F1245 8kW -> S1256 13kW (Invertteri vaatii tehokkaamman kompuran?)

[FINLOOOORD]

Hei,

Taitaa olla 15 vuotta kun täällä viimeksi olin.

Ollaan päivittämässä maalämpöpumppua koska siitä on hajonnut pariin otteeseen keruupiirin pumppu. Kallista vaihtaa kun on erikoisliitin ja ei saa vakio grundfos pumppua laitettua. Huonosti olen seurannut nesteen pintaa kun astia on vintillä. (Maakylmää käytettiiin aikanaan IV koneen jäähdytykseen.

Vanha laite
NIBE 1245F 8kW
Kaivo 130 m syvä
Talo peruskorjattu 2010 lisätty eristeitä
Lämmitettävä pinta ala noin 180m2
Käynnistyskertoja 15 v aikana 77 500 eli 14 kertaa per päivä
Käyttötunteja 15 v aikana 49 500 eli 9 t per päivä
Lämpimän veden osuus tästä on 10 500

Pumppu on muuten toiminut ok, mutta 2 keruupuolen pumppua on hajonnut. Nyt ajattelin olla vaihtamatta tätä toista pumppua ja päivittää uuteen.

KYSYMYKSENI ON
Myyjät suosittelee 13kW Invertteripumppua, kuulemma tarvitsee enemmän tehoja tämä invertteri?

Tämä ei mene minun jakeluun koska COP hyötysuhde on parempi? Myös Nibe vakuutti että ei ainakaan ole haittaa laittaa 13kW Invertteripumppu 8kW sijaan.

Itse mietin asiaa että toimisiko isompi moottori paremmin kun saa ajella rauhassa?

T. Janne

[Matias]

Myyjät suosittelee 13kW Invertteripumppua, kuulemma tarvitsee enemmän tehoja tämä invertteri?

Tämä ei mene minun jakeluun koska COP hyötysuhde on parempi?

Olisikohan kyseessä lämpökaivon teho?

Kun uudessa pumpussa yleensä on parempi hyötysuhde kuin vanhassa niin se ottaa lämpökaivosta enemmän lämpötehoa ja sähköverkosta vähemmän sähkötehoa vanhaan pumppuun verrattuna.
Ihan hyvä muuten mutta jos lämpökaivo on liian matala ja siitä otetaan enemmän lämpötehoa niin vaarana on  lämpökaivon veden jäätyminen kovien pakkasten aikaa.

Uusissa pumpuissa yleensä on keruuliuoksen lämpötilaa mittaavat anturit ja jos keruuliuoksen lämpötila laskee liian alas niin suojaus toimii ja kompressori pysähtyy ennenkuin liuos jäätyy ja lämmitys siirtyy sähkövastuksille

 

[maalämmittää]

8kW invertteri Nibe on 6kW kone, jota ajetaan tehdasasetusta korkeammalla taajuudella.

Minkä verran nykyinen ko on käyttänyt vastusta?

Käsittääkseni Nibe osaa kovassa kaivokuormassa lisätä vastusten käyttöä pikkuhiljaa ja lopuksi myös pysäyttää kompressorin.


Olen joskus ohimennen "pohtinut" kuinka COP muuttuu taajuuden muuttuessa.
Laitoin nyt AI:n työhön ja alla vastaus perusteluineen.

------------------------------------------------------------------

KYSYMYS: millä invertterin taajuudella Nibe maalämpö pumpulla on paras cop

Niben invertterimaalämpöpumpuissa (kuten F1255, S1255 ja S1256) paras hetkellinen hyötysuhde eli COP saavutetaan kompressorin minimitaajuudella ja matalilla osatehoilla, tyypillisesti noin 20–30 Hz taajuusalueella.
Kun pumppu käy matalalla taajuudella, lämmönvaihtimet (höyrystin ja lauhdutin) ovat ylimitoitettuja suhteessa liikutettavaan energiamäärään. Tämä minimoi lämpötilaerot maapiirin ja lämmitysverkon välillä, jolloin kompressori pääsee toimimaan kaikkein keveimmin ja parhaalla hyötysuhteella.

