Uusi Karhu-KV MLP

[nh1131]

Ovat kuulemma muuttaneet mallia, pienempi varaaja, 160 litraa.
Mitat nykyään 600*600*1800 (s*l*k).
Kellä on kyseinen malli kertokoon totuuden pumpusta, risut ja ruusut.
Myös asiantuntija mielipiteet tekniikasta ja toiminnasta tervetulleita?

[Kuumaa_kalliosta]

Myös asiantuntija mielipiteet tekniikasta ja toiminnasta tervetulleita?

Valitettavasti nuo asiantuntijoiden käsitykset taitavat olla kovin kiven takana. Eipä Suomessa taida olla asiantuntijoita, jotka tuntevat yleisimmät pumppumerkit, puhumattakaan Karhun tapaisista tulokkaista.

[nh1131]

Kyllä vanhat tekijätkin voivat vapaasti kertoa mielipiteitä karhusta.

[sailor]

Ongelma on ettei Pohjolan Maalämmön sivuilta löydy Karhun säätimen käyttöohjetta. Äkkiähän tuo olisi arvioitavissa, jos sellainen olisi luettavana.

Hommaa käyttöohje niin arvioidaan...

Jani

[nh1131]

Nämä sieltä löyty ainoastaan

http://www.pohjolanmaalampo.fi/kv-mallin_asennus_ja_kayttoohje.pdf

http://www.pohjolanmaalampo.fi/kv-mallin_esisuunnitteluohje.pdf

Onko näistä apua?

[sailor]

Eipä ole kun siinä viitataan vaan SIIHEN säätimen ohjaimen käyttöohjeeseen.

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

Ja kun se säädin on se ehkä tärkein eri pumppuja erottava tekijä. Tälläkin foorumilla säädöistä on taidettu keskustella enemmän kuin mistään muusta.

[Nörtti]

Käsittääkseni Karhu-pumput käyttävät TeamControl-ohjauskeskusta. Manuaalin kuvasta voisi päätellä käytössä olevan Tiimi5200.

Sen käyttöohjeet löytyvät

http://www.team-control.fi/php/lataa.php?tiedosto=TiiMi5202_Manuaali.pdf

PS. Karhu kyllä vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta vehkeeltä, harmi vaan että on melko vähän tietoa käyttökokemuksista vielä saatavilla...

[Rakentaja_Rami]

Mitä maksaa kyseiset uudet mallit maksaa? Onko hinnat verrattavissa vanhoihin? Itselle tarjottiin kv 8:sia hintaan 6220 euroa. Kyseessä messuilla ollut malli kappale.

[sailor]

Mitä maksaa kyseiset uudet mallit maksaa? Onko hinnat verrattavissa vanhoihin? Itselle tarjottiin kv 8:sia hintaan 6220 euroa. Kyseessä messuilla ollut malli kappale.

OHO

Onpas nerokas ohjausjärjestelmä!

Me muut voimme vain kadehtien ihmetellä moisia hienouksia. Ei taida olla epäselvää missä pumpussa on monipuolisin ohjausjärjestelmä. Tuokoot Pohjolan Maalämpö mulle tuollaisen autotalliin niin saavat LÄ:n vaihdossa  

- lämpökäyrää seuraava kompuran käyttö
- sähkövastus 0-120 min viive
- kotona/poissa kytkin L1 pudotukseen (se takkakytkin)
- hystereesi vaivaiset +- 20 astetta (ainakin riittää:) )

Jani

P.S @ Rakentaja Rami  et kai jättänyt kauppaa väliin, listahinta nettisivuilla 8300 euroa, mistä muualta saat 300 litran säiliöllä varustetun tulistinpelin tuohon hintaan?

[Rakentaja_Rami]

P.S @ Rakentaja Rami  et kai jättänyt kauppaa väliin, listahinta nettisivuilla 8300 euroa, mistä muualta saat 300 litran säiliöllä varustetun tulistinpelin tuohon hintaan?

Niin, tuossa uudessa mallissa ei kyllä ole tietääkseni, kuin 160 litran varaaja. Enkä vielä itse tiedä, että onko  se tulistimella toteutettu. Mutta huomenna pitäisi postin tuoda tarkempaa tietoa.

[evt752]

- lämpökäyrää seuraava kompuran käyttö

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

- sähkövastus 0-120 min viive

Entä tämä?

