Nibe mitoitus

[raksanainen]

Meille on nousemassa pikkuhiljaa 138 m2 omakotitalo itä-suomeen. Olemme kyselleet eri pumppuja ja kummastuttaa, kun nibe tarjoaa astetta pienempää pumppua kuin muut.   siis tuota 1210-5kw

Miten teillä muilla, onko kellään 1210-5kw tämän kokoisessa talossa (138m2, huonekorkeus se 2,4m)
Onko järkeä laittaa isompaa, rahantuhlausta? (7kw) ?

kommentteja kiitos...

mitoitetaanko ne kuutioiden mukaan, mihinhän kuutio määrään asti 5 on riittävä?

[santeri]

Meillä 160 neliötä lämmintä tilaa ja on riittänyt hyvin. Ei ole tarvinnut sähkövastusta edes 27 asteen pakkasilla. Minä mitoittelin Suomessa ja Ruotsissa oman taloni mukaan ja molemmat suosittelivat minulle 7 kw pumppua.

[SamiR]

Luulisin Niben 5kW:n mallin olevan riittävä tuollaiseen taloon. Meillä on huoneistoneliöitä 165 ja huonekorkeus 2,6m ja meille on mitoitettu Geopro Sh 7. Kyselin Geopro:lta asiasta että onko mitään järkeä laittaa Sh 9 mallia "varmuuden vuoksi". Vastaus oli että pumppua ei kannata ylimitoittaa. Ylitehokas pumppu tarkoittaa lyhyempiä käyntijaksoja ja mitä jyhyempiä käyntijaksot ovat sitä huonompi on hyötysuhde. Maalämpöpumppu toimii tehokkaimmin kun se toimii suorituskykynsä äärirajoilla. Lisäksi lyhyet käyntijaksot vaikuttavat pumpun kestoikään epäedullisesti.

[Kuumaa_kalliosta]

Millaisia olivat muiden tarjoajien pumppukoot ja energiakulutuslaskelmat? Jos keski- ja huippukulutus ei juuri poikkea Nibestä, niin silloin Niben ratkaisu on kohdallaan.

Mitä isompi pumppu, siitä pidempi keruuputkisto tai lämpökaivo ja sitä myöten suuremmat perustamiskulut. Samoin vaarana ovat lyhyet käyntijaksot.

[raksanainen]

Kyllä se niin on, että juuri tuo 5 kw on meille juuri täydellinen koon puolesta. Myyjä sanoi samaa kuin SamiR, ei pidä ylimitoittaa, kun tämä sopii täydellisesti. Järveenkään ei tarvitse laittaa putkea kuin 200m (meillä onkin tavallista pienempi maalämpötalo, mut eipä tullut kovin kalliiksikaan)

[KimmoK]

@Kuumaa_kalliosta

>Mitä isompi pumppu, siitä pidempi keruuputkisto tai lämpökaivo ja sitä myöten suuremmat perustamiskulut.

Vaikutus 2-5%.

Mitoitushan tehdään vuotuisen energiantarpeen mukaan. Se ero on yleisimmin 2-5%.

Ja todellisuudessa osatehoisten MLP:n valmistajat  KÄSKEVÄT mitoittaa keruuputket täydelle edergiatarpeelle.

Ja normikaivoon porataan lisäksi 10 metriä sakkavaraa.

Joten ei mitään merkitystä.

>Samoin vaarana ovat lyhyet käyntijaksot.

Isompitehoinen pumppu tarvitsee isomman varaajan (laatan tai vesivaraajan) muutoin käyntiajat voivat lyhentyä.

Toki isompi varaaja lisää kustannuksia.

[KimmoK]

Pitkistä käyntijaksoista.

- hieman koneen käynnistymisen jälkeen on hyötysuhde korkeimmillaan koska lämmönlähde ei ole vielä kerinnyt jäähtyä
- pitkän käyntijakson päättyessä hyötysuhde on huonoimmillaan koska lämmönlähde on jäähtynyt eniten

Joten paasaaminen pitkien käyntijaksojen hyvästä hyötysuhteesta on mielestäni, ainakin osittain, höpönlöpöä.

Lisäesim1:
- pumppu a on teholtaan 70%
- pumppu b on teholtaan 100%
- pumpun a kv varaaja on 200L
- pumpun b kv varaaja on 400L
Käyttövettä tuotettaessa isompi pumppu käy pidenpään.

Lisäesim2:
- pumppu a on teholtaan 70%
- pumppu b on teholtaan 100%
- pumpun a varattava lattialaatta on 50tkg
- pumpun b varattava lattialaatta on 50tkg
Leudolla kelillä pienempi pumppu käy 1/3 pidenpään. (esim 12 tunnin jaksot 8 tunnin sijaan)
Melko kovilla pakkasilla pienempi pumppu käy aina.
Melko kovilla pakkasilla saunoskeltaessa pienempi pumppu käyttää sähkövastusta. (etenkin jos tulistin puuttuu)
Erittäin kovilla pakkasilla pienempi pumppu käyttää sähkövastusta.

Kompressorin kokoa merkittävänpää lienee esim.
- varaaja on riittävän iso
- tulistinpumppu ei tarvitse käyttää korkeita kompressoripaineita kuuman veden tekemiseen
- tulistinpumppu ei tarvitse valmistaa lämmityskaudella erikseen lämmintä käyttövettä (käynnistymiskerrat vähenee, hyötysuhde kasvaa)
- jos talon lämmitysenergia puskuroidaan laattaan, käyntijaksot on valtavan pitkät verrattuna siihen jos käytetään vesivaraajaa
- vesivaraajalla voidaan saavuttaa perfektionistille suurempi mukavuus, esim. toinen lämmityspiiri, rättipatterit, jne...
jne...

Jos oon väärässä, niinkuin voi  hyvinkin olla, korjatkaos.

[Malibra]

Pitkistä käyntijaksoista.

- hieman koneen käynnistymisen jälkeen on hyötysuhde korkeimmillaan koska lämmönlähde ei ole vielä kerinnyt jäähtyä
- pitkän käyntijakson päättyessä hyötysuhde on huonoimmillaan koska lämmönlähde on jäähtynyt eniten

Joten paasaaminen pitkien käyntijaksojen hyvästä hyötysuhteesta on mielestäni, ainakin osittain, höpönlöpöä.

Jos lämmönlähde jäähtyy (liikaa) niin silloin se on alimitoitettu!

Ja pakko vielä tuohon pumpunmitoittamiseen ottaa kopio sulpun sivuilta:

"Peukalosääntönä voidaan sanoa, että lämpöpumpun maksimiteho tulisi mitoittaa vastaamaan 50-70% rakennuksen lämmitystehon maksimitarpeesta (ns. osatehomitoitus), jolloin lämpöpumppu kuitenkin tuottaa lämmitysenergian kokonaisvuositarpeesta peräti 85-98%. Lämpöpumppu käy hyvällä hyötysuhteella pitkiä jaksoja lämmityskaudella ja huipputehon lisätarve katetaan lisävastuksella muutamina talven kylmimpinä päivinä. Tämä lisävastuksella tuotettu sähköteho on merkittävästi pienempi kuin mitä suurempi kompressori olisi kuluttanut vuodessa enemmän. Lisäksi vähennetään vuositasolla merkittävästi kompressorin pysäytys ja käynnistyskertojen lukumääriä, jotka aiheuttavat myös ylimääräistä sähkönkulutusta, kulumista ja lämpökertoimen alenemista."

