Nibe F1245 käyttökokemuksia ja ongelmia

[Faitteri77]

Kertokaapa te joilla ko laite on ollut käytössä että minkälaisia vikoja laitteisiin on tullut tämän vuoden aikana mitä se on ollut markkinoilla.
Ongelmanani on se että pitäisi joku laite valita tämän tai ensi viikon aikana eikä ratkaisu ole ihan selvä.

[hoohöö]

Moros,

Mulla on 1145 mikä on vastaava laite kuin 1245 mutta erillisellä KV- varaajalla. Laite ollut käytössä syyskuun loppupuolelta asti eli noin 3 kuukautta.
Olen ollut laitteeseen todella tyytyväinen, mutta tämä on ainoa MLP jota olen käytännössä räpeltänyt joten paremmastakaan en tiedä.
Valikkosysteemi on kiva, näyttö on selkeä ja informatiivinen, säädöt helppo tehdä. USB logeista on hyvä katsella laitteen toimintaa ja tehdä kippuroita kotisohvalla läppärin kanssa jne.
Mukava "leikkikalu" tosin pikkuhiljaa alkanut mielenkiinto hiipumaan, ainoa juttu mitä mielenkiinnolla vielä odotan on kunnon pakkanen (~-30) jotta näkee miten kompurassa riittää tehot ja miten kaivo jaksaa antaa lämpöä.

Mutta jotain sanottavaakin; viikko sitten haiskahti keruuliuos pannuhuoneessa, tutkin asiaa ja vuoto oli selkeästi laitteen sisällä (pumpun alaosassa on vuotoputki josta viinaa lörähti lattialle kun putkea pyörittelin), käytin etupaneelin ja kompurayksikön suojapellin irti ja ainakin näin maallikosta vaikutti että keruupuolen pumpun tulopuolen liitos tihkutti keruunestettä joten otin nibeen yhteyksiä ja paikallinen valtuutettu nibe huolto sieltä työmääräyksen sai ja on luvannut tällä viikolla tulla paikan päälle asiaa tutkimaan.
Vaikuttaa että vuoto ilmeni vasta kun oli useampi päivä peräkkäin tuollaista -20 asteen pakkasta jolloin pumppu kävi pitkiä pätkiä putkeen, tuossa välillä kun oli lauhempaa niin ei viinakaan juuri haissut pannuhuoneessa, eli ehkä ko. liitos vaatii vain kiristämistä, se selvinnee pian.
Mutta koska huoltokin ainakin niben päässä vaikuttaa toimivan OK niin ei ainakaan vielä ole ilmennyt sellaista syytä ettenkö valitsisi nibeä uudelleen.

[Trally]

Itsellä F1245 ja ollut käytössä n. 2kk. Ei ole ollut mitään ongelmia ja tyytyväinen olen ollut valintaani.Odottelen, että päästää muuttamaan taloon ja testaa käyttöveden riittävyyttä jne.
 

[zeniitti]

Täällä ollut 1245 8kW käytössä bauttiarallaa 4vko. Ei ollut mitään ihmeellistä. Vettä on riittänyt hyvin. 2+2 hlö ja sauna 2-3 kertaa viikkoon. Kaivoa löytyy 160 metrin verran.

[benicio]

Kesällä asennettiin 1145 8kW ja vpb200. Hyvin pöhisee, tosin nyt hiukan ihmetyttää kun pakkasta on yli 15 astetta, niin ottaa sähkövastukset peliin mukaan, vaikka kaivolta tulee kylmimmillään +0,8 ja lähtee -3,5 ja lämmitysverkon menon ja paluun ero on max 6 astetta. Lämpökäyrä 9. Olen koittanut laskea kiertovesipumpun nopeutta jopa 20%:iin, mutta dT pysyy about viidessä asteessa, eikö se kylmillä keleillä saisi olla 10:kin astetta? Torpassa ihan sopivan lämmintä, 20-21 astetta.
Ehkäpä tyhmä kysymys, mutta miksi pumppu ottaa vastukset (1-5 kW) käyttöön?

[seppaant]

Ehkäpä tyhmä kysymys, mutta miksi pumppu ottaa vastukset (1-5 kW) käyttöön?

Yleensä syynä on, että pumpun teho ei riitä -> osatehomitoitus.
Mikä on pumpun käyntiaikasuhde?

ATS

[justus01]

Kesällä asennettiin 1145 8kW ja vpb200. Hyvin pöhisee, tosin nyt hiukan ihmetyttää kun pakkasta on yli 15 astetta, niin ottaa sähkövastukset peliin mukaan, vaikka kaivolta tulee kylmimmillään +0,8 ja lähtee -3,5 ja lämmitysverkon menon ja paluun ero on max 6 astetta. Lämpökäyrä 9. Olen koittanut laskea kiertovesipumpun nopeutta jopa 20%:iin, mutta dT pysyy about viidessä asteessa, eikö se kylmillä keleillä saisi olla 10:kin astetta? Torpassa ihan sopivan lämmintä, 20-21 astetta.
Ehkäpä tyhmä kysymys, mutta miksi pumppu ottaa vastukset (1-5 kW) käyttöön?