- kotona/poissa kytkin L1 pudotukseen (se takkakytkin)

Taitaa olla lattialämpötalossa melko turha kytkin.

- hystereesi vaivaiset +- 20 astetta (ainakin riittää:) )

Entäs tämä?

En vielä näillä tiedoilla ohjauslogiikkaa mitenkään ylivoimaiseksi alkaisi kehua. Ekowellin ohjauslogiikkaan kaipaisin eniten (tällä hetkellä)
- vaihteleva alasäiliön minimilämpötila: alasäiliö määrää lauhdutuslämpötilan ja varsinkin talvella ja oikeastaan jo näin syksyllä alasäiliön minimi voisi olla ehkä jopa 25, mikä on jo melko kaukana valmistajan suosittelemasta noin 34 asteen lämpötilasta.
- mahdollisuus muokata käyrää: nyt käyrä määritetään kulmakertoimella ja +- asetuksesta, jolla käyrän antamaan lämpötilaan lisätään tai vähennetään asetuksen mukaan (yksikkönä aste, pitäisi olla pienempi). Erityisesti ulkolämpötila 10-0 -alue on hieman hankala, nostin lämpötilaa asteella, kun lämpötila alkoi olla 10 paikkeilla ja nyt kun se on ollut nollan paikkeilla, tekisi taas mieli laskea asteella.
- mahdollisuus siirtää saunakytkin pois pumpun luota. Meillä on pumppu teknisessä tilassa, jonne ei viitsisi joka saunomisen takia mennä kytkintä päälle laittamaan. Eipä tuota onneksi ole tarvinnutkaan, mutta jos tarvitsisi niin harmittaisi.

[sailor]

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Entä tämä?


Entäs tämä?

En vielä näillä tiedoilla ohjauslogiikkaa mitenkään ylivoimaiseksi alkaisi kehua.

Minä taas noilla tiedoilla kauheasti antaisi kommenttia, mikäli en ensin lukisi (ja edes yrittäisi ymmärtää) ko. säätimen ominaisuuksia  

Tuolta saat Acrobat readerin
http://www.adobe.com/fi/products/acrobat/readstep2.html

Jani

P.S @ Rakentaja_Ramille

Laita sitten foorumille tiedot siitä uudesta pumpusta, sano samalla että laittavat kotisivuilleen linkin tuonne säätimen sivuille...

[nh1131]

Mitenkähän kävi lämpötaluodellisesti (sähkönkulutksen kannalta) kun karhun varaaja muutettiin 300 litrasta => 160 litraa?
Miltä se ohjaus vaikutti Karhussa, noin niinku perehtyneempien silmissä?

[Sunheat]

Karhupumpuissa on käytetty ainakin TiiMi 5202 maalämpösäädintä.

Mitä mallia uudessa KV mallissa käytetään, ei ole ainakaan minun tiedossani.

Pumpussa on kuitenkin tulistin, minkä ansiosta lämmin käyttövesi riittää.

[Tero]

Karhupumpuissa on käytetty ainakin TiiMi 5202 maalämpösäädintä.

Mitä mallia uudessa KV mallissa käytetään, ei ole ainakaan minun tiedossani.

Pumpussa on kuitenkin tulistin, minkä ansiosta lämmin käyttövesi riittää.

Ei se tulistin paljon auta jos säiliö on 160 litraa.

Tulistimen teho on 8 kilowatin pumpussa luokkaa alle 2kW.

Tiimi säädin on suht alkeellinen Oumanin kopio, jota hanakat liikkeet myy.

[Valitsiamies]

Säädin on fyysisesti sama kuin muunmoassa Nereuksen Cereksen käyttämä mutta noissahan saattaa olla laitekohtaisia softa eroja.
Säädin on asiallinen monipuolinen ja simppelin kokoinen fyysisesti. ominaisuuksia on riittävästi, vaikuttaa paljon mainostettua kotimaista kilpailijaansa monipuolisemmalta. oinoa miinus on mielestäni pieni näyttö, mutta isomman näytön tarve on normaalille käyttäjälle ihan maku asia, turhia nappuloita ei ole, eli kaikkia uskaltanee painella.   Ihan jees!
evt752 ihmettelit mm.
- sähkövastus 0-120 min
asetus löytyy myös omasta pumpustasi mutta ei noin laajana.
- kotona/poissa kytkin L1 pudotukseen (se takkakytkin)
löytyy myös omasta pumpustasi, hyötyä ei ehkä ole varaavassa lattialämmityksessä mutta muuten saattaa olla hyödyllinen toiminto (elämän tavoista kiinni).