Mutta mitäpä tuo Suomen lämpöpumppuyhdistys tietäisikään pumppujen mitoituksesta (SULPU) .

-Janne-

[Tero]

Pitkistä käyntijaksoista.

- hieman koneen käynnistymisen jälkeen on hyötysuhde korkeimmillaan koska lämmönlähde ei ole vielä kerinnyt jäähtyä
- pitkän käyntijakson päättyessä hyötysuhde on huonoimmillaan koska lämmönlähde on jäähtynyt eniten

Joten paasaaminen pitkien käyntijaksojen hyvästä hyötysuhteesta on mielestäni, ainakin osittain, höpönlöpöä.

Lisäesim1:
- pumppu a on teholtaan 70%
- pumppu b on teholtaan 100%
- pumpun a kv varaaja on 200L
- pumpun b kv varaaja on 400L
Käyttövettä tuotettaessa isompi pumppu käy pidenpään.

Lisäesim2:
- pumppu a on teholtaan 70%
- pumppu b on teholtaan 100%
- pumpun a varattava lattialaatta on 50tkg
- pumpun b varattava lattialaatta on 50tkg
Leudolla kelillä pienempi pumppu käy 1/3 pidenpään. (esim 12 tunnin jaksot 8 tunnin sijaan)
Melko kovilla pakkasilla pienempi pumppu käy aina.
Melko kovilla pakkasilla saunoskeltaessa pienempi pumppu käyttää sähkövastusta. (etenkin jos tulistin puuttuu)
Erittäin kovilla pakkasilla pienempi pumppu käyttää sähkövastusta.

Kompressorin kokoa merkittävänpää lienee esim.
- varaaja on riittävän iso
- tulistinpumppu ei tarvitse käyttää korkeita kompressoripaineita kuuman veden tekemiseen
- tulistinpumppu ei tarvitse valmistaa lämmityskaudella erikseen lämmintä käyttövettä (käynnistymiskerrat vähenee, hyötysuhde kasvaa)
- jos talon lämmitysenergia puskuroidaan laattaan, käyntijaksot on valtavan pitkät verrattuna siihen jos käytetään vesivaraajaa
- vesivaraajalla voidaan saavuttaa perfektionistille suurempi mukavuus, esim. toinen lämmityspiiri, rättipatterit, jne...
jne...

Jos oon väärässä, niinkuin voi  hyvinkin olla, korjatkaos.

En jaksa vastailla kaikkeen mutta:

- Täystehomitoitettu pumppu ei ole 100 % mitoitettu vaan jotain 120-130% (Jos mitoituslämpötila on -32 eli 100%, mites silloin jos  ulkona onkin -38 eli 100% ei riitäkkään vrt. lämpöässien mitoitus (varo sähkövastusta, se tappaa ))

- Tulistusta ei tule normaalikeleillä niin paljoa jos mitoitus on liian iso (tosin tulistusteho kW on pienempi)

- Kesällä ja jo keväällä ja aikaisin syksylläkin liian iso pumppu on ns. helisemässä kun lämpöä ei voi hukata tarpeeksi talon lämmitykseen, vaan varaajan alaosa lämpeää liikaa, silloin lämmintä käyttövettä tarvittaessa  lauhtumispaineet nousee -> hyötysuhde laskee. Lopuksi kun paluuveden lämpötila lauhduttimelle on jotain 55 astetta kompura tipahtaa pois ja täystehopumppu onkin suorasähkölämmityslaite.

- Yksi suihku on 25 kW kaksi on 50 kW eli on ihan sama minkä kokoinen (miten mitoitettu. 7 vai 9 vai 11 vai 13 kW vai...) on pumpun kompura... se on polvillaan.

-Tärkeää on se, että kompura käy mahdollismman pitkääään, ja lauhduttimen paluuvesi on mahdollisimman viileää. Tämä tapahtuu isolla varaajalla ja järkevällä n. 60-80% mitoituksella.

Kotimaisissa tulistus lämpöpumpuissa ei käsittääkseni varata lämpöä lattiaan eli meno veden lämpötilaa ohjataan ei paluuveden.

[raksanainen]

ja tässä on siis yritetty kertoa, että älä laita isompaa pumppua vai? Naisena en ole ihan varma näistä selityksistä ymmärränkö ne  

Mites menee sitten se keruupiirin pituus. Meille sanottiin 200 metrin riittävän.
Tutun tutun tuttu sanoi että laittoi varmuudeksi 400 metriä kuin aikaa myöten putki limoittuu ja se ei ota sitä lämpöö enää niin hyvin tai jotain sen suuntaista. Näin oli hänen pumppumyyjänsä sanonut.

Onko järkeä siis laittaa enempää mitä on mitoitettu tai juuri tuonkin takia mitä edellä mainittu myyjä oli kertonut?

tässähän menee ihan sekasin kun toinen sanoo toista ja toinen toista. :-/

[KimmoK]

@Malibra

>Jos lämmönlähde jäähtyy (liikaa) niin silloin se on alimitoitettu!

En puhunut liikaa jäähtymisestä.
Se vain yksinkertaisesti jäähtyy jolloin hyötysuhde laskee. FAKTA.

> Ja pakko vielä tuohon pumpunmitoittamiseen ottaa kopio sulpun sivuilta:  


Olen lukenut samat tekstit.  Siletä löytyy monenlaisia ristiriitaisia kommentteja, riippuen kuka VALMISTAJA kulloinkin on vastannut.

Muistelen että Sulpun sivulla sanotaan sekin että käyntijakson alkupuolella hyötysuhde on parempi.
 
Mutta katsotaan kuitenkin tarkemmin:
>Lämpöpumppu käy hyvällä hyötysuhteella pitkiä jaksoja lämmityskaudella

Tuossahan ei oteta kantaa että olisiko hyötysuhde sen parempi kuin muillakaan tavoilla.

>Tämä lisävastuksella tuotettu sähköteho on merkittävästi pienempi kuin mitä suurempi kompressori olisi kuluttanut vuodessa enemmän.

Ilmeisesti täysin perätön väite. Hyötysuhde on sama. Eli kun isompi kompura ottaa enemmän virtaa se myös tuottaa sillä samassa suhteessa enemmän lämpöä.

Lisäksi pitää muistaa että energia ei katoa (fysiikan laki).

>Mutta mitäpä tuo Suomen lämpöpumppuyhdistys tietäisikään pumppujen mitoituksesta (SULPU).

