Jämä star 10 rst

[pmarjeta]

Lämpökeskuksemme tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2022 ja samalla vanha järjestelmä: kattila ja varajja sekä Oilonin 2016 asennettu mlp, joka oli kytketty suoraan 1000 l varaajaan. Konetta ruokki 2*300 m maapiiri ja se toimi moitteetta tuohoutumiseensa asti. Ainoa heikkous oli käyttövesikierron puuttuminen järjestelmästä: kierukka oli vain pannussa. järjestelmä oli yksinkertainen: jos löit puuta pesään, niin mlp pysyi mykkänä ja toisin päin. Systeemillä lämmitettiin lämpökanaalin kautta päärakennusta (alle 100 neliötä pattereilla) ja konehallia (noin 150 neliötä ja noin 500 kuutiota, lattialämmitys). Maalämpöä käytettiin vain päärakennuksen lämmittämiseen, konehallia ja samalla sitten koko pakettia lämmitettiin puulla

Vakuutusyhtiö korvasi meille uuden järjestelmän järjestelmän. Systeetmi haluttiin rakentaa edellä jo mainitunlaiseksi, eli mlp pääasiassa päärakennukseen ja puu konehalliin, mutta mitoitettiin niin suureksi, että mlp pystyy tarvittaessa pitämään konehallin ainakin plussan puolella. Paikallinen putkari ehdotti meille kotimaista pakettia, johon olin idean tasolla varsin tyytyväinen. näin päädytiin Arimaxin kattilaan ja Jäspin 1000 l varaajaan 3 kierukalla (aurinkokeräinvaraus) sekä Jämä star 10 rst mlp-koneseen 100 litran puskurivaraajalla. itse luonnollisesti pidin jo itsestään selvänä, että kun kerta vakuutusyhtiö maksaa, niin laitetaan vimpan päälle järjestelmä ja mlpumpuksi tulee luonnollisesti invertteri. No ei tullut...

1. pumppu pelasi 1. vuonna huimat 350 kwh-tunnin edestä, eli ei käytännössä lainkaan. 1.11.2023 asennettiin uusi kone ja se on pelannut moitteetta. AINOA asia, mikä minua ihmetytti, oli karmea kännistysten määrä sekä myös koneen korkeat käyttötunnit, samoin korkea sähkön syönti:

Tähän mennessä, siis 1.11.2023 - 20.2.2024 välillä, kone on kännistynyt 3573 kertaa, käyttötunnit 1413, josta käyttövettä 335 h. Sähköä kuluu keskimäärin 50 kwh/vrk alle 100 neliön talon lämmittämiseen. Toki lämpökanaali hukkaa osan lämmöstä ja tali on ollut kova täällä Napapiirilla, mutta silti kaikki nuo paparetrit tuntuu hurjalta varsinkin, kun putkari sanoi asentaessa, että "saatte myydää polttopuut pois, tämä kone pitää koko shitn lämpimänä alle 10000 kwh/vuosi"...

Mitä tässä voi tehdä? 

Kone on ja pysyy on/off-koneena ja vaihto invertteriin on kallis. Putkaria en saa vastuuseen: kauppakirjassa lukee Jämä star 10 rst maalämpöpumppu ja vaikka suusanallisesti kysyin, että onko inverter ja vastattiin "kyllä", niin se on mahdoton todistaa. Tehdas pesee kätensä; se on toimittanut jo uuden pumpun veloituksetta.

Koneen toiminta ei tällaisenaan vastaa ns. käyttötarkoitusta. Sähkön kulutus on kovaa ja käyttö tehotonta suhteessa kulutukseen, lisäksi kone käynnistyy jatkuvasti ja käy paljon. Pitäisikö mylly kytkeä 100 l puskurivaraajan sijaan 1000 litran varaajaan toiminnan tehostamiseksi?

Ideoita, kiitos!!

[Matias]

Pitäisikö mylly kytkeä 100 l puskurivaraajan sijaan 1000 litran varaajaan toiminnan tehostamiseksi?

Tällä muutoksella ainakin käynnistykset harvenee ja taukojaksot pitenee.
Meillä on 1250l:n varaaja, 9kw:n on/off pumppu ja keskimäärin 6 käynnistystä/vrk.

[tomppeli]

Ihan ilmeisesti syynä on liian pieni lämpöä varastoiva vesimassa.
Ison varaajan liittäminen maalämpöjärjestelmään vähentäisi käynnistysten määrää, joka on nyt lähes 30 kertaa vuorokaudessa.
Suuri käynnistysten määrä lyhentää kompressorin elinikää.
Sähkön kulutukseen se ei vaikuta.
Syy kulutukseen pitäisi selvittää.
Onkohan kone käyttänyt vastuslämmitystä?