- hystereesi vaivaiset +- 20 astetta (ainakin riittää )
omassasikin on tuo hystereesi mutta vain 0 - 10 astetta. Tuollahan taistelee tehokkaasti tarvittaessa pätkäkäyntiä vastaan.
Kaipailit Ekowelliisi vaihtelevaa alasäiliön minimiä??
siinähän on. muuta alasäiliön minimi nollaan. Sen jälkeen tuo minimi säätyy menoveden lämpötilan mukaan. Sen vastapainoksi saat pätkäkäyntiä mutta kompromisseja on tehtävä . Itselläni alasäiliön minimi tällähetkellä 30 astetta. Jos laittaa alle menoveden lämpötilan => suntti täysin auki => suntti 100 % => pyytää peliin vastuksia. Ja jos ei niitä halua käyttää niin vastuksilta sähköt pois sillä riskillä että jos vika tulee niin ne ei ole käytössä.
Jos valmistaja suosittelee 34 astetta niin sou vat itsehän tuon asettelet.
Lämpökäyrään kannattaisi tutustua hieman paremmin, voithan määrätä käyrän kulmakertoimen ,suuntaissiirron minimin maksimin mitä vielä tarvitset??
kun tuon kerran saa kohdalleen ei sitä juuri tarvitse säädellä.(sinulla taitaa olla väärä käppyrä)
Ja jos tuota saunakytkintä paljon tarvittaisi se olisi softa puolen juttu siirtää se ulkopuoliseksi.

[Valitsiamies]

Tiimi säädin on suht alkeellinen Oumanin kopio, jota hanakat liikkeet myy.

Hankinta kanavista riippumatta kysymyksiä terolle:
Oletko Oumanin osakkenomistaja?
Mitkähän ovat nuo oumanin merkittävät paljon mainostamasi hienoudet muihin verrattuna kun kaikki eivät niitä huomaa?  
Onhan se hyvä kotimainen ja toimiva mutta...?

[Rakentaja_Rami]

Ei tuossa uudessa kv mallin pumpussa ole ilmeisesti muuttunut muuta kuin vesivaraajan koko, joka on siis nyt 160 litraa tulistuksella hoidettuna. Ulkomitat on tosiaan noi 600x600x1800. Mutta minkälaiseen käyttöön riittää toi 160 litraa? Pärjääkö  4 hengen perhe sellaisella, kun porealtaita ei ole, eikä suihkussakaan liikoja läträtä? Lämmitettävä ala talossa 135 neliötä ja noin 380 kuutiota.

[Valitsiamies]

Nyt on Karhu vihdoin kaupallisissa mitoissa, nuo mitat kun karsivat paljon karhunkatselijoita.
Rakentaja-Ramille: (mutu) pitäis riittää tuon kokoiseen ja jos vielä kohtuudella vettä käyttää.
Kokeile! tarvitsemme kokemuksia  

[volkkari]

Kymysys kuuluu miten Ekowell ECT -sarja mahtuu
samoihin mittoihin 260 litran varaajalla,jotain ihmeellistÄ?

[Tero]

Ei tuossa uudessa kv mallin pumpussa ole ilmeisesti muuttunut muuta kuin vesivaraajan koko, joka on siis nyt 160 litraa tulistuksella hoidettuna. Ulkomitat on tosiaan noi 600x600x1800. Mutta minkälaiseen käyttöön riittää toi 160 litraa? Pärjääkö  4 hengen perhe sellaisella, kun porealtaita ei ole, eikä suihkussakaan liikoja läträtä? Lämmitettävä ala talossa 135 neliötä ja noin 380 kuutiota.

Kyllä tuo pitäisi riittää normaali käytössä.

160 litrasta saa suihkuvettä noin 240 litraa eli yhdessä suihkussa saa olla 20 min ja kahdessa 10 min. yhteensoittoon.

[sailor]

Tiimi säädin on suht alkeellinen Oumanin kopio...

Tämä oli toivottavasti trollin yritys, muutoin paljastit että et ymmärrä koko asiasta yhtään mitään

Jani

[Valitsiamies]

Kymysys kuuluu miten Ekowell ECT -sarja mahtuu
samoihin mittoihin 260 litran varaajalla,jotain ihmeellistÄ?