Niinpä juuri.
Sielläkin vastailee valmistajat, kannattaa lukea laajasti niitä vastauksia. Ja varauksella.

[KimmoK]

@Tero

>- Täystehomitoitettu pumppu ei ole 100 % mitoitettu vaan jotain 120-130%

Kuvailit väärin mitoitetun pumpun.

Täysiteho on 100%. 120% on ylitehomitoitettu.
Jos laitan lämpöässän, en mitoita yli 100%.
(mitoitan 100% - hukkalämpö kodin elekjtroniikasta yms -> täysiteho on about 90% maksimista)

>(Jos mitoituslämpötila on -32 eli 100%, mites silloin jos  ulkona onkin -38 eli 100% ei riitäkkään vrt. lämpöässien mitoitus

Se pitää huomioida.
Pitää valita:
a) hommataan 35Amperin sulakkeet (kuten muissakin osatehopumpuissa) ja käytetään vastusta apuna
b) laitetaan puuta pesään
c) annetaan sisälämpötilan laskea asteen tai pari

 >- Tulistusta ei tule normaalikeleillä niin paljoa jos mitoitus on liian iso (tosin tulistusteho kW on pienempi)

Jep. Ei kannata olla liian iso. Mutta ei ole kamalan merkittävää jokin 10-30% ero käyntiajassa.
Jos/kun lämpöä pusketaan 2x isompaan lämmitysvaraajaan, tulistuskin toimii 2x pidenpään.
 
>- Kesällä ja jo keväällä ja aikaisin syksylläkin liian iso pumppu on ns. helisemässä kun lämpöä ei voi hukata tarpeeksi talon lämmitykseen, vaan varaajan alaosa lämpeää liikaa, silloin lämmintä käyttövettä tarvittaessa  lauhtumispaineet nousee -> hyötysuhde laskee.

Aivan. Pahimmillaan tulistinpumppu siis toimii kuin ruotsalaispumppu. Ei siis paha? :-)

> Lopuksi kun paluuveden lämpötila lauhduttimelle on jotain 55 astetta kompura tipahtaa pois ja täystehopumppu onkin suorasähkölämmityslaite.

Miten niin?
Miksi 55 asteista vettä pitäisi vielä lämmittää lisää sähkövastuksella?
Höpsötät.
 
>- Yksi suihku on 25 kW kaksi on 50 kW eli on ihan sama minkä kokoinen (miten mitoitettu. 7 vai 9 vai 11 vai 13 kW vai...) on pumpun kompura... se on polvillaan.

Siksi varaaja pitääkin olla riittävän iso.
 
>-Tärkeää on se, että kompura käy mahdollismman pitkääään, ja lauhduttimen paluuvesi on mahdollisimman viileää. Tämä tapahtuu isolla varaajalla ja järkevällä n. 60-80% mitoituksella.

Käyttöveden tuotossa paluuvesi on sangen kuumaa ruotsalaispumpussa. Nekun ottaa paluveden kv varaajasta.

>Kotimaisissa tulistus lämpöpumpuissa ei käsittääkseni varata lämpöä lattiaan eli meno veden lämpötilaa ohjataan ei paluuveden.

Jep.  Tasasen lämmityksen kannalta menovesi pitää olla oikean lämpöistä.

Riippuu kytkennästä kuinka viileätä vettä otetaan pumppuun.  Voin olla väärässä mutta ei ole teknistä estettä kytkeä tulistinpumppukin lataamaan laattaa. Mutta se on ongelmallista esim. jos kosteisiin tiloihin halutaan kuumenpi vesi yms. (sama ongelma "muissakin" ruotsalaistyypeissä ... eikä toki mikään kovin iso ongelma ... mieltymyskysymys, ehkä)

[KimmoK]

@raksalady

>ja tässä on siis yritetty kertoa, että älä laita isompaa pumppua vai? Naisena en ole ihan varma näistä selityksistä ymmärränkö ne

Kaikkia näkökantoja asiaan ei ollut tullut esille. Koetin valaista asiaa.
Liian suurta pumppua ei kannata laittaa mutta esim. varaaja ei koskaan ole liian iso.
 
>Tutun tutun tuttu sanoi että laittoi varmuudeksi 400 metriä kuin aikaa myöten putki limoittuu ja se ei ota sitä lämpöö enää niin hyvin tai jotain sen suuntaista. Näin oli hänen pumppumyyjänsä sanonut.

Pumppumyyjä halusi myydä putkea?
 
>Onko järkeä siis laittaa enempää mitä on mitoitettu tai juuri tuonkin takia mitä edellä mainittu myyjä oli kertonut?

Jos putkea on enemmän ja rinnan kytkettynä, hyötysuhde voi ola himpun verran parempi mutta taloudellisesti 2x pidempi putki ei kannattane kuitenkaan millään aikajänteellä.
 
>tässähän menee ihan sekasin kun toinen sanoo toista ja toinen toista.

Maalämpöpumppu on monimukaisin lämmityvälpe mitä maa päällään kantaa. Se on sen heikoin lenkki.

Eri myyjät vedättävät omaan suuntaansa ja täysin puolueetonta tietolähdettä ei vielä ole.

Mitoituksesta sinulle:

On aivan sama minkä pumpun valitset, mitoitettu lämmönkeruuputkisto ei pitäisi vaihdella. Jos joltain valmistajalta tulee huomattavasti muita lyhyempi putken tarve, he ovat laskeneet väärin. Ja samoin on mennyt väärin jos jollain on rajusti muita enemmän putkea.
Esim. meille tulee 215 neliön, 700 kuution kivitalo ja   tarjouksien putkipituudet on 600m vaakaan tai 210 metrin kaivo.  ero on max 10 metriä.

(PÄIVITYS: muutin 210metriä kaivoon ->  210 metrin kaivo

Ja siis Geopro, IVT, Thermia jne laskurit on antaneet samoja arvauksia maaputken pituudeksi ja porakaivon syvyydeksi about 10 metrin terkkuudella.)

[pihi]

Pieni ristiriita putkimäärässä!
Maahan 600 metriä, 215 metrin lämpökaivoon riittää 430 metriä keruuputkia!
Sinulle tuleva kolmas putki on turha, nostaa hankintakuluja sekä putken, liuoksen ja liittimien takia.
Kahdella putkella saa varmasti lämpöreiän tuottaman lämmön talteen, ei tarvita enempää putkia.

[KimmoK]

@MOT

Tai väärinkäsitys.

>Maahan 600 metriä, 215 metrin lämpökaivoon riittää 430 metriä keruuputkia!

Aivan.

Sekoilin hieman.

Minulle on siis laskettu että maahan tarvitaan 600 metriä putkea ja porakaivon pitää olla about 210 metriä syvä.

Eli todellakin porakaivoon pitää olla 420 metriä putkea. (Geopro, Thermia jne...)
tai 630 metriä putkea 210 metrin kaivoon (Lämpöässä).

