Fighter 1240 ja menoveden liian korkea lämpötila.

[Hannes]

Taisin asiasta kysellä jollain toisella alueella, mutta nyt vika on niin selvä että veikkaan että nimenomaan Nibe:n vika / ominaisuus.

Eli kuukausiseurannan pohjalta huomasin että käynnistyskerrat turhan kovia. Kun kävin pitkästä aikaa pumpulla seuraamassa yhden lämmityssyklin lukuja tapahtui "kummia".

Homma alkoi ihan normaalisti eli asteminuutit tuli -120:n ja menoveden lämmitys alkoi. Nälillä keleillä (lattiakierto) pyynti 3 +2 käyrällä 29,5 astetta. Menovesi lähti nousemaan ja paluuvesikin reagoi 1 - 2 minuutin sisällä. Paluuvesi saavutti pyynnin jossain 4 minuutin kohdalla. Tuolloin menovesi oli jo yli 39 astetta. 6 minuutin kohdalla menovesi jo yli 43 astetta ja asteminuutit -90. Sitten kompura sammui ja asteminuutit meni samantien nollaan. Tämä johtui ilmeisesti siitä että menon ja paluun ero oli noussut yli raja-arvon joka ilmeisesti 13 astetta.

Soittelin Niben tukeen ja ehdottivat että sihti tukossa. No sammutin vehkeen, laitoin sihdin sulut kiinni ja tsekkasin sihdin, joka oli täysin puhdas. Niin kuin epäilinkin. Uudelleen käynnistämisen jälkeen kävi samalla lailla kuin aikaisemminkin.

Onkohan joku säätö nyt perseellään, joku ohjauslogiikka shitna vai kenties pumpussa vikaa. Talon lämmöt ja kwh-kulutus ihan ok ja muutenkin esim. ulkokierron arvot vaikuttaa OK:lta.

Jossain kuitenkin mättää. Ajatuksia?

[seppaant]

Homma alkoi ihan normaalisti eli asteminuutit tuli -120:n ja menoveden lämmitys alkoi. Nälillä keleillä (lattiakierto) pyynti 3 +2 käyrällä 29,5 astetta. Menovesi lähti nousemaan ja paluuvesikin reagoi 1 - 2 minuutin sisällä. Paluuvesi saavutti pyynnin jossain 4 minuutin kohdalla. Tuolloin menovesi oli jo yli 39 astetta. 6 minuutin kohdalla menovesi jo yli 43 astetta ja asteminuutit -90. Sitten kompura sammui ja asteminuutit meni samantien nollaan. Tämä johtui ilmeisesti siitä että menon ja paluun ero oli noussut yli raja-arvon joka ilmeisesti 13 astetta.

Soittelin Niben tukeen ja ehdottivat että sihti tukossa. No sammutin vehkeen, laitoin sihdin sulut kiinni ja tsekkasin sihdin, joka oli täysin puhdas. Niin kuin epäilinkin. Uudelleen käynnistämisen jälkeen kävi samalla lailla kuin aikaisemminkin.

Tulee mieleen pari syytä mikä voisi aiheuttaa kyseisen käyttäytymisen.
- Lämpöpumpun teho on mystisesti noussut huomattavasti
- Lämmönjaon kierto on pienentynyt
Jos kierron pieneneminen johtuu sihdin tukkeutumisesta tai muusta vastaavasta syystä, niin silloin paluuveden ei pitäisi nousta kovinkaan nopeasti.
Jos termostaatit sulkee joitakin piirejä kokonaan ja kierto jää vain osalle piireistä, niin siitä seurannee ongelmasi kaltainen lämpötilojen käyttäytyminen.

Jos on termostaatteja, niin tarkasta niiden toiminta.

ATS

[tomppeli]

Ilmeisesti kyseessä lattialämmitys.

Vaikuttaa siltä, että jakotukin jälkeen suuri osa lattiasilmukoista on kiinni, siis ei ole kiertoa.
Nyt paistelee aurinko ja huoneet lämpevevät siitä. Huonelämmöt nousevat auringon lämmöstä.
Ilmeisesti jakotukilla termostaatit sulkevat linjoja ja jäljelle jää liian vähän auki olevia linjoja, jotka sitten lämpenevät liian nopeasti.
Käännä termostaatit "kaakkoon", eli täysille.
Katso muuttuiko tilanne toisenlaiseksi.

Jos sen jäkeen tuvassa on liian lämmintä, muuta lämpökäyrää.

Edit.: Tuli näköjään kaksi samantyyppistä vastausta!!