[pmarjeta]

Moro

Aikakerroin on 21 eli 6 kw vastuksella noin 120 kwh tähän asti eli kokonaiskukutukseen suhteutettuna (YLI 5000 KWH) ei mitään.

[jmaja]

Vähän vaikea hahmottaa onko tuo 50 kWh/vrk nyt paljon vai ei. Ollaan kuitenkin napapiirillä ja vain vuoden kylmin jakso, joka vielä on ollut poikkeuksellisen kylmä, mukana tuossa keskiarvossa.

Talo ei liene uusi tai edes kovin tuore. Miten se on eristetty? Paljonko on menolämpö? Onko tallia lämmitetty maalömmöllä. Onko tuo 50 kWh/vrk pelkkä MLP vai kokonaiskulutus?

Onko nyt siis käyttöveden kierto ja missä se kiertää? Se voi olla pääsyyllinen sekä käynnistysten määrään että kulutukseen.

[pmarjeta]

Hei

Tlavi on llut kova, se on totta. talo on erinomaisen iäkäs, mutta hyvin eristetty. Menovesi on näin 13 pakkasella hieman yli 51.9 ja paluu 51,3.

Käyttövesi kiertää vain päärakenuksessa. Tallia ei ole lämmitetty maalämmöllä, 50 kwh/vrk on pelkkä mlp-kulutus

[pmarjeta]

Tempasin lauantaina asteminuutit -160 ja laitoin kellokytkimen kv- kiertoon niin, että pumppu on pois päältä  klo 23-8. Tämä.vähensi käynnistysten lkm/ käyttötunteja kohti ja luonnollisesti lämpimän veden tunteja muttei vähentänyt suurta käynnistysten lukumäärää

[Roori]

Onko kytkentäkaaviota?

Ainakin Nibellä on esimerkki sellaisia...

[jmaja]

Tuolla menolämmöllä COP ei ole kaksinen. Onko edes 3. Erinomaisen vanha ja hyvin eristetty harvemmin mahtuu samaan lauseeseen. Onko ikkunat uusittu jne.

Kylmää on ollut, joten tuollainen 100-150 kWh/vrk lämmöntarve kuulostaa normaalilta.

Pienen talon pieni patteriverkosto tietysti jäähtyy nopeasti noilla tehoilla, jolloin käynnistyksiä tulee paljon.

Käyttövettä on tehty tolkuttoman paljon eli käyttövesikierrolla on lämmitetty taloa merkittävästi. 335 h tuntia 10 kW koneella eli 3350 kWh eli tyypillinen vuosikulutus alle 4 kk.

Kokonaisuutena pumppu on käynyt hiukan yli puolet ajasta eli tuottoa tarvittu reilut 5 kW keskimäärin.

En nyt heti keksi mikä tuossa on odottamatonta.

[pmarjeta]

kiitokset kommenteista

Ikkunat on uusittu noin 20 vuotta sitten, suunnilleen samaan aikaan kuin koko keskuslämmistysjärjestelmä on rakennettu. Eli putkisto ja patterit eivät ole iänikuisia.


JMaja, mainitsit seuraavaa: "Käyttövettä on tehty tolkuttoman paljon eli käyttövesikierrolla on lämmitetty taloa merkittävästi. 335 h tuntia 10 kW koneella eli 3350 kWh eli tyypillinen vuosikulutus alle 4 kk." tuo 3350 kWh olisikin mitä mainioin koko kulutukseksi mukaan lukien lämmityksen.

Onko ratkaisuna vain menolämmön tai yleensäkin käyrän laskeminen?

[Lövin_poika]

. Menovesi on näin 13 pakkasella hieman yli 51.9 ja paluu 51,3.

onko patteritermostaatit kun meno ja paluu on samat?, kannattais katsoa tuotakin, kuuma on kiertovei -13 lämmös, aattelis että 50 olis 20 pakkasasteen jälkeen vasta

[Kajakki]

Hei

Tlavi on llut kova, se on totta. talo on erinomaisen iäkäs, mutta hyvin eristetty. Menovesi on näin 13 pakkasella hieman yli 51.9 ja paluu 51,3.

Käyttövesi kiertää vain päärakenuksessa. Tallia ei ole lämmitetty maalämmöllä, 50 kwh/vrk on pelkkä mlp-kulutus

Monelllako putkella 100 l puskurivaraaja on kytketty verkkoon?