Ilman vastuksia pumppu ei jaksa nostaa lämpöjä kovin paljon yli 55c.
Paljonko veden lämpötila on silloin kun vastukset lähtee päälle?
Jos käyrä on 9 ja käyrän korjaus +2, niin tuo +55c saavutettaan noin -15 pakkasilla.

Eikö pattereiden lämmönluovutuskyky ole suurempi, jos virtaus suurempi? Patterit kauttaaltaan lämpimiä?

[benicio]

Ehkäpä tyhmä kysymys, mutta miksi pumppu ottaa vastukset (1-5 kW) käyttöön?

Yleensä syynä on, että pumpun teho ei riitä -> osatehomitoitus.
Mikä on pumpun käyntiaikasuhde?

ATS

En ole nyt käyntiaikoja mittaillut, mutta tuossa about 8 asteen pakkasilla kävi keskimäärin 46 min tunnissa.
Patterit on ihan kuumat kauttaaltaan jokainen. Vastukset menee päälle kun menolämpötila nousee yli 50 asteen. Käyrö on 9 ja korjaus 0, sisäanturi ei käytössä. Ihmetyttää vaan se, että kun keruuliuoksen lämpötila ei muutu, dT ei muutu (siis 50 asteessa ilman vastustakaan), ja sisälämpötila ei muutu, niin mihin sitä vastusta tarvitaan... Eli eikö tuon pitäisi noilla liuoslämpötiloilla tehdä sitä 53/48 patterivettä ilman vastuksia vaikka maailman tappiin?

[hoohöö]

Kirjoitin aiemmin;
Mutta jotain sanottavaakin; viikko sitten haiskahti keruuliuos pannuhuoneessa, tutkin asiaa ja vuoto oli selkeästi laitteen sisällä (pumpun alaosassa on vuotoputki josta viinaa lörähti lattialle kun putkea pyörittelin).

Päivitystä tähän vuotojuttuun; huoltomies kävi paikan päällä ja totesi saman kuin minä eli että keruuliuoksen kiertopumpun ja putkien väliset liitokset vuoti, kiristi niitä mutta koska näytti että edelleen pikkuisen vuoti niin vaihtoi pumpun ja putkiyhteiden väliset tiivisteet, nyt on seuranta päällä että tuliko homma sillä kuntoon.
Eli Niben huolto pelasi tässä tapauksessa OK, jätin siis netin kautta ilmoituksen niben tekniseen tukeen asiasta ja sieltä laittoivat sitten työmääräyksen tälle firmalle josta kaveri tuli korjausta tekemään.
Eipä tarvinut kuitteja kaivella ym. vaikka pumppu siis ostettu eri firmasta kuin mistä huolto tuli, toki kerroin nibelle yhteydenoton yhteydessä että pumppu asennettu syyskuussa ja sarjanumeron perusteella varmaan näkevät että kysessä takuunalainen laite.

Utelin huoltokaverilta että miten on vikoja nibessä versus muissa pumpuissa mutta eipä siihen sinällään ottanut kantaa, mutta tuumasi että nibe käyttää (ainakin näissä uudemmissa varmaan edellisissäkin malleissa) laadukkaita osia kuten grundfosin kiertopumput ym. ja mutteriliitosten määrä pumpun sisäisissä putkistoissa on minimoitu hyvällä suunnittelulla/valmistuksella jne. Niin ja tuumasi siinä kun pumppu hyrisi että tämä uusi malli oikeasti on äänitasoltaan miellyttävä miltei kuten jääkaappi, eli ei se niben mainoksessa mainittu hiljaisuus taida olla pelkkää markkinointi hömppää, itse en ole muiden pumppujen ääntä kuunnellut joten en voi asiaa vahvistaa.

[matrixlawn]

En ole nyt käyntiaikoja mittaillut, mutta tuossa about 8 asteen pakkasilla kävi keskimäärin 46 min tunnissa.
Patterit on ihan kuumat kauttaaltaan jokainen. Vastukset menee päälle kun menolämpötila nousee yli 50 asteen. Käyrö on 9 ja korjaus 0, sisäanturi ei käytössä. Ihmetyttää vaan se, että kun keruuliuoksen lämpötila ei muutu, dT ei muutu (siis 50 asteessa ilman vastustakaan), ja sisälämpötila ei muutu, niin mihin sitä vastusta tarvitaan... Eli eikö tuon pitäisi noilla liuoslämpötiloilla tehdä sitä 53/48 patterivettä ilman vastuksia vaikka maailman tappiin?