Taajuuden vaikutus pähkinänkuoressa
• Minimitaajuus (n. 20–30 Hz): Korkein COP. Kompressori kuluttaa vähän sähköä suhteessa tuotettuun lämpöön. Pitkä, tasainen käynti matalalla teholla on invertterin suurin etu.
• Keskitaajuus (n. 50–60 Hz): Hyvä ja vakaa COP. Tämä on pumpun nimellistehon alue, jota käytetään usein tehokkaaseen käyttöveden tekemiseen ja kylmemmillä säillä lämmitykseen.
• Maksimitaajuus (mallista riippuen 100–120 Hz): Alhaisin COP. Kun kompressori "ylikierrostetaan" ottamaan kaivosta ja pumpusta kaikki teho irti kovilla pakkasilla, sisäiset häviöt kasvavat ja hyötysuhde laskee.

-----------------------------------------------------------------------------

Vastauksen lisäksi tuli optimointiehdotuksia, mutta en niitä tähän liittänyt.

[FINLOOOORD]

Kiitos,

Sain kaksi selkeää vastausta mutta olen vielä kysymysmerkkinä.

1. Eli invertteri koneita mainostetaan isompina kun ovat todellisuudessa?

2. Meidän vanha pumppu pysäytti -6 C asteeseen Kompressorin. Kuulemma päästään - 8 C asteeseen mutta pitää huolehtia ettei kaivo jäädy.

3. Matiaksen viesti voi olla oikea, eli ottaa tehokkaammin lämpöä jolloin kaivo jäätyy. Mutta se ei selitä miksi kaupataan meill 13kW konetta?

T. Janne

[maalämmittää]

Kiitos,

Sain kaksi selkeää vastausta mutta olen vielä kysymysmerkkinä.

1. Eli invertteri koneita mainostetaan isompina kun ovat todellisuudessa?

2. Meidän vanha pumppu pysäytti -6 C asteeseen Kompressorin. Kuulemma päästään - 8 C asteeseen mutta pitää huolehtia ettei kaivo jäädy.

3. Matiaksen viesti voi olla oikea, eli ottaa tehokkaammin lämpöä jolloin kaivo jäätyy. Mutta se ei selitä miksi kaupataan meill 13kW konetta?

T. Janne

1. Voi olla, markkinointi on sitä. Luultavasti ne antavat ilmoitetun tehon jossain STD pisteessä esim. 0/35.

2. Minulla F1145:ssä on muistaakseni pysäyttäminen liian kylmän keruun vuoksi -8C:ssä. En ole muuttanut tehdasasetusta.

3. Kauppiaalta kannattaa kysyä.


Minkä verran nykyinen kone on käyttänyt vastusta?

[jmaja]

Invertterin mitoitus on erilaista, koska ylitehosta ei ole haittaa. On-offissahan yliteho johtaa pätkäkäyntiin. Lisäksi varsinkin aiemmin on-offit mitoitettiin osatehoisiksi eli kovemmilla pakkasilla oli tarkoitus ottaa vastukset avuksi.

8 kW on-off korvataan yleensä 12 kW invertterillä. Invertterin idea on käydä jatkuvasti tehoa säädellen. Toki lämmityskauden päissä tulee väkisin on-off tyyppistä, kun minimiteho on liikaa. Paras COP on usein keski- tai alakierroksilla, ei koskaan huipputeholla.

COPit ovat parantuneet vuosien saatossa, jolloin uudessa on tyypillisesti parempi COP kuin vanhassa riippumatta tyypistä.

Kaivosta otetaan säästyneen sähkön verran lisää energiaa. Jos COP oli jo hyvä, muutos on hyvin pieni.

Invertterit alkavat rajoittaa tehoa kaivon lähestyessä asetettua rajaa. Yleensä rajoitus alkaa n. 2 C ennen rajaa ja rajan ylittyessä vasta sammuu. Tehon rajoitus tietysti tarkoittaa yleensä vastusten käyttöä, mutta siis vain tehorajoituksen verran.

Pumppu on tuottanut siis n. 26 000 kWh/v, mikä on varsin paljon 130 m kaivolle. Itse mitoitin Espooseen 230 m kaivon ja 12 kW invertterin 31 000 kWh/v lämmöntarpeelle. Toki ennen kaivot oli matalampia.

Eikö siis ollut tietoa miten kylmäksi kaivo on mennyt?