(Ekowellissä kai pitäisi olla 4 putkea porakaivossa eli huikeat 840metriä)  PÄIVITYS:  ei pidä paikkaansa, minulla oli väärää tietoa

(päivitin/selvensin asiaa alkuperäiseen kommenttiini)

>Sinulle tuleva kolmas putki on turha, nostaa hankintakuluja sekä putken, liuoksen ja liittimien takia.

Mistähän sinä itse asiassa sen kolmannen putken keksit? (en kait maininnut alunperin moista)

>Kahdella putkella saa varmasti lämpöreiän tuottaman lämmön talteen, ei tarvita enempää putkia.

Oletko aivan varma. Mielestäni se voi olla pumpusta riippuvainen tekijä.

Toki reiästä vuodessa saatava energian määrä on aina sama putkimäärästä huolimatta.
Mutta kolmella putkella energia nousee sieltä kaivosta nopeammin kuin kahdella.

Eli jos on iso kompura niin se pystyy nopeammin ottamaan sitä lämpöä talteen &
nestettä kierrätetään silloin isommalla kiertovesipumpulla ja lämmönkeruupintaa
tarvitaan enemmän.

Mielestäni asia on näin/niin.
En tiedä onko LÄ:n tavasta mitään oikeaa hyötyä verrattuna muihin, mutta mielestäni on aivan mahdollista että LÄ kolmella putkella toimii paremmin kuin LÄ kahdella putkella. Et voine väittää vastaan.


(((jos kallio olisi aivan pinnassa olisi varmasti paras LÄ:nkin yhteydessä tehdä ennemmin kaksi 100metrin kaivoa kahdella putkella kuin yksi 200 metrin kaivo kolmella putkella)))

[Info]

Ekowellissä kai pitäisi olla 4 putkea porakaivossa eli huikeat 840metriä

Ei pitäisi, meille kun tuli vaan kaksi 50 mm:n putkea a 210 m. Ettei tule väärää kuvaa...

[evt752]

(Ekowellissä kai pitäisi olla 4 putkea porakaivossa eli huikeat 840metriä)

Juu ei.

Ekowell suosittelee yhtä menoputkea ja kahta paluuputkea (siis 1+2 =3) tai kahta menoputkea ja yhtä paluuputkea, en nyt muista, mutta viimekädessä se on pumpun laittajasta kiinni, montako haluaa laittaa. Ei Ekowellin tekniikka mitenkään vaadi tietynlaista putkisysteemiä.

Varmastikin sitä parempi hyötysuhde mitä enemmän putkea, mutta jossakin se hyöty/kustannus -käyrän huippukohta kulkee ja voi olla vaikeaa paikantaa, muuttuvissa olosuhteissa.

[evt752]

Toki reiästä vuodessa saatava energian määrä on aina sama putkimäärästä huolimatta.
Mutta kolmella putkella energia nousee sieltä kaivosta nopeammin kuin kahdella.

Tarkoitat varmaankin, että reiästä vuodessa saatava
maksimienergiamäärä on sama putkimäärästä huolimatta. Vai?

Nimittäin tekstistäsi voisi saada sen käsityksen, että  reiästä saisi saman energiamäärän vaikkapa 3 metrin putkella tai vaihtoehtoisesti 100 metrin putkella.

Mutta fakta lienee se, että mitä enemmän putkea, sitä varmemmin sen lämpökaivon tuottaman energian saa talteen.

[evt752]

Pitkistä käyntijaksoista.

- hieman koneen käynnistymisen jälkeen on hyötysuhde korkeimmillaan koska lämmönlähde ei ole vielä kerinnyt jäähtyä
- pitkän käyntijakson päättyessä hyötysuhde on huonoimmillaan koska lämmönlähde on jäähtynyt eniten

Joten paasaaminen pitkien käyntijaksojen hyvästä hyötysuhteesta on mielestäni, ainakin osittain, höpönlöpöä.

Olet asian ytimessä. Kyseessä on erittäin monimutkainen optimointiongelma.

Jos oletetaan, että lämpökaivo tai maaperä ei jäähdy niin paljon kompressorin käyntijakson aikana, että hyötysuhde huontuisi dramaattisesti, niin silloin olisi kylmäpiirin hyötysuhteen kannalta parasta, että kompressori kävisi mahdollisimman pitkään.

Tällainen tilanne on yleensä aina paitsi loppukeväästä, kunhan mitoitus on onnistunut.

Jos taas lämmöntuotto alkaa maapiiristä ehtyä, silloin olisi parasta, että kompressori ei yrittäisi tuottaa lämpöä kovin pitkillä käyntiajoilla (jotta lämpö maapiirissä ehtisi tasaantua).

Tällainen tilanne saattaisi olla loppukeväästä, kun lämpö maaperästä on otettu eikä auringon vaikutus ole vielä ehtinyt lämmittämään maata.

Jos lämpö meinaa loppua kokonaan, silloin saattaisi olla parasta olla käyttämättä kompressoria ollenkaan ja siirtyä käyttämään sähkövastusta (ja odottaa, että maapiiri alkaisi lämmetä.

[evt752]

mutta esim. varaaja ei koskaan ole liian iso.

Yksinkertaistat asioita liikaa. Kyllä varaaja voi olla liian iso, isossa varaajassa hukat ovat isompia, se maksaa enemmän, se vie tilaa enemmän, sen uusiminen on kalliimpaa. Kyllä jos kustannus/hyöytyä ajatellaan, kyllä varaaja voi olla liian iso. Tietysti kaikenlaisilla parametreilla ja niitä sopivasti painottaen, esim. varautumalla puolen vuoden sähkökatkokseen, saa isonkin varaajan perusteltua.

[KimmoK]

@info

>Ei pitäisi, meille kun tuli vaan kaksi 50 mm:n putkea a 210 m.

Ok. Minulla oli vanhentunutta tietoa tjsp...

@ evt752

> Mutta fakta lienee se, että mitä enemmän putkea, sitä varmemmin sen lämpökaivon tuottaman energian saa talteen.

Mielestäni nopeus/teho on edelleen se keskeinen ero putkien LUKUmäärän vaikutuksessa.

>Jos oletetaan, että lämpökaivo tai maaperä ei jäähdy niin paljon kompressorin käyntijakson aikana, että hyötysuhde huontuisi dramaattisesti,  

Mutta jo alle yhden asteen lämpötilan lasku keruupiirin paluuveden lämmössä vaikuttanee hyötysuhteeseen hieman.

Jossain aiemmassa ketjussa oli IVT pumppu joka kävi  muistaakseni ainakin yli 6 tunnin käyntijaksoja ja porakaivo(paluuneste) jäähtyi siinä ajassa melkoisesti.

"Lämpökaivosta  tulevan nesteen lämpötila oli alussa +5,8 astetta laskien ensimmäisten 1,5 tunnin aikana +1,0 asteeseen ja sitten tasaisesti loppujakson (3,5 h) aikana tasolle +0,3 astetta."

