Vallox mlv multi 250 kanavapatteri. Ongelmia esilämmityksen kanssa

[Bume]

Hei.
En löytänyt äkkiseltään aiheeseen liittyvää keskustelua niin aloitan uuden.
Elikkä kyseessä vuonna 2022 valmistunut okt, lämmitettävää pinta-alaa 136m2+41m3 talli ja varasto. Lämmönlähteenä maalämpö ja pumppuna viessmann vitocal 333, 6 kw invertteripumppu. Aktiivinen porakaivon syvyys 155 m.

Otimme talopaketin myyjän suosittelemana asuntoon esilämmytys/viilennyspatterin (vallox mlv 250 multi kanavapatteri)
Kanavapatteri on asennettu valloxin ohjeiden mukaan niin että kaivolta tulevasta putkesta lähtee haara patterille ja palautuu takaisin kaivon tuloputkeen ja jatkaa siitä lämpöpumpulle.
Jo viime talvena pisti silmään maalämpö pumpulle tulevan ja pumpulta lähtevän nesteen lämpötilat. Tulo taisi olla jossain - 3 tienoilla ja lähtö - 9. Tänä talvena tilanne ollut huomattavasti pahempi johtuen osaksi pitkistä pakkasjaksoista. Nyt koneelle tuleva pyörii - 5 tienoilla ja paluu - 12 asteessa. Lisäksi maapiirin paine on noussut syksyn 0.6 baarista 2 baariin.
Tuon paineennousun takia putsasin keruuputken sihdin joka oli täysin tukossa mutta putsauksen jälkeen paineet edelleen korkialla.
Ulkoilman pudotessa 0 tienoille kanavapatterin kiertopumppu sammui muutamaksi päiväksi niin maapiirin paine laski 1 baariin. Nyt kun pakkaset taas palannut ja kiertopumppu päällä niin paine noussut takaisin 2 baariin.
Patterin ollessa pois käytöstä myös nesteen lämpötilat nousi lähemmäs normaali lukemia, tulo - 2 ja lähtö - 6.

Huoltomies tuota kävi myös tutkimassa ja hänen mielestä kanavapatteri jäähdyttää liikaa koneelle tulevaa nestettä. Kyseenalaisti myös tuon kanavapatterin kytkennän ja mietti pitäisikö patterilta tuleva neste ohjata keruupiirin paluu putkeen. Tällä voitais vähentää lämpöpumpun kuormaa joka pyörii nyt lähes kokoajan 100% teholla.
Testimielessä käytimme kanavapatterin kiertopumppua muutaman minuutin pois päältä, koneen arvot parani samantien mutta kun kiertopumppu laitettiin takaisin päälle ei pumppu jaksanut pumpata nestettä ollenkaan. Tuloilma jäähdytti seisovan nesteen niin jäykäksi että patteri piti lämmittää puhaltimella jotta kierto saadaan toimimaan. Tästä heräsi epäily onko neste liian laimeaa kun nuinkin nopeasti jähmettyi. Nesteen väkevyys testataan ensiviikolla.

Talolle tehtiin energialaskelma kuukausi ennen kuin päätimme ottaa kanavapatterin. Eli tämän vaikutusta ei ole todennäköisesti otettu huomioon porakaivon syvyydessä. Huoltomies arvio että kanavapatteri vaatisi noin 30 lisämetriä syvyyttä kaivolle ettei kaivo rasittuisi liikaa ja pahimmassa tapauksessa jäätyisi.

Onko muilla kokemuksia esilämmitys/viilennys patterista ja jos ollut ongelmia niin millä tavoin ne on ratkaistu?

[jmaja]

Miten suuri on IV-määrä. Tuolla MLV 250:llä saa jopa yli 2 kW tehoja otettua kaivosta, eli kyllähän se olisi pitänyt huomioida kaivon mitoituksessa. Mikä LTO on ja miten MLV:n kiertoa ohjataan. Jos tuota ei yli-innokkaasti käytetä, vuositasolla MLV ottaa aika vähän energiaa. Siis kannattaisi ehkä käynnistää vasta -10 C paikkeilla, kun kaivo on niukka.

Mikä oli ulkolämpötila nesteen jähmettyessä? Ei saisi ennen n. -17 C jähmettyä.

