Konvektorit/mitoitus/lattiviilennys

[HEK]

Koska täältä on saanut aina asiallisia kommentteja, apuja ja ajatuksia, kokeillaan tämänkin pohdinnan suhteen.

Kolmikerroksinen talo, jossa kellarissa lähinnä autotallia, teknistä tilaa, varastoa yms. Kaksi ylintä kerrosta hirttä/lasia, ikkunapinta-alaa siis merkittävän paljon. Unohdetaan nykyiset laitteet ja lähdetään ns. tyhjältä pöydältä.

Talo on muutaman vuoden vanha ja ihmisillä ei ole suurta tarvetta jäähdytykselle, koirilla sen sijaan on Isot ikkunapinta-alat (esim. n. 20 m x 2,8 metriä seinä ikkunaa) suojattu mm. markiisein yms. Niben invertteri maalämpö, lattialämpö (suunniteltu lämmitykseen), lämmitys hoitunut ilman vastuksia muutaman vuoden, koko talon elinkaaren. Talon sijainti Etelä-Suomi, saaristo/saaressa, käsitykseni mukaan kaivossa ok virtaus.


Arvostaisin mielipiteitä tai teknisiä näkemyksiä ko. asioihin. Käyttäjistä johtuvasta syystä ilmalämpöpumppu ei ole paras vaihtoehto. Tähän on useita syitä: ulkoyksikön ääni (voidaan kyllä piilottaa, mutta se hurina!) häiritsee itseäni (kokemusta on), äärimmäisen vähän integroitavia malleja tarjolla ja oman kokemukseni mukaan enemmän huollettavaa kuin konvektorissa.

Seuraavilla muuttujilla/tiedoilla:


1. Konvektorivaihtoehtoina Chillerin Grand Vari tai vastaava ns. hotellimalli. Tosin sellaista vastaavaa ei taida olla, jossa ilmanottoaukot samassa naamassa (eli tulo ja puhallus). Keskikerrokseen tämä tulisi akselille olohuone/ruokailutila. Kattokasetti on myös mahdollinen. Tarkoitus olisi saada tilaa jäähtymään silloin (harvoin) kun paikalla on vain nelijalkaisia.

2. Yläkertaan mb-huoneeseen oma konvektori (n. 50 m2). Paras olisi iso kanavamalli, josta saisi jaettua master bedroomiin ja työhuoneeseen.

3. Putkitus on tehty aikoinaan valmiiksi, koko on 20 mm. Putkivetojojen pituudet maalämpökoneelta ovat: keskikerros n. 8 metriä yhteen suuntaan, yläkertaan yhteen suuntaa n. 15 metriä.

4. Kaivon syvyys noin 225 metriä.

5. Pohdinnassa: Konvektorit, sekä lattiaviilennys (erityisesti Niben oma malli, joka tuli markkinoille 2021 eli kombo, jossa kaikki kastepistemittauksesta lähtien samassa yksikössä).

6. Olen sisäistänyt, että konvektorin teho tulisi olla tasoa mahdollisimman iso. Putkituksille ei voi enää tehdä mitään, ovat niin hankalassa paikassa. Itsellä ei käsitystä tuosta koosta (20 mm), eli paljonko se kuristaa vai onko riittävä - edes teoriassa.

Kaikki vinkit, huomiot, kokemukset, pohdinnat, neuvot ja avut otetaan kiitollisuudella vastaan. Myös hyviä tekijöitä saa vinkata.

Kiitos etukäteen.

[kotte]

Millainen ilmanvaihtoratkaisu talossa on? Jos on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto, lattiaviillennyksen kanssa kosteutta raitisilmasta poistava maaliuoskiertoon liitetty riittävän tehokas jäähdytyskenno parantaa lattiaviillennyksen tehoa, kun sisätilojen kastepistettä saa alemmas, mihin säätö reagoi ja sallii voimakkaamman viilennyksen. Toisaalta tuollainen jäähdytyskokonaisuus on jokseenkin äänetön (toisin kuin konvektorit).