PÄIVITYS: Ero siis 5.5 astetta!! Pakko vaikuttaa hyötysuhdetta alentavasti!

>niin silloin olisi kylmäpiirin hyötysuhteen kannalta parasta, että kompressori kävisi mahdollisimman pitkään.

Miksi moinen? Tuossa lienee jokin tekninen detalji jota en vielä tiedä.

PÄIVITYS: Ilmeisestikin aivan käyntijakson ensihetkinä hyötysuhde on huono kunnes paineet on kasvaneet yms. Mutta se ei kait monia kymmeniä sekunteja kestäne, sen jälkeen pumppu saa sisäänsä huomattavan lämmintä maapiirin nestettä & toimii hetken aikaa korkealla hyötysuhteella kunnes maapiiri/porakaivo jäähtyy. VAI KUINKA?
 
>Tällainen tilanne on yleensä aina paitsi loppukeväästä, kunhan mitoitus on onnistunut.  

Kaivo jäähtyy aina kun siitä otetaan lämpöä. En tarkoittanut mitään "dramatiikkaa".

> Tällainen tilanne saattaisi olla loppukeväästä, kun lämpö maaperästä on otettu eikä auringon vaikutus ole vielä ehtinyt lämmittämään maata.

Tarkoitin kaikkia lämmönkeruulähteitä,  itse asiassa porakaivoa ennemmin kuin pintaputkia.
 
>Jos lämpö meinaa loppua kokonaan, silloin saattaisi olla parasta olla käyttämättä kompressoria ollenkaan ja siirtyä käyttämään sähkövastusta (ja odottaa, että maapiiri alkaisi lämmetä.

No huh! Toki jos porakaivo on niin alimitoitettu että se jäätyy, silloin kannattanee porata toinen kaivo viereen mieluummin kuin hehkuttaa sähkövastusta.



>>mutta esim. varaaja ei koskaan ole liian iso.
>Yksinkertaistat asioita liikaa. Kyllä varaaja voi olla liian iso, isossa varaajassa hukat ovat isompia,

Hukkaero on häviävän pieni. Esim 1000L Akvaterm varaaja säteilee lämpöä 120W taholla, muistaakseni.

> se maksaa enemmän, se vie tilaa enemmän, sen uusiminen on kalliimpaa.  Kyllä jos kustannus/hyöytyä ajatellaan, kyllä varaaja voi olla liian iso.

Siis maksaa enemmän.  En väittänytkään etteikö se maksaisi enemmän. Isommalla varaajalla saa pidemmät käyntijaksot ja kuuma vesi riittää isommalle saunojaporukalle.

Isoa varaajaa on tuskin sen hankalampaa perustella kuin osatehopumppua joka käyttää sähkövastusta "pitkien käyntijaksojen" aikaansaamiseksi.   PÄIVITYS: HUOM! Kyseessä ajatusheitto siitä onko isompi varaaja läheskään niin vakava "ongelma" kuin suorasähkön käyttö lämmitykseen.

Hullutusta molemmat, riippuen näkökannasta.

Tarkoitin ettei isosta varaajasta ole mitään muuta haittaa kuin kustannus (neliökustannus yms)

[Kuumaa_kalliosta]

...  osatehopumppua joka käyttää sähkövastusta "pitkien käyntijaksojen" aikaansaamiseksi.

Tällainenhan olisi täysin järjetöntä. En ole kuullut moisesta. Jos tiedät jonkun valmistajan tai maalämpöasentajan suosittelevan tällaista, kerropa meille muillekin. Muuten tarina menee suomi24-keskustelujen tasoisena heittona. Siellä sitä on jauhettu osa- ja täystehoa järjettömyyksiin asti.

[KimmoK]

Tällainenhan olisi täysin järjetöntä. En ole kuullut moisesta. Jos tiedät jonkun valmistajan tai maalämpöasentajan suosittelevan tällaista, kerropa meille muillekin. Muuten tarina menee suomi24-keskustelujen tasoisena heittona. Siellä sitä on jauhettu osa- ja täystehoa järjettömyyksiin asti.

Ei pertskele jotta on hankalaa.

Tässäkin ketjussa osatehoisuuden etuna on ylistetty parempaa hyötysuhdetta pidemmistä käyntijaksoista johtuen. (jopa moneen kertaan, en kylläkään jaksa kerrata)

Se ei vain pidä täysin paikkaansa, niinkuin  ei pidä sekään että varaaja olisi jossain kohdin "liian suuri".



Olisi niin hiton paljon helpompi jos minullekin kelpaisi  mikä tahansa laite kunhan se on halpa.

[Malibra]

Ei pertskele jotta on hankalaa.

Tässäkin ketjussa osatehoisuuden etuna on ylistetty parempaa hyötysuhdetta pidemmistä käyntijaksoista johtuen. (jopa moneen kertaan, en kylläkään jaksa kerrata)

Se ei vain pidä täysin paikkaansa, niinkuin  ei pidä sekään että varaaja olisi jossain kohdin "liian suuri".

<Aloita suomi24 tasoinen vastaus>
Eikä pelkästään tässä vaan myös SULPUN toimesta.

Tuo sinun aiemmin esittämä väite vain oli niin hullu, että huhhuh. Osittain se johtuu varmasti siitä, että lauseesi voi käsittää monella tavalla..

...  osatehopumppua joka käyttää sähkövastusta "pitkien käyntijaksojen" aikaansaamiseksi.

Osatehoinen, täysitehoinen, ylitehoinen, alitehoinen ... vatunko sillä on väliä.

On vain olemassa oikein mitoitettu ja väärin mitoitettu.

</Lopeta suomi24 tasoinen vastaus>

Olisi niin hiton paljon helpompi jos minullekin kelpaisi  mikä tahansa laite kunhan se on halpa.

Tuskinpa täällä kukaan on pumppuaan ostanut hinnan perusteella.

-Janne-

[KimmoK]

@Malibra

Reaktiot riippunee tulkintatavasta. Mutta okei, oli liian hullu/provokatiivinen heitto.

Anteeksi se.

Sulpulta toivoisi perusteluja heidän väitteilleen ja/tai puolueettomanpaa tietoa.


Tän ketjun jappasun vois vaikka päättää tämmöseen lainaukseen:
"En mindre värmepump behöver mer tillskottsenergi jämfört med en större. En stor värmepump kan bli onödigt dyr men passar kanske bättre om man tänker bygga till huset."

[Jarno]

Huomattavaa tuosta lainauksesta on se, ettei siinä puhuta "osatehoisesta" tai "täystehoisesta", vaan vain "pienemästä" ja "suuremmasta". "Täystehoinen" on suurimman osan aikaa ylitehoinen ja joskus jopa alitehoinen, kun se 35 asteen pakkanen sattuu kohdalle.