6 kW MLP ei ota kuin 4-5 kW kaivosta, joten tuo 2 kW lisä on varsin merkittävä ja näkyy tietysti lämpötiloissa reilusti. Kytkennän muuttaminen MLP:n rinnalle lisää virtaamaa keruussa. Se voi hiukan auttaa, mutta ei vaikuta kallion kylmenemiseen.

Missäpäin Suomea?

[Bume]

Oulussa.

Iv määrä +68/-71 l/s jos tulkitsin lvi suunnitelmia oikein. Iv-kone vallox 145 mv. Mlv kiertoa ohjataan Iv koneen kautta. Ulkoilmakanavaan on lisätty anturi ja kun lämpötila laskee - 5 käynnistyy mlv kiertopumppu. Vastaavasti kesällä viilennystä varten kun ulkoilma nousee yli 15 asteen käynnistyy mlv kiertopumppu.

Nesteen jähmettyessä ulkolämpötila oli muistaakseni hieman yli - 20 astetta. Reippaasti siis kylmempää minkä neste kestää mutta turhankin nopiaa jähmettyi huoltomiehen mukaan kun muutaman minuutin oli seis.
Missään lvi suunnitelmissa ei ole tuota kanavapatteria otettu huomioon..
Mainitaan tähän vielä että olen vielä täysin noviisi näiden laitteiden kanssa 🙂

[jmaja]

68 l/s tarkoittaa n. 80 W/aste tehoa. Jos siis raitisilma lämpeää 20 C, on tehoa 1,6 kW. Tietysti noin kylmällä keruulla silloin pitäisi olla tolkuttoman kylmä.

Voisi tosiaan laskea tuota käynnistymislämpötilaa -10 C:hen. Alemmaksi ei näytä 145MV:ssä saavan. Tuohan toimii ilmankin esilämmitystä hyvin -10 tai jopa -15 C saakka ja kaivon kuormitus voisi laskea merkittävästi. Voisi myös kokeilla laittaa MLV250 kiertopumppua pienemmälle, jotta ei turhaan lämmittäisi raitisilmaa liikaa. Millaisia raitisilmalämpötiloja tuolla on tullut eri ulkolämpötiloissa? Tehoa voi vähentää myös kytkemällä tuon MLP:n jälkeen, jolloin siis MLP:lle tuli 3-4 C kylmempää keruuta ja vastaavasti MLP:lle hiukan lämpimämpää.

Kesällä taas sitten kannattaa viilentää niin paljon kuin pystyy, jos kaivo siitä hiukan tokenisi.

Nythän on ollut poikkeuksellisen kylmiä jaksoja. Voi olla syytä laittaa vastuksia avuksi, jotta kaivo ei jäädy. Kaivo on selkeästikin varsin niukaksi mitoitettu, myös ilman esilämmityspatteria. Oletko saanut mitoituslaskelman? Ehkä tuo toimii OK normitalvina?

[Bume]

Täytyypä testata tuota että laskee tuon käynnistysrajan - 10 asteeseen. Tuota kiertopumppua kun koittaa säätää niin mitään ei tapahdu tai sitten en vaan osaa.
Sen kummemmin en muista nuita lämpötiloja mutta tällä hetkellä ulkoilma - 22 ja kanavapatterin jälkeen ivkoneelle tuleva - 8 astetta.

Jos tarkoitat tuota porakaivon mitoituslaskelmaa niin se on tehty ennen kanavapatterin hommaamista. Siinä taisi aktiivisen porakaivon tarve olla 151m.

Viime talvena sen verran mitä tuota seurasin niin maapiirin paine pysyin alle 1 baarissa koko talven. Keruunesteen tulo ja meno lämmöt oli maltillisempia joskin sillonki omasta mielestä turhan matalat lukemat. - 3 sisään ja - 9 ulos.
Sellasen käsityksen saanut että tuo tulo olisi hyvä olla nollan tienoilla ja paluu - 3.

[jmaja]

-9 ulos on tolkuttoman kylmää. Useimmat MLP:t sammuvat -8:ssa ja invertterit rajaavat tehoa jo aiemmin. Kaivoja on tänä vuonna jäätynyt jo -6 C kaivoon menevällä.

Juurikin kiinnosti se pelkälle MLP:lle tehty mitoituslaskelma. Paljonko piti tuottaa ja kuluttaa vuodessa? Vastaako todellisuutta? Valikoista löytynee tuotettu lämpö.

