Pyrkikää omavaraisuuteen

[volkkari]

Käväskääpä Windsiden sivuilla,toivon että asia herättää keskustelua.
Lämpöpumpun ja tuuliturbiinin yhdistelmä ei ole ehkä tätäpäivää  mutta tulevaisuutta se on varmasti

[tomppeli]

Täällä kanssa tuuligeneraattoreita, mutta ei näillä lämpöpumput pyöri.: http://www.air-fish.com/tuulivoimalat.htm , hinnatkin mukana.
Jos on mökki vailla verkkosähköä, näistä voi olla iloa. En ole missään tekemisissä tuon bisniksen kanssa; en mainosta sen takia.!
Lämpöpumpun vaatima teho on aika iso. Joudumme varmaan vielä odottelemaan uusia innovaatioita pumppusähkön saamiseksi kotikonstein.
Öljyn hinta voi nousta maailmanpoliittisten kriisien takia jopa viisinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Silloin maalämpöpumppu ja atomisähkö ovat poikaa.

[IPA]

Niin, pumppu vaatii rajusti tehoa, silloin kun se käy. Kun taas aurinko-/tuulienergiaa tms. tuotetaan tasaisesti ja pitkin päivää. Tämä ei oikein käy yksiin jollei ole joku "puskuri" välissä.

Mitenkäs joku invertteri zydeemi MLP:ssä, toimisiko?

[tomppeli]

Mitenkäs joku invertteri zydeemi MLP:ssä, toimisiko?

Erään ruotsalaisvalmistajan suomalainen edustaja mainostaa.: "Inverter ohjaus mahdollistaa pumpun "mukautumisen" lämmöntarpeeseen alueella 4,5-16kw. Näin lämmitystä tehdään aina parhaalla mahdollisella hyötysuhteella."..> http://www.greentex.fi/web/tuote/45/uutuus_inverter_ohjattu_maalampopumppu.html
----
Jaa'a. Mitenkähän Scroll kompura toimii alhaisilla kierroksilla? Onkohan invertteristä sittenkään hyötyä?
Kompura saa pyöriä jatkuvasti, kun kierroksia säädetään. Ilmalämpöpumput toimivat kyllä hyvin invertterin ohjaamina.
Hinta ainakin nousee.
Jos varaajatilavuutta on tarpeeksi, uskoisin, että invertteri ei hyödytä mitenkään, vai kuinka?
kysyy tomppeli
---- Jos kuitenkin tarkoitit akkuja puskurina ja perässä DC / AC invertteri muuttajakojetta, niin kyllähän se periaatteessa toimii, vikana on vain se, että akkujen, vaikka olisivat melko suuretkin, teho loppuu lyhyeen.!

[volkkari]

Erään ruotsalaisvalmistajan suomalainen edustaja mainostaa.: "Inverter ohjaus mahdollistaa pumpun "mukautumisen" lämmöntarpeeseen alueella 4,5-16kw. Näin lämmitystä tehdään aina parhaalla mahdollisella hyötysuhteella."..> http://www.greentex.fi/web/tuote/45/uutuus_inverter_ohjattu_maalampopumppu.html
----
Jaa'a. Mitenkähän Scroll kompura toimii alhaisilla kierroksilla? Onkohan invertteristä sittenkään hyötyä?
Kompura saa pyöriä jatkuvasti, kun kierroksia säädetään. Ilmalämpöpumput toimivat kyllä hyvin invertterin ohjaamina.
Hinta ainakin nousee.
Jos varaajatilavuutta on tarpeeksi, uskoisin, että invertteri ei hyödytä mitenkään, vai kuinka?
kysyy tomppeli
---- Jos kuitenkin tarkoitit akkuja puskurina ja perässä DC / AC invertteri muuttajakojetta, niin kyllähän se periaatteessa toimii, vikana on vain se, että akkujen, vaikka olisivat melko suuretkin, teho loppuu lyhyeen.!

On siitä hyötyä nimittäin valmistajalle,yhdellä mallilla korvataan useampia .
Kuluttajalle siitä ei ole mitään hyötyä päivastoin
jos koneen kierrosluku muuttuu niin käsittääkseni muuttuvia tekijöitä pitäisi olla myös vaidinpinta-alat paisarin säätö liuospumpun pyörimisnopeus yms.
Joten p.stä koko juttu

[Juho]

eikös noissa sitten liuos pumppu ole säätyvä. Ainakin jostain olin lukevinani.

