin loppuvaiheessa)

Ihan samaa figureerattiin putkarin kanssa. Taisin myöhästyä, kellarissa odotti yo kytkentä. Mennään tällä, toi ei varmaan ole ihan mahdoton vaihtaa 3-malliin. Ei vaan löydetty selkeää ohjetta. Olis pitäny tajuta kysyä aiemmin..

[sumu]

Luonnollisesti siellä on vaihtoventtili, mikä kuvassa ei näy?
Minulla on just niin että paluu pattereilta menee suoraan Nibelle, ei siis takaisin puskuriin, ja toimii hyvin. Puskurille palaa vain erillisen lattiapiirin vesi.

[Timo Karhu]

Luonnollisesti siellä on vaihtoventtili, mikä kuvassa ei näy?
Minulla on just niin että paluu pattereilta menee suoraan Nibelle, ei siis takaisin puskuriin, ja toimii hyvin. Puskurille palaa vain erillisen lattiapiirin vesi.

No juu, se kun on Niben sisällä niin jätin piirtämättä. Lattialämmityksen tapauksessa en kysyisikään, mutta patterit ja haluamani jatkuva kierto toi tämän dilemman esille.
Voi olla että tauko kierrossa ei haittaisi oikeasti mutta jokin käski menemään tähän suuntaan.

[Rusinaseppo]

Mites sitten kaksiputkikytkentä onnistuisi? Pumpulta meno puskurin alas ja päältä lähtö pattereille, paluu suoraan pumpulle. Mihinkäs kolmatta nyt tarviikaan?

[sumu]

Itse asiassa minulla menee juuri kaksiputkikytkentänä ja toimii ok. Tauko käyttöveden teossa ei haittaa patterikiertoa. Tuo lattiakierto elää omaa elämäänsä ja ei vaikuta asiaan.

[Timo Karhu]

Mites sitten kaksiputkikytkentä onnistuisi? Pumpulta meno puskurin alas ja päältä lähtö pattereille, paluu suoraan pumpulle. Mihinkäs kolmatta nyt tarviikaan?

Tää taitaa olla se suositus jos ei halua jatkuvaa kiertoa pattereilleen, vaan että kierto pysähtyy käyttöveden lämmityksen ajaksi.

(lisäsin tuon vaihtoventtiilin kuvaan [edit] ilman muita releitä)

Eli jos pumpulta tuleva menovesi (XL1) suljetaan vaihtoventtiilin toimesta käyttöveden teon ajaksi (ja XL9 avataan), ja UKV100 olisi sarjassa patteriverkoston kanssa, niin eikö kiertovesipumppu polkisi tyhjää tällöin? Eli siis tarkoitan että joku 'kolmijalkainen' lähestyminen on vähintään oltava ilman mitään lisävaihtoventtiilivirityksiä.

[Timo Karhu]

Itse asiassa minulla menee juuri kaksiputkikytkentänä ja toimii ok. Tauko käyttöveden teossa ei haittaa patterikiertoa. Tuo lattiakierto elää omaa elämäänsä ja ei vaikuta asiaan.

Onko sulla sen puskuritankin jälkeen erillinen kiertovesipumppu vai kiertääkö vesi maalämpöpumpun voimin?

[sumu]

Minulla on patterikierrolle oma kv pumppu ja lisäksi lattiakierrolle omansa. Eli Niben oma kv pumppu mukaanlukien 3 pumppua. Ne lisäpumput tyyppiä Grundfos Alpha 2 joka "haistaa" virtauksesta kun ei kiertoon tarvetta, eli vetää itse tehot alas. Toimii todella hyvin.

[sumu]

Ja pumput siis puskurin jälkeen ... Patterien paluu takaisin Nibelle.

[mlpmlp]

Meilläkin tuollainen kolmiputkikytkentä ja erillinen KV-pumppu puskurivaraajan jälkeen patteriverkolle.

Olen pohtinut tuota paluuveden lämpötilaa että näyttääköhän mittari oikein kun siinä tulee sekoittunutta vettä... Meno- ja paluuveden lämpötiladeltaa taitaa olla vaikeampi säätää kohdalleen. Menolämpö tulee BT25:ltä.