[Hannes]

Kiitoksia vinkeistä. Niinhän siinä taas käytiin. Homma rupesi toimimaan kun sääti huonetermareista pyynnin 25 asteeseen ja näin avasi lattiakierrot.

Ilmeisesti on utopiaa kuvitella että saisi homman säädettyä niin että ei oletusarvoisesti tarvitse säätää vuoden aikana. Onnistuiskohan tuo oman käyrän avulla? Se ei vaan vaikuttanut kovin maata kaatavalta ominaisuudelta tässä vanhassa 1240:ssä.

Kuinkahan tämän nyt hoitaisi niin että märkätiloissa saisi lattiat kuumiksi niin että ei tarvitse kesällä lämmittää muutakin kämppää 26 asteiseksi, kun se tahtuu auringon puolella mennä noihin lämpöihin lämmittämättäkin.

[hoohöö]

Moros,

Voipi olla että systeemisi vaatii puskurivaraajan, silloin vesitilavuus pysyy tarpeeksi suurena vaikka ainoastaan esim. kylppärissä ja muissa laattalattioissa kiertää vesi ja muut piirit on termareiden myötä suljettuna.
Itsellä on tilanne se että homma toimii nippa nappa ilman puskurivaraajaakin toki käyntiajat keväällä ja syksyllä on lyhyehköjä kun iso osa piireistä kiinni (termarit käytössä) mutta kuitenkin luokkaa 10-15 minuuttia, laattalattioissa on aina kierto päällä ja sen verran paljon kuitenkin laattaneliöitä lattiassa että MLP:n läpi kiertävä vesimäärä pienimmilläänkin suht OK 10kw pumpulle.

[Hannes]

Moros,

Voipi olla että systeemisi vaatii puskurivaraajan, silloin vesitilavuus pysyy tarpeeksi suurena vaikka ainoastaan esim. kylppärissä ja muissa laattalattioissa kiertää vesi ja muut piirit on termareiden myötä suljettuna.
Itsellä on tilanne se että homma toimii nippa nappa ilman puskurivaraajaakin toki käyntiajat keväällä ja syksyllä on lyhyehköjä kun iso osa piireistä kiinni (termarit käytössä) mutta kuitenkin luokkaa 10-15 minuuttia, laattalattioissa on aina kierto päällä ja sen verran paljon kuitenkin laattaneliöitä lattiassa että MLP:n läpi kiertävä vesimäärä pienimmilläänkin suht OK 10kw pumpulle.

Olin kuvitellut että paluuveden reagointi on se joka homman sanelee. Olin ajatellut kokeilla sellaista että pistän toisen jakotukin (Oleskelutilat, keittiö, pikkuvessa ja makuuhuoneet) sulut kiinni. Näin kaiken järjen mukaan menoveden pitäisi kiertää 1. jakotukissa (märkätilat) ihan normaalisti ja paluuveden reagoida tarpeeksi nopeasti. Tämä siis mutuilua. Luulisi vaan että ei pumppua kiinnosta kuinka paljon vettä lattiassa kiertää vaan se että neste kiertää ja paluuvesi reagoi. Olenko nyt ihan väärässä?

[tomppeli]

Kiertävän vesivirtaaman, siis litraa / minuutti, pitää olla riittävän suuri.
Muutoin lauhduttimeen muodostuu liian suuri lämpötilaero, Dt.
Liian pieni kierto voi aiheuttaa pumpun kompressorille ylipainelaukaisun ja häiriötilan.

Vaihtoventtiilikoneessa pitää huolehtia siitä, että lämmitysveden kiertoa ja sen jäähtymistä tapahtuu riittävästi.
Lisävaraajalla pystyy tarvittaessa parantamaan tilannetta.
Parempi on pitää termostaatit auki.
Uuteen taloon olisi syytä harkita, hankkiiko ollenkaan termostaatteja.
Antaa lämpöpumpun hoitaa termostointi!

[Hannes]

Kiertävän vesivirtaaman, siis litraa / minuutti, pitää olla riittävän suuri.
Muutoin lauhduttimeen muodostuu liian suuri lämpötilaero, Dt.
Liian pieni kierto voi aiheuttaa pumpun kompressorille ylipainelaukaisun ja häiriötilan.

Vaihtoventtiilikoneessa pitää huolehtia siitä, että lämmitysveden kiertoa ja sen jäähtymistä tapahtuu riittävästi.
Lisävaraajalla pystyy tarvittaessa parantamaan tilannetta.
Parempi on pitää termostaatit auki.
Uuteen taloon olisi syytä harkita, hankkiiko ollenkaan termostaatteja.
Antaa lämpöpumpun hoitaa termostointi!