[tomppeli]

Ruotsalaisten Thermia Diplomat Optimum pumpussa on ilmeisesti lämmityspiirien kiertovesipumput pyörintänopeussäädettyjä.
Pyritään parantamaan hyötysuhdetta (COP) sillä, että vesi kiertää niin hitaasti, että paluuvesi on mahdollisimman viileää.

Kannattaneeko maaliuospumpun pyörintänopeutta säätää kovinkaan paljon alas, koska silloin höyrystin vain menee turhan kylmäksi.
Kompuran pyörintänopeutta tässä Thermian koneessa ei säädetä.

NIBE'llä on NF1250 kone, jossa säädetään kompuran käyntinopeutta.
Näistä jutuista voisi joku viisaampi valistaa varmaan enemmänkin meitä foorumilaisia.
Pave

Editoin, kun löysin lisää juttua..

---> http://www.ivt.se/page.asp?lngID=600&lngLangID=1&framework=no
"IVT PremiumLine X15 är en ny generation bergvärmepumpar som alltid producerar exakt så mycket energi som huset behöver.
Den nya tekniken innebär att kompressorn och en cirkulationspump är varvtalsstyrda.
Behöver huset mer värme så ökar varvtalet. När det är varmt ute går hastigheten ned till ett minimum"

Löytyihän sieltä pumppu, jossa säädetään lämmitystarpeen mukaan sekä kompuran, että yhden kiertopumpun pyörintänopeuksia.

Se sama pällistelijä Pave

[volkkari]

Ruotsalaisten Thermia Diplomat Optimum pumpussa on ilmeisesti lämmityspiirien kiertovesipumput pyörintänopeussäädettyjä.
Pyritään parantamaan hyötysuhdetta (COP) sillä, että vesi kiertää niin hitaasti, että paluuvesi on mahdollisimman viileää.

Kannattaneeko maaliuospumpun pyörintänopeutta säätää kovinkaan paljon alas, koska silloin höyrystin vain menee turhan kylmäksi.
Kompuran pyörintänopeutta tässä Thermian koneessa ei säädetä.

NIBE'llä on NF1250 kone, jossa säädetään kompuran käyntinopeutta.
Näistä jutuista voisi joku viisaampi valistaa varmaan enemmänkin meitä foorumilaisia.
Pave

Editoin, kun löysin lisää juttua..

---> http://www.ivt.se/page.asp?lngID=600&lngLangID=1&framework=no
"IVT PremiumLine X15 är en ny generation bergvärmepumpar som alltid producerar exakt så mycket energi som huset behöver.
Den nya tekniken innebär att kompressorn och en cirkulationspump är varvtalsstyrda.
Behöver huset mer värme så ökar varvtalet. När det är varmt ute går hastigheten ned till ett minimum"

Löytyihän sieltä pumppu, jossa säädetään lämmitystarpeen mukaan sekä kompuran, että yhden kiertopumpun pyörintänopeuksia.

Se sama pällistelijä Pave

Näihin hommiin vaadittaisiin minun mielestäni yhteistä rytmiä ok kompuran teho vaitelee, paisari se voidaan vaihtaa elegroniseksi (ei kellään vielä ole ) mutta miten höyrystin ja lauhdutin ja niiden pinta-ala,toki ylimitoituksella ja taajuusohjatuilla pumpuilla aika kallista mutta mahdollista

[MJJ]

MLP säästää 60-70% öljyyn verrattuna ja takaisinmaksukin on järjellinen. Pumpun fiilaminen 2-3% joka toki kotiin päin, mutta jos maksaa 2000€ miten takaisin maksu? Jo 70 luvulla näin pumpun jolla COP oli 3.0 "handmade korhonen" hitaasti ovat kehittyneet.

Suuremman hyödyn saa vaihtamalla yösähköön tai kipailuttamalla.

Tuulivoima ja aurinko maksavat hankintana paljon ja vaativat oikean tyyppisen ison varaajan (siis useita sisäänmenoja).