[Timo Karhu]

Sumun pumput ovat sitten oikein hitekkiä! Hitto, mä katon tän pelin tällä 4-putkimallilla loppuun ja tulen sitten ensi talvena itkemään kun ei toimi..

[seppaant]

Sumun pumput ovat sitten oikein hitekkiä! Hitto, mä katon tän pelin tällä 4-putkimallilla loppuun ja tulen sitten ensi talvena itkemään kun ei toimi..

Kyllä se toimii, kun lämpöpumpun ja patteripiirin virtaukset ovat oikeassa suhteessa toisiinsa nähden.

ATS

[Peca]

Sumun pumput ovat sitten oikein hitekkiä! Hitto, mä katon tän pelin tällä 4-putkimallilla loppuun ja tulen sitten ensi talvena itkemään kun ei toimi..

Laita tuohon patteripiiristä UKV100 palaavaan putkeen T-haaralla linja suoraan Niben paluuseen ja siihen "väli"-putkeen linjasäätö väliin. Jos linjasäätö kiinni, vesi kiertää työsäiliön alaosan kautta, jos linjasäätö auki, patteripiiristä vesi palaa suoraan Nibelle.

Isommissa kiinteistökoneissa on tapana tehdä niin.

-Peca-

[Huippukallio]

Mistä tuossa kuvan makaisessa casessa mitataan patteriverkon lämpötila, eli missä bt25?

[sam68]

Mistä tuossa kuvan makaisessa casessa mitataan patteriverkon lämpötila, eli missä bt25?

Ennen ulkoista pumppua aina mittaus. Tietysti menoputkessa. Pumppuhan voi olla paluussa..

[rayb]

Tässä aikaisemassa viestissä "seppant " piti tärkeänä lämpöpumpun ja patteripiirin virtausten oikeata suhdetta toisiinsa nähden,kun UKV-tankki on kytketty 4-putkikytkennällä. Sama pätee myöskin UKV-tankin 3-putkikytkennällä.

Tässä virtausesimerkki 1.
Maalämpöpumpun LJ-pumpun virtaus 1000 l/h .
Radiaattorijärjestelmän kiertovesipumpun virtaus 900 l/h.

Tällöin 90% lämpöpumpun tehosta lämmittää taloa, 10% lämmitysvedestä lataa UKV-tankkia ylhäältä alaspäin ja lämmittää lämpöpumpun palaavaa vettä.
Tämä johtaa pätkäkäyntiin ja alenevaan hyötysuhteeseen.
Mitä suurempi tämä lämpöenergian ohivirtaus on sitä suurempi on tarve nostaa lämpökäyrää kun talossa on lämmöntarvetta.

Virtausesimerkki 2.
Maalämpöpumpun LJ-pumpun virtaus 1000 l/h.
Radiaattorijärjestelmän virtaus 1100 l/h.

Tällöin 100% lämpöpumpun tehosta lämmittää taloa ja 100 l/h radiaattorijärjestelmän paluuvettä lataa UKV-tankkia pohjasta ylöspäin sekoittuen myös lämpöiseen radiaattorimenoveteen,alentaen sen lämpötilaa noin 1C astetta.Tämä ei ole toivottavaa,tosin suurempi virtaus radiaattoreissa nostaa radiaattoreiden keskilämpötilaa samalla menoveden lämpötilalla kun esimerkissä 1.

Näistä esimerkeistä ymmärtää miksi Nibe manuaalissa suosittelee UKV-100 tankin 2-putkikytkentää, missä aina 100% lämpöpumpun tehosta lataa tankkia ja lämmittää taloa.

4-putki ja 3-putkikytkennän virtauksien säätäminen oikeaan "balanssiin" vaatii virtausmittarin käyttöä ja jos järjestelmässä on monta sulkevaa termostaattia niin niistä on vaan haittaa.

Minulla on oma UKV-tankki kytketty viidellä sulkuhanalla siten että voin tilanteen mukaan kytkeä tankki 2-putki,3-putki tai 4-putkikytkenällä.
Tällä hetkellä on 3-putkikytkentä käytössä ja pyrin esimerkki 2 mukaiseen virtaukseen.

[tomppeli]

Toivon, että tämä ei herätä pumppukauppiaissa ärtymystä, en halua missään nimessä provosoida ketään.
En itse ole missään tekemisissä tämä bisneksen kanssa.
En voi kuitenkaan olla osallistumatta tähän keskusteluun.
Tätä palstaa lukee moni, joka on aikeissa hankkia maalämmityksen. He hakevat täältä tietoa.
Siksi tämä vuodatus.!