Pakko vielä kysyä, eli pahoittelut jankutuksesta, mutta kun en kerralla tajua.

Ymmärrän toki sen että jos vettä ei kierrä litraa / minuutti tarpeeksi niin pumppu sekoaa ja tekee saman tempun kuin tuossa ylempänä, eli nostaa menoveden lämpötilan taivaisiin. Tämä johtuu siitä että viraama on liian hidas (jos nyt oikein ymmärsin), mutta logiikkaa en tajua. Miksi menovesi on kuumaa jos paluuvesi ei enää sitä ole? Sama vesihän sieltä paluusta menee takaisin menoveteen.

Se ei myöskään mene jakeluun miksi 1. jakotukin takana olevan 2. jakotukin siirtoputken molempien sulkujen sulkeminen huonontaisi litraa / minuuttisuhdetta. Vesi kiertäisi enää 1. jakotukin kierroissa ja paluupuoli reagoisi vain nopeammin. Vai nousisiko paine kuitenkin liian suureksi, kun menovesipumppu junttaisi vettä paljon pienempään piiriin?

... tyhmän on helppo kysyä

[tomppeli]

Kun vettä virtaa liian hitaasti lauhduttimen läpi, ehtii vesi lämmetä tarpeettoman kuumaksi lauhduttimessa.
Siis lauhdutin jää liian kuumaksi, kun sitä ei ole viilentämässä tarpeeksi suurta läpivirtausta viileää vettä.

Kun kompressorin puristamaa kuumaa kaasua ei jäähdytetä tarpeeksi, kaasumaisena oleva kylmäaine ei jäähdy, eikä nesteydy tarpeeksi hyvin.
(Nesteytyessään kaasumaisen kylmäaineen tilavuus pienenee valtavasti.)
Tästä aiheutuu suuri vastapaine kompressorille ja hätälaukaisu ylipainepressostaatilla.

Siksi ei ole hyväksi millään tavalla sulkea tai rajoittaa liiaksi lämmityspiirin kiertovesi silmukoiden vedenkiertoa.

Lämpöpumpun hyötysuhdekin (COP) huononee, kun nostetaan lähtevän kiertoveden lämpötilaa.

[Hannes]

Kun vettä virtaa liian hitaasti lauhduttimen läpi, ehtii vesi lämmetä tarpeettoman kuumaksi lauhduttimessa.
Siis lauhdutin jää liian kuumaksi, kun sitä ei ole viilentämässä tarpeeksi suurta läpivirtausta viileää vettä.

Kun kompressorin puristamaa kuumaa kaasua ei jäähdytetä tarpeeksi, kaasumaisena oleva kylmäaine ei jäähdy, eikä nesteydy tarpeeksi hyvin.
(Nesteytyessään kaasumaisen kylmäaineen tilavuus pienenee valtavasti.)
Tästä aiheutuu suuri vastapaine kompressorille ja hätälaukaisu ylipainepressostaatilla.

Siksi ei ole hyväksi millään tavalla sulkea tai rajoittaa liiaksi lämmityspiirin kiertovesi silmukoiden vedenkiertoa.

Lämpöpumpun hyötysuhdekin (COP) huononee, kun nostetaan lähtevän kiertoveden lämpötilaa.

Ehkä se nyt meni jakeluun ... Kiitos rautalangasta

No ei tässä talvella hätää, mutta kesällä täytyy hyväksyä viileät lattiat märkätiloissa.

[peki]

Niin no tossa Tomppelin selvityksessä oli vaan puolet totuudesta.
Piirien pienentäminen ei sinänsä suurenna eikä pienennä virtaamaa lauhduttimella yhtään mihinkään.
Mutta pieni vesimäärä esim. märkätilat  aiheuttaa pätkäkäyntiä, joka ei ole hyväksi.
 Esim.laatan kytkentäerotusta suurentamalla voi hiukan auttaa tai tietysti puskurivaraaja.

[Hannes]

Niin no tossa Tomppelin selvityksessä oli vaan puolet totuudesta.
Piirien pienentäminen ei sinänsä suurenna eikä pienennä virtaamaa lauhduttimella yhtään mihinkään.
Mutta pieni vesimäärä esim. märkätilat  aiheuttaa pätkäkäyntiä, joka ei ole hyväksi.
 Esim.laatan kytkentäerotusta suurentamalla voi hiukan auttaa tai tietysti puskurivaraaja.

Mitä tarkoitat laatan kytkentäerotuksella?