Jos kyse oli MLP:n tai koko talon toimituksesta avaimet käteen, tuossa voisi vaatia syvemmän kaivon takuuseen. Mutta tuo esilämmityspatteri on toimittajalle helppo syntipukki, kun on jälkijunassa otettu mukaan.

MLV 250 vaatima virtaus on varsin pieni, samoin painehäviö. Sen kiertovesipumpun voi säätää minimille. Voi olla, ettei juuri vaikuta lämpötilaan, koska virtaus on jo riittävä minimilläkin.

[Murre]

Sääliksi käy lämpöpumppua. Laitevalmistajan takuun kanssa on turha yrittää vääntää, mikäli kompressori antautuu tämän takia (antautuu aivan varmasti ennemmin tai myöhemmin)..

[Bume]

Täytyypä vertailla nuita lukemia mitä on arvioitu ja mitä todellisuudessa mennyt..

Laitoin pari kuvaa varmistaakseni että oon käsitäny lämpötilat oikein. Eli kaivolta tuleva on tuota - 5 ja kaivolle palaava - 12? Ei näköjää onnistu se toisen kuvan lähettäminen..

[Murre]

Täytyypä vertailla nuita lukemia mitä on arvioitu ja mitä todellisuudessa mennyt..

Laitoin pari kuvaa varmistaakseni että oon käsitäny lämpötilat oikein. Eli kaivolta tuleva on tuota - 5 ja kaivolle palaava - 12?

Kaivolta PALAAVA on -5'C ja kaivolle LÄHTEVÄ on -12'C. Ja tämä on surullinen näkymä...

[jmaja]

Jotain pitää kyllä tehdä pian. Noilla lämpötiloilla voi tapahtua ikäviä. Eikös Vitocalissa ole tehorajoitusta keruun lämpötilan mukaan. En muista ennen kuulleeni noin kylmästä kaivoon menevästä maaviinasta. En edes -10 C.

Ainakin Nibessä, Boschissa ja Thermiassa on säätö minimille ja taitaa kaikissa noissa olla -8 C kaivoon menevän minimin oletus.

[Bume]

Joku on siis perseellään ja pahasti. Siitä on ollut aavistus jo oikeestaan viime talvesta asti. Silloin jo nuista lämpötiloista mainittiin mutta vastauksena olankohautuksia ettei mitään normaalista poikkeavaa.
Tässä on ollut matkan varrella muutakin säätämistä  liittyen tuohon kanavapatteriin. Ensin ei meinattu saada kämppää viilenemään millään ja nyt sitten tämä.
Täytyy heti huomenna ruveta selvittämään mitä tehdään. Äkkiseltään tuntuisi että rakentajalla tai lvi firmalla on jonkinlainen virhevastuu tässä.
 

[jmaja]

Tarkemmin katsottuna tuossa näkyy toinenkin paha ongelma eli keruun dT on tolkuttoman suuri. Nyt jo yli 7 C. Normaalitaso on 3-4 C. Viittaa siihen, että keruuputkisto on jäätynyt kurttuun tai sihti on tukossa. Siis keruunesteen virtaama on liian pieni.

Kannattaahan tuo sihti tarkastaa uudelleen, mutta noilla lämmöilä saattaa tosiaankin keruu olla rutussa. Tuurilla palautuu sulaessaan, mutta on ollut tapauksia,  joissa jää on nostanut keruuputkea metrikaupalla kurttuun.

Pitäisi ehdottomasti ottaa vastukset käyttöön eli rajoittaa reilusti kompressoria tai sanmuttaa kokonaan kunnes keruusta tulee plussaa.

Virtaus on nyt todella heikko, jolloin tuo MLV Laskee kompuralle tulevaa keruuta jo yli 2 C, jos ilma lämpenee 14 C. Normaalivirtaamalla vaikutus olisi 1 C.

