Olen yksinäinen nais-blondi ja tarvitsisin apua, mitä tulisi tehdä ja missä marssijärjestyksessä. Kyseessä käsin veistetty hirsitalo rossipohjalla v. 2016, Maalämpö Lämpöässä VSi 8, vesikiertoinen lattialämpö kipsilevyissä.
Eli lämmön tarve ns. perustaloa suurempi ja en saa kovemmilla pakkasilla lämpöjä sopivaksi (tarpeeksi lämpimäksi, tänäänkin oli töistä tullessa 17 C). Jakotukit säädetty LVI liikkeen suunnitelman mukaisesti, toimilaitteet siten, että kosteat tilat (kylppäri, eteinen) ja seinän vierukset toimilaitteet täysillä auki jatkuvasti, ei termostaatteja tai siis ei toimilaitteita?. Oleskelu- ja makuutilat termostaattien perässä (termostaatit +20) ja näiden toimilaitteiden "hatut" eivät juuri koskaan nouse (testattu on, että toimii) ja ko. lattiat siis ns. kylmät. Kiertovesipumpun nopeus 100%.
Tavoite lämpötila tasaisesti n. 20 astetta maalämmöllä, takka-leivinuunilla sitten muutaman asteen mukavuuslämpöä tähän päälle. Säätökäyrä seuraava (huomioiden tämä hirsitalon lämmön tarve): 20 C: 21; 13 C: 25; 7 C: 28; 0 C : 32, -7 C : 35; .13 C : 27, -20 C: 30
Varaajan yläosa asetus: 50-55, varaajan alaosan asetus: 44-48. Tänään tsekkasin, niin alaosan lämpötila oli 57,4 ja luki: säätökäyrän tarve. Yläosa oli 55,5.
Lämmin käyttövesi on aina riittänyt, eikä sähkövastukset ole koskaan maalämmössä lähteneet koskaan päälle. Tällä kelillä (-25-35 C) pumppu käy vähän väliä, kohtuu lyhyitä aikoja.
Tarkoitus olisi saavuttaa tuo tasainen miellyttävä lämpö, mahdollisimman energiatehokkaasti ja pitkää ikää pumpulle toivoen. Mitä lähtisin ensisijaisesti säätämään ja missä marssijärjestyksessä:
- Säätökäyrää yläpäästä korkeammalle
- Jakotukkien kiertoa lisäämällä
- Termostaatteja säätämällä
Vai jotenkin muuten, miten? Kansantajuisesti henkilölle, jolla ei syvempää tietoa maalämmön sielunelämästä, mutta edellä kuvatut säädöt ja perustoimintatavan ymmärrän jollain perustasolla.