Uhuh. Aika huikea käyntiaika, jos nyt puhut ihan kompressorista.. Meillä Viessmannin kompura pahimmilla pakkasilla mitä tässä nyt on 2 vuoden sisällä ollut (-30C), on käynyt max 12h per vuorokausi. Eli alta 30min per tunti.
120m2 viessmann 343 ja 11000kWh/vuosi kokonaiskulutus.

Tossa keskellä kuvaa näkyy viime talvi. Se ulkolämpötilakäyrä näyttää vähän mitä sattuu kun en oo jaksanu syöttää arvoja
Sähkövastuksia tuossa Viessmannissa on 2. 2kW ja 4kW. Toinen niistä on päällä vuorokaudessa n. 30min ja toinen vähemmän. Niitä ei tuossa kuvassa oikein näy kun ne ovat tuolla 0:lan tuntumassa.

Se viherkeltainen viiva siis on kompressorin käyntiaika h / vuorokausi.

KULUTUSSEURANTA

[hoohöö]

käyntiajoista;
mun 1145-10 käy noin 70 minuuttia ja huilaa noin 20 minuuttia kun pakkasta semmoset -20 astetta mutta sitten kun pakkanen kiristyi -29 asteeseen niin kompura ei juuri sammuillut, taisi sammua vain pari kertaa vuorokauden logitusjakson aikana, mutta toisaalta ei käyttänyt sähkövastusta kaverina laisinkaan.

[Aippe]

Kompuralle on oma maksimilämpötila asetettu ja jos se on esim. jäänyt arvoon 50 c kompura sammuu kun menovesi on 50c ja vastus jatkaa siitä ylöspäin yksinään lämmittämistä. Sitten on erikseen kattilan maksimilämpötila joka sammuttaa myös vastuksen kun asetettu lämpötila ylitetään esim. 65c.
Ainakin 1140-1240 mallissa jos laittaa kevät syksy asetuksen päälle, vastus ei lähde ollenkaan päälle ennenkuin ongelmatilanteessa.
Tietenkin jos joku säätö estää kompuraa käymästä ja vastukset on estetty lämpötila alkaa laskea.

[Aippe]

Aina parempi pitkät käynti ja lepoajat niin virrankulutuksen kuin kompuran kestonkin kannalta. Esim. -27c mulla käyntiä taisi olla 22h/vrk ja 2-3kpl 40 min. pysähdystä. Tuon kompuran 40 min.aikakäynnistyseston takia alkoi jo huomata lämmönlaskua talossa ja sähkövastukset alkoi lämmittää vaikka vastusten asteminuutit 500, eli kannattaa ensisijaisesti vähentää käynnistyksiä kompuran  asteminuutteja suurentamalla. Lämmitysverkon puskurivaraaja antaa paljon enemmän mahdollisuuksia säätöihin patteritaloissakin, ilman puskuria täytyy asteminuutit olla aika pienellä joka tuo pätkäkäyntiä ja patterit paukkuu vaihtoventtiilin kääntäessä käyttövedestä lämmitykselle.
Vaikka kaivo jäähtyykin esim. tuleva + 0,5c kaivoon menevä -3c kyllä sieltä vielä energiaa nousee ja hyötysuhde on hyvä kunhan tulon/menon ero pyritään pitämään n.3c asteessa. (3c optimiero.) Lämmönjakopuolella 5 c ero on ok, joidenkin viisaiden mielestä sekin saa olla kohtuu pieni lämmönvaihtimen läpi niinkuin keruupuolellakin että hyötysuhde olisi paras mahdollinen kylmäaineen ominaisuuksista johtuen.

[kylmis]

Tuli kokeiltua nyt tuon F1245 laitteen kanssa USB logitusta. Loggaus onnistuu hyvin, tosin ei vaan tiedä kaikkien arvojen merkityksiä.

Kuitenkin aloin ihmetteleen logeissa näkyvää lattiamenolämpötilaa. Eli kun kun aletaan tekeen lämmintä kompuralla niin samalla lattiameno vesi nousee kuumemmaksi kuin asetuksissa asetettu lattiamenomaksimilämpötila. Tarkastin tämän myös ulkoisella omalla lämpömittarilla. Olen säätänyt sallituksi maksimiksi 39, mutta silti lattiamenon lämpö nousee pintamittauksellakin 42:een. Logien mukaan lämmmöt olleet lämmitysvettä tehdessä yli 45C ja käyttövettä tehdessä peräti 60C! Tuota käyttöveden lämpötilaa en tarkastanut pintamittauksella vielä, mutta todennäköisesti näytti oikein.

Muistaakseni omien lattialämmitysputkien maksimi lämpötila on 45C, nyt se paukkuu reilusti yli.

Onko muuta Nibe F1245 laitteen omistajat huomanneet saman? Oma softa versio taitaa olla 1199.

[Matias]

E

li kun kun aletaan tekeen lämmintä kompuralla niin samalla lattiameno vesi nousee kuumemmaksi kuin asetuksissa asetettu lattiamenomaksimilämpötila.