Halusiaisin taasen sanoa sen, kuinka paljon helpompaa on hoitaa patterilämmitteisen talon lämmitys tulistus, eli ns. suomipumpulla.
Siinä ei tarvitse miettiä näitä lisäsäliö- tai hullunkierto -ongelmia, kun se on alunperin suunniteltu patteriverkostoa varten.

Patteriveden kiertopumpun teholuokka tai säätäminen ei myöskään mitenkään vaikuta lauhduttimen kiertoon tai sen lauhduttimen kuormitukseen.
Patterierron pysähtyminenkään ei aiheuta mitään häiriötilannetta lämpöpumpulle.

Ainoa harmi on, että tulistuspumpun hankintahinta on korkeampi.
Silti, kun lasketaan kaikki lisävarusteet, jotka tarvitaan vaihtoventtiilikoneeseen, jotta siitäkin saisi hyvän pumpun patteriverkolle, nousee senkin hinta lähes samaan, kuin tulistuspumpun hinta on.

Vaihtoventtiilikone on hyvä ja edullinen ratkaisu betoniin vaaraavalle lattialämmitykselle ja siihen se soveltuu hyvin.
Tulistuspummpu toimii hyvin patteriverkostolla.

[keisari kyy]

Mulla tulee patteripaluu lämpöpumpulle varaajasta menevään linjaan. Ei ole ollut murheita delta T:n kanssa yhtään. 0,5-1 asteen muutos kun ulkoinen kv-pumppu käy vrt sisäisellä ajettaessa.

Eli varaajassa 3 lähtöä, yksi patterikiertoon, yksi lämpöpumpulle ja yksi lämpöpumpusta tulevaan virtaukseen.

KV-varaajalle omat yhteet...

Suomipumpun ja niben hintaero mulle tehdyissä tarjouksissa 22000(varaukset vielä 2,5k€:lle läpivientien, maaosuuden yms takia)
Osateho nibe tuli maksamaan kaivoinen n.15500. Nyt kahtena talvena kulunut 1100kWh suoraa sähköä.

Ei niitä hullunkiertojakaan tarvitse kuin kerran miettiä oikein niin homma toimii....

[sam68]

Jos puskurivaraajasta saa joku tehtyä ongelman niin pohja on aika heikko. Tarkoitan asentajia.
Ei voi olla helpompaa eli jos ei ole vesipatteri iv-konetta niin kahdella putkella ilman hullunkiertoa ja jos on niin vaikka neljällä ja vähintään samantehoinen ulkoinen pumppu kuin sisäinen on. Ei pitäisi olla hirveän vaikeaa tehdä tuosta toimivaa.

[Timo Karhu]

...jos ei ole vesipatteri iv-konetta niin kahdella putkella ilman hullunkiertoa ja jos on niin vaikka neljällä ja vähintään samantehoinen ulkoinen pumppu kuin sisäinen on....

No nysse oli IV-vesipatteri olisi tulossa, minkälaista kytkentää ehdotat?

[justus01]

No nysse oli IV-vesipatteri olisi tulossa, minkälaista kytkentää ehdotat?

Enervent LTR-3 vesipatterilla?  :-?
Meinaatko asentaa tuon IV-patterin:n välikatolle?
Tuollaisessa tapauksessa IV-patterille pitää laittaa oma glykolipiiri.

[Timo Karhu]

Enervent LTR-3 vesipatterilla?  :-?
Meinaatko asentaa tuon IVK:n välikatolle?
Tuollaisessa tapauksessa IV-patterille pitää laittaa oma glykolipiiri.

Juu, Enervent LTR-3 vesipatterilla seisoo jo kellarissa itse pykätyllä jalustallaan. Kanavat hormiin jos mahtuvat (ei ole vielä saatu paikoilleen). Koneen yltä menee kellarin katossa olohuoneen patteriputket, olis kiva ryöstää siitä. Mutta jokin viestii että vesipatteri vaatii enemmän viritystä..

[justus01]

Enervent LTR-3 vesipatterilla?  :-?
Meinaatko asentaa tuon IVK:n välikatolle?
Tuollaisessa tapauksessa IV-patterille pitää laittaa oma glykolipiiri.