Konvektoreilla toki saa vielä tehokkaamman jäähdytyksen ja joka tapauksessa voisi olla perustelua asentaa tarkoituksen kannalta kriittisiin tiloihin tuollainen joka tapauksessa. 20mm putkisto riittää aivan kohtuullisesti, jos jokaiselle konvektorille johtaa erillinen putkisto jakotukilta tms. En lähtisi kytkemään konvektoreita sarjaan (konvektorikohtainen 3-tieventtiilisäätö) noin ohkaisella putkella, mikä ei maaliuosjäähdytyksessä ole toivottavaa muutenkaan, kun liuos ei saisi lämmitä kovin paljon hyvä jäähdytystehon saavuttamiseksi kaikilla konvektoreilla. Vaihtoehto on konvektoreiden ja muiden piirien kytkeminen rinnan ja kullekin oma 2-tiesäätöventtiili, mistä syytä jäähdytyksen kiertopumpun pitäisi olla vakiopainesäätöön tms. huomattavaan virtauksen säätöön kykenevä.

[Lappanen]

Ei vielä kokemusta lattiaviilennyksestä, joska sain sen kytkettyä toimimaan vasta viime syksynä kun helteet oli jo ohi. Viime kesän helteet talttui mukavasti jo tuloilman viilennyksellä, pahin helleputki nosti sisälämmöt lähelle 26 astetta joka siis parin viikon yötäpäivää jatkuneilla 20-30 asteen ulkolämmöillä. Tuon takia öattiaviilennyksen asensinkin, että saa rakenteita=lattiaa tehokkaammin viilennettyä samalla kun tuloilman viilennys poistaa lähinnä kosteutta ja viilentää toki samalla tuloilmaa sen 10-20 astetta helteistä riippuen.

Sinun tapauksessa varmaan lähtisin liikkeelle tuolla Niben omalla lattiaviilennysratkaisulla, koska kastepiste pitää ottaa huomioon kun ei ole tuloilman viilennystä ja kohde saaristossa.

Kotten ehdotus raitisilman viilennyksestä/kosteuden poistosta kannattaa myös laittaa mietintään, se ehkä helpoin/nopein ratkaisu ensihätään  ja saattaa jopa auttaa leikkaamaan pahinta helteen tunnetta sisältä.

Konvektoreita en itse laittaisi, kun viilennyksen saa mukavamminkin hoidettua eikä tule silloin huoltokohteitakaan lisää.

Se vielä, kun nelijalkaisia varten viilennys lähinnä tulossa: onhan siinä viileällä lattialla mukava makoilla helteellä

[kaupunkitila]

Täältä pari näkökulmaa:

1. Konvektorivaihtoehtoina Chillerin Grand Vari tai vastaava ns. hotellimalli. Tosin sellaista vastaavaa ei taida olla, jossa ilmanottoaukot samassa naamassa (eli tulo ja puhallus). Keskikerrokseen tämä tulisi akselille olohuone/ruokailutila. Kattokasetti on myös mahdollinen.

Ottaisin ton Grand Varin tms. hotellimalli.  Kattokasetti on törkeän hallitseva katossa, keskellä kattoa, riippuu toki kohteesta. Itellä tuli hankittua kattokasetti, tiesin kyllä tulisin asentamaan ns. kanavapuhaltimeksi, tuli kuitenkin mallailtua niitä kuoria kattoon ja kyllä siinä ruoka meinasi tulla takaisin suuhun. lol.

Noiden "hotellimallien" ritilät ovat pieniä ja huomaamattomia suhteessa kattokasettien vastaaviin, ja asennuksen pystyy yleensä tekemään sellaisiin paikkoihin asennus on visuaalisesti ilmettä rikkomaton.

Kannattaa ennen hankintaa katsoa laitteen mitat  (ritilän koko) ja mallailla vaikka pahvinpalalla tai helposti poistuvalla teipillä mihin asennus voisi tulla. Tunnissa mallailee jo lukuisia paikkoja ja saa karsittua pahimmat ykä-yökkösvaihtoehdot pois.