Onkohan lämpöpumpulta lattiaan menevässä putkessa ns "hullunkierto"?
Eli lattian paluuvedestä osa ohjaituu sellaisenaan takaisin menoveteen ja alentaa(shunttaa) lämpöpumpulta tulevan veden lämpöä alemmas.

[hoohöö]

mulla 1145:nen ja minun tapauksessa korkein logittamani menolämpötila lattiaan on ollut vajaat 40 astetta, KV- varaajaan taas menee noin 60 asteista syklin loppuvaiheessa.

Sinulla taitaa olla termarit rajoittamassa lattiapiirin kiertoa? jolloin pumpun kautta kiertävä vesitilavuus jää pieneksi ja siksi MLP ehtii nostaa sen lämpötilan turhan korkeaksi, etenkin nyt kun on vielä lämmin keli niin lattia ei ehdi muutenkaan lämmitysveden lämpöä luovuttamaan ja paluuveden lämpötila pysyy myös korkeana.

[keisari kyy]

Tuli kokeiltua nyt tuon F1245 laitteen kanssa USB logitusta. Loggaus onnistuu hyvin, tosin ei vaan tiedä kaikkien arvojen merkityksiä.

Kuitenkin aloin ihmetteleen logeissa näkyvää lattiamenolämpötilaa. Eli kun kun aletaan tekeen lämmintä kompuralla niin samalla lattiameno vesi nousee kuumemmaksi kuin asetuksissa asetettu lattiamenomaksimilämpötila. Tarkastin tämän myös ulkoisella omalla lämpömittarilla. Olen säätänyt sallituksi maksimiksi 39, mutta silti lattiamenon lämpö nousee pintamittauksellakin 42:een. Logien mukaan lämmmöt olleet lämmitysvettä tehdessä yli 45C ja käyttövettä tehdessä peräti 60C! Tuota käyttöveden lämpötilaa en tarkastanut pintamittauksella vielä, mutta todennäköisesti näytti oikein.

Muistaakseni omien lattialämmitysputkien maksimi lämpötila on 45C, nyt se paukkuu reilusti yli.

Onko muuta Nibe F1245 laitteen omistajat huomanneet saman? Oma softa versio taitaa olla 1199.

Liittyykö tuo käyttöveden valmistukseen? Mulla on erilliset varaajat=1145, mutta se patterivesihän siellä kiertää kv-varaajan läpi jolloin pumpun sisäiset anturit näyttää että patteriinkin ajettaisiin kuumempaa vaikka vaihtoventtiili on käännetty varaajaan.

[kylmis]

Olen asetuksista estänyt lämpöjohtopumpun käynnin sen ajaksi kun tehdään käyttövettä, joten lattiakiertoon ei todellisuudessa mene logeissa näkyvä 60C vesi.

Meillä on kosteissa tiloissa pakotettu 27C lämpötila ympärivuoden, joten on järkevää ettei kesäaikana kierrätä tuota vettä jokapaikassa, vai mitä hoohöö? Eli tahdon sanoa, ettei tähän asiaan pitäsii termostaatit liittyä millään lailla.

Nibe säätää lattioihin menevän lämmitysveden siten että lauhduttimelta tulevaan veteen shuntataan lattiapaluuvettä (lattiapaluu kierrätetään kierrukan kautta, joka on käyttövesivaraajan sisällä). Nyt minun tilanteessa paluun shunttaus ei selvästikkään riitä laskemaan menevän veden lämpötilaa riittävän alas, joten aion seuraavaksi muuttaa asteminuuttiasetuksia reilusti pienemmiksi (en suinkaan lähde termostaatteja räplään koska kyllä kämpässä pitää pystyä olemaan hikoilemetta).

[hoohöö]

Moros,

On olemassa nyrkkisääntö että MLP vaatii lämmityspiiriin vesitilavuutta vähintään olikohan 10 litraa per KW, eli minimissään 80 litraa 8kw laitteelle. Nyt kun termareilla rajoitetaan kierto vain esim. kylpyhuoneeseen niin pumpun kierrättämä vesitilavuus on todella pieni ja 8kw pumpussa yksinkertaisesti on liikaa tehoa ko. vesimäärään nähden, eli olisi hyvä jos järjestelmässä olisi puskurivaraaja kesäkelejä ajatellen.

Itsellä on sama tilanne, kesällä termarit rajoittaa kierron muutamaan piiriin joissa on siis käsisäätö (KH, KHH, WCt ym) mutta minulla on 3 jakotukkia joista kahteen menee pitkähköt olikohan halk. 28mm syöttöputket ja kaikissa tukeissa on ns. käsisäätöisiä piirejä eli vettä kiertää pumpun läpi aika paljon vaikka suurin osa piireistä onkin termarin sulkemana, mutta minullakin näyttää menovesi nousevan lähelle 40 astetta nyt kesällä, pikkupakkasilla nousee johonkin 36 asteeseen.
Minulla on myös minimiksi laitettu 27 astetta, tosin pumppu ei lämmitä laisinkaan kun ulkolämpö pysyttelee olikos se nyt 20 astetta tai yli.