Juu, Enervent LTR-3 vesipatterilla seisoo jo kellarissa itse pykätyllä jalustallaan. Kanavat hormiin jos mahtuvat (ei ole vielä saatu paikoilleen). Koneen yltä menee kellarin katossa olohuoneen patteriputket, olis kiva ryöstää siitä. Mutta jokin viestii että vesipatteri vaatii enemmän viritystä..

Jos IVK ja patteri tulee lämpimään/puolilämpimään tilaan, niin glykolipiiri ei lienee ole välttämätön, pysynee sulana pidemmänkin sähkökatkon ajan kunhan perhospeltit toimii.

Montako patteria on olisi kierrossa vielä iv-patterin jälkeen?
Toimintaa ajatellen voisi olla parempi, jos IV-patteri olisi muun patteriverkoston rinnalla. Eli kv-pumpun lähdön ja patteriverkon paluun välissä.

Jos menee iv-putket talon seinien lämpimällä puolella, niin kannattaa lämmittää tuloilmaa tuolla patterilla aina kun on vähänkään lämmitystarvetta. Voi pudottaa lämmityskäyrää alemmaksi/loivemmaksi...

[Timo Karhu]

Montako patteria on olisi kierrossa vielä iv-patterin jälkeen?
Toimintaa ajatellen voisi olla parempi, jos IV-patteri olisi muun patteriverkoston rinnalla. Eli kv-pumpun lähdön ja patteriverkon paluun välissä.

Jos menee iv-putket talon seinien lämpimällä puolella, niin kannattaa lämmittää tuloilmaa tuolla patterilla aina kun on vähänkään lämmitystarvetta. Voi pudottaa lämmityskäyrää alemmaksi/loivemmaksi...

Hyvä kun sanoit. Itseasiassa tajusin vasta nyt että ryöstökohta on putkimies-myyjän tekemänä patteriverkon tyhjennysventtiilit, jotka ovat ennen mitään pattereita. Eli siis tuossa yllä olevassa periaatekuvassani paikka olisi heti UKVn ja KV-pumpun jälkeen. Kyseessä rinnankytkentä vaikka kuva vihjaa toisin. IV-patterin jälkeen radiaattoreita: asuinkerros 7 kpl ja yläkerta 3 kpl ja tulossa vielä lisää 5 kpl. Fyysistä putkimatkaa pumpulta on noin 5m.
Käyrän alennus ja lämmön tasaisuus tässä oli taka-ajatuksena mutta saas nähdä kuinka gringon käy kun MLP sahaa kiertoveden lämpöä ees taas. Ehkä Enerventti osaa kompensoida tätä suntillansa ja logiikallaan.

[Andrew]

Jos Nibe suosittelee vain kaksiputkikytkentää koska se on tehokkain mahdollinen kytkentä, niin mitkä voisivat olla syitä miksi jotkut valitsevat muunlaisen kytkennän ?

Kun käytetään suositeltavaa 2-putkikytkentää ja
1) riittävillä automaattisilla venttiileillä ja antureilla ja
2) riittävän suurella puskurivaraajalla ja
3) sinulla on riittävä tila varastoida edellämainitut
niin voitko olla varma silloin että sinulla on optimaalinen systeemi joka toimii niin hyvin että esim. pattereista ei tule laajennuksen aiheuttamaa ääntä
t. Andrewn vaimo Ilona  

[Timo Karhu]

Moi Ilona-Andrew,

valotan vain omaa ratkaisuani, minä en edelleenkään tiedä mikä on paras kytkentä. Annetaan gurujen kommentoida sitä.
Itse halusin 3 tai 4 putkikytkennän ajatuksella ettei patteriverkon kierto pysähdy. Toivoin tällä menolämpötilan muuttuvan 'rauhallisemmin' pumpun pysähtyessä tai alkaessa tekemään käyttövettä sekä sitä kautta hillitsevän käynnistyksiä. En pysty toteamaan tätä kun ei ole kokemusta muista kytkennöistä.
Sen verran ehdin keväällä lämmittää että yhtäkään napsua ei yo. kytkennällä kuulunut.