Mielestäni paras mitoitus on sellainen, joka tavallisillakaan talvikeleillä (ehkä -20 asti) ei tarvitse muuta lisälämmitystä. Tuota kylmemmillä keleillä sitä haluaa itsekin pysytellä sisällä ja lämmittää vaikkapa sitä takkaa. Voi saada vaikkapa osan takan investoinnista maksamaan itsensä takaisin, kun ei tarvitse yli-investoida ylitehoiseen lämpöpumppuun.

Itselläni on n. 70% huipputehomitoitettu pumppu, josta on sähkövastukset toistaiseksi kytketty pois päältä. Katsotaan mihin riittää, mutta tietenkin toivon, ettei sähkövastusta tarvitsisi "normaalioloissa" kytkeä päälle.

Kiinteistössä kun on lämmönlähteenä takan lisäksi myös taloussähkö ja asukkaat, joista yhtensä tulee n. 1.5kW lämpöteho (> 10% huipputehontarpeesta), ja parisataa tonnia kivimateriaalia, eli öiset pakkaspiikit eivät lämpötiloja paljon heiluttele.

  Jarno

[evt752]

Mielestäni paras mitoitus on sellainen, joka tavallisillakaan talvikeleillä (ehkä -20 asti) ei tarvitse muuta lisälämmitystä. Tuota kylmemmillä keleillä sitä haluaa itsekin pysytellä sisällä ja lämmittää vaikkapa sitä takkaa. Voi saada vaikkapa osan takan investoinnista maksamaan itsensä takaisin, kun ei tarvitse yli-investoida ylitehoiseen lämpöpumppuun.

Olen kanssasi kutakuinkin samaa mieltä, tosin mitoitus voisi olla jopa hiukan pienempi. Kovat pakkaset ovat varmaankin vähenemään päin ja jos niitä tulee, silloin voi käyttää sähkövastusta ja polttaa ahkerasti puita. On järkevää ottaa huipputehot sähköllä. Nykyään voidaan ja osataan säätää kodin isoimmat sähkönsyöjät siten, että pääsulakkeiden palaminen ei ole vaarana vaikka pumpun kompura, sähkövastus, kiuas ja liesi (unohtuiko joku?) sattuisivat yhtäaikaa päälle (jouluna kerran sadassa vuodessa, kun koko suku on käymässä ja kinkku on uunissa, joulusauna päällä ja ulkona -25 pakkasta). Tällöin pumpun lämmityksestä voidaan hyvinkin tinkiä siksi aikaa, että sauna saadaan sammutettua (sieltähän tulee sitä lämpöä hyvin talteenottavan LTO:n kautta, nääs).

Ei sitten tule turhia sähköliittymämaksuja.

Kyllä net täystehopumppumyyjien perustelut ovat aikas heikolla pohjalla nykypäivänä, mutta uppoavat hyvin suomalaiseen mentaliteettiin, jossa pumppu, auto ja talo pitää olla suurempi kuin naapurilla.

[raksanainen]

ja nyt sitä vasta pihalla ollaankin.

Aihe on tainnut vähän muuttua matkanvarrella. Ei siis oikein selvinnyt vieläkään asiat. Meillä kun ei ole porakaivoa yms...putket tulee järveen.

Uusi tenkkapoo edessä. Vaikuttaakohan 25 lisä kuutiota? Luulin että huonekorkeus meillä on 240, mutta se onkin 259. ja pumppu on jo ostettu. riittääköhän siis tehot?

Tuo putken määrä on siis ihan vapaasti valittava? jos sanotaan mitoituksessa että 200m riittää, ihmiset laittaa kuitenkin 400m. Onko se nyt ihan ok?? Mitä tässä nyt ite sitten laittaa, kun puttkimieskin sanoo, laita mitä haluat. Menee aika monimutkaiseksi tosiaan tämä touhu. Millekkään ei löydy valmista vastausta. Jos sanotaan että 200m riittää, miksi siis pitää laittaa kuitenkin tuplamäärä. Miten myyjät voi olla noin erimieltä.

[evt752]

ja nyt sitä vasta pihalla ollaankin.

Siltä vaikuttaa...

Uusi tenkkapoo edessä. Vaikuttaakohan 25 lisä kuutiota? Luulin että huonekorkeus meillä on 240, mutta se onkin 159. ja pumppu on jo ostettu. riittääköhän siis tehot?

Tarkoittanet varmaankin 259 tai jotain muuta tuohon suuntaan kuitenkin...

Tehot riittää tai ei, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Mutta sulla on siinä kompuran+kylmäkierron teho + sähkövastuksen teho, yhteensä 4.8 +9 = 13.8 kw == aikas paljon.

Tuo putken määrä on siis ihan vapaasti valittava? jos sanotaan mitoituksessa että 200m riittää, ihmiset laittaa kuitenkin 400m. Onko se nyt ihan ok?? Mitä tässä nyt ite sitten laittaa, kun puttkimieskin sanoo, laita mitä haluat. Menee aika monimutkaiseksi tosiaan tämä touhu. Millekkään ei löydy valmista vastausta. Jos sanotaan että 200m riittää, miksi siis pitää laittaa kuitenkin tuplamäärä. Miten myyjät voi olla noin erimieltä.

Mullekin skaala putken pituudelle oli jotain (ulkomuistista) 300m - 800, ekowellin tarjotessa pisimpää. Laitoin sitten sen 2*300, kun se tuntui olevan maksimi mitä tontille mahtui. Laittamisen jälkeen huomasin, että olisihan sinne joku 100m lisää saattanut mennä. Olisin laittanut jos olisin osannut laskea. Minusta putki + litku ei ole niin kallista, että sen kanssa kannattaa hirveästi pihistää, mutta jossain suhteessa varmaan pituuden kannattaa olla kompressorin tehon kanssa. Kannattaa pyytää tarjouksia useammalta taholta niin saat jotain haarukkaa sille putken pituudelle. Teillä kun tulee putket järven pohjaan niin saatatte pärjätä paljon lyhyemmällä putkimäärällä kuin joku, jolla putket tulevat vaikkapa soramaahan.

[Kuumaa_kalliosta]

Jospa sitten palataan asiaan.

Jos Niben myyjä sanoo, että 200 metriä riittää, niin se saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Hän ehkä tuntee rakennuspaikan ja vesistön, josta lämpö kerätään. Jos lämmönkeruuputkisto on vesistössä, jossa on pysyvä virtaus, niin voi olla aivan hyvä ratkaisu. Tällainen on mm. ison vesistön salmipaikka.

Oletko kysynyt tuon 200 metrin putkimäärän esittäjältä perusteluja sille, että se riittää varmasti? Jos hänellä ei ole esittää laskelmaa, niin voi aina varoiksi laittaa vaikka 250 metriä keruuputkea. Ne lisämetrit eivät hirveästi maksa.

Laskelmien pohjana on oltava rakennuksen lopullinen tilavuus ja pinta-ala. Jos teillä on suunnitelmat muuttuneet, niin ehdottomasti myös kannattaa tarkastaa, vaikuttaako tämä pumpun ja keruuputkiston kokoon.

