Jos laittaa lattiaviilennyksen (hyvä idea hyvin eristetyssä talossa, muutahan ei saa rakentaakaan eikä kannattaisikaan Rovaniemellä), laittaisin ehdottomasti esiviilennys-/esilämmityskennon ennen lto-laitetta. Tuo on etenkin loppukesällä tarpeen sisäilman kosteuden pitämiseksi kurissa ja oikeastaan edellytys lattiaviilennyksen tehokkaalle toiminnalle. Talvella puolestaan kenno lämmittää ennakolta raitisilmaa (tai ainakin siihen on mahdollisuus, jos kaivo tai maapiiri on turhan nuukasti mitoitettu jatkuvaan käyttöön), mikä varmistaa lto-laitteen toimintaa ja vähentää sen sulatustarvetta, mikäli tätä esiintyy.
Esiviilennys-/esilämmityskennossa pitää kierrättää maaliuosta ilman säätöä shunttausta (kerää parhaiten kosteutta), kun taas lattiakiertoa täytyy shuntata tai säätää muulla tavoin (liuskierron ja lattiakierron välissä on tyypillisesti lämmönvaihdin, joten ON/OFF-säätökin on mahdolinen), koska lattian ei missään olosuhteissa pidä kerätä kosteutta. Tämän estämiseksi lattiaviilennystä varten tarvitaan säädin, joka estää lattian lämpötilan putoamisen lähelle sisäilman kastepistettä. Pesutilojen ja viilennettävien tilojen kiertopiirit on syytä erottaa niin, että pesutiloissa lattialämpö toimii kesälläkin. Lattiaviilennettäviin tiloihin tarvitaan erillinen kiertopumppu (normaalille lämmitysvedelle tarkoitettu pumppu soveltuu), kun taas maaliuokselle tarvitaan erityinen maaliuokselle ja jäähdytyssovelluksiin soveltuva kiertopumppu (ellei sitten mlp tavalla tai toisella pysty ohjaamaan liuoskiertopumppua vaikkapa pudotetulla teholla ja jonkinlaisella venttiilikytkennällä niin, että luoskiertopumppu kykenee palvelemaan myös jäähdytystarvetta).