F1145-8 + 1850l varaaja + ILP onko käyrät ok?

[Sam84]

76 rakennettu patteri lämmitteinen talo kyseessä

Vastukset otin pois koska on vielä tuo puukattila millä sitten kovemmilla pakkasilla lämmittelen.

Eli kiinnostaisi tietää teiltä miltä tämä käyrä teistä näyttää?

15-16.2 Klo 13.43 - 14.44





Käyrää kovemmilla pakkasilla

Varaajasta siis lämmitys ja käyttö vesi ja MLP kytketty varaajaan kiinteällä lauhdutuksella

Kiitoksia vastauksista ja kysymyksistä.

[Matias]

Onkohan meno- tai paluuputkessa varaajan ja maalämpökoneen välillä takaiskuventtiiliä?

Kun lämpöpumppu ei käy niin noiden putkien lämpötiloista näyttäisi että vesi alkaa kierää luonnonkierrolla varaajan yläosasta lämpöpumpun lauhduttimen läpi varaajan alaosaan.

Tämä kierto tasoittaa varaajan lämpötilaa ja estää lämpökerrostumien muodostumisen varaajaan.
Varaajan yläosa siis jäähtyy nopeasti kun sieltä kiertää kuumin vesi varaajan alaosaan

Onhan siellä takaisuventtiili kun osaa oikein katsoa

Laitas talon perustietoja tuonne "Suureen tiedonkeruuketjuun" niin näkee olosuhteita missä Nibe nyt pyörii
Tuosta linkistä löytyy:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46328#msg46328

[Matias]

Kokonaiskulutus (kWh/vuosi):. n. 10000 ilman MLP:tä koska ei vielä tietoa tarkemmin MLP:n vuosikulutuksesta koska pumppu asennettu tam. 2012

Onko tuo 10000kwh/vuosi tosiaan sähkön kokonaiskulutus vuodessa?On melkoisen pieni.
Vai onko teillä aiemmin lämmitys hoidettu pelkästään puukattilalla?.

Sattuisko olemaan trendikäyrää -10...-15 asteen pakkasilta ja nollakeliltä?

Millä korkeudella varaajassa on anturi joka mittaa varaajan lämpötilaa?Siis tuossa trendikäyrässä "Varaaja" nimellä.
Jos kerrot paljonko on varaajasäiliön ylimmästä kohdasta alaspäin tuon anturin sijainti?

[Sam84]

Aiemmin kokonaan puilla, sitten ILP tulon jälkeen nousi vuosi kulutus n 3000kwh mutta puuta ja aikaa säästyi.

Anturi sijaitsee n. 50cm varaajan ylä osasta.
Ei montaa astetta eroa varaajan ylä osan anturiin verratuna (niin itse asiassa se ylä anturi kyllä ei sijaitse kovinkaan paljon ylempänä kuin BT25)

Olen miettinyt et jos siirtäisin sen anturin alimpaan mittauskohtaan varaajassa niin olisko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä, maalais järjellä ajateltuna saisin kuumaa vettä aina mutta pumppu kävisi useammin tai jatkuvasti eli liikaa :-?

Pesuhuoneessa tosiaan lattia lämmitys jonka kierron olen minimoinut käsi säädöllä ja patteri verkon lämpöö säädän vielä käsin koska en ole kerennyt hommata jotain jolla se säätyisi ulko lämmön mukaan.
Huonelämpö n.22 siksi kun olen unohtanut laskea kierron lämpöä siitä kun oli kovat pakkaset

Ei ole ollut vielä 0 kelejä mutta niitä odotellessa laitan tänään joitain käyriä tikulta noista -10 -15.

[Matias]

Anturi sijaitsee n. 50cm varaajan ylä osasta.
Ei montaa astetta eroa varaajan ylä osan anturiin verratuna (niin itse asiassa se ylä anturi kyllä ei sijaitse kovinkaan paljon ylempänä kuin BT25)

Tuo on hyvä paikka ainakin aluksi.
Tuossa -5 asteen ulkolämpötilan trendissä varaajan lämpötila laskee suht nopeasti käyntijakson jälkeen.
Onhan patteriverkolle erillinen ulkoinen kiertovesipumppu joka kierrättää jatkuvasti vettä patteriverkon ja varaajan välillä?