[peki]

Kytkentäerotus on esim. laatassa ne lämpötilat jolloin pumppu käynnistyy ja pysähtyy.  Kun laatta on viilennyt asetettuun lämpötilaan ja vastaavasti maksimilämpötila, jolloin pumppu pysähtyy kun tuo lämpötila on saavutettu.
Mulla esim kytkentä erotus 3,5c.
Startti esim 25c ja stoppi 28,5c.  Riippuu tietysti täysin ulkolämmöistä missä lämpötilassa tuo tapahtuu.

[hoohöö]

niben logiikka ei tunne kytkentäerotuksia, vain minuuttiasteet ja sitten toki on maksimiero tulevan ja palaavan välillä sekä maksimimeno, tuo maksimimeno kannattaa säätä isoksi jotta ei sen takia tule pätkäkäyntiä että maks. meno nousee näillä nollakeleillä esim. 39 asteeseen mutta asetuksissa sallittu vaikkapa 38 astetta.
Mutta kuten sanottu MLP puhkuu aina täydellä teholla ja jos lattiapiirit suljettu siten että pumpun läpi kiertää vain esim. kylppärin lattian vedet niin MLP:ssä on ihan liikaa tehoa ko. vesimäärään nähden ja menoveden lämpötila nousee äkkiä ylös ja sitä myöten asteminuutit juoksee vauhdilla -> lyhyt käyntijakso.
Purkurivaraajan (min. 100l) pitäisi tähän auttaa tokihan varsinainen lämmön luovutus tapahtuu enimmäkseen siellä lattiassa mutta jos siellä kiertääkin muutaman kymmenen litran sijasta 100l+ se muutakymmenen litraa niin tilanne on parempi väkisinkin mitä tulee käyntiaikaan.

[Hannes]

niben logiikka ei tunne kytkentäerotuksia, vain minuuttiasteet ja sitten toki on maksimiero tulevan ja palaavan välillä sekä maksimimeno, tuo maksimimeno kannattaa säätä isoksi jotta ei sen takia tule pätkäkäyntiä että maks. meno nousee näillä nollakeleillä esim. 39 asteeseen mutta asetuksissa sallittu vaikkapa 38 astetta.
Mutta kuten sanottu MLP puhkuu aina täydellä teholla ja jos lattiapiirit suljettu siten että pumpun läpi kiertää vain esim. kylppärin lattian vedet niin MLP:ssä on ihan liikaa tehoa ko. vesimäärään nähden ja menoveden lämpötila nousee äkkiä ylös ja sitä myöten asteminuutit juoksee vauhdilla -> lyhyt käyntijakso.
Purkurivaraajan (min. 100l) pitäisi tähän auttaa tokihan varsinainen lämmön luovutus tapahtuu enimmäkseen siellä lattiassa mutta jos siellä kiertääkin muutaman kymmenen litran sijasta 100l+ se muutakymmenen litraa niin tilanne on parempi väkisinkin mitä tulee käyntiaikaan.

Puskurivaraaja pitäisi hommata, mutta voi olla että saa nyt ainakin tässä vaiheessa jäädä. Ehkä jos tulee jotain muuta säätämistä ton kanssa niin voisi samalla laittaa.

Se muuten ihmetyttää että parina viime kuukauten kun on tämä ylikorkea menovesi ja pätkäkäynti ollut "akuutti", niin järjenvastaisesti on ottoteho ollut kaikista matalain. Siis pumpun ottamat kwh:t jaettuna kompuran käyntiajalla. Siis melko selkeästi pienemmät. Voiko tämä olla mahdollista vai onko seurantataulukoissakin vikaa?

[Matias]

onko seurantataulukoissakin vikaa?

Laskithan kaikissa vaiheissa että 1 tunti on 60 minuuttia,eikä 100 minuuttia.

Kyllä korkeampi lämpötila lauhduttimelta nostaa lauhtumispainetta ja suurentaa ottotehoa ainakin normaaleissa lämpöpumpuissa.

[Hannes]

onko seurantataulukoissakin vikaa?

Laskithan kaikissa vaiheissa että 1 tunti on 60 minuuttia,eikä 100 minuuttia.

Kyllä korkeampi lämpötila lauhduttimelta nostaa lauhtumispainetta ja suurentaa ottotehoa ainakin normaaleissa lämpöpumpuissa.

Samaan taulukkopohjaan olen kerännyt tietoja 2,5 vuotta, eli samalla kaavalla pitäis mennä. Copy paste virhe tosin mahdollinen. No täytyy katsoa vielä toiseen kertaan noi luvut ja kaavat.

