Ajatus jossa ilmasta otetaan niin kauan kuin lämpötila on 0 paremmalla puolella ja kaivosta vasta pakkasilla on mielenkiintoinen, hyötysuhdehan paranee varsinkin kesällä ja kaivo on käytössä vähemmän tunteja vuodessa. Ei kai se ulkoyksikkö maksa niin paljoa että takaisinmaksuaika menee älyttömän pitkäksi.
Nerokas idea. Eihän tuo tarvitse muuta kuin termostaattiohjatun kolmitieventtiilin vaihtamaan lämmönkeruupiirin nestekiertoa maapiirin ja ilmalämmönvaihtimen kesken.
Ilmakeräimen käyttö on järkevää aina kun sieltä pois virtaavan nesteen lämpötila on korkeampi kuin maapiiristä, eli myös keskellä talvea suojakelien aikaan.
Tällainen keskellä talvea tehty maalämpöpiirin lepuuttaminen nostaa maapiirin lämpötilaa ja parantaa lämpökerrointa paitsi lepuutuksen, myös ilmasta kerätyn lämpöenergian verran. Se lämpö, joka otetaan ilmasta, säästyy pakkasjaksoille maassa.
Tämähän innostaa kokeilemaan tuollaista maapiirin rinnalle kytkettyä ilmalämmönkeräintä. Riittäisiköhän tuohon ilmalämpöpattereiksi romutetun ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö, vai pitäisikö olla suurempi. Ehkä useampi rinnan. Tai ehkä romikselta joku kaupan kylmälaitteen ulkoyksikkö, joka olisi jo valmiiksi riittävän isoilla putkilla.
Ehkä kuitenkin kolmitieventtiilin sijaan ihan vaan t-haarat ja erilliset termostaattiventtiilit. Näin ei haittaa, vaikka ilmapatteri olisi väärin mitoitettu, sillä termostaattiohjaus avaa automaattisesti maapiirin, jos ilmapatterilta tuleva neste ei lämpiä tarpeeksi ja on ulos tullessaan liian kylmää. Nollakelillä molemmat keruupiirit käyvät rinnan. Pakkaskelissä ilmakeräimeltä tuleva neste on niin kylmää, että termostaattiventtiili on visusti kiinni.
Tuossa 1998 asennetussa IVT pumpussa näyttäisi olevan keruupiirissä valmiit yhteet. Ei tarvitse siis muuta kuin muutaman metrin kumiletkua ja sen ilmalämpöpumpun ulkoyksikön romun ja termostaattiventtiilin.
Mitäs muuta pitäisi huomioida.