[sailor]

Koko mitoitus nyt on Ouluun aivan liian niukka vaikka kanavapatteria ei olisikaan, mutta tämän jo tiesitkin.  Kokeita ja kysymyksiä:

- Kun pakkanen laskee ettei neste jäädy ja sammutat kanavapatterikierron, niin mitä tapahtuu liuoksen DT:lle kun kompressori käy?
- Onko maapiirin tuloputkessa esilämmityspiirin haarojen välissä TOIMIVA takaiskuventtiili. Nyt vaikuttaa DT:n ja lämpötilojen osalta että voisiko maalämpöpumpun maaliuos kiertää suurimmaksi osaksi maapatterin kautta!?! Voiko takaiskun kytkeä väärin päin, tai onko se jumissa?
- Saatko kanavapatterin kierron suljettua ja kierrätettyä maapiiriä ilman että kompura käy? Saisit selville mikä sen maapiirin oikea lämpötilanne on.
- Oulun seudulla taisi olla paljon maaporaustarvetta, onko hippaa missä syvyydessä kallio tuli vastaan, entä missä syvyydessä vedenpinta on? Onko sinulla porausraporttia?


P.S Tallista/varastosta nyt ainakin kaikki räppänät umpeen asap

[tomppeli]

Karkeasti laskien, kohteen tietoja paremmin tuntematta, vaikuttaisi siltä, että
kohteessa tarvittaisiin noin 7 kW tehoinen lämmityslaite ja lämpökaivolla pitäisi olla syvyyttä noin 190 metriä.
Laskelma on kuitenkin tehty vain olettamillani lähtötiedoilla ja voi olla siksi kovastkin virheellinen.
Tässä laskelmassa ei ole huomioitu ilmanvaihtokoneen kanavapatteria.
Kohteen sijainniksi oletin Oulun.

[Bume]

Tuossa yks kuva perjantailta kun kanavapatteri oli hetken aikaa pois käytöstä. Näyttäisi ainakin omaan silmään paljon paremmilta nuo lukemat.

Täytyy tarkistaa onko tuohon haarojen väliin laitettu takaisku.


Kallio tuli vastaan 15 metrissä ja veden pinta 3 metrissä.

[Bume]

Voikohan tuon esilämmityksen ottaa pois käytöstä. Huoltomies suositteli jättämään päälle ettei neste jäädy patterissa..

[Bume]

Kysyin eräältä asiantuntijalta nuista lämpötiloista niin hänen mukaan tuo kaivolta palaava neste kärsii olla jopa - 10 asteista kyseisellä pumpulla. Oli toki myös sitä mieltä että lämpötilat on nyt vähintäänkin karseat

[jmaja]

Kyllähän se kompura toimii niin kauan kunnes maaviina alkaa jäätymään eli -17 C tyypillisellä 30% seoksella. Mutta kaivo ei kyllä toimi yleensä umpijäätyneenä hyvin ja onhan tuossa hyötysuhdekin ja umpisurkea.

Virtaama lienee suuruusluokkaa 0,25 l/s ja keruussa on n. 300 litraa. Eli 20 minuuttia kestää 1 kierros. Toisin sanoen MLV250:n kierron lopetus näkyy osin heti ja loppuosa alkaa näkymään aikaisintaan 20 minuutin päästä.

Sama toisin päin. Kun laitat MLV:n kierron päälle, tulee heti joku muutos ja loput vasta sitten 20 minuutista alkaen.

Paljonko on tuo heti muutos? Siitä voi päätellä miten neste kiertää tuolla.

[Kajakki]

Voikohan tuon esilämmityksen ottaa pois käytöstä. Huoltomies suositteli jättämään päälle ettei neste jäädy patterissa..

Minä sanoisin, laita kanavapatterilinjan sulut kiinni ja laske linja tyhjäksi liittimistä jos ei ole muuta tyhjennystä.

[Kysymys]

Mitään näkemättä oma arvaukseni on, että takaisku fuskaa jotenkin tai kytkennässä jotain pielessä. Kierto ei kierrä maan kautta, vaan pyörii isoltaosin patterin ja pumpun väliä.

[jmaja]

Takaiskua tarvitaan tuossa kytkennässä vain mahdollistamaan patterin toiminta silloinkin kun keruupumppu ei käy. Ei tuossa mitenkään voi väärään suuntaan virrata keruupumpun käydessä.

Voi tietysti olla väärin kytketty tai tukossa tuo takaisku. Silloin kaikki maaviina kiertäisi  MLV:n kautta.

Kuva kytkennästä auttaisi sekä tosiaan sen kokeilu, miten  MLV näkyy heti keruun lämpötiloissa, tai siis 10 minuutissa.

