Käyttöveden lämmittämisen optimointi

[maalämmittää]

Niben ohjeet suosittelevat käyttöveden "valmistamista" 8-10C lämpötilaerolla menon ja paluun välillä.
Jotenkin loogiselta tuntuisi valita sellainen nopeus kiertovesipumpulle, jolla vesi lämpenee nopeimmin.
Kokeilin lyhyesti muutamalla asetusarvolla ja 40% nopeudella oli suurin nousunopeus (astetta/min).
Onko jollain kokemuksia aiheesta, vai onko tässä jokin muu (aloittelijan vielä ymmärtämätön) viisaus?
Nibe F1145+UKV100+200l varaaja.

[rayb]

Niben käyttöveden deltan suositusarvoilla (8-10) maalämpöpumppu pystyy tekemään lämpöisempää vettä lämmityskierukkaan joka lämmittää käyttövettä, ilman että paluuputken lämpötilaa nousee yli sallitun arvon 58 C jolloin kompressori sammuu ja vastukset kytkeytyvät. Tällä on merkitystä kun tehdään esim. 50 C lämmintä käyttövettä luksus moodissa.

Näillä säädöilla myös tankin yläosa latautuu kuumalla vedellä eli saadaan pitkä lämmityssykli ja tankki  täyteen lämpöenergiaa.

Niben kiertovesipumpun säätöarvo käyttövedelle suositusdeltalla on  20-30 % paikkeilla.  (minulla 30 % ja delta =8)

Suurella deltalla saadaan myös mahdollisimman viileää paluuvettä lauhduttimeen , joka on maalämpöpumpussa tärkein hyötysuhdetta parantava seikka.  

[ego]

"Suurella deltalla saadaan myös mahdollisimman viileää paluuvettä lauhduttimeen , joka on maalämpöpumpussa tärkein hyötysuhdetta parantava seikka. "

Uudestaan. Kylmä tuleva vesi on varmasti positiivinen asia, mutta lämmönsiirto ja matala lähtevän veden lämpötila on se joka todella rajoittaa lauhtumispainetta.

Suurella lämpötilaerolla lauhdutus lämpötila on koko ajan tapissa ja saadaan hiukan todella lämmintä.

Pienellä erolla lauhdutuspaine on mahdollisimman pieni ja nousee sitten veden lämmitessä.

Ainakin yhtä paljon coppiin vaikuttaa imukaasun paine. Zadah on tehnyt erittäin hyvän coppilaskurin josta ilmenee hyötysuhteen ja tehon riippuvuus painesuhteesta.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=6311.0;attach=12417

Siis: mlp tekee edullista lämpöä lauhduttimeen, josta se pitää saada pois

Painesuhteen kasvaessa paitsi coppi huononee myös lämpöpumpun teho pienenee.

[rayb]

ekopentti ... kannattaa tutustua mitä on kirjoitettu Ruotsin Värmepumpforum.issa osastossa "Grundläggande kylteknik" missä aiheen "Glide VS tempdiff" alla foorumin parhaat kylmäasiantuntijat käsittelevät aihetta perinpohjin. (5 sivua )  

[ego]

Sorry, liukuma pääsi kusettamaan vanhaa :-/

Kyllä sopivalla virtauksella lämpimän veden lämpötila nousee paremmin hyötysuhteen huonontumatta. Opiskelin periaatteeet R22 aikana ja vielä piti kompuroida. Ja kun vielä LV-lämpötilaa voi hiukan nostaa vastavirtalämmönsiirtimellä hyödyntäen kuumakaasun lämpötilaa.

[Xargo]

Minen kyllä ymmärrä, miten vesipuolen dT:n tiputtaminen ainakaan huonontaisi lämpökerrointa muuten kuin lisääntyneenä kiertovesipumpun kulutuksena.

Jos katsotaan tuota ekopentin postaaman kuvan oikeaa alalaitaa ja ajatellaan, että menoveden lämpötila olisikin +42C sijasta vaikka +40C. Mitä tapahtuu? Lämpötilaero kylmäaineen ja veden välillä kasvaa -> lämmönsiirto tehostuu. Toki se haitta tuosta on, että kuumakaasun lämpötilaa ei päästä lämpötilana hyödyntämään niin hyvin, mutta enemmän energiaa siitä kyllä saadaan talteen, koska lämpötilaero on suurempi.

Toinen juttu on sitten se, että jos suuremman virtauksen seurauksena paluuveden lämpötila nousee niin se voi kyllä aiheuttaa sitten sen, että kannattaa mieluummin ajella hitaammalla, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä kylmäainepuolen kanssa.

[Matias]

Minen kyllä ymmärrä, miten vesipuolen dT:n tiputtaminen ainakaan huonontaisi lämpökerrointa muuten kuin lisääntyneenä kiertovesipumpun kulutuksena.

Voiskohan olla jotain sellaista että veden dt pitäisi lauhduttimessa olla suurempi kuin lauhtuvan kylmäaineen dT?.

[Xargo]

Voiskohan olla jotain sellaista että veden dt pitäisi lauhduttimessa olla suurempi kuin lauhtuvan kylmäaineen dT?.

Näinhän sen usein näkee esitettävän, mutta miksi? Itse en osaa keksiä muuta perustelua kuin sen, että jos vesipuolen dT on pienempi kuin kylmäaineen dT niin lämpötilaeron pienentämisestä saatu etu pienenee, koska ei enää parannetakaan lauhtumista vaan ollaan siirrytty alijäähdyttämisen alueelle, mutta kyllä alijäähdytyksen lisäyskin lämpökerrointa parantaa...

[maalämmittää]

Sähkövastukset eivät mene minulla päälle, vaan kompressori katkaisee siististi lämpimän veden teon n. 62 asteen menorajalla ja jos nostan pumpun nopeutta (esim 55%) niin se katkaisee 57 asteen paluurajalla. Veden teon rajat on nyt 40/55 astetta. Pumpun nopeus on 45% ja käyntiaika noin 19 minuuttia. Lämmitysjakson jälkeen alalämpötila on 49,2 astetta ja ylälämpötila on 55,2 astetta.

Niin, optimointia voinee tehdä ilmeisen useasta näkökulmasta:
1. MLP:n toimintaoptimin kannalta
2. Kokonaistehokkuuden kannalta (eli veden lämmittäminen tehdään mahdollisimman tehokkaasti vaikka MLP toimisikin "ei optimi arvoilla"), tämä tuntuisi olevan "kokonaistaloudellisin" tilanne.  
Kun MLP tekee käyttövettä mahdollisimman vähän aikaa niin se voi siten pumpata lämpöä tupaa mahdollisimman paljon ja ainakin käyttää vastuksia mahdollisimman vähän.

Onkohan noista kompressorin tekemistä katkaisuista jotain haittaa laitteille ? Ovat ne kuitenkin valmistajan asettamia rajoja.

PS: No, eipä tuo 45% ole kaukana ohjekirjan 55%:sta, mutta 10-20 vuoden käyttöajalla tuo voi jotain merkitä .
PS2: Pysäyttämisen jälkeen lämpötilat nousee varaajassa noin 2,5 astetta (kiitos kuuman veden).

[maalämmittää]

Onkohan noista kompressorin tekemistä katkaisuista jotain haittaa laitteille ?
Ovat ne kuitenkin valmistajan asettamia rajoja.

Tietääko joku, kuluuko kompressori enemmän kun se joutuu katkaisemaan käyttöveden teon suojarajalla ?