Jos on niin pumpun sisäisen kiertovesipumpun pyörimisnopeus kannattaisi asettaa maksimiin (100%)

Niben valikko 5.1.11 - kiertovesipumpun nopeus

http://www.nibeonline.com/pdf/431030-1.pdf
Tuolta pitäisi pystyä säätämään

Kun on noin iso varaaja niin voi huoletta käyttää maksimivirtausta lämpöpumpun(lauhduttimen) ja varaajan välillä.Silloin saadaan suurempi teho lauhduttimesta ja lämpöpun taukojaksot pitäisi pidentyä kun varaajaan latautuu enemmän lämpöä käyntijakson aikana.
Trendissä näkyvä suht lyhyt taukojakso ja varaajan yläosan nopea jäähtyminen todennäköisesti johtuu siitä että lämpöpumpun käydessä pienellä virtauksella ja suurella dT:lla vesi alkaa kerrostumaan varaajan yläosaan ja kun lämpökerrostuma saavuttaa Bt25 anturin ( tai menoveden lämpö) niin lämpöpumppu pysähtyy mutta varaajan yläosasta on vasta kolmasosa lämmennyt.

[Sam84]

On erillinen pumppu lämmitykseen.

Nyt taisi yksi asia selvitä koska MLP:N kierto pumppu oli vain 20% koska luulin että pitää olla n. 5 asteen ero tulon ja menon välillä.

Laitoin nyt sen 100% ja innolla oottamaan uutta käyrää tulkattavaksi.

Ihmettelinkin tuota kun vähän väliä käy jos vettä käyttää vaikka vähäsen.

[Matias]

Mites puukattilan ja varaajan välisten putkien lämpötilat on silloin kun puukattila on ollut muutaman päivän/viikon lämmittämättä.Onko nuo putket edelleen kuumat/lämpimät?
Tai kattilan veden lämpömittari,näyttääkö samaa kuin kattilahuoneen lämpötila vai onko korkeampi?
Tuossa on mahdollista että muodostuu painovoimainen kierto varaajan yläosasta kattilan vesitilan läpi varaajan alaosaan.
Yleensä puukattilan ja varaajan välisessä latausjärjestelmässä tuollainen kierto on normaalia eikä siitä ole haittaa jos puukattilaa lämmittää päivittäin.

Lämpöpumpulla lämmitettäessä tuollainen luonnonkierto jäähdyttää tarpeettomasti varaajaa kun puukattilaa yleensä harvemmin lämmitetään.

[Sam84]

Kattilan lämpö alle 40, suurin syy siihen miksi lämpöä katoaa rivakasti on melko varmasti eristämättömät putket jotka kyllä eristän.
Pannuhuoneessa on suurinpiirtein sama lämpö tosiaan kuin kattilassa.

Kattilasta varaajaan yläosan puolella 3 tie mikä lie shuntti/takaisku joka ei laske vettä kuin yli 60-70 asteisena ja vapaakieron sulkuventtiili kiinni ja pumppu seis joten ei pitäis kattilassa kiertää.

Lämpö varmasti katoaa koska putket tosiaan eristämättömät (vielä)

[Matias]

Millainen vaikutus latauspumpun virtauksen lisäämisellä oli?
Taisi tulla melkoisen pitkiä käynti- ja taukojaksoja?
Trendissä "Meno varaajaan" ja "Varaaja" käyrät pitäisi olla nyt suht lähekkäin.

Käynti- ja taukojaksojen asettamiseen sopivan pituisiksi kannattaa kokeilla seuraavaksi pienentää hystereesia.
Trendien mukaan sinun varaajan hystereesi(käynnistys/pysäytyslämpötilaero) näyttää olevan peräti 7 astetta.
Se on kyllä liikaa noin suurelle varaajalle ja 8kw:n pumpulle.
Saisitko pienennettyä johonkin 3-4 asteen tienoille.

Tuolla 3-4 asteen hystereesilla pitäisi käyntijakso pysyä 1,5--3h:n sisällä ja taukojakso lämmönkulutuksesta riippuen 1h----10h.