2. Yläkertaan mb-huoneeseen oma konvektori (n. 50 m2). Paras olisi iso kanavamalli, josta saisi jaettua master bedroomiin ja työhuoneeseen.

Kuulostaa hyvältä

3. Putkitus on tehty aikoinaan valmiiksi, koko on 20 mm. Putkivetojojen pituudet maalämpökoneelta ovat: keskikerros n. 8 metriä yhteen suuntaan, yläkertaan yhteen suuntaa n. 15 metriä.

Epäselväksi mulle jäi, onko 20mm sisä- vai ulkohalkaisija. Niin tai näin,
- kannattaisi harkita kennojen koon maksimointia, eli mallistosta tehokkain malli.  Näyttäisi siltä, monilla valmistajilla on eri tehoista mallistoa ikäänkuin jatkettu, niin että löytyy "8 eritehoista mallia", mutta tosiasiallisesti taustalla voi olla "2 mallia" joista puhallinnopeutta tuunaamalla on tehty "tehokkaampia malleja". Ota noista se missä on isoimmat nestekierron liittimet ja isoin kenno,  mutta hitaimmalla puhallinnopeudella.  (eli ei siis välttämättä brosyyrin tehokkain laite)

5. Pohdinnassa: Konvektorit, sekä lattiaviilennys (erityisesti Niben oma malli, joka tuli markkinoille 2021 eli kombo, jossa kaikki kastepistemittauksesta lähtien samassa yksikössä).

Lattiaviilennyksen osalta mietityttää, että kesällä tilanne muuttuu nopeasti, laatan lämpötila helposti päättyy viileämmäksi kuin kastepiste, esimerkiksi kun tulee ukonilma. Mietityttää mikä on tilanne esimerkiksi laatan toisella puolen, josta kosteuden havainnointi on haasteellisempaa.

Kaikki vinkit, huomiot, kokemukset, pohdinnat, neuvot ja avut otetaan kiitollisuudella vastaan. Myös hyviä tekijöitä saa vinkata.

Kannattaa olla itse mukana asennuksessa aina kun rakenteita avataan ja pitää tehdä läpivientejä - tai ottaa mukaan joku kaveri joka ymmärtää rakenteet ja siistin asennuksen päälle. Sen mitä oon nähnyt, asennusjälki on monesti järkyttävä, enkä tarkoita sillä vain ulkoasua, vaan että rakenteita rikotaan tarpeettomasti, eikä rikottuja rakenteita korjata, uretaania vaan täytteeksi. Mitään ei ole mitä uretaani ei korjaa. Parissa tunnissa toheltaja saa tuhansilla euroilla vahinkoa aikaan. 

[HEK]

Millainen ilmanvaihtoratkaisu talossa on? Jos on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto, lattiaviillennyksen kanssa kosteutta raitisilmasta poistava maaliuoskiertoon liitetty riittävän tehokas jäähdytyskenno parantaa lattiaviillennyksen tehoa, kun sisätilojen kastepistettä saa alemmas, mihin säätö reagoi ja sallii voimakkaamman viilennyksen. Toisaalta tuollainen jäähdytyskokonaisuus on jokseenkin äänetön (toisin kuin konvektorit).

Kyllä, koneellinen lto-kennolla.

Konvektoreilla toki saa vielä tehokkaamman jäähdytyksen ja joka tapauksessa voisi olla perustelua asentaa tarkoituksen kannalta kriittisiin tiloihin tuollainen joka tapauksessa. 20mm putkisto riittää aivan kohtuullisesti, jos jokaiselle konvektorille johtaa erillinen putkisto jakotukilta tms. En lähtisi kytkemään konvektoreita sarjaan (konvektorikohtainen 3-tieventtiilisäätö) noin ohkaisella putkella, mikä ei maaliuosjäähdytyksessä ole toivottavaa muutenkaan, kun liuos ei saisi lämmitä kovin paljon hyvä jäähdytystehon saavuttamiseