Maaviileän huonot puolet, mitä pitää ottaa huomioon

[Maaninen säätäjä]

Selailin ketjuja taaksepäin, mutta en löytänyt vastaavaa. Jos maaviileän hankkii jälkikäteen maalämpöön, niin mitä asioita pitää ottaa huomioon, ettei ainakaan pilaa sitä varsinaista tehtävää eli talven lämmitystä. Joissain kohdissa viitataan siihen, että kesällä jäähdytyskaudella kaivoon menee liian lämmintä liuosta. Mitä haittaa siitä on keruupiirin tai lämpöpumpun kannalta? Kondenssivedet pitää ilmeisesti osata ottaa huomioon. Toinen tähän teemaan liittyen, omalla kohdalle olen saanut sellaisen käsityksen, että jälleenmyyjät myisivät mielummin erillisen ilmalämpöpumpun viilennystä varten eikä tällaista maaviileäjärjestelmää. Onko se vikaherkempi vai mikä se taustasyy on?

[Juh44]

Selailin ketjuja taaksepäin, mutta en löytänyt vastaavaa. Jos maaviileän hankkii jälkikäteen maalämpöön, niin mitä asioita pitää ottaa huomioon, ettei ainakaan pilaa sitä varsinaista tehtävää eli talven lämmitystä. Joissain kohdissa viitataan siihen, että kesällä jäähdytyskaudella kaivoon menee liian lämmintä liuosta. Mitä haittaa siitä on keruupiirin tai lämpöpumpun kannalta? Kondenssivedet pitää ilmeisesti osata ottaa huomioon. Toinen tähän teemaan liittyen, omalla kohdalle olen saanut sellaisen käsityksen, että jälleenmyyjät myisivät mielummin erillisen ilmalämpöpumpun viilennystä varten eikä tällaista maaviileäjärjestelmää. Onko se vikaherkempi vai mikä se taustasyy on?

-Ilmalämpöpumppu on helpompi asentaa putkitusten kannalta, ne ovat massatuotteita = edullisia.
-Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö voi olla pienempi kun sen saa vaikka pakkaselle, maalämmön konvektori on kylmilläänkin vain maakierron lämpöinen.(≈4c°) joten sen on oltava fyysisesti isompi.
-Konvektori vaatii putket ja kaapelit sinne maalämpöpumpun luo, vs ilp pelkän pistorasian josta ne asentajat sen kaikkein rujoimmilla tavoilla tuovat pumpulle.
-etenkin kaivettu maapiiri voi lämmetä liiaksi jolloin konvektorin viilennysteho hiipuu sekä etenkin sen kosteutta poistava vaikutus vähenee.


Itsellä on uudessa talossa ilmanvaihtokoneella maapiirikierto sekä lattiaviilennys ja en vaihtaisi pois, edullinen, hiljainen ja tasainen viilennys ja etenkin iv-patteri säästää rutosti sähköä talvella... Nuo toki ovat sellaisia viilennysmenetelmiä ettei ne oikein sovellu kuin uudisrakennukseen.

[Berit]

Oman kokemuksen mukaan ehdottomasti lattiaviilennys, mielellään yhdistettynä sisään puhallettavan ilman viilennykseen ja tarvittaessa puhalluskonvektoriin kosteuudenpoistoon (uudiskohteessa voi hoitaa jo ilmanvaihtokoneessa). Kunhan talossa vaan löytyy vesikiertoinen lattialämmitys sekä maalämpölähde niin kyseisen tyyppinen järjestelmä lyö ilmalämpöpumpun (löytyy kesämökiltä) mennen tullen varsinkin asumismukavuudessa. Äänetön, vedoton ja tasainen viilennys koko halutulla alueella sekä edullinen käyttää.

Omassa ei uudiskohteessa noin viisi vuotta sitten lisätty S1255 4-16kw kanssa lattiaviilennys (muihin paitsi kosteiden tilojen piireihin mihin samaan aikaan voi ajaa lämpöä), ilmanvaihtokoneen lämmönvaihdin lämmöntalteenoton jälkeen sekä Niben (Sabianan) isot seinä konvektorit molempiin kerroksiin. Kaikki konvektoreiden putkitukset ja johdot seinien sisällä näkymättömissä. Nibe hoitaa kaiken liittyen järjestelmän ohjauksen ulkolämpötilan ja säädetyn lämpö- sekä viilennyskäyrien mukaan. Koska oma kohde ei ollut uudiskohde enkä halunnut suurella vaivalla lähteä eristämään ilmavaihtokanavat jälkikäteen, lattianeste ei viilennetä 20 asteen alle. Tämä viilennys on ollut ihan riittävä ja sammalla mukava, kun ei edes kivipintaiset lattiaosat tunnu millään tavalla kylmiltä eikä kastepisteen huomioimiselle ohjauksessa ole tarvetta. Talon kaikki lattiapiirit on saatu säädetty niin että termostaateille ei ole koskaan tarvetta, ei lämmityskaudella eikä viilennyskaudella. Ilmavaihtokoneen lämmönvaihtimessa lämmöntalteenoton jälkeen kiertää lattiakierron neste, eli lämmittää sopivasti sisään puhallettavan ilman viileällä ja viilentää lämpimällä, ilman erillistä ohjausta. Seinä konvektorit käytetään vain harvoin, joko keväällä tai syksyllä kun viilennystä tarvitaan ainoastaan auringon vaikutuksesta parissa kohtaa taloa pari tuntia iltapäivällä, tai sitten loppukesästä poistamaan kosteutta. Ison talon ja suuren länsi-etelä suuntaisen ikkunapinta-alan takia lämpökaivon sisään tulevan nesteen lämpötila nousee viilennyskauden lopussa 10 - 11 asteeseen, mikä kyllä vielä hyvin riittää isolla konvektorilla ilman viilennykseen ja varsinkin tarpeeksi tehokkaaseen kosteuudenpoistoon.

Oma järjestelmä olisi toiminnan ja käytön helppouuden osalta melkein täydellinen, kunhan vaihtaisi uudempaan ilmavaihtokoneeseen missä pystyisi sisään puhallettavan ilman kosteus automaattisesti säätämään niin että talon sisäilman suhteellinen kosteus pysyisi vuoden ympäri 40-60% tasolla.