Onhan sinulla kuitenkin esisäädetty kiertovesipumpun nopeus siten että lämmitysmenon ja paluun ero pysyy 5 - 10 asteen välillä?

[justus01]

Nibe säätää lattioihin menevän lämmitysveden siten että lauhduttimelta tulevaan veteen shuntataan lattiapaluuvettä (lattiapaluu kierrätetään kierrukan kautta, joka on käyttövesivaraajan sisällä).

Menisiköhän tuo aivan noin...  
Enkä ole ennen kuullut, että vaihtoventtiili pumppu shunttaisi lämpöä käyttövesivaraajasta lattiaan tai siis lattialämmitysvettä kierrätettäisiin käyttövesivaraajan kierukan kautta.

Olettaisin lattiaveden kiertävän vain kompuraan kytketyn lämmönvaihtimen läpi takaisin lattiaan ja menoveden lämpötila riippuisi vain paluuveden lämpötilasta, kompressorin antotehosta ja lattiaveden virtausnopeudesta.

[kylmis]

Nibe säätää lattioihin menevän lämmitysveden siten että lauhduttimelta tulevaan veteen shuntataan lattiapaluuvettä (lattiapaluu kierrätetään kierrukan kautta, joka on käyttövesivaraajan sisällä).

Menisiköhän tuo aivan noin...  
Enkä ole ennen kuullut, että vaihtoventtiili pumppu shunttaisi lämpöä käyttövesivaraajasta lattiaan tai siis lattialämmitysvettä kierrätettäisiin käyttövesivaraajan kierukan kautta.

Olettaisin lattiaveden kiertävän vain kompuraan kytketyn lämmönvaihtimen läpi takaisin lattiaan ja menoveden lämpötila riippuisi vain paluuveden lämpötilasta, kompressorin antotehosta ja lattiaveden virtausnopeudesta.

Raksaaja, katsoppas tuota F1245 asennusmanuaalia sivu 13. Kun tehdään lämmintä kiertoon niin paluuta ei kierräteta kierukassa vaan se menee suoraan lauduttimelle, mutta kun kompura ei ole käynnissä paluu kiertää (ainakin tarvittaessa) kierrukan kautta sekoittajalle, jossa se muuttuu meneväksi.

Hoohöö, ei tuota minun kiertovesipumpun nopeutta säädetty tuolle erolle, siihen jäi se tehdasasetusarvo. Ero näyttää olevan asteen luokkaa lämmitysjaksojen välillä jotka kestävät noin 140min. Kun kompura käynnistyy on menevä n. 25C ja palaava n. 24C. Lämmitysjakson lopussa menevä on n. 48C ja palaava n. 28C.

Jotta ero olisi edes 5C niin kiertonopeus pitäisi olla lähes pysähdyksissä, ehkä pitää pudottaa tuota nopeutta vielä lisää.

[hoohöö]

Moros,

Niben asennusohjeessa on kerrottu että kiertoveden nopeus tulee säätää siten että lämmitysmenon ja paluun ero on luokkaa viisi viiva kymmenen astetta kun lämmityssykli on ns. tasapainossa eli noin 5 minuutin päästä kompuran käynnistymisestä.
Kesä ei ole ehkä parasta aikaa tehdä säätöjä ellei sitten väännä kaikki termarit täysille jotta piirit on auki.

[Matias]

Enkä ole ennen kuullut, että vaihtoventtiili pumppu shunttaisi lämpöä käyttövesivaraajasta lattiaan tai siis lattialämmitysvettä kierrätettäisiin käyttövesivaraajan kierukan kautta.

Myös Geopro MH malleissa kierto menee noin.Olisi mielenkinntoista kuulla miten käytännössä toimii?

[justus01]

Nibe säätää lattioihin menevän lämmitysveden siten että lauhduttimelta tulevaan veteen shuntataan lattiapaluuvettä (lattiapaluu kierrätetään kierrukan kautta, joka on käyttövesivaraajan sisällä).

Menisiköhän tuo aivan noin...  
Enkä ole ennen kuullut, että vaihtoventtiili pumppu shunttaisi lämpöä käyttövesivaraajasta lattiaan tai siis lattialämmitysvettä kierrätettäisiin käyttövesivaraajan kierukan kautta.

Olettaisin lattiaveden kiertävän vain kompuraan kytketyn lämmönvaihtimen läpi takaisin lattiaan ja menoveden lämpötila riippuisi vain paluuveden lämpötilasta, kompressorin antotehosta ja lattiaveden virtausnopeudesta.

Raksaaja, katsoppas tuota F1245 asennusmanuaalia sivu 13. Kun tehdään lämmintä kiertoon niin paluuta ei kierräteta kierukassa vaan se menee suoraan lauduttimelle, mutta kun kompura ei ole käynnissä paluu kiertää (ainakin tarvittaessa) kierrukan kautta sekoittajalle, jossa se muuttuu meneväksi.