[jmaja]

Jäikin huomaamatta tuo hyvin pieni ero menossa ja paluussa. Mistä ne mitataan eli onko joku ulkoinen anturi? Kovasti helpottaisi, jos saisi jotain käyriä tuon toiminnasta.

Onko pattereissa termostaatit ja missä asennossa ne ovat. Syytä olisi olla kokonaan auki, ainakin suurimmassa osassa huoneita. Sekin voisi merkittävästi auttaa käyntiaikaan, kun kierto pattereissa ei lopu heti veden lämmettyä. Jos haluaa pidempiä käyntiaikoja ja siten harvempia käynnistyksiä, on pakko sallia huonelämpötilaan suurempia muutoksia, kun vesitilavuus on vain tuo 100 l + enintään toinen mokoma verkostossa. Sehän lämpeää varsin rivakasti 10 kW teholla eli on päästettävä myös huoneet lämpiämään.

Toinen tärkeä juttu on tosiaan tuon varaajan kytkentä ja sekoittuminen. Pattereille pitäisi saada menemäään (lähes) yhtä kuumaa kuin MLP:ltä tulee ja vastaavasti MLP:lle (lähes) yhtä kylmää kuin pattereilta palaa. Tuossahan kuitenkin lienee ulkoinen kiertopumppu, joka kierrättää patterivettä MLP:n huiliessa tai tehdässä käyttövettä? Tuo pieni ero menossa ja paluussa viittaa siihen, ettei homma toimi.

Sitten kun kierto on hyvä patteriverkossa ja meno- ja paluu OK, pitää etsiä lämpökäyrä sellaiseksi, että sisälämpötila on haluttu. Lähtokohtaisesti käyrän tiputus tiputtaa sisälämpötilaa, mutta ehkä nyt sisälämpötila tulee termareilla.

[Roori]

Taitaapi tuo 100L pönttö oikosulkea pumpun piirin ja kone tiktokkaa paljon käynnistyksiä!?

Onko BT25 kytketty ja missä se on?

[jmaja]

Ehkä, mutta käyhän tuo lähtökohtaisesti aika tiheään. Arvataan kokonaistilavuudeksi 200 l. Dataa on vain kylmältä jaksolta, jolloin tehontarve on n. 5 kW tyypillisesti. Eli pumpun käydessä on 5 kW liikaa tehoa ja sammuttua 5 kW liian vähän. 200 l vettä lämpenee tai jäähtyy silloin 0,36 C/min. Näyttää käyneen keskimäärin 24 minuuttia eli siinä ajassa vesi lämpenee 8,6 C ja sitten taas jäähtyy 24 min tauon aikana 8,6 C. Asteminuuteilla tuota voi säätää,

Jos 100 l pönttö oikosulkee, lämpee se nopeammin, muttei tuplanopeudella, jos vesi kiertää pattereissakin. Pahin tilanne on termarit rajoittaa, jolloin ei kierrä pattereissa.

Katsoppa siis miten meno ja paluu käyttäytyvät käyntisyklissä eli paljonko ovat juuri ennen käynnistymistä ja juuri ennen pysähtymistä.

[pmarjeta]

Puskurivaraaja on kytketty ns. neliputkikytkennällä lisäämään mpl:n kapasiteettia. Patteritermarit on selällään. Ulkoinen anturi on puskurivaraajan taskussa noin 40 cm syvyydessä. Kuvia olisin heittänyt, mutten osannut laittaa

[pmarjeta]

yhteinen vesitilavuus on 280 litraa

[jmaja]

Neliputkikytkentä on kovin tarkka pumppujen nopeuksille, jotta MLP:lle ei tule liian kuumaa takaisin ja toisaalta patteriverkkoon menee kuumaa. Pumppujen nopeudet pitäisi synkronoida niin, että varaajassa ei olisi pystyvirtausta MLP:n ollessa käynnissä eli MLP saisi paluuksi suoraan patteriverkon paluun ja MLP:n meno menisi suoraan patteriverkon menoon. Kaksi- tai kolmeputkikytkentä olisi varmempi tuossa. Tietysti kaksiputkikytkennällä vesi ei kierrä patteriverkossa lämminvesijakson aikana.

[pmarjeta]

Eli kiertovesipumppua pienemmälle?

