Kannattaa seurailla keruuliuoksen lämpötiloja.
Jos kaivosta tulevan liuoksen lämpötila kompressorin käydessä laskee -3 asteen ja kaivoon menevän liuoksen lämpötila -6 asteen tienoille niin vaarana alkaa olla lämpökaivon veden jäätyminen.
Yleensä lämpökaivon veden lämpötila on muutaman asteen korkeampi kuin keruuliuoksen lämpötila.
Jos keruuliuos jäähtyy noihin lukemiin niin kannattaa keventää lämpökaivon kuormitusta lämmittämällä leivinuunia ja jos ei riitä kompressori seis ja sähkövastuksilla lämmitys päälle kunnes pakkanen lauhtuu ja lämpökaivon lämpö palautuu turvallisiin lukemiin.
Heti kyllä kun kelit lauhtuivat -10C, niin keruu paluu ja meno palasivat +2 ja 0. Näillä korkeuksilla kun vaan voi sattua olemaan pakkasta -25C putkeen huonoina tuureina sen 4-5 päivää putkeen. Täytyy nyt seurata tämä vuosi ja vielä tulevat vuodet, että miten kaivo reagoi siihen kun aletaan käyttämään "enemmän". Ei täällä nyt jacuzzia täytellä, mutta huomattava lämpimän käyttöveden lisäys on tapahtunut.
Onkohan tuota sähkövastus/kompressori kombinaatiota mahdollista jotenkin säätää, että kompressori tulisi mukaan enemmän kun on -20 - 30C pakkasta ja lattiakiertoon menee noin 36-39C asteista vettä? Ylärajaksi olen laittanut lattiassa kiertävälle vedelle 40C. Tiedän että käyttöliittymästä voi valita lämmityksen pelkästään vastuksilla, mutta ei tietenkään ole optimaalista.
Kannattaa seurata sen kaivon todellisia kykyjä jotta saat selville tulevaa lisäystä varten hyvät tiedot. Aika mitätön lisäkustannus tulee, jos selviäisi toisen 110 m kaivon poraamisella rinnalle. Kotitalousvähennys luokkaa 70-80 % saa kaivon hinnasta kuitattua kuitenkin. Omalla kohdalla ei tarvita minkäännäköistä virtausten säätöä, kun 2 x 165 m virtaa säätämättä ihan optimaalisesti. Menisköhän jotain luokkaa 5 vuotta, kun alkaa olla lämpötaso selvillä, että kuinka alas putoaa. Halvin tietysti olisi jatkaa samaa reikää, jos porari vain suostuu. Putket kaivossa vaihdetaan uuteen ja jos on talolle menevät putket tarpeeksi isoja, niin ei niitäkään tarvii vaihtaa. Mihinkä sitten riittää tuo 6 kW, jos lisää tilaa otetaan lämmöille? Nythän sitä voi koeponnistaa, mutta epäilen, ettei 110 m reikä tule riittämään nytkään täystehoiseksi asti.
Tämä on hyvää pohdintaa ja en ollut tajunnut edes kaivon jatkamisen mahdollisuutta.
Katsoin juuri, että 2008 rahassa tuo pelkkä kaivon poraus on maksanut 3970€ (106m kalliota 140m halkaisijalla(?), 4m savimaata) jos ymmärrän oikein. Nykyrahassa noin 4845€. Kaikkineensa ei tuosta välttämättä montaa tonnia jää kotitalousvähennysten jälkeen. Kysymys on totta kai riittääkö tuo Thermia Diplomat 6 kW itse koneena, jota epäilen kyllä vahvasti jos autotallia pidettäisiin edes puolilämpimänä (plussalla kelistä riippumatta). Saati jos rakennuslupien mukainen saunarakennus rakennettaisiin. Mutta ei tietenkään ole juuri nyt ajankohtaista.
- Lämmönsiirtoputket kaivossa on 40mm (halkaisija?) x 2,4 mm (paksuus?) PE-muovia?
- 15 m vaakaputkistoa kaivolta taloon. Onkohan se myös sitten samaa PE-muoviputkea?
Onkohan tuosta ilmauksesta mitään tietoa? Onko se tarpeellista tällaisissa lattialämmityssysteemeissä tai mistä tarpeelisuutta voisi arvioida?