[Timo Karhu]

Nyt olen koko syksyn hinkannut pumppujen suhdetta tässä 4-putkikytkennässä ja noin yhteenvetona voisin sanoa että tuo kuvaaja Nibestä on melkeinpä sama koko ajan. Mielestäni parhaimman tasapainon olen saanut verkoston paluuputken lämpömittarin ja Nibe BT3/tulon ollessa mittatarkkuuden puitteissa melkein samat.
Ulkoinen kiertovesipumppu on Grundfoss UPS 25-40, II-asennolla. Putkitopologia täällä on nelihaarainen tähti, 3 haaraa ehkä suunnilleen 20m ja neljäs 4m. Patterimäärät 4, 6, 6 ja 2.
Sisäinen kiertovesipumppu on Grunfoss UPM2 25-75, 15% asetuksella. Jo nosto 20% alkaa kasvattamaan BT3 paluulämpötilaa ja verkon paluujohdon lämpötilaeroa niin että sen huomaa.



Kaksi asiaa arveluttavat:

• Meno/BT2 ja verkko meno BT25 4-5 asteen ero. Ensin selitin tämän eron itselleni sillä että tankki latautuu sillä 4 asteella. Odottaisin niiden lähentyvän loppua kohden mutta näin ei käy. Onkohan vielä liian lämmintä eli jakso on liian lyhyt? Eli siis asteminuutit (180) kuolevat ennenkuin tankki latautuu
• Edelliseen liittyen, BT25 romahtaa tasan heti kun pumppu ei syydä energiaa. Eli tuskinpa tankki on juurikaan lataantunut..?

Sikäli käyntijaksohan näyttää hyvältä, ensimmäistäkään napsua ei ole kuultu oli nopeudet mitä tahansa ja sisällä on tasainen lämpötila. Mutta hyötysuhteen nimissä, pitäisiköhän ensi keväänä heivata tuo ulkoinen pumppu pois ja mennä selkeästi 2 röörillä?

[kotikallio]

>>Mielestäni parhaimman tasapainon olen saanut verkoston paluuputken lämpömittarin ja Nibe BT3/tulon ollessa mittatarkkuuden puitteissa melkein samat.

Miten olet tuossa määritellyt "parhaimman", eli mitä haet ?

Itselläni saman tapainen systeemi, tosin n. 300l varaaja.  Tein pikatestin 20% ja 50% nopeudella, ja vertasin lauhduttimen lähtölämpöä (kylmäaine).  Kuvittelen että alempi lämpö kertoo paremmasta lauhtumisesta, joka johtaa parempaan hyötysuhteeseen. 50% nopeus antoi n 2 astetta alemman lukeman anturiin BT12 (lauhdutin meno), vaikka paluuveden lämpö BT3 nousi samat 2 astetta. Tämä oli yksittäinen testi ( ei siis erityisen luotettava), muutin nopeutta saman käyntijakson aikana, ja annoin tasaantua.  Ensin 50%, sitten 20%, ja sitten takaisin 50%.
Minulla ei näy eroa varaajan latauslämmön ja verkon syötön välillä; yhteet ovat samalla korkeudella pytyssä, ja samat lämmöt tietty.  Eikä verkon syötön lämpö tipahda yhtään pumpun sammuessa, koskapa olen ladannut varaajan.
Myös käyntijakso pitenee 50% asetuksella, toisin kuin tuolla aiemmin oli epäilty. Kun delta jää pienemmäksi, pyyntilämmön ylitys on hitaampaa, ja jakso pitenee.
Tuo isompi varaaja varmaan jotakin muuttaa, joten 50% voi olla liikaa 100l pytyn  kanssa (?), mutta minulla delta pysyy suositusrajoissa; aluksi 6, lopussa 5 astetta.

Näkeekö joku tuossa pikatestimenetelmässä tai johtopäätöksissä ilmeisen virheen ? Alustava johtopäätös siis, että hyötysuhdeoptimia minun tapauksessani kannattaa hakea paremminkin pienen kuin suuren deltan suunnasta. Olen tässä hakemassa säätöjä omalle systeemilleni, joka on vasta pari kuukautta hyrrännyt.

Tekisi mieli arvella, että Timonkin tapauksessa varaaja kannattaisi ladata kunnolla. Siis jaksottainen latauskierto reilusti isommaksi kuin jatkuva purkupuolen kierto.  Mutta arvailumoodissa tässä tietysti olen.