[jmaja]

Riippuu nykytilanteessa. MLP:n sisäisen kiertopumpun tuottama virtaus pitäisi olla sama kuin sen ulkoisen tuottama. Siis niin, että vesi kiertäisi vain täyttä kierrosta eika oikaisisi kumpaankaan suuntaan suoraan takaisin. Lämpötiloista voi päätellä kumpi pumppu on liian kovalla toiseen nähden.

Ilmeisesti antureita noissa ei ole, joten pitäisi mitata vaikkapa IR-mittarilla.

[pmarjeta]

kiitokset.

mlp säätää pumpun tehoa automaattisesti. Esimerkiksi juuri nyt kone ilmoittaa menolämmöksi 48,1 ja tulolämmöksi 48 ja kiertovesipumpu nopeudeksi 30%, Keruupiirin lämmöt vastaavastikeruu sisään 0 ja ulos 0,8 ja pumpun teho samoin 30%. kompura ei tällä hetkellä käy (ja ei ole invertteri), mutta keruupiirin pumppu on silti päällä, merkillistä...

[jmaja]

Miksi ihmeessä kiertopumppu käy, jos on neliputkikytkentä ja kompura seis? Tuo pitäisi saada käymään vakiokierrosluvulla ja vain MLP:n käydessä.

[pmarjeta]

Samaa mieltä.  Mitähän olisi oikea vakiokierrosluku. Voiko tuo vaikuttaa noihin jatkuviin käynnistymisiin?

[Kajakki]

Miksi ihmeessä kiertopumppu käy, jos on neliputkikytkentä ja kompura seis? Tuo pitäisi saada käymään vakiokierrosluvulla ja vain MLP:n käydessä.

Tämähän on uusi kytkentä pumpulle ,marraskuu. Olisko putkimies laittanut erehdyksessä maakierron jatkuvalle käynnille ilmauksen vuoksi. Nibessä se valitaan uutena muistaakseni viikoksi.

[pmarjeta]

Täytyy tarkistaa. Voiko tuo vaikuttaa jatkuviin käynnistyksiin?

[Kajakki]

Tässä on monta kummallista asiaa. Pitää tutkia yksi kerrallaan. Keruun asetus on helppo katsoa.

[seppaant]

Tökkää muistitikku koneeseen keräämään mittaustietoa päivän parin ajaksi niin sieltä selviää koneen "sielunelämä"
Ohessa ohje, mikä pätee varmaankin myös Jämään

ATS

[Lövin_poika]

"Puskurivaraaja on kytketty ns. neliputkikytkennällä lisäämään mpl:n kapasiteettia. Patteritermarit on selällään. Ulkoinen anturi on puskurivaraajan taskussa noin 40 cm syvyydessä. Kuvia olisin heittänyt, mutten osannut laittaa"

siis ymmärsinköoikein onko BT25 keskellä varaajaa, eikö se pitäisi olla putkessa mikä lähtee "varaajajasta" patterilinjaan. yrittääkö kone tuskaisesti ajaa menoveden ylös bt 25 mukaan , eikös siinä ole joku kaliprointi/korjaus arvo mikä muuttaa bt25 arvoa?
en tiedä, itse kytkisin koko bt25 irti, älä nyt ainakaan vielä, voin olla väärässäkin, mitä mieltä ootte  manttelivaraajissa se kytkeään keskelle varaajaa vanhojen kytkentäkaavojen mukaan, mutta???

[Lappanen]

"Puskurivaraaja on kytketty ns. neliputkikytkennällä lisäämään mpl:n kapasiteettia. Patteritermarit on selällään. Ulkoinen anturi on puskurivaraajan taskussa noin 40 cm syvyydessä. Kuvia olisin heittänyt, mutten osannut laittaa"

siis ymmärsinköoikein onko BT25 keskellä varaajaa, eikö se pitäisi olla putkessa mikä lähtee "varaajajasta" patterilinjaan. yrittääkö kone tuskaisesti ajaa menoveden ylös bt 25 mukaan , eikös siinä ole joku kaliprointi/korjaus arvo mikä muuttaa bt25 arvoa?
en tiedä, itse kytkisin koko bt25 irti, älä nyt ainakaan vielä, voin olla väärässäkin, mitä mieltä ootte  manttelivaraajissa se kytkeään keskelle varaajaa vanhojen kytkentäkaavojen mukaan, mutta???

Ainakin säädön helpottamiseksi se kannattaisi lykätä juurikin siihen päälämmityspiirille puskurilta lähtevään putkeen, jotta MLP saa tiedon että minkä lämpöistä tavaraa sinne lämmityspiiriin oikeasti menee. En ole itse saanut hyviin säätöihin paria MLP:tä joissa tuo BT25 on alkuun puuttunut, armotonta pätkäkäyntiä ja liian korkeaa menovettä kyllä. Nämä 3-putkikytkennällä.