Esim täällä 3,6 kW mylly joka tuottaa töpselisähköä: http://www.reps.fi/fi/index-fi.htm

Mutta ongema on pumpun käydessä tuulta tarvitaan 7ms siis 2200w + talon muu käyttö eli 12k€ myllyjä tarvitaan kaksi ja/tai akkuja pino 3k€.

MLP:hen verrattuna pitkä maksuaika. Hankittuaan parhaat säästövehkeet muut tuntuvat näpräämiseltä. Ehkä mieli muuttu kun ollaan EU sähköverkossa ja hinnat ovat 10snt pahemmalla puolen.

[kuuno]

Kyllä omavaraisuus kiinnostaisi, mutta akkujen kanssa toimiminen ei oikein innosta. Itsetuotetun ylimääräisen Tuuli/aurinko-sähkön kun saisi syöttää suoraan "valtakunnan verkkoon" ja pitää sitä "akkuna". Sähkömittari pelaisi molempiin suuntiin... ja mikäli tuotat enemmän kun otat niin sähköyhtiöt joutuisi maksumieheksi...
 

[MJJ]

Suuri korjaus:
Pumpun käydessä tuulta tarvitaan n.10m/s siis 2200w ..

Tämä menne mainostamiseksi.. eikä ole tarkasti laskettu mutta:

Jos laittaisi tälläisen tuulimyllyn:
http://www.reps.fi/skystream/fi/frames-skystream-fi.htm

"SkyStream 3.7 liitetään suoraan sähköverkkoon oman sähkömittarin jälkeen. Näin kulutat ensisijaisesti omaa sähköäsi ja ostat vain vajauksen sähköverkosta"

Vaihtaisi invertteri peliin X15 (ei vaatisi akkuja huippuihin)
http://www.ivt.fi/products.asp?lngID=596&lngLangID=1

"IVT PremiumLine X15 on lämpöpumppu kallio- tai maalämmölle joka sopeuttaa lämmöntuoton portaattomasti 4,5:stä aina 17 kW:iin asti"

Kaivaisi putkea lisää tuon 17 kW edestä vaimon kukkamaalle.

Nykyinen hetkellinen (50%) pumpun tarvitsema 2200W muuttuisi jatkuvaksi 1100w "nollakelillä". Tämä voitaisiin tuottaa rannnikon keskituulennopeudella n. 7m/s ainakin syksyllä ja osin talvella. Tämä on kyllä yläkanttiin nyky paikkaan verratuna.

Täällä sivu 50-52
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=61838&lan=fi

Hankkeen kustannukset 12k€+6k€+2k€= 20k€ plus vaimo. Jos voisi tuottaa 50% tarvitusta sähköstä takaisinmaksu olisi 30 vuotta, jos siinä ajassa löytyisi myös vaimo.

 

[Matias]

Käväskääpä Windsiden sivuilla,toivon että asia herättää keskustelua.
Lämpöpumpun ja tuuliturbiinin yhdistelmä ei ole ehkä tätäpäivää  mutta tulevaisuutta se on varmasti

Lämmityskäyttöön olisi käytännöllisempää lämpöpumpun asemesta käyttää tuulisähköä veden hajottamiseksi tasavirralla vedyksi ja hapeksi.
Elektrolyysissä kehittyvän vetykaasun voisi tuulienergialla toimivalla kompressorilla(mekaaninen tai sähköinen) puristaa haluttuun paineeseen ja varastoida sopiviin säiliöihin tai omatarvekäytössä vaikka kaasupulloihin.
Sitä olisi sitten tarvittaessa käytettävissä kaasupolttimessa,vrt maakaasupoltin.On varsin yksinkertainen rakenteeltaan.
Tällä systeemillä olisi sellainen etu että vetykaasua voisi kehittää aina kun  tuulee ja kaasun varastoida ja käyttää silloin kun tarvii lämmittää.
Olisi aikapienet varastointihäviöt.
Olisi myös puhdasta polttoainetta,palamisjätteenä kun tulisi puhdasta vettä jonka voisi hajoittaa tasasähköllä uudestaan vedyksi ja hapeksi.
En tiedä olisiko suljettu kierto tuossa mahdollinen mutta luulisi vettä piisaavan muutenkin.
Luultavasti merivesi olisi suolapitoisuuden takia parempi elektrolyysissä.
Wikipediasta sattui silmiin sellainen teoria vedyn tuotosta että se energia mikä kuluu elektrolyysiprosessissa vedyn tuottamiseen saataisiin kaikki takaisin kun vetykaasu poltetaan.
Että tuollaista tuli pohdittua sadepäivän ajankuluksi.
Toivottavasti aihe ei ole liian kerettiläinen tälle foorumille

