Mulla ajatusvirhe varmaan. En ole sisäistänyt vielä tuota termiä "hyötysuhde" tässä kohtaa.
Ajattelin että samalla kompuran käynnillä otetaan kaikki lämmöt irti mitä siitä saa. -> "Pökköä pesään kun puita vielä on."
Pyynti ja meno -erotus siis mahd. suureksi mikä sammuttaisi kompuran aikaisemmin.
Tämä ajatus ei varmaankaan ole oikeaa hyötysuhdeajatusta tässä kohtaa.
Kannattaa ajatella sitä näin: Kompuralle tulee kylmäainetta, sanotaan vaikka lämpötilalla 5C. Kompura puristaa sen kasaan, paine nousee, lämpötila nousee. Sanotaan, että kompuran jälkeen lämpötila on 60C. Tämä 60C kaasu viedään lauhduttimelle. Siellä on tarkoitus kylmentää sitä niin paljon kuin pystytään. Loogisesti ajatellen, mitä kylmempänä saat lauhduttimen vesipuolen pidettyä, sen suurempi lämpötilaero kuumakaasun ja veden välillä on ja sitä paremmin lämpö siirtyy. Eli siis mitä kylmempi lauhdutin on, sitä enemmän saat tehoa saman lämpöisestä kuumakaasusta. Oikeasti ei ole ihan noin yksinkertaista, koska olomuodon muutos kaasusta nesteeseen on se, mistä suurin osa energiasta saadaan, eikä niinkään lämpötilan laskusta/noususta. Todellisuudessa säästö tulee siitä, että kylmempi lauhdutin mahdollistaa lauhtumisen alemmalla paineella, jolloin kompura ei joudu tekemään niin paljon töitä.
Suurempi meno/paluu lämpötilaero toki sammuttaa kompuran aiemmin kun integraalilla ohjataan, mutta vastaavasti lepojakso on sitten lyhyempi. Eli aiheuttaa pätkäkäyntiä.
Noihin piireihin palatakseni. Rinnan toki ne ovat, alakerrassa 8 piiriä ja yläkerrassa 5.
Esim olohuoneessa 3 piiriä.
Virtaako vesi siten että se kulkee kaikkien piirien kautta?
Eli putkia ei ole asennettu jakotukin yhteyteen niin että vesi voisi ohittaa jonkun piirin jos ne vaan on auki?
En pannut näitä asioita merkille rakennusaikana kun piirit ja putket oli näkyvillä.
Jos on tehty asialliset suunnitelmat niin sieltähän sitä voi katsella miten ne piirit kulkee. Todennäköisesti (käytännössä varmasti) kuitenkin niin, että kaikki 13 piiriä ovat rinnan. Riippuu sitten painehäviöistä, paljonko niissä vettä virtaa jos pumpun kapasiteetin mukaan (tai MLP:n datalehden) sitä koitat funtsia. Tietysti jos jakotukissa on virtausmittarit niin sieltähän sen näkee. Sitten jos tietää jäähtymän ja virtauksen niin voi laskea betoniin luovutetun energian. Varmaan kuitenkin riittää yleistys, että suurinpiirtein sama määrä siirtyy eri nopeuksilla, mutta pienemmällä nopeudella lämpötilaero on suurempi (ja siten MLP:n hyötysuhde pienempi, koska lauhtumispaine on suurempi). Eli siis MLP ottaa sähköverkosta antotehoon nähden suuremman tehon (COP).
Nuo isot lämpötilaerot taitavat olla ohjekirjoista luettua tietoa, helpottamaan käyttöönottoa ja tarvittaessa "vianhakua"...?
Itsellä Thermia käyttäytyy täsmälleen samalla lailla - menovesi lämpiää miltei aina 4-5 astetta yli pyynnin.
Ajattelin, että nostaisi enemmän -> asteminuutit vähenisivät vauhdikkaammin -> pumppu seis -> säästyisi sähköä.
Mutta kai se "maltillinen" pyynnin ylitys on pitemmän päälle taloudellisempi...
Näinhän se taitaa olla. Saisivat vaan ainakin asennusohjeeseen kirjoittaa miten asia oikeasti on. Vaikka eipä siinä, mukavaahan se on mittailla itse lämpötiloja ja vetää omat johtopäätökset.

Tosiaan ajelin tuossa 15. päivä lähtien ykkösellä ja aluksi näytti siltä, että sähköä kuluu vähemmän samalla sisälämpötilalla. Parin päivän kuluessa sisälämpötila kuitenkin laski vaikka en ollut koskenut käyrään tai huoneasetukseen. Nostin sitten käyrää ja sitten kulutettiinkin taas enemmän. Keskiarvona ykkösellä meni enemmän sähköä samalla sisälämpötilalla. Laitoin tänään siis takaisin kolmoselle ja laskin käyrän aikaisempaan hyväksi todettuun arvoon 24. Saisi vaan tulla kovempia pakkasia niin näkisi, miten tuo 24 riittää.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen kohde on erilainen ja vaikka nopea kierto näyttäisi minun tapauksessa olevan energiatehokkain, ei se tarkoita, että kaikissa taloissa näin olisi.