Näissä pumpputyypeissä ei ole legionella vaaraa, koska lämmintä vettä ei säilytetä. Virtaava käyttövesi lämpenee putkessa sitä mukaa kun vettä virtaa, vertautuu siis vesiputkeen mitä on muuallakin talossa.
Asioilla on kuitenkin aina etupuoli ja takapuoli
Ylävaraajan lämpötila on lämpövarasto, joka määrää paljonko käyttövettä voi lämmittää/halutulla virtauksella. Pumppuhan vielä auttaa hieman 'lennossa' tulistuspiiren avulla.
Pelkästään sähkönkulutuksen kannalta lämmöt kannattaisi pitää mahd.alhaisena, mutta tämä johtaa kompressorin lyhyisiin käyttöjaksoihin.
Tästä tullaan sitten takapuoleen, kompressorilla on rajallinen käyttöikä ja erityisesti käynnistykset syövät sitä.
Jos ajatellaan komprossorin kestävän 20v ja käyvän 1/4 ajasta (käynnistyisi 12krt/vrk), käyttöikä olisi 43 800h
Sähköä menisi 2kw*43800h=87600 kWh
Sähkö maksaisi 10c/kWh sopparilla 8760€, ja vastaavasti 30c: 26 280€ koko käyttöiän aikana
Sitten tullaankin epämääräisemmälle alueelle, johon parviäly voinee vastata:
Paljonko kohtuullisesti (n. tunnin käyntijaksoja) säädetyn vs. optimallisen (lähes jatkuvasti alaosan ohjaamana pienellä hystereesillä jne.) saavuttaa yli 10% sähkönsäästöä? Paljonko 'pätkäkäynti' lyhentää kompressorin käyttöikää?
Kompuran vaihto lienee pari tonttua. Mikäli siis saa säästettyä 10% 30c sähkön hinnalla, tulisi halvemmaksi kuluttaa yksi 'ylimääräinen' kompressori pumpun käyttöiän aikana. Jos sähkön keskihinta olisi <23c, niin 10% sähkön säästö ei enää riittäisi kattamaan lisääntyneitä laiteiston huoltokuluja.
On sitten omasta filosofiasta & sähkön hinnasta kiinni, hakeeko mahdollisemman alhaista sähkön, vaikko komprossorin kulutusta, tai kompromissia tuolta väliltä.