Tällä foorumilla emme voi sinua paljoa auttaa, koska emme tiedä näistä käytännön rakennus- ja lämmönkeruuolosuhteista tarpeeksi.

[raksanainen]

kiitoksia kaikille selvennyksistä. Otampa tässä yhteyttä "mitoittajaan" ja katotaan mitäs sitten.  

[KimmoK]

@jarno

>Huomattavaa tuosta lainauksesta on se, ettei siinä puhuta "osatehoisesta" tai "täystehoisesta", vaan vain "pienemästä" ja "suuremmasta". "Täystehoinen" on suurimman osan aikaa ylitehoinen ja joskus jopa alitehoinen, kun se 35 asteen pakkanen sattuu kohdalle.

PÄIVITYS: poistin "kommenttini" joka laukaisisi vain prestostaatin :-)

Asia on sama vaikka sitä kuinka koetetaan vääristellä.

Ostehoinen pumppu on suurimman aikaa vuodesta YLITEHOINEN, kun se 35 asteen pakkanen sattuu kohdalle se on SUPERALITEHOINEN.

>Mielestäni paras mitoitus on sellainen, joka tavallisillakaan talvikeleillä (ehkä -20 asti) ei tarvitse muuta lisälämmitystä. Tuota kylmemmillä keleillä sitä haluaa itsekin pysytellä sisällä ja lämmittää vaikkapa sitä takkaa. Voi saada vaikkapa osan takan investoinnista maksamaan itsensä takaisin, kun ei tarvitse yli-investoida ylitehoiseen lämpöpumppuun.

Mutta kun se sun osatehopumppu on kuitenkin "ylitehoinen" huhtikuusta marraskuuhun niin eikös sekin ole yli-investoitu.

Hohjaa.

">Mielestäni"

Asian ydin on tosiaan se se että mieltymykset,omat halut ja maalaisjärki on se keskeisin pointi miten kannattaa mitoittaa eikä sokeasti apinoida osateho/täysiteho uskovaisia.

>Itselläni on n. 70% huipputehomitoitettu pumppu, josta on sähkövastukset toistaiseksi kytketty pois päältä. Katsotaan mihin riittää, mutta tietenkin toivon, ettei sähkövastusta tarvitsisi "normaalioloissa" kytkeä päälle.

Samantapaista on mielessä sähkövastuksen osalta. En halua että sähkövastukset kytkeytyvät päälle ennen kuin on oikea tarvis.
Jos ei esim. olla kotona niin on aivan sama vaikka talo jäähtyisi asteen tai pari.

Haluan että pumpuni kattaa tarvittavan lämmitysenergian tarpeen 100% ilman sähkövastusta. (ja keinot siihen on monet)

Onko sinulla LTO jälkilämmitys sähkövastuksella vai vesipatterilla (yksi oleellinen seikka MLP mitoituksessa).

Mikä on muuten huipputehomitoituksessa käytetty pakkasmäärä (esim Oulussa)?

>Kiinteistössä kun on lämmönlähteenä takan lisäksi myös taloussähkö ja asukkaat, joista yhtensä tulee n. 1.5kW lämpöteho (> 10% huipputehontarpeesta), ja parisataa tonnia kivimateriaalia, eli öiset pakkaspiikit eivät lämpötiloja paljon heiluttele.

Aivan samat kuviot. Esimerkiksi viime talvena tyypilliset 26 asteen pakkaset kestivät vain noin 12 tuntia, niitä toistui kait pari kolmekymmentä, mutta vain öisin. Lammikivitalo ei ole moisesta vielä moksiskaan & huipputehon tarve pienenee.


@evt752
>Kovat pakkaset ovat varmaankin vähenemään päin ja jos niitä tulee, silloin voi käyttää sähkövastusta ja polttaa ahkerasti puita.

Maapallo lämpenee muutaman asteen sadasa vuodessa, joten ei huolta kyllä niitä kovia pakkasia saadaan muutama sata vuotta.

Ellei sitten Golf virta käänny muualle niinkuin on pelätty (moinen on tapahtunut maapallon historian aikana jo useita kertoja), silloin tänne tulee siperian -50 asteen pakkaset. (silloin lienee oleellista että MLP osaa käyttää lisävastusta, ja kaikkihan ne nykyisin osaavat)

>On järkevää ottaa huipputehot sähköllä.

Riippuen huipputehosta. -25 asteen pakkasella en halua käyttää suorasähkövastusta, en missään tapauksessa. (muut keinot on monet)

35 astene pakkasella annan taloni jäähtyä tai laitan tulen takkaan. Ei sähkövastusta vaan tekstiviesti "pilko puita" mieluummin.


> Nykyään voidaan ja osataan säätää kodin isoimmat sähkönsyöjät siten, että pääsulakkeiden palaminen ei ole vaarana vaikka pumpun kompura, sähkövastus, kiuas ja liesi (unohtuiko joku?) sattuisivat yhtäaikaa päälle (jouluna kerran sadassa vuodessa, kun koko suku on käymässä ja kinkku on uunissa, joulusauna päällä ja ulkona -25 pakkasta).

Mutta sepä maksaa investoinnissa ja voi vaikuttaa asumismukavuuteen.

Kaikki ei voi olla päällä yhtä aikaa vain "taikaiskusta" säätämällä. tarvitaan isommat sulakkeet jos kaikki halutaan päälle, isommat sulakkeet maksaa alkuinvestointina ja (useinmiten myös)kuukausimaksuna.

Kannattaako hankkia esim. 500€ edullisempi pumppulaitteisto jos joudutaan sen takia maksamaan tuhansia euroja enemmän suorasähköä, liittymä ja kuukausimaksut seuraavan 20 vuoden aikana?


Mutta seuraavaan hengenvetoon ..... asia ei ole nuinkaan yksinkertainen. Mukavuussyistä yms. mieltymyksistä johtuen voi 35ampeerin sulakkeet olla tarpeen anyway (sitten säästyy säätö/ohjaussysteemeiltä) ja silloin on yks hailee jos vaikka sähkövastus ois päällä yhtä-aikaa kaikissa hilavitkuttimissa.

 
>Kyllä net täystehopumppumyyjien perustelut ovat aikas heikolla pohjalla nykypäivänä,

Samanlaisia myyjiä kuin muutkin.

>mutta uppoavat hyvin suomalaiseen mentaliteettiin, jossa pumppu, auto ja talo pitää olla suurempi kuin naapurilla.

Voe hyvää päiivää.
Yhtä asiallista lienee vertailla kenellä on komiampi sähkölasku.

[KimmoK]

@raksanainen

>Aihe on tainnut vähän muuttua matkanvarrella. Ei siis oikein selvinnyt vieläkään asiat. Meillä kun ei ole porakaivoa yms...putket tulee järveen.

Sorry osasyyllisyyteni.

>Uusi tenkkapoo edessä. Vaikuttaakohan 25 lisä kuutiota? Luulin että huonekorkeus meillä on 240, mutta se onkin 159. ja pumppu on jo ostettu. riittääköhän siis tehot?