[Bume]

Laitoin kierron seis pari tuntia sitten. Kaivolta palaava lämpötila ennen kierron sammuttamista - 3.8 ja kaivolle lähtevä -11.3. Lähestulkoon samantien kaivolta palaava lämpötila nousi lukemaan - 2.6 ja kaivolle lähtevä - 10.

Nyt parin tunnin jälkeen maapiirin paisunta-astiassa paine noussut 1.8 baarista 2 baariin. Ei dramaattisesti mutta lähtökohtaisesti oletin että sen pitäisi laskea.. Ja on edelleen nousullaan

Liitteenä kuva tämän hetkisestä tilanteesta ja lisäksi kuva kytkennästä. Otan uuden jos on luokaton kötöstys.

[Bume]

Ja kuva lähtötilanteesta ennen patterikierron lopettamista.

[jmaja]

Kytkentä varmaankin OK, kun muutos oli kutakuinkin odotettu. Miten suljit? Tuossahan pitäisi olla magneettiventtiili ja pumppu.

Paineen lasku edellyttää sulamista ja sitå ei noilla lämpötiloilla tapahdu. Laittaisin vastukset päälle, kompura seis ja keruun kierto pakotukselle lämpötilaa tarkkaillen. Nythän sähkökin on kohtuuhintaista.

[Bume]

Iv koneen ohjauspaneelista pystyi valitsemaan tuon kanavapatterin käyttötavan. Nyt oli esilämmitys ja viilennys niin laitoin pelkän viilennyksen valinnaksi. Kiertopumppu sammui ja mankku meni kiinni. Lähtee sitten lutkuttaan kun ulkolämpötilat +15.

Muistaakseni tuo keruun kierto on pakotettu kiertämään jatkuvasti tuon viilennyksen takia. Ei riittänyt pelkästään tuo kanavapatterin kiertopumppu nostamaan kaivosta viileää. Jos olen ymmärtänyt oikein..
Voisin kyllä sihdin vielä tarkistaa onko sinne kertynyt moskaa. Se on pari viikkoa sitten puhdistettu ja silloin paineet lähti hiljalleen laskuun. Nyt on taas pari viikkoa jäädytetty tuota kaivoa oikeen huolella niin tilanne voi olla eri.
Tuohon vastus ja kompura hommaan taidan kysyä huoltomiestä kaveriksi

[jmaja]

Hyvin erikoista, että tarvitaan MLP:n keruupumppua kaveriksi jäähdytyksessä. Se myös vie kohtuu paljon sähköä. Yleensä riittää pienin mahdollinen kiertopumppu alle 10 W teholle säädettynä erinomaisesti jäähdtytykseen.

Joku kanittaa virtauksessa. Voi tietysti olla, että ko. MLP:n virtausvastus on suuri keruupumppu sammutettuna. Silloin pitäisi asentaa takasiskuvettiili MLP:n rinnalla niin, että pelkkää patteria käytettäessä virtaus ohittaa MLP:n.

En tiedä miten Vitocalissa ohjataan kompuraa ja vastuksia, mutta yleensä se on aika suoraviivaista. Voi vaikka estää kompuran käytön kokonaan tai sitten laittaa tosiaan keruulle minimilämpötilan.

[Bume]

Kanavapatterin kiertopumppu on nakuttanut kesät ja talvet 20w teholla. Pari vuotta sitten kun viilennystä koitettiin saada toimimaan ei 10w riittänyt nostamaan.

Loppuviikosta tulee ukot tutkimaan tuota kampetta niin eiköhän silloin selviä mikä mättää ja mitä kaikkea tuolle on silloin pari vuotta sitten tehty.

[mh jkl]

eiköhän ole aivan selkeä tilanne että kaivosta revitään aivan liikaa lämpöä.

mulla oulujärven rannalla 105 neliöinen 2018 valmistunut talo. kaivo 170m laskennallinen tehontarve 4,5kw. tänä vuonna (ennätys kylmä) mennyt kaivolta tulo +0,8 ja palaava -1,5. Alimmillaan

jos vaikka 2 pvää lämmitän puilla niin kaivolta tulo +3,2ast ja paluu saman (liuos pumppu pyörii aina 30%)

eli nopeasti kaivo palautuu

aikaisempina vuosina kaivolta paluu ei ole koskaan mennyt alle +1 asteen

aikaisempina vuosina kokonaiskulutus ollut n 5500kw nyt näyttää että tämä vuosi menee n 6500kw.

puuta en ole aikaisempina vuosina polttanut kuin pizzaa varten leivin uunissa ja sama tänä vuonna.