[Timo Karhu]

Miten olet tuossa määritellyt "parhaimman", eli mitä haet ?

Korkella tasolla haen oikeastaan sitä että onko 4-putkisysteemillä hyötysuhteeni kuitenkin sen verran hyvä ettei kannata harkita pyytää putkaria muuttamaan 2-putkisysteemiksi.
Kahdella putkella ja sisäisellä pumpulla olisi todennäköisesti ollut yksinkertaisin ja paras. Nyt tiedän että se kämppä ei ihan heti jäähdy vaikkei patteriverkossa ihan joka hetki vettä kiertäisikään.

[Matias]

Korkella tasolla haen oikeastaan sitä että onko 4-putkisysteemillä hyötysuhteeni kuitenkin sen verran hyvä ettei kannata harkita pyytää putkaria muuttamaan 2-putkisysteemiksi

Jos 4-putkisysteemiin laittaa sulut sopiviin paikkoihin niin niillä voisi valita/kokeilla eri virtausvaihtoehtoja.

[kotikallio]

Korkella tasolla haen oikeastaan sitä että onko 4-putkisysteemillä hyötysuhteeni kuitenkin sen verran hyvä ettei kannata harkita pyytää putkaria muuttamaan 2-putkisysteemiksi.

Opintojen tässä vaiheessa en ymmärrä miksei olisi, jos säädät kierron niin, että varaaja tulee myös hyödynnetyksi, eli ladataan "täyteen". Sama vesitilavuus on silloin aktiivikäytössä, olipa neli- tai kaksiputkinen.
Neliputkisessa on se lisäbonus, ettei vanhan patteriverkon moskaa ajeta suoraan pumppuun, lämmönvaihdinta tukkeamaan, tai vähintään heikentämään. Tuolla Thermian puolella on näistä tarinaa.  Arvelen että varaaja toimii hyvinkin paluupuolen moskan "laskeutusaltaana", joka muuten pitäisi erikseen asentaa. En usko paljoakaan noihin putkiosina tuleviin mutasuodattimiin hyvin hienojakoisen tavaran osalta, ja sellaista minun pattereistani  löytyy. Vaihdoin pari suosiolla isommiksi, ja mustaa kuraa tuli vanhoja tyhjentäessä aika tavalla. Mitä lie magnetiittia.

Varmistelin omia johtopäätöksiäni kiertonopeuksista vielä yön yli lokeilla, ja kyllä se näyttää ihan samaan viittaavan.  Hyvyyden mittarina pidän siis (alhaista) lauhtumislämpötilaa yli käyntijakson, kunnes joku kertoo paremman.

[Timo Karhu]

Varmistelin omia johtopäätöksiäni kiertonopeuksista vielä yön yli lokeilla, ja kyllä se näyttää ihan samaan viittaavan.  Hyvyyden mittarina pidän siis (alhaista) lauhtumislämpötilaa yli käyntijakson, kunnes joku kertoo paremman.

Mulla tuo BT12 on melkein millilleen sama kuin BT2. Vai tarkoitatko lauhtumislämpötilalla juuri BT12:a?
Saisitko viriteltyä käyrää tänne, kiinnostaisi verrata.

[kotikallio]

BT12 on kylmäaine lauhduttimen "alapäässä", ja BT2 on kiertovesi lauhduttimen "yläpäässä", lukemat ovat melko lähellä toisiaan "sattumalta". BT12 siis mittaa lauhtumisen hyvyyttä.

Käyrät taitavat näillä nakeilla jäädä tekemättä, mutta otin muutamia lukemia ylös.

Ajoissa integraali on 120, pyynti vakioitu 35 asteeseen, ja ulkolämpö 4-5 astetta.

Veikkausrivi : työ(min), lepo(min), BT12_a, BT12_l, BT2_a,BT2_l,  jossa

_a on jakson alusta 4 min kohdalta otettu näyte, siis tasaantunut alkulämpö
_l  on jakson loppulämpö

50%: 50, 100, 35.2, 42.5, 33.8, 41.5
20%: 34,   72, 38.9, 41.0, 37.9, 39.8

Isommalla nopeudella kuvaaja on selvästi nouseva, ja pienellä melkein vaakasuora. Keskimääräinen  lauhtumislämpö jää tuossa reilun asteen alemmaksi 50% nopeudella, jos tuo olisi suora (jota en tarkistanut). Jaksot eivät ihan identtisinä toistu, pientä vipatusta näkyy. Ero on sellainen, että euroja siitä ei juuri kerry, mutta jutunjuurta harrastajille.