ööö numerot sekaisin?
25 lisäkuutiota ei tunnu missään. Älä välitä siitä ei villekään välittänyt vaikka hänen väliaikaiset välihousunsa jäivät väliaikaisen välioven väliin.
 
>Tuo putken määrä on siis ihan vapaasti valittava? jos sanotaan mitoituksessa että 200m riittää, ihmiset laittaa kuitenkin 400m. Onko se nyt ihan ok??

Totuus on siellä jossain.
Jos 200 metriä riittää "aikuisten oikeasti" niin loput 200m on turhaa.

>Millekkään ei löydy valmista vastausta. Jos sanotaan että 200m riittää, miksi siis pitää laittaa kuitenkin tuplamäärä. Miten myyjät voi olla noin erimieltä.

Monasti myyjiä kiinnostaa vain myydä ja saada rahat. Onneksi ei aina.

(kohtasin tuossa kuukausi takaperin aivan uskomattoman täystehouskovaisen myyjän, sanoi pesevänsä kätensä jos ostan pienemmän pumpun, pesköön, haen koneen tukusta)

[KimmoK]

@kuumaa_kalliosta
"voi aina varoiksi laittaa vaikka 250 metriä keruuputkea. Ne lisämetrit eivät hirveästi maksa. "

Ilmeisestikin 200m on maksimi suositeltu pituus yhdelle piirille. (jos en muista väärin)

Eli oikeaoppisesti rakennettaessa kustannukset voi lisääntyä hieman enemmän kuin ensisilmäyksellä näyttäisi.

Harmittavaa jos raksanaisen paikallinen myyjä ei osaa jämäkämmin sanoa miten homma on paras toteuttaa.

[Jarno]

@KimmoK

LTO:n jälkilämmitys sähkövastuksella, kun en nähnyt mitään järkeä laitaa sitä vesipatteria (tarvikkeineen ja asennuksineen ~1k€ lisäinvestointi) vain sitä varten, että MLP voisi vastuksela lämmittää vettä LTO:ta varten. 80% lämpötilahyötysuhteella kun sitä lisälämmitystä tarvitaan vain silloin, kun 70% mitoitettu MLP:kin käyttäisi vastusta.

Suunnitelmissa tosin pitää tämäkin vastus pois päältä ja katsoa miten käy.

Pääsulakkeista: aikani yritettin pärjätä 3x25A pääsulakkeilla, mutta katsoin viisaammaksi laittaa 400€ sulakekoon kasvattamisen (kk-maksussa ei eroa E.On toimialueella), kun vastaavan investoinnin tekemisen virtavahteihin ja vuorottelukytkentöihin.

Muistaakseni huipputehomitoituksessa mitoittava lämpötila muualla kuin Etelä-Suomessa olisi -29 astetta.

Vielä semmoinen huomio, että kun Ouman säätää menovettä ulkolämpötilan mukaan, niin voi olla fiksua pitää se keskiarvoistusaika niin pienenä, että yöpakkasten aikaan laitetaan kierton enemmän lämpöä, jolloin päiväaikaan lämpötehoja tarvitaan vähemmän ja suurempi osa kulutuksesta osuisi yö-tariffin aikaan. Mielipiteitä?

  Jarno

[KimmoK]

@jarno
>LTO:n jälkilämmitys sähkövastuksella, kun en nähnyt mitään järkeä laitaa sitä vesipatteria (tarvikkeineen ja asennuksineen ~1k€ lisäinvestointi) vain sitä varten, että MLP voisi vastuksela lämmittää vettä LTO:ta varten. 80% lämpötilahyötysuhteella kun sitä lisälämmitystä tarvitaan vain silloin, kun 70% mitoitettu MLP:kin käyttäisi vastusta.

Varsin fiksu päätelmä.

(mitoitan hieman eri tavalla & säästän ehkä muualla)
 
>Suunnitelmissa tosin pitää tämäkin vastus pois päältä ja katsoa miten käy.

Onko tuloilmakanavat eristetty lämpöeristeellä ja höyrynsululla?
Mahtaa tulla kondenssia putkiin jos tuloilman lämpötila pääsee kyllin alas.

(laiskottaa, ei viitsi laskea mikä pitäisi olla tuloilman lämpötila jotta kondenssi alkaa)
 
>Pääsulakkeista: aikani yritettin pärjätä 3x25A pääsulakkeilla, mutta katsoin viisaammaksi laittaa 400€ sulakekoon kasvattamisen (kk-maksussa ei eroa E.On toimialueella), kun vastaavan investoinnin tekemisen virtavahteihin ja vuorottelukytkentöihin.

Varsin fiksu päätelmä#2.
 
>Muistaakseni huipputehomitoituksessa mitoittava lämpötila muualla kuin Etelä-Suomessa olisi -29 astetta.

Kiitos tiedosta.  (turhan alhainen lämpö, siis turhan korkea pakkanen, etenkin kivitalolle, IMHO)
 
>Vielä semmoinen huomio, että kun Ouman säätää menovettä ulkolämpötilan mukaan, niin voi olla fiksua pitää se keskiarvoistusaika niin pienenä, että yöpakkasten aikaan laitetaan kierton enemmän lämpöä, jolloin päiväaikaan lämpötehoja tarvitaan vähemmän ja suurempi osa kulutuksesta osuisi yö-tariffin aikaan. Mielipiteitä?

Jännä idea.  Ehkä kokeilun arvoinen (insinöörisihmisille, heh).

Jotkut ohjaa päiväpudotuksen jolloin päiväsaikaan lattialämmityspiiriin menee himpun verran viileänpää vettä ja sen luulis esim lammitalossa siirtävän aika huomattavan osan lämmitystä yösähkölle. Siis luulis ... pitänee itsekin kokeilla.

Jos alkaa MLP:n kanssa kikkailla yösähkön kanssa niin silloin ehkä kannattaa mitoittaa pumppu himpun isommaksi (esim 80% huipputehosta) jotta MLP kykenisi yöaikaan puskemaan sitä lämpöä niin paljon että se saa levätä päivällä.
Jos paukkupakkasilla koettaisi lämmittää talon yösähköllä + MLP:llä niin mitoitus pitäis olla melkein 200%.

[Jarno]

@KimmoK

>Onko tuloilmakanavat eristetty lämpöeristeellä ja höyrynsululla?
>Mahtaa tulla kondenssia putkiin jos tuloilman lämpötila pääsee kyllin alas.

tuloilmakanavat kaikki höyrynsulun sisäpuolella, kaikki lämpöeristeet höyrynsulun yläpuolella. 80% lämpötilahyötysuhteella tuloilma paukkupakkasilla luokkaa +11 astetta ja sisäilma kuivaa, eli ei kondensointia tiedossa. Kesällä eri juttu, eli eristämättömiin kanaviin ei voi ajaa jäähdytettyä ilmaa, mutta jäähdytys onkin hoidettu erillisellä puhallinkonvektorilla :-)

  Jarno