IV koneena swecon c4 jossa esilämmitys kytketty pois ja paluulämpö alaraja +13

talossa asuu 2 hlöä

[Vompatti]

Itellä on kytkentä jossa voidaan ajaa esilämmityspatterin kautta  joko lämpöpumpulle tai sitten palautetaan takaisin kaivoon. Tuossa ei näytä olevan tilaa tehdä ohitusta/sulkuja raitisilma kanavaan, näitäkin on olemassa.
Sinun tapauksessa on käynyt niin että energiakaivo on alimitoitettu tähän käyttöön.

[Bume]

Itellä on kytkentä jossa voidaan ajaa esilämmityspatterin kautta  joko lämpöpumpulle tai sitten palautetaan takaisin kaivoon. Tuossa ei näytä olevan tilaa tehdä ohitusta/sulkuja raitisilma kanavaan, näitäkin on olemassa.
Sinun tapauksessa on käynyt niin että energiakaivo on alimitoitettu tähän käyttöön.

Minkälaisissa lukemissa sinulla pyörii kaivolta palaavan ja kaivolle lähtevän lämpötilat esilämmityspatterin ollessa käytössä normaali talvina ja nyt kovilla pakkasilla?

Tuosta kytkennän muutoksesta olikin huoltomiehen kans puhetta mutta tässä tapauksessa sillä ei taida olla merkitystä jos ja kun kaivon mitoitus pielessä.

[Vompatti]

Minkälaisissa lukemissa sinulla pyörii kaivolta palaavan ja kaivolle lähtevän lämpötilat esilämmityspatterin ollessa käytössä normaali talvina ja nyt kovilla pakkasilla?

Tuosta kytkennän muutoksesta olikin huoltomiehen kans puhetta mutta tässä tapauksessa sillä ei taida olla merkitystä jos ja kun kaivon mitoitus pielessä.

-30 kelillä tuleva oli +3-4 välissä. Palaava menee muutaman asteen pakkaselle, kiertopumppu on upm3 auto. 25-70-130. Kun maalämpöpumppu käynnistyy niin kierto patterille hidastuu koska maalämpöpumpun isompi pumppu vie voiton. Kuitenkin noilla kovilla keleillä on päästy ilman vastusten käyttöä. Tuloilma pyörii n. 16 asteessa. Oulun alueella esilämmityksessä maapiiri on ollut n. 200 metrin mittainen jotta kyseinen järjestelmä toimii hyvin. Piiriä vastaavat metrit pitää saada sinne kaivoon.

Kun esilämmitys oli päällä ja maalämpöpumppu pyöri niin noilla -30 keleillä liuoksen lämpötila maalämpökoneen mukaan on +1.5-+2 haarukassa, palaava on -2 pintaan. Kaivojen delta on 4 astetta.  Todellisuudessa kaivoon palaava on hieman matalampi. Oon ajanu maalämpöpumppua pörssisähköohjauksessa joten se saattaa yön aikana käydä täydellä teholla useamman tunnin joten kaivot on kovalla rasituksella välillä.

[Bume]

Kehtaisko joku opastaa amatööriä tämän Energiaseurannan osalta? Keskellä oleva salamankuva ilmeisesti meinaa sitä paljonko kone on käyttänyt sähköä lämmittämiseen. Entä kertooko tuo patteri nyt sen paljonko lämmitysenergiaa on pitänyttuottaa jotta kämppä pysyy lämpimänä?

Lämmöntuottalaskelmassa lämmitystarve 19458 kwh/v
- josta käyttöveden osuus 5300 kwh/v.
Lämmitystehon tarve 6.2 kw.
Lämmöntuottoslaskelmassa ei ole otettu huomioon kanavapatteria.

Energiaseurannasta laskin koko vuoden osalta koneen käyttämän sähköenergian lämmitykseen 3629 kwh
Koneen tuottama lämmitysenergia 24073 kwh.

Tein myös laskelman viime vuoden alusta viikolta 8 viikolle 52 jättäen pois tämän vuoden kovat pakkasjakso.
Koneen tuottama lämmitysenergia 17687 kwh
Sähkönkulutusta en jaksanut laskea tässä *****uksessa.

Nämä lukemat ei siis sisällä käyttöveden osuutta.