Juuri tuota kuvaa katselin...taas kerran. Samanlainen toimintaperiaate kuin muissakin vaihtoventtiilikoneissa. Ohjauksissa voi toki olla jotain eroa.

Mistä päättelit, että vaihtoventtiili toimisi joskus shunttina?
Missä tilanteessa sitä käytettäisiin shunttina?
Mikä saa veden kiertämään varaajan kautta "lattialämmitystilassa", jos vaihtoventtiili/shuntti "vuotaa"?
Onko shunttauksen tarkoitus pyörittää vettä lämmönjaossa myös käyttövesisyklin aikana? Tuo ei sinäänsä kuulosta huonolta ajatukselta. Voisi olla ihan hyvä ominaisuus.

Kun en ole LVI-alaa koskaan opiskellut, niin tarvitsisin ehkä vähän lisävalaistusta asiaa.

[kylmis]

Juuri tuota kuvaa katselin...taas kerran. Samanlainen toimintaperiaate kuin muissakin vaihtoventtiilikoneissa. Ohjauksissa voi toki olla jotain eroa.

Mistä päättelit, että vaihtoventtiili toimisi joskus shunttina?
Missä tilanteessa sitä käytettäisiin shunttina?
Mikä saa veden kiertämään varaajan kautta "lattialämmitystilassa", jos vaihtoventtiili/shuntti "vuotaa"?
Onko shunttauksen tarkoitus pyörittää vettä lämmönjaossa myös käyttövesisyklin aikana? Tuo ei sinäänsä kuulosta huonolta ajatukselta. Voisi olla ihan hyvä ominaisuus.

Kun en ole LVI-alaa koskaan opiskellut, niin tarvitsisin ehkä vähän lisävalaistusta asiaa.

En ole itsekään mikään LVI alan mies, eikä Niben ohjaus ole kovinkaan tuttu vielä, mutta ihan vaan kuvasta päättelin tuon mitä kirjoitin ja sen perusteella että lämmityksen aikana saisi säätöä paremmaksi jos se toimisi shunttina, mutta taisin kuitenkin päätellä väärin. Lämmityksen aikana lattiameno seuraa hyvin tarkasti lauhduttimen lämpötilaa, joten silloinkaan sitä ei shuntata. Eikä tuolla kytkennällä taida edes olla mahdoollista tehdä shunttausta missään tilanteessa koska kuvan mukaan lattiakierron venttiilit eivät ole säätöventtiileitä.

[Matias]

Geopro MH periaatekuva kun käyttöveden lämmityksen aikana lämmitysverkon kierto siirtyy kiertämään varaajan alaosan kautta.

[AAA]

En ole nyt käyntiaikoja mittaillut, mutta tuossa about 8 asteen pakkasilla kävi keskimäärin 46 min tunnissa.
Patterit on ihan kuumat kauttaaltaan jokainen. Vastukset menee päälle kun menolämpötila nousee yli 50 asteen. Käyrö on 9 ja korjaus 0, sisäanturi ei käytössä. Ihmetyttää vaan se, että kun keruuliuoksen lämpötila ei muutu, dT ei muutu (siis 50 asteessa ilman vastustakaan), ja sisälämpötila ei muutu, niin mihin sitä vastusta tarvitaan... Eli eikö tuon pitäisi noilla liuoslämpötiloilla tehdä sitä 53/48 patterivettä ilman vastuksia vaikka maailman tappiin?

Uhuh. Aika huikea käyntiaika, jos nyt puhut ihan kompressorista.. Meillä Viessmannin kompura pahimmilla pakkasilla mitä tässä nyt on 2 vuoden sisällä ollut (-30C), on käynyt max 12h per vuorokausi. Eli alta 30min per tunti.
120m2 viessmann 343 ja 11000kWh/vuosi kokonaiskulutus.

Tossa keskellä kuvaa näkyy viime talvi. Se ulkolämpötilakäyrä näyttää vähän mitä sattuu kun en oo jaksanu syöttää arvoja
Sähkövastuksia tuossa Viessmannissa on 2. 2kW ja 4kW. Toinen niistä on päällä vuorokaudessa n. 30min ja toinen vähemmän. Niitä ei tuossa kuvassa oikein näy kun ne ovat tuolla 0:lan tuntumassa.

Se viherkeltainen viiva siis on kompressorin käyntiaika h / vuorokausi.

KULUTUSSEURANTA

Kyllä on perskuleen paljon pumppuja! Nuohan vie jo kilowatin yksistään...

[sam68]

Juuri tuota kuvaa katselin...taas kerran. Samanlainen toimintaperiaate kuin muissakin vaihtoventtiilikoneissa. Ohjauksissa voi toki olla jotain eroa.