[kotikallio]

1.Meno/BT2 ja verkko meno BT25 4-5 asteen ero

Missä sinulla tuo BT25 on, pytyn kyljen yhteessä vai verkon lähtöputken kyljessä, johon kuuluu ?
Kun katsoin käyrääsi maaliskuulta, siinä ei tuollaista eroa näy. Oletko siirtänyt anturin ?

2.Edelliseen liittyen, BT25 romahtaa tasan heti kun pumppu ei syydä energiaa. Eli tuskinpa tankki on juurikaan lataantunut..?

Maaliskuuussa ei romahtanut. Eikä romahda nytkään, jos pytty on ladattu, mittaus on lähtöputkesta, ja systeemi muuten kunnossa. Ei vaan voi, ei mahdu kaaliin. Mutta jos mittaat esim pytyn kyljestä vähän alempaa, voi hyvinkin näyttää tuolta.

Jokin tuossa on kovin eri tavalla kuin minun sydeemissäni. Jos pirtti on kuitenkin sopivan tasalämmin, muuten kuin termostaateilla leikkaamalla, niin mittausvirhe/tulkintavirhe/tms ?

[Timo Karhu]

Mites tää on mennyt ihan ohi..?

Missä sinulla tuo BT25 on, pytyn kyljen yhteessä vai verkon lähtöputken kyljessä, johon kuuluu ?
Kun katsoin käyrääsi maaliskuulta, siinä ei tuollaista eroa näy. Oletko siirtänyt anturin ?

Anturi on samassa paikassa heti ulkoisen pumpun jälkeen menoputkessa. Erona maaliskuuhun taitaa olla se että ulkoinen pumppu oli "I" asennolla ja sisäinen pötki oletusarvossa, oliskohan ollut 70% tai 40%.

Maaliskuuussa ei romahtanut. Eikä romahda nytkään, jos pytty on ladattu, mittaus on lähtöputkesta, ja systeemi muuten kunnossa. Ei vaan voi, ei mahdu kaaliin. Mutta jos mittaat esim pytyn kyljestä vähän alempaa, voi hyvinkin näyttää tuolta.
Jokin tuossa on kovin eri tavalla kuin minun sydeemissäni. Jos pirtti on kuitenkin sopivan tasalämmin, muuten kuin termostaateilla leikkaamalla, niin mittausvirhe/tulkintavirhe/tms ?

Okei, eli säädettävää siis olisi jäljellä. Yhden asian olen huomannut nyt vähän paremmilla pakkasilla kun masiina käy pitempään että kyllä ne hieman lähentyvät nuo BT2 ja BT25 eli kaitpa se tankki jossain kohtaa lataantuu.
Ja edelleenkään, ei ole mitään vikaa. Hienosäätöä, hienosäätöä.. 

[Timo Karhu]

Homma etenee. Nyt kun saatiin vähän pakkasia niin systeemi pyörii paremmin sille suunnitellussa ympäristössä. Kun aiemmin sisäinen lämmityskiertovesipumppu oli 15% asetuksella, niin nyt pääsin kokeilemaan muillakin asetuksilla kohtuu pakkasella (-17C).
(Ast.min -180, käyrä 4(-1), kaivopumppu 98%, sisälämpötilapyynti(toteutunut) 21,5C(21,5-22,0C), BT25 n. 50cm päässä UKV/UPS:n jälkeen putki-Armaflexin sisälle työnnettynä ilman piitahnaa, tms.)

Ulkoinen pumppu asennolla "II" (Grundfoss UPS 25-40).