[jmaja]

Epäuskottavan hyviä COPeja noilla lukemilla, kun keruukin on ollut noin kylmää ja menolämpö lienee MUTissa ainakin 35 C. Ei pitäisi vuositasolla juuri yli 5:n päästä (oli 6,6 noilla luvuilla).

Sitten tuotettu energia on hurjan suuri, jos sisältää vain lämmityksen. Joku Viessmann-omistaja varmaankin osaa kertoa mitä nuo luvut sisältävät ja miten on laite saanut. Olikos tuossa sähkö- ja lämpöenergiamittauksia? Invertteri tietänee oman kulutuksensa, mutta ehkä tuosta sitten puuttuu pumput ja muu elektroniikka?

Miten tuo talli/varasto on eristetty ja miten lämmin se on? Varsin suuri ero on laskettuun kulutukseen, jos tuohon 24 MWh:n päälle pitää vielä laittaa tuo 5,3 MWh käyttöveteen. No oli tuo 24 MWh sitten kaikki tai ilman käyttövettä, on 151 aktiivimetriä Oulussa aivan liian vähän. Miksiköhän energiaa kuluu noin valtavasti?

[peek1007]

Onko muuten vastuskäyttöä ollut minkä verran tunteina (ollenkaan)? Tai tuleeko se mitenkään näkyviin tuohon energiaseurantaan?

Entä mitä koneen antama HSPF (SCOP) kertoo lämmitykselle, käyttövedelle ja yhteensä? Vaikka nämä eivät ihan täsmällisen oikeita olisikaan, niin ainakin minulla näyttävät samaa, mitä tuosta energialaskennasta saan ulos.

[euroshopperi]

Mulla lämmitys alkoi viikolla 35 ja kaivojen lämmöt reippaasti plussalla. Kohtuu matala vesi lattiaan ja korkein COP ollut tuolloin 5,6. Nyt kovemmilla pakkasilla COP luokkaa 4,4 ja kaivot 0-asteessa tulo.
6,6 COP kuulostaa talvella jo liian kovalta, jos kaivo ei ole jo ihan kunnolla lämmin ja lattiaan vesi matalalla tasolla. Mulla siis kertynyt nyt 10 vuoden jälkeen lämmitykseen COP 4,6 lukema ja käyttöympäristö on kuin oppikirjasta 0/35. Dt liuoskierto 3,2-3,4 ja Dt lämmityskierto 6,2-6,4 astetta.

[Bume]

Hieman jäi tämä asian käsittely täällä vähemmälle kun piti ruveta selvittämään tätä touhua urakoitsijan kanssa.

Pienen vääntämisen jälkeen voidaan todeta että kanavapatterin lisäksi autotallin lämmitystarvetta ei ole huomioitu kaivon mitoituksessa. Sillä selittyy nuo pumpun antamat hurjat lukemat tuotetusta energiamäärästä.

Päivitetyn energialaskelman mukaan lämmitystehon tarve nousi noin 3.6kw alkuperäisestä ja tilojen lämmitystarve noin 7000 kwh.
Kaivollekkin saatu mittaa noin 220m.

Mitä tuohon cop arvoon tulee niin vahva epäilys on että laskuri ei jostain syystä huomio nyt jotain. Pumpulle tehty erillinen kytkentä kanavapatterin takia mitä ei normaalisti sähkärin mukaan koskaan ole tarvinut tehdä koska Iv kone ohjaa kanavapatterin toimintaa. Oisko tässä syy? Ehkä.

Uusi kaivo tulee jossain vaiheessa 👍

[euroshopperi]

No laskin tuon sun viikko 7/24 COP lämmitykselle, niin se taitaa olla 770kWh/157kWh , eli luokkaa 4,9. Ei tuo nyt mitenkään mahdoton ole, jos kaivot on plussalla ja ajetaan tehokkaaseen lattiaputkistoon. Ja tuohon ei käsittääkseni vanhemmilla koneilla kuulu liuos ym muiden pumppujen sähkönkulutus vielä mukaan. Eli kuvaa vain sen kylmäainekierron ulos saatavaa energiaa suhteessa kompressorin vaatimalla teholla, jotka ilmeisesti otettu testatuista tehokäyristä. Anturien arvojen olisi sitten hyvä olla kohtuu täsmällisiä arvoja.