Mistä päättelit, että vaihtoventtiili toimisi joskus shunttina?
Missä tilanteessa sitä käytettäisiin shunttina?
Mikä saa veden kiertämään varaajan kautta "lattialämmitystilassa", jos vaihtoventtiili/shuntti "vuotaa"?
Onko shunttauksen tarkoitus pyörittää vettä lämmönjaossa myös käyttövesisyklin aikana? Tuo ei sinäänsä kuulosta huonolta ajatukselta. Voisi olla ihan hyvä ominaisuus.

Kun en ole LVI-alaa koskaan opiskellut, niin tarvitsisin ehkä vähän lisävalaistusta asiaa.

En ole itsekään mikään LVI alan mies, eikä Niben ohjaus ole kovinkaan tuttu vielä, mutta ihan vaan kuvasta päättelin tuon mitä kirjoitin ja sen perusteella että lämmityksen aikana saisi säätöä paremmaksi jos se toimisi shunttina, mutta taisin kuitenkin päätellä väärin. Lämmityksen aikana lattiameno seuraa hyvin tarkasti lauhduttimen lämpötilaa, joten silloinkaan sitä ei shuntata. Eikä tuolla kytkennällä taida edes olla mahdoollista tehdä shunttausta missään tilanteessa koska kuvan mukaan lattiakierron venttiilit eivät ole säätöventtiileitä.

Ei se kyllä shunttina toimi. Ihan tavallinen vaihtoventtiili joka puskee joko lämmityspiiriin tai kierukkaan.
Thermian G2:ssa on shuntti tuon vaihtoventtiilin tilalla. Muita vastaavia en minä ainakaan tiedä..

[hoohöö]

 niin mikäs ero tuossa thermian G2:ssa ns. suomipumppujen systeemiin verrattuna? lämmitysvesi shuntataan ja KV-lämpiää varaajassa olevan kierukan läpi mennessään ja tulistusvaihdinkin siis löytyy, vai menikö ihan metsään?

[tomppeli]

Kyllä on perskuleen paljon pumppuja! Nuohan vie jo kilowatin yksistään...

Pumppujen määrää selittää se, että tuossa kuvassa lämmönjakopiirejä on 2 kappaletta (L1 ja L2).
Yhtä paljon tulee pumppuja tavallisella vaihtoventtiilikoneella, kun siihen on laitettu ns. hullunkierto!

Tässä yllä näkyvässä kuvassa on ns. hullunkierto, mutta vain yksi lämmönjakopiiri.
Jos tähän lisätään toinen jakopiiri, tarvitaan myöskin yksi pumppu lisää!

[sam68]

niin mikäs ero tuossa thermian G2:ssa ns. suomipumppujen systeemiin verrattuna? lämmitysvesi shuntataan ja KV-lämpiää varaajassa olevan kierukan läpi mennessään ja tulistusvaihdinkin siis löytyy, vai menikö ihan metsään?

G2:ssa osa lämmitysenergiasta ohjataan kuumakaasusiirtimen+TWS-kierukan kautta suoraan käyttöveteen. Talvella patteritalossa saavutetaan jopa 85 asteinen 180L käyttövesimäärä.
Suomalaisissa on siis lämmitysvesi "isossa" varaajassa ja yleensä kahteen jaetun varaajan yläosa lämpenee tällä kuumakaasulla.

[hoohöö]

mites se shuntti vaihtoventtiilin tilalla siis toimii jos ei ole varaajaa lämmitysvedelle, mitä vettä se siis sekoittaa lämmityspiirin veteen ja miten se ohjaa lämmintä vettä sinne TSW-kierukkaan?

[kylmis]

On nyt tullut säädettyä tuota omaa Nibeä ja pari juttua tullut eteen joista varmaan muillekin säätämistä aloitteleville on hyvä kertoa.

Eli COP luku nousee noin 1:llä aina kun lauhduttimelle tulevan veden (kierrosta palaava vesi) lämpötila laskee n 10C (tämä tulos näkyy Niben F1245 manuaalista s. 77): COP EN14511 0/35 = 4,59 ja COP EN14511 0/45 = 3,66.

Varmaan on siis kaikin puolin viisasta laskea asteminuutit niin alas kuin talon lämpimänä pitäminen sallii. Silloin kompressorin käynti on harvaa ja lattiat ehtivät kylmetä, jolloin kiertovesikin on jäähtynyt.

Sama juttu sitten tuossa talokäyrässä, ihan minimiin sekin, muttei niin alas että vilu tulee.

Käyttöveden tekemisessä tähän voi vaikuttaa START ja STOP arvoilla, eli jos laskee käyttövesiasetuksista tuota START arvoa päästään tekeen kylmemmästä vedestä lämmintä ja STOP arvolla voi rajoittaa ettei tehdä liian kuumaa, mutta taas tasapainoillaan veden riittävyyden kanssa.