• Sis. kiertovesipumppu 15% = dT[BT2-BT3] ~7,5C. dT[BT2-BT25] ~2-3C. Käyrässä BT25 laskee jyrkästi heti kun pumppu sammuu.
• Sis. kiertovesipumppu 20% = dT[BT2-BT3] ~6,5C. dT[BT2-BT25] ~1,5C. Käyrässä BT25 loivempi lasku kuin yllä kun pumppu sammuu. UKV ehkä jopa lataantui.
• Sis. kiertovesipumppu 30% = dT[BT2-BT3] ~5,3C. dT[BT2-BT25] <1C. Käyrässä BT25 vielä hieman loivempi lasku kuin yllä kun pumppu sammuu. UKV kenties lataantui hieman lisää.
• Sis. kiertovesipumppu 40% = dT[BT2-BT3] ~4,5C. dT[BT2-BT25] <1C. Käyrässä BT25 vielä taas hieman loivempi lasku kuin yllä kun pumppu sammuu. UKV kenties lataantui hieman lisää.

Kun Nibe suosittelee dT[BT2-BT3] 5-10C, niin onko mielestänne ylläolevista 7,5C parempi suunta kuin 5,3C?
Testaan nyt vielä 40%, mutta uskon Totuuden löytyvän yo. vaihtoehdoista tai niiden välimuodoista.

[edit] 40% nopeus lisätty

[kotikallio]

Minä äänestän tuota 40% vaihtoehtoa, kun (vain) arvelen sen niukasti parhaaksi noista hyötysuhteeltaan.
Omassani avasin viimeisetkin termarit levälleen, ja väänsin patterikierron Alphan nupin kaakkoon; komeasti kohisee nyt minullakin, kun Lämpö virtaa.  Sain tiputettua käyrää kaksi pistettä alaspäin sisälämmön laskematta, 6/0 - 6/-2.  Seuraus tästä oli sitten, että nyt Niben kiertopumppua pitää laittaa isommalle, jotta varaaja latautuu.  Kokeilen siinä seuraavaksi 60% asetusta, ja samoin jo hiukan Niben suositusta alemmalla deltalla mennään.  En keksi nyt tuosta mitään vaaraa, ja varttuneempien harrastajien mittauksissa hyötysuhde on aina vain parantunut isommalla virtauksella; miksei minullakin.

käyrä 4(-1),

Tässä kohtaa minun piti hieraista silmiäni, ja katsoa uudestaan.  Patteririntsikassa    

[Timo Karhu]

Tässä kohtaa minun piti hieraista silmiäni, ja katsoa uudestaan.  Patteririntsikassa

On se vaan on. Itsekin ihmetteli(e)n. Peltikatolta valuu jääpuikot kohta jo maahan saakka. Yläkerrassa ei meinaa saada lämpöä laskemaan alle 22C vaikka koko yläkerran kierto kuristettu linjasäädöllä 1:lle ja patterien (2 x C21 ja 1 x C11) virtaussäädöt Danfoss venttiileissä 3, 2 ja 1. Ilmeisesti IV koneen jälkilämmitys *) + ylös nouseva lämpö pitää yläkerran ilmaston trooppisena.
Asuinkerros on lisäeristetty/remontoitu joskus -87 - -90. Ikkunat hohkaavat pakkasta sisään. Kuulemma puusepän tekemät pokat, luokkaa -87 - -89, veikkaan että mikä tahansa tehdastekoinen halpisikkuna voittaisi nuo. Siellä pysyy tuo 21,5C - 22C. Tässä kerroksessa vaihdettu 4 uutta Purmo C22 hohkaajaa edellisten H10:n tilalle.
Kellarissa pesu- ja pukuhuoneet lämpiävät C22 ja C33:lla sekä suorasähkö lattialämmityksellä, 20,5C - 21C, loput ~60m2 kylmänä.
Käyrä oli pitkään 3(+1) mutta se jotenkin välillä antoi joinain aamuina sellaisen viileän tuulahduksen joten päädyin testaamaan 4(-1) joka nyt siis päällä.  4(0) oli jo selvästi liikaa lämpöjen noustessa asuinkerroksessa pakkasella yli 22C.
Vielä puuttuvat kokemukset yli -20C pakkasilta.

*) Itse olen varovaisesti selittänyt matalaa käyrää tuolla IV koneen kyvyillä. Vesipatterijälkilämmitys ja tuloilmapyynti 22C. Voisiko sen merkitys olla noin iso? Tai sitten meillä hohkaa joku muu mystinen lämmönlähde. Kaivon lämpö on pudonnut keväästä vähintään 3 astetta eli ainakaan maaperän odottamaton lämpeneminen ei selitä tätä