Hyötysuhteen kannalta olisi parempi alentaa pysäytyslämpötila 50 asteeseen ja jättää käynnistyslämpötila nykyiseen 46-47 asteeseen

Millähän Niben säädöllä asetetaan kiinteän lauhdutuksen käynnistys ja pysäytyslämpötila arvot?Koetin manuaalia tutkia mutta en kyllä löytänyt sellaista valikkoa

[Sam84]

Nyt olis käyrää kun kierto 100%



Muutin tuon max. lämmön 50C vasta sunnuntaina aamulla

Nyt selvittämään tosiaan tuota mistä saan muutettua tuon hystereesin 3-4 asteeseen

[Matias]

Nyt näyttää koko varaaja latautuvan ylhäältä alas asti käyntijakson aikana.
Varaajan hystereesiä kannattaa tosiaan pienentää 3-4 asteeseen,lyhenee käyntijaksot kohtuullisemmiksi,nyt näyttää käyntijakso olevan n 11h ja taukoa n 5,5h.

Taukojaksoa saat tuntuvasti pidennettyä kun eristät varaajan putket.

Trendissä on "Lauhdutin meno" ja "Meno" käyrät.
Mistä tuo "Meno" käyrän anturi mittaa?

[Sam84]

Pumpun sisältä se mittaa kun en ole sitä anturia joutunut asentamaan. (tarkkaa sijaintia nyt en osaa sanoa mutta kait se noista manuskoista löytyis mutta kai riittää tietää ettei kovin kaukaa LJ pumpusta mittaa.)

[Matias]

Oliskohan se hystereesiasetus tuossa Niben valikon 5.1.3 "maks. poikkeama menoläm.,maks ero kompr".

Jos 5.1.3 asetus on nyt 10C niin pienennä 3 asteeseen

[Sam84]

Se oli 3 mutta pienensin sen 2, nyt en vaan käyrää kun on muisti tikku toisessa käytössa jonkun aikaa ollut.. tänään laitan keruut käntiin jahka saan kannettavat toimimaan

[Matias]

Se oli 3 mutta pienensin sen 2, nyt en vaan käyrää kun on muisti tikku toisessa käytössa jonkun aikaa ollut.. tänään laitan keruut käntiin jahka saan kannettavat toimimaan

Ei taida sitten valikon 5.1.3 säätö tarkoittaa kiinteän lauhdutuksen hystereesia jos asetusarvo oli 3.
Viimeisimmän trendin "Varaaja" käyrän mukaan Nibe on käynnistynyt kun lämpö on laskenut 44 asteeseen ja pysähtynyt kun lämpö on noussut 53 asteeseen.Eli hystereesi on tuossa n 9 astetta.

[Sam84]

Siis tuossa käyrässä se oli vielä 3 asteen ero, laitoin tänään aamulla vasta usb:n kiinni koneseen joten illemmalla tulosia katsomaan vasta miten toimi 2 asteen erolla.

[Sam84]

Miten kannattaisi säätää tuo patteri verkoston kierto pumppu?

Se on nyt täysillä jotta talon toisessa päässä oleva viimeinen patteri lämpeää... (syy ei pakosti pieni kierto) oon ottanut kaikista sellasista tiloista joissa päivisin eniten ollaan niin termarit pois ja esisäädöt täysille, makkareissa, saunassa ja takkahuoneessa termarit paikoillaan. Muissa tiloissa on käsin säädettävät shuntit joissa juuri ja juuri vesi kiertää.

Heräsi uusi kysymys pesuhuonen lattialämmön kierrosta kun sitä säädän käsin shuntilla ja siellä kierto pieni (semmonen että lattian lämmön tuntee juuri jaloissa eli lämmin) niin kannataisko antaa siellä olla kierto täysillä vai niinkuin nyt on?