[Kajakki]

Jos jättää p varaajassa ihan yläosaan tämän anturin sehän on silloin lähtevän veden lämpötilassa. Eikö?

[Lappanen]

Jos jättää p varaajassa ihan yläosaan tämän anturin sehän on silloin lähtevän veden lämpötilassa. Eikö?

Vähän kai riippuu missä kohtaa se lähtöputki ja anturitasku sijaitsee toisiinsa nähden. Luulisin, että varaajassa käy aikamoinen myllerrys silloin kun sitä kaksi tai useampi kiertovesipumppu sekoittelee. Ei ole iso homma anturia kiinnittää putkeen ja laittaa jotain eristettä päälle.

[pmarjeta]

Tuota pitää.kokeilla. Eli anturi taloon menevään syöttöputkeen? Heti puskurivaraajan lähtöön vai kvp lähelle?

[Lappanen]

Tuota pitää.kokeilla. Eli anturi taloon menevään syöttöputkeen? Heti puskurivaraajan lähtöön vai kvp lähelle?

Juu siihen talolle menevään putkeen. Siihen puskurin läheisyyteen vaan, mihin on helpoin laittaa.

[pmarjeta]

Anturi putkessa ja talon kvp pienemmälle: käynnistunten määrä nousi noin 1.5>2.5x käyttötunti.
Käyttövesi klo 22-8 säästöllä ja käyttöveden kvp pois päältä klo 23-7.
Alkaa konstit loppua ja kaukoran sakki ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin.  Meinaa v...aa

[jmaja]

Mittaa kaikkien neljän puskurin putkien lämpötilat käyntijakson loppupuolella. Helpoiten infrapunamittarilla + teipit putkeen.

[Roori]

Noin se kone on varmaan kytketty...

Se 1000L varaaja, onko se tuossa kiinni mitenkään?

[Lappanen]

Anturi putkessa ja talon kvp pienemmälle: käynnistunten määrä nousi noin 1.5>2.5x käyttötunti.
Käyttövesi klo 22-8 säästöllä ja käyttöveden kvp pois päältä klo 23-7.
Alkaa konstit loppua ja kaukoran sakki ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin.  Meinaa v...aa

Onhan MLPn kv-pumppu manuaalinopeudella? Sen nopeus pitäisi hakea kohdalleen niin että puskurilta talolle lähtevä ja MLPltä puskurille tuleva vesi on mahdollisimman saman lämpöisiä.

Vai kumpaa kv-pumppua säädit pienemmälle?

[pmarjeta]

Talolle menevää. Pitää kaivaa mistä se löytyis, ei ainakaan helpolla löydy

[Lövin_poika]

onko tuossa sama valikko kuin nibessä, siinä pitääs bt 12 ja bt 25  ero kalibroida valikossa 5.1.3
"BT25muutos Jos lämmitysveden menolämpötilan anturin(BT25)ja lauhduttimen,menolämpötilan anturin(BT12)välillä on
eroa,voit määrittää tässä kiinteän siirron eron kompensoimiseksi."

mutta ensin se varaajan virtaus/sekoittuminen pitää saada rauhoittumaan, ulkoisen pumpun jo asensitkin pienemmälle, ja siitä ei apuja, sisäinen pumppu oliko se odotustilassa 30% vai kiinteä 30%, se ei kyllä kaukana pitäisi olla, 25-30% tuolle käynninaikana. toiseksi koneen käydessä kerroppa bt12 ja bt25 lämpötilat, ja samalla tarkista sieltä 5.1.3 valikosta onko siinä tehty korjausta, tehdasasetus on 0. en tiedä onko siinä sama valikko kuin nibessä,  jotenkin tuntuu että se bt 25 näyttää reilusti vähemmän kuin bt 12 onko puskurivaraaja jäspi 100l. ja kytketty oikeisiin yhteisiin. ohessa kuva jäspin yhteistä

edit jäspin asennusohjeessa onmyös näin
"Buffer 50-200 puskurivaraajissa lämpötila-anturi suositellaan asennettavan kytkentäkuvien mukaan varaajalta lähtevän veden putkeen."

[Lövin_poika]

Talolle menevää. Pitää kaivaa mistä se löytyis, ei ainakaan helpolla löydy

valikosta 5.1.11 pitäis löytyä pumpun asetukset