PS. Ihmettelin tuota Logeissa näkyvää Relays PCA Base arvoa ja tässä minun arvaukseni mitä se voisi tarkoittaa.
Relays PCA Base

Kun tuon logeissa olevan desimaaliluvun muuttaa binääriksi niin sieltä voi arvata mitä mikäkin bitti tarkoittaa, eli kun kaikki ohjauksen on pois niin arvo on 0, eli binäärisenä 0b00000000

Tässä minun oletus noiden bittien merkityksistä:
bitti 0 = kompressorin tila, 0=pois, 1=päällä
bitti 1 = lämpöjohtopumpun tila, 0=pois, 1=päällä
bitti 2 = keruupumpun tila, 0=pois, 1=päällä
bitti 3 = vaihtoventtiilin ohjaus, 0 = venttiili auki ja tehdään lämmintä vettä, 1 = venttiili kiinni ja tehdään käyttövettä

Esim. kun tehdään käyttövettä niin Relays PCA base = 15 (0b00001111), eli kompressori päällä, venttiili kiinni, keruu- ja lämpöjohtopumput päällä.

Tuosta huomasin sitten semmoisen jutun jota ei manuaalissa sanota, eli kun on asetettu lk-pumppu ajoittaiselle toiminnalle niin sekä lämmitysveden teon alussa että lopussa keruupumppu käy noin 20s kompressorin käyntiä ennen ja kompressorin käynnin jälkeen.

[juntti]

Manuaali kertoo LK pumpun ajoittaisesta tilasta näin:

Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila.

ajoittainen: Lämmönkeruupumppu käynnistyy 20 sekuntia
ennen kompressoria ja pysähtyy samaan aikaan
kompressorin kanssa.

Mutta mitähän tuo lämpöjohtopumpun "Auto" tila tarkoittaa ? Itse olen käsittänyt sen niin että silloin pumppu käy jatkuvasti, mutta käyttää "säästö" nopeutta normaalien nopeuksien (lämmitys / käyttövesi) sijasta. Eli siis sitä säästönopeutta jonka huoltovalikon lämpöjohtopumpun asetuksissa voi asettaa. Olenko käsittänyt oikein ?

Manuaalihan asian kertoo näinkin selkeästi ja tyhjentävästi  

"Tässä asetetaan lämpöjohtopumpun käyttötila.

auto: Lämpöjohtopumppu käy F1245:n käyttötilassa."

[kylmis]

Manuaali kertoo LK pumpun ajoittaisesta tilasta näin:

Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila.

ajoittainen: Lämmönkeruupumppu käynnistyy 20 sekuntia
ennen kompressoria ja pysähtyy samaan aikaan
kompressorin kanssa.

Tosiaan manuaali sanoo että ennen kompuraa käy 20s, mutta väittää sen pysähtyvän samaan aikaan kompuran kanssa, jos nyt arvasin nuo bitit oikein niin se kävisi myös kompuran pysäytyksen jälkeen 20s.

Mutta mitähän tuo lämpöjohtopumpun "Auto" tila tarkoittaa ? Itse olen käsittänyt sen niin että silloin pumppu käy jatkuvasti, mutta käyttää "säästö" nopeutta normaalien nopeuksien (lämmitys / käyttövesi) sijasta. Eli siis sitä säästönopeutta jonka huoltovalikon lämpöjohtopumpun asetuksissa voi asettaa. Olenko käsittänyt oikein ?

Manuaalihan asian kertoo näinkin selkeästi ja tyhjentävästi  

"Tässä asetetaan lämpöjohtopumpun käyttötila.

auto: Lämpöjohtopumppu käy F1245:n käyttötilassa."

Käsitin tuon auto -moodin niin että kun tehdään käyttövettä niin huotoasetuksista laitettu pumpun nopeus käytövedelle on käytössä ja kun tehdään lämmitysvettä niin lämmitykselle asetettu pumpun nopeus käytössä ja kun kompressori ei ole päällä eli ei tehdä mitään niin pumppu pyörii säästönopeudella.

[juntti]

Käsitin tuon auto -moodin niin että kun tehdään käyttövettä niin huotoasetuksista laitettu pumpun nopeus käytövedelle on käytössä ja kun tehdään lämmitysvettä niin lämmitykselle asetettu pumpun nopeus käytössä ja kun kompressori ei ole päällä eli ei tehdä mitään niin pumppu pyörii säästönopeudella.

Nimenomaan näin siis itsekkin sen käsitin.

[peksii]

Hei Vaan!

Meille tarjottiin Niben F1245 pumppua joko 10kW tai 12kW kokoluokassa. Aikaisemmasta keskustelusta on vierähtänyt 7 vuotta joten mielellään kuulisin miten laite on teillä toiminut?

[sjs]

Hyvin pelannut v.2011 lähtien. 12 KW.n kone.

[Timo Karhu]

03-2012 asti röhkinyt. Toistaiseksi ei vikoja pumpussa eikä varaajassa.

[maalämmittää]

12-2011 asennettu ja hyvin toiminut.