( OH 2kpl patteria toinen 1 levynen ja toinen kaksi, MH1 2 patteria molemmat 1 levysiä, MH2  1kpl 2 levynen, MH3 1kpl 2 levynen melko uusi, isompi vaatehuone 1kpl 2 levynen melko uusi, Ns. Tuulikaappi ennen ulko tilaa ollut 1kpl 2 levynen melko uusi, varasto jossa MLP sijatsee 1klp 1 levynen  (silloin kiertoa laitan kun puita enemmän), toinen vaatehuone 1kpl 1 levynen kierto kovalla kun sijaitsee vessan vieressä ja poisto/korvaus ilma putket menee samassa tilassa, vessass 1kpl 1 levyinen ja keittiössä 1 kpl 2 levynen)

Lisään vielä että talossa ilmanvaihto painovoimainen joka tulee tulevaisuudesa koneellistettua muullakin kuin liesi tuulettimella ja siitä LTO (tulevaisuus?)..

Ja ilman vaihtoon vielä sen verran että kaikki muut paitsi saunan ja PH venttiilit melkein kiinni..

[Matias]

Miten kannattaisi säätää tuo patteri verkoston kierto pumppu?

Se on nyt täysillä jotta talon toisessa päässä oleva viimeinen patteri lämpeää... (syy ei pakosti pieni kierto) oon ottanut kaikista sellasista tiloista joissa päivisin eniten ollaan niin termarit pois ja esisäädöt täysille, makkareissa, saunassa ja takkahuoneessa termarit paikoillaan. Muissa tiloissa on käsin säädettävät shuntit joissa juuri ja juuri vesi kiertää.

Jos patterien esisäädöt on kaikki täysin auki niin heikkoa on linjan päässä kierto.
Noi esisäädöt pitäisi karkeasti säätää siten että linjan päässä olevassa patterissa se on täysin auki,seuraava lähempänä kiertopumppua esisäätöä hieman kiinnipäin,sitä seuraavaa hieman enemmän kiinni jne.

Lähinnä kiertopumppua olevassa patterissa siis esisäätö kaikkein pienimmällä.

Jos esisäädöt on kaikki ihan auki niin kiertopumppua lähinnä olevassa patterissa on suurin virtaus,seuraavassa vähän pienempi ja sitä seuraavassa vielä pienempi ja linjan päässä patterin virtaus olematon.

Kiertopumpun säätö sitten noiden patterien esisäädön jälkeen.
Lauhemmilla hitaampi kiertonopeus ja kovilla pakkasilla kiertopumppu täysillä.

Heräsi uusi kysymys pesuhuonen lattialämmön kierrosta kun sitä säädän käsin shuntilla ja siellä kierto pieni (semmonen että lattian lämmön tuntee juuri jaloissa eli lämmin) niin kannataisko antaa siellä olla kierto täysillä vai niinkuin nyt on?

Tutki tuo lattiapiiri uudestaan sitten kun patterien esisäädöt on siten että myös viimeisessä patterissa vesi kiertää kiertopumpun hitaimmalla nopeudella

[Sam84]

esisäädöt pumpulta katsottuna on pienemmällä jos kuristan niitä enemmän niin ei auta.

UUSI Kysymys? On ongelma esiintynyt useampaan kertaa ennen ja jälkeen MLP.

siis ennen MLP:tä pelkällä puulla kun lämmitti niin painet kasvoi yli 1,5Bar ja kun varaajan ylä osa oli ehtinyt kylmetä alle 40c niin jostain repi ilmaa kiertovesipumpunkohdalle nin että tyhjää kävi niin voiko olla pieni vuoto jossakin vai johtuuko lämpötila eron vuoksi lämpö laajenemisen aihuttamasta reaktiosta.

Jos lisään 0,5Bar paineen verkostoon niin se ei muutu kuin vasta silloin kun puilla lämmittänyt.

[Matias]

esisäädöt pumpulta katsottuna on pienemmällä jos kuristan niitä enemmän niin ei auta.

Enpä sitten oikein tiedä......tai yks juttu,millaiset teillä on patteriverkon meno- ja paluuputkien halkaisija,onko nuo putket esim 1" vai 3/4" tai 1/2"?
Ohuet putket tekee ison virtausvastuksen ja se syö kiertopumpun tehoa.

UUSI Kysymys? On ongelma esiintynyt useampaan kertaa ennen ja jälkeen MLP.

siis ennen MLP:tä pelkällä puulla kun lämmitti niin painet kasvoi yli 1,5Bar ja kun varaajan ylä osa oli ehtinyt kylmetä alle 40c niin jostain repi ilmaa kiertovesipumpunkohdalle nin että tyhjää kävi niin voiko olla pieni vuoto jossakin vai johtuuko lämpötila eron vuoksi lämpö laajenemisen aihuttamasta reaktiosta.