Vaikka Ekowell ECT seisoo tuolla 600 x 600 alalla on sen syvyys mitta kuitenkin mm. pullistuneen oven ansiosta suurempi apulaitteet tulevat tuon pohjalevyn ulkopuolelle.
Mutta tuo leveysmitta on monesti ratkaisevampi.

[sailor]

Kaipailit Ekowelliisi vaihtelevaa alasäiliön minimiä??
siinähän on. muuta alasäiliön minimi nollaan. Sen jälkeen tuo minimi säätyy menoveden lämpötilan mukaan. Sen vastapainoksi saat pätkäkäyntiä mutta kompromisseja on tehtävä .

Lämpöässässä käytän samaa toimintoa. Siinä alaminimi seuraa muutaman asteen alle lämpökäyrää, joka sopii siinä mielessä että alalämmön putoaminen lähes pysähtyy pitkäksi aikaa kun lattiaveden ja alasäiliön veden lämpötilojen ero pienenee. Alaminimi siis 23 astetta (huomaa ne LÄ:n pahisn kovat lauhtumispaineet) tällä hetkellä, josta se "vaivainen" hystereesi (10astetta) ->33 asteeseen.

Säätimeen siis kaipaisi:
1. hystereesiä lisää, esim. 20 astetta
2. samanlaisen differenssipistesäädön (lämpökäyrä -+5 astetta, mistä hystereesiä aloitetaan laskemaan)
3. Alamaksimi tjms. , joka rajoittaa kohdan 1 ja 2 vaikutukset kovalla pakkasella.

Jani

[sailor]

Ei tuossa uudessa kv mallin pumpussa ole ilmeisesti muuttunut muuta kuin vesivaraajan koko, joka on siis nyt 160 litraa tulistuksella hoidettuna. Ulkomitat on tosiaan noi 600x600x1800. Mutta minkälaiseen käyttöön riittää toi 160 litraa? Pärjääkö  4 hengen perhe sellaisella, kun porealtaita ei ole, eikä suihkussakaan liikoja läträtä? Lämmitettävä ala talossa 135 neliötä ja noin 380 kuutiota.

Miksi ei pärjäisi, jos ruotsalaispumpun omistajat pärjäävät ilman tulistusta alle 50 asteen keskimääräisillä käyttöveden lämpötiloilla. Kannattaa selvittää onko varaaja haponkestävää (kuten esim. LÄ), ruostumatonta (kuten esim. geopro), vai jotain "huonompaa" materiallia.

Toinen asia mikä kannattaa selvittää on miten pumppu toimii kokonaisuudessaan. En löydä nettisivuilta edes lämpimän käyttöveden tuottotapaa?

Pohjolan maalämpö saisi satsata enemmän nettisivuihinsa (tämä tosin koskee muitakin pumppumerkkejä). Saisivat nyt ainakin laittaa linkin sinne säätimen valmistajan sivulle.


Jani

[Sunheat]

Tällaiset tiedot löysin TiiMistä:


Team-Control Oy
Uitontie 6
86220 Merijärvi

Tel  08-477 55 00
Fax 08-477 410

www.team-control.fi
team@team-control.fi

[Valitsiamies]

Kannattaa selvittää onko varaaja haponkestävää (kuten esim. LÄ), ruostumatonta (kuten esim. geopro), vai jotain "huonompaa" materiallia.



Pohjolan maalämpö saisi satsata enemmän nettisivuihinsa (tämä tosin koskee muitakin pumppumerkkejä).


Jani

Mitähän tuo huonompi sitten mahtaisi olla?
Jos tarkoitat "mustaa" rautaa niin tuohan on testatuin materiaali.(pari vuosisataa on siitä lämmityskattiloita tehty ja hyvin menestyy vielä nykyäänkin). Tärkein asia tässä suhteessa on lämpimän käyttöveden tuottotapa kattilavesihän on hapetonta. itse suosisin kierukassa lämpiävää vettä kun tuon pohjalla ei muhi mitään vuosien lietekerrostumia. Ruostumattomassakin on ollut ongelapaikkoja, on noitakin syöpynyt puhki.

Nettisivuilla valmistajat eivät ilmeisesti halua kaikkea näyttää    Jos kaikki olisi netissä paljastuisi jälleenmyyjien ja asetajien tietämättömyys  

[sailor]

On sillä varaajan materiaalilla nyt sellainen vaikutus, että toinen materiaali on kalliimpaa kuin toinen. Kun maalämpöpumput muuten kasataan samoista osista (esim. kompura, peltikuoret, kupariputkea jne.) niin kyllä hintaeroille täytyy minun mielestäni löytyä todellinen syy.