[Y8]

Ei välttämättä liity suoraan samaan aiheeseen, mutta minulla jakotukki sisällä "paukahtelee" ja naksuu aina silloin tällöin. Olen todennut, että tätä tapahtuu silloin, kun pumppu on lämmittänyt käyttövettä. Ilmeisesti sen jälkeen lattialämmitysjärjestelmään tulee tätä ylikuumaa vettä, joka aiheuttaa paukkumisen. Löytyisiköhän tähän ratkaisuja? Onko puskurivaraaja ainoa? Kiitos vastauksista.

[hoohöö]

niinhän se tuo nibe tekee että sylkäsee satsin kuumaa vettä lämmityspiiriin kun lopettaa käyttöveden lämmittämisen. Asetuksista tuskin löytyy siihen apua mutta jos jonkinlaisen putki-kiepin tekasee siihen jakotukin ja MLP:n väliin niin ehkä ehtii vesi vähän jäähtyä ennen jakotukkia...

[seppaant]

Ei välttämättä liity suoraan samaan aiheeseen, mutta minulla jakotukki sisällä "paukahtelee" ja naksuu aina silloin tällöin. Olen todennut, että tätä tapahtuu silloin, kun pumppu on lämmittänyt käyttövettä. Ilmeisesti sen jälkeen lattialämmitysjärjestelmään tulee tätä ylikuumaa vettä, joka aiheuttaa paukkumisen. Löytyisiköhän tähän ratkaisuja? Onko puskurivaraaja ainoa? Kiitos vastauksista.

Naksuminen kuuluu todennäköisesti pumpulta jakotukille menevästä syöttöputkesta.

Onko putki suojaputkessa?
Jos on, niin putki pitää voidella jotta lämpölaajenemiset voivat tapahtua takertelematta.

Laita pölynimuri imemään suojaputken päästä ja syötä toisesta päästä sopivaa voiteluainetta suojaputkeen.

Naapurissa käytettiin menestyksekkäästi voiteluaineena talkkia.
Voiteluaine ei saa vahingoittaa putken eikä suojaputken muovimateriaaleja.
Mäntysuopakin saattaisi toimia.

ATS

[sam68]

Ei välttämättä liity suoraan samaan aiheeseen, mutta minulla jakotukki sisällä "paukahtelee" ja naksuu aina silloin tällöin. Olen todennut, että tätä tapahtuu silloin, kun pumppu on lämmittänyt käyttövettä. Ilmeisesti sen jälkeen lattialämmitysjärjestelmään tulee tätä ylikuumaa vettä, joka aiheuttaa paukkumisen. Löytyisiköhän tähän ratkaisuja? Onko puskurivaraaja ainoa? Kiitos vastauksista.

Puskurilla poistuu. En saanut omastakaan järjestelmästä tuota eliminoitua ennen kuin laitoin satalitrasen väliin..

[Hannes]

niben logiikka ei tunne kytkentäerotuksia, vain minuuttiasteet ja sitten toki on maksimiero tulevan ja palaavan välillä sekä maksimimeno, tuo maksimimeno kannattaa säätä isoksi jotta ei sen takia tule pätkäkäyntiä että maks. meno nousee näillä nollakeleillä esim. 39 asteeseen mutta asetuksissa sallittu vaikkapa 38 astetta.
Mutta kuten sanottu MLP puhkuu aina täydellä teholla ja jos lattiapiirit suljettu siten että pumpun läpi kiertää vain esim. kylppärin lattian vedet niin MLP:ssä on ihan liikaa tehoa ko. vesimäärään nähden ja menoveden lämpötila nousee äkkiä ylös ja sitä myöten asteminuutit juoksee vauhdilla -> lyhyt käyntijakso.
Purkurivaraajan (min. 100l) pitäisi tähän auttaa tokihan varsinainen lämmön luovutus tapahtuu enimmäkseen siellä lattiassa mutta jos siellä kiertääkin muutaman kymmenen litran sijasta 100l+ se muutakymmenen litraa niin tilanne on parempi väkisinkin mitä tulee käyntiaikaan.

Puskurivaraaja pitäisi hommata, mutta voi olla että saa nyt ainakin tässä vaiheessa jäädä. Ehkä jos tulee jotain muuta säätämistä ton kanssa niin voisi samalla laittaa.

Se muuten ihmetyttää että parina viime kuukauten kun on tämä ylikorkea menovesi ja pätkäkäynti ollut "akuutti", niin järjenvastaisesti on ottoteho ollut kaikista matalain. Siis pumpun ottamat kwh:t jaettuna kompuran käyntiajalla. Siis melko selkeästi pienemmät. Voiko tämä olla mahdollista vai onko seurantataulukoissakin vikaa?

Ihan samat ne ottotehot oli. Katsoin / muistelin väärin.

viiikonloppuja