Kaukolämmöstä maalämpöön, vai rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen?

[bextor]

Tervehdys,

Olemme tuoreita omakotitaloasujia ja kuluneen talven lämmityskustannukset ovat ylättänneet meidät, eivätkä mitenkään hyvällä tavalla. Joulukuussa lämmitykseen meni reilut 4400 kWh, mikä Kuopion energian kaukolämmön hinnoilla tarkoitti lähestulkoon 500€:n lämmityslaskua. Tammikuu oli vielä synkempi lähestulkoon 600€:n laskun myötä, eikä helmikuu ollut sen parempi. Laitteistoa säädettiin jo tammikuun alussa ensimmäisen laskun saamisen jälkeen ja minusta talossa on jopa hieman liiankin viileää paikoitellen. Hyötyä säätämisestä ei juurikaan ole ollut: lämmitys tulee silti hyvin kalliiksi.

Talo on -56 rakennettu rintamamiestalo kolmessa kerroksessa. Kellarikerroksessa on vesikiertoinen lattialämmitys. Ylemmissä asuinkerroksissa on vesikiertoiset patterit. Kahdessa kerroksessa on ilmalämpöpumput, joita ei nyt talvella ole lämmitykseen käytetty. Rakennustilavuus on 670m3. Rakennuspaikkana on Kuopio.

Talo kun on vanha, niin lämmöneristys ei selvästikään ole uusien talojen luokkaa. Kannattaisiko tällaisessa tilanteessa siis pyrkiä parantamaan talon energiatehokkuutta (esim. julkisivuremontti, jossa lisätään eristystä) vai kannattaisiko meidän harkita maalämpöön vaihtamista? Olipa lämmönlähde mikä tahansa, niin tällaisessa kohteessa lämmitykseen menee varmasti paljon energiaa. Menemmekö siis ojasta allikkoon mikäli vaihdamme lämmitysmuotoa tässä vaiheessa?

[Matias]

Joulukuussa lämmitykseen meni reilut 4400 kWh

Hurjaa on energian kulutus lämmitykseen.

Meillä on rakennusalaa 175m2 yksikerrostalo vuodelta -88 ja sama  kwh määrä kuluu vuodessa.
Talo on Makrotalon paketti jossa ulkovaippa on 100mm uretaanielementit ja yläpohjassa 300mm kivivillaa.
Ikkunat on 3-lasiset MSK malliset.

Lämmitys maalämpöpumpulla ja lämmönjakona on vesipatterit ikkunoiden alla.
Alkujaan oli varaava yösähkölämmitys mutta vaihdettiin maalämpö -98 vuonna lämmityskustannusten takia.

Kannattaisiko tällaisessa tilanteessa siis pyrkiä parantamaan talon energiatehokkuutta (esim. julkisivuremontti, jossa lisätään eristystä) vai kannattaisiko meidän harkita maalämpöön vaihtamista?

Kannattaisi tehdä nuo molemmat niin voisi olettaa tuntuvaa säästöä energiankulutuksessa.

Maalämpösysteemissä kun hyötysuhteen kannalta olisi pärjättävä kohtuullisella menoveden lämpötilalla,maksimi ehkä 45 astetta niin sen takia rakennuksen lisäeristys tarpeellinen.

[bextor]

Hurjaa on energian kulutus lämmitykseen.

Juu, näin on. Oma tarinansa on miksi hoksattiin asia vasta kun ensimmäinen lasku tuli, mutta ei siitä voi syyttää kuin itseään ja omaa kokemattomuuttaan. Kalliita oppirahoja maksetaan nyt, mutta en jaksa enää ruoskia itseäni asiasta. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa jne.

Kannattaisi tehdä nuo molemmat niin voisi olettaa tuntuvaa säästöä energiankulutuksessa.

Maalämpösysteemissä kun hyötysuhteen kannalta olisi pärjättävä kohtuullisella menoveden lämpötilalla,maksimi ehkä 45 astetta niin sen takia rakennuksen lisäeristys tarpeellinen.

Juu, sitäpä tässä juuri mietin, että eihän se energian tarvetta mihinkään muuta vaikka lämmönlähteen vaihtaisikin. Siksi ehkä kannattaisi hoitaa ensimmäiseksi rakennuksen energiatalous kuntoon ja miettiä vasta sitten maalämpöön siirtymistä.

[Matias]

Joulukuussa lämmitykseen meni reilut 4400 kWh, mikä Kuopion energian kaukolämmön hinnoilla tarkoitti lähestulkoon 500€:n lämmityslaskua. Tammikuu oli vielä synkempi lähestulkoon 600€:n laskun myötä, eikä helmikuu ollut sen parempi.

Laskeskelin  että kaukolämmön hinta näyttäisi olevan n 11snt/ kwh,sisältyykö tuohon kaikki kaukolämpömaksut?

On selvästi huokeampi kuin suorallasähköllä tuotettu kwh,halvimpien kiinteähintaisten energiahinta on 6-7snt/kwh ja siihen siirtomaksu 7-8snt/kwh eli yhteensä 13-15snt/kwh.

Maa- ja ilmalämpöpumpuilla tuotettu lämpö asettuisi johonkin 4-5snt/kwh kun hyötysuhde (COP) olisi kolmen paikkeilla.

Kahdessa kerroksessa on ilmalämpöpumput, joita ei nyt talvella ole lämmitykseen käytetty.

Jos nuo ilmalämpöpumput ovat lämmityskäyttöön tarkoitettuja niin kannattaahan niitä lämmitykseen käyttää ainakin lauhemmilla ilmoilla.
Meille hommattiin jäähdytys Mitsubishi LN25 ilmalämpöpumppu parivuotta sitten ja siinä näyttää hyötysuhde olevan lämmityskäytössä yli 3:n johonkin -10C pakkaseen saakka ja sitä kylmemmällä sitten hyötysuhde sitten heikkenee.

Tehtiin sitten taloon jonkinlainen "hybridi" lämmitysmuoto eli ilmalämpöpumppu lämmittää ensisijaisesti taloa ja milloin kovempia pakkasia niin sitten patteriverkon menoveden lämpöä käytetään lisänä että huonelämpö pysyy vakiona.
Lisäksi patteriverkon menoveden minimilämpö +28 astetta niin toppaa ikkunoista laskeutuvan kylmän "vedon" tunteen.