Minulla oli MLP:tä hankkiessani (silloin niistä ymmärtänyt tätäkään vähää) silloin tärkeä pointti haponkestävästä teräksestä tehty varaaja. Ajatuksena että kun joskus kompurasta aika jättää niin muu osa pumpusta olisi vielä käyttökelpoinen.

Sen verran venepuolella harrastaneena en halua ruveta varaajassa tarkastamaan mitään suojasinkkejä / anodeita, haponkestävä tavara on kestänyt aina suolavedessäkin niin toivottavasti myös hanaveden "ikuisesti".

Jani

[Valitsiamies]

Varaajamateriaalilla on tosiaan merkitystä jos siinä varastoidaan käyttövettä mutta ei nyt sotketa kahta eri asiaa. Sinkkianodejahan käytetään käyttövettä varaavissa varaajissa ei kierukka malleissa.
Ei siis käytetä ainakaan suomalaisissa lämpöpumpuissa.
Varaajan hinnasta osa todellakin muodostuu materiaaleista työn osuus on kuitenkin merkittävä. Kierukka mallissa jossa kierukat reilun kokoisia Suuri materiaalikustannus tulee kuparista.
Kuten itsekin totesit on hitonmoinen myyntivaltti tuo haponkestävä. Suurin osa ostajista kun on jossainmäärin tietämättömiä asiasta ja tuohan kuulostaa todella varmalta ratkaisulta.
On tietysti emalointia luotettavampi vaikka ei tuokaan huono ole.(itse en emaloitua ehkä kuitenkaan ostaisi)
Hanavedestäkin noita suoloja löytyy ja varsinkin jos kaivovettä käyttää saattaa olla suuria laatueroja, happamuus yms.
Heponkestävä on hyvä ratkaisu jos haluaa lämmintä vettä välttämättä varastoida. Tämmöisessä tapauksessa kiinnittäisin huomiota käyttövesivaraajan puhdistettavuuteen tuonne kun kerääntyy siitä hyvästäkin kaivovedestä kaikenlaista vuosien saatossa.  
Mutta ettei liikaa poikettaisi aiheesta niin joku tietävä voisi kertoa tuon karhun rakenteesta jotain faktaa.

[nh1131]

Minusta jostain olisin kuullut että Karhu KV MLP:ssa varastoidaan sitä lattialämmitysvettä, lämmin käyttövesi tulisi kierukan kautta jolloin se vaihtuu aina täysin eikä jää säiliöön.
Kertokaa jos olen väärässä.
Onko muita valmistajia joilla tämä lämmitys ja lämmin käyttövesi tehdään edellämainitulla tavalla?

[Tero]

Eilen messuilla näin Karhun. Varaaja oli eristetty Solumuovilla.

Siinä oli kaksi sähkövastusta kyljessä; Ylä ja alaosassa. Suunniteltu osatehoiseksi?

Käsittääkseni se oli mustaa rautaa ja kierukoilla tehdään käyttövesi. Kompurasta johdettiin kuumakaasu säiliön yläosaan, josta se kiertää alaspäin ja samalla kylmäaine lauhtuu.

Ekowellillä on täysin samanlainen rakenne jossain mallissa? EVT752 vahvistanee?

Kehuivat markkinoiden hiljaisimmaksi.

[arska]

Olisit ottanut kuvan laitteesta.
Ainakin kilpailijat kuvasivat ko. laitetta, mahtaa myös heillä kiinnostus herätä.

[Tero]

Eipä tuossa taida paljon olla kuvattavaa.

Alakerta oli ihan normaali... Poikkeuksena levylämmönssiirrin(lauhdutin) puuttu ja on kuparikierukkana säiliössä.
 
Nestelinjat oli aika pitkiä ja muutenkin kuparia riittää. Ei liene turhan halpa valmistaa.

[nh1131]

No nyt on tullut kommentteja mutta yhteenveto on vaikeaa näin nippelitiedoista tietämättömänä.
Onko varteen otettava vaihtoehto ?
Mitä muuta kannattas harkita, Ekowelliäkö?

[Tero]

Ekowellillä ainakin on käsittääkseni vastaava malli, mutta isommalla säiliöllä.