Tuo saattaa johtua kalvopaisuntasäiliön väärästä esipaineesta.
Meillä oli samaa ongelmaa ja korjauttui kun kalvopaisunnan esipaine laitettiin 0,5bar ja lämpöjohtoverkon paine 1 bar.
Iso vesitilavuus(varaaja) jäähtyessään supistuu ja lämmetessään laajenee.Jos paine jäähtymisvaiheessa menee liian pieneksi niin jostain tosiaan imee ilmaa.Ihan hyvä toisaalta,jos olisi ilmatiivis järjestelmä niin alipaineessa rusentuisi kasaan.

Jos lisään 0,5Bar paineen verkostoon niin se ei muutu kuin vasta silloin kun puilla lämmittänyt.

Kannattaa kyllä pitää verkoston paine n 1bar ja tarkistaa kalvopaisuntasäiliön esipaine kohdilleen.

[Sam84]

Taisit toivottavasti olla oikeassa nimittäin paisunta säiliön paine oli 0, mutta kun laitoin sinne 0,5bar painetta niin varaajan yläosan ilmaus suhisi melkolailla mutta loppui ja paine jäi paisariin 0,5 ja verkostoon kanssa 0,5 mutta lisäsin vettä sitten jotta on se 1bar verkostossa. (luultavasti varaajan ylä osassa oli ilmaa joka poistu kun nostin paineen kalvop... TOIVOTTAVASTI)

http://aijaa.com/001849629720

[Matias]

Viimeisimmän trendin mukaan varaajan hystereesi on nyt n 5 astetta,käynti/taukosuhde alkaa olla kohtuullisissa rajoissa.
Käyntiaika nyt 4-5h ja taukoa 3-4h.
Pysäytyslämpötila varaajan mittaus BT25 (?) kohdassa nyt n 50 astetta ja käynnitys n 45 astetta.
Tuota eroa kannattaisi vielä pienentää 1-2 astetta ja siten että käynnistyslämpötilaa nostettaisiin johonkin 47 asteeseen.
Mutta aikahyvä se on nykyisilläkin asetuksilla.
Mitenhän lämmintä käyttövettä riittää taukojakson aikana?
Ylempi käyttövesikierukka on ilmeisesti mittausanturin yläpuolella joten siellä on varaajan vesi jonkinverran kuumempaa kuin trendissä.

Kuumien putkien eristämisellä saisi taukojaksoa oleellisesti pidennettyä,esim tuontapaisilla on aikahelppo eristää putkia.
Noita pitäisi löytyä jokaiselle putkikoolle.
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-3125378

[Sam84]

Ylempi käyttövesikierukka on ilmeisesti mittausanturin yläpuolella joten siellä on varaajan vesi jonkinverran kuumempaa kuin trendissä.

Se on n. 30cm ylempänä

Mitenhän lämmintä käyttövettä riittää taukojakson aikana?

Emäntä valittaa ettei suihkusta tule kuumaa vettä (tai tulee kun kauan ensin laskee suurin piirtein niin kauan että joku kävis ensiks suihkussa), mutta itse kun oon käynyt suihkussa niin on tullut kuumaa. pitää kattoo eilisen käyrää missä vaiheessa se kävi siel suihkussa et oliko just ennen käynistyslämpötilaa (tauon lopulla).

Se oli suihkussa käynyt käynnin puolessa välin, voisko olla että kun kierto sekoittaa vettä varaajassa niin johtuu siitä tuo?

Noitten putkien eristyksestä sen verran: Otin MLP paketin urakalla sen kesto meni sovitusta ajasta monta viikkoa yli kun ei porarit kerenneet ajoissa. Yms. No sovin kauppiaan kanssa että eristävät hyvitykseksi vanhat sekä uudet putket hyvitykseksi, n. 2 viikkoa sitten laitoin sähköpostia myyjälle johon en vieläkään vastausta ole saanut mutta tänään laitoin viestin että jos ei ala kuulumaan niin otan yhteyttä kuluttaja asiamieheen...