Tutkimusta aiheesta
http://www.tkk.fi/Units/AES/projects/renew/fuelcell/vetytulevaisuus/vety_energiantuotannossa-moniste.pdf

[Kuumaa_kalliosta]

Lämmityskäyttöön olisi käytännöllisempää lämpöpumpun asemesta käyttää tuulisähköä veden hajottamiseksi tasavirralla vedyksi ja hapeksi.
Elektrolyysissä kehittyvän vetykaasun voisi tuulienergialla toimivalla kompressorilla(mekaaninen tai sähköinen) puristaa haluttuun paineeseen ja varastoida sopiviin säiliöihin tai omatarvekäytössä vaikka kaasupulloihin.
Sitä olisi sitten tarvittaessa käytettävissä kaasupolttimessa,vrt maakaasupoltin.On varsin yksinkertainen rakenteeltaan.
Tällä systeemillä olisi sellainen etu että vetykaasua voisi kehittää aina kun  tuulee ja kaasun varastoida ja käyttää silloin kun tarvii lämmittää.
Olisi aikapienet varastointihäviöt.
Olisi myös puhdasta polttoainetta,palamisjätteenä kun tulisi puhdasta vettä jonka voisi hajoittaa tasasähköllä uudestaan vedyksi ja hapeksi.
En tiedä olisiko suljettu kierto tuossa mahdollinen mutta luulisi vettä piisaavan muutenkin.
Luultavasti merivesi olisi suolapitoisuuden takia parempi elektrolyysissä.
Wikipediasta sattui silmiin sellainen teoria vedyn tuotosta että se energia mikä kuluu elektrolyysiprosessissa vedyn tuottamiseen saataisiin kaikki takaisin kun vetykaasu poltetaan.
Että tuollaista tuli pohdittua sadepäivän ajankuluksi.
Toivottavasti aihe ei ole liian kerettiläinen tälle foorumille

Tutkimusta aiheesta
http://www.tkk.fi/Units/AES/projects/renew/fuelcell/vetytulevaisuus/vety_energiantuotannossa-moniste.pdf

Ei tuo ole kerettiläistä toki. Mutta ongelmahan on siinä, ettei vetytaloudessa olla (vielä?) päästy todelliseen käytännölliseen läpimurtoon. Vedyn varastointi ei ole ihan yksinkertaista ja halpaa. Yleensäkin energian tallentaminen on haasteellista. Siksi helposti varastoitava bensiini ja polttoöljy ovat pitäneet pintansa näin kauan.

Vetyautoja ei ole kaupan, läppäreitä ei ladata polttokennoilla eikä omakotitalojen kellareissa tai maan alla ole vetyvarastoja, joihin päiväaurinkoa varastoidaan yön ja talven varalle.

[KimmoK]

Olen miettinyt jotta pienen ja edullisen aurinkosähkökennon voisi laittaa lataamaan/ylläpitämään tulistinvaraajan yläosan lämpöä. (kytkisin vastuksen ihan vaan varaajan ulkopuolelle vapaisiin sulutettuihin yhteisiin taio sopivaa vastuslankaa kupariputken ympärille sopivaan paikkaa (esim tulistuksen putkeen))

Tai sitten ylläpitämään koko varaajan lämpöä.

(ei liene suurta merkitystä kumpaan sen laittaa, kesällä kun lattiapiireihin ei lämpöä viedä, tuppaa T8 puskemaan koko 700L paljun kuumaksi kun yläosa pyytää lämpöä, koaksiaalisen tulistimen kuuman tuotto kun ei oikeasti ala ennen kuin varaajan alaosakin on kohtalaisesti lämmennyt)

Lienee kuitenkin ihan hyvä ettei maalämpökone ole pysähdyksissä koko kesää vaan vähintään kerran päivässä hurauttaisi 30 minuutin session. (erillisen aurinkolämmityksen +varaaja voisin askarrella kierrätyskamppeista kesäiselle autonpesuvedelle)