Muita tulistuskoneita:
- Geopro SH sarja
- Lämpöässä V ja T- mallit

[Tero]

. Kannattaa selvittää onko varaaja haponkestävää (kuten esim. LÄ), ruostumatonta (kuten esim. geopro), vai jotain "huonompaa" materiallia.
Jani

Geopro GS mallin varaaja on Haponkestävää ferriittistä erikois varaajaterästä.

[Valitsiamies]

Teron kuvauksien perusteella pitkälti samanlainen kuin omani paitsi Ekowellin konehuone asuu yläkerrassa ja käyttövesipuolella ei ole sähkövastusta (ylävastusta).
Ohjauslogiikasta löytyy tuolle oma lähtökin mutta vastus on jätetty turhana asentamatta joissain vanhemmissa malleissa on asennettu.
Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta täytynee joskus tutustua  

[Vallu]

Geopro GS mallin varaaja on Haponkestävää ferriittistä erikois varaajaterästä.

HäirikköVallu täällä taas terve.

Duodabaduoda. Oliskohan nyt mennyt Terolta vähän puurot ja vellit sekaisin mahtollisesti. Eikö se hapan AISI316 ole austeniittista eikä ferriittistä terästä? Vai voiko todella olla niin, että GS tehdään ferriittisestä teräksestä.

Em. on helppo testata ottamalla magneetti käteen ja repimällä vähän fylliä varaajan ympäriltä ja kattomalla tarttuuko. Jos tarttuu se on ferriittistä jos ei niin se on tod.näk. austeniittista.

Ferriittisen rosterin korroosionkesto ei ole yhtähyvää kuin austeniittisen. Et sori vaan jos magneetti kilahti pöntön kylkeen.

Se on tuo korkea kromipitoisuus (yli11%) joka tekee rostereista hyvin korroosiota kestävää. Tokihan muitakin mömmöjä tungetaan kuten nikkeliä ja molybdeeniä joukkoon.

Suurinta osaa pöntön valmistuskustannuksissa näyttelee kuitenkin siihen upotetut työtunnit eikä marginaalinen materiaalivalinnassa tehty säästö. Olisi aika säälittävää jos tällä valinnalla tehtäisiin hommasta kannattavaa noin mlp:n näkövinkkelistä.

[Tero]

HäirikköVallu täällä taas terve.

Duodabaduoda. Oliskohan nyt mennyt Terolta vähän puurot ja vellit sekaisin mahtollisesti. Eikö se hapan AISI316 ole austeniittista eikä ferriittistä terästä? Vai voiko todella olla niin, että GS tehdään ferriittisestä teräksestä.

Em. on helppo testata ottamalla magneetti käteen ja repimällä vähän fylliä varaajan ympäriltä ja kattomalla tarttuuko. Jos tarttuu se on ferriittistä jos ei niin se on tod.näk. austeniittista.

Ferriittisen rosterin korroosionkesto ei ole yhtähyvää kuin austeniittisen. Et sori vaan jos magneetti kilahti pöntön kylkeen.

Se on tuo korkea kromipitoisuus (yli11%) joka tekee rostereista hyvin korroosiota kestävää. Tokihan muitakin mömmöjä tungetaan kuten nikkeliä ja molybdeeniä joukkoon.

Suurinta osaa pöntön valmistuskustannuksissa näyttelee kuitenkin siihen upotetut työtunnit eikä marginaalinen materiaalivalinnassa tehty säästö. Olisi aika säälittävää jos tällä valinnalla tehtäisiin hommasta kannattavaa noin mlp:n näkövinkkelistä.

Voi voi...kuvaavaa kuinka Vallukin luulee tietävänsä jotain.

Kaikki lämminvesivaraajat tehdään ferriittisestä erikoisvaraaja teräksestä, jota valmistetaan Ranskassa.

Austeniittinen teräs on HALPAA ja se ei kestä lämpötiloja yli 60C. siinä lämpötilassa metallin koostumus muuttuu ja siihen tulee hiushalkeamia. (ferriittinen on todella kallista).

Kaikki metallurgiasta jotain tietävät tuntevat asian.

Ferriittinen teräs on vaikeaa käsitellä kylmänä ja vaatii ammattitaitoa.

Joten ota se magneetti käteen ja koita siihen lämpöässän pöntön ala päähän, jos siinä näkyy sisävaippa..
 Minä tiedän jo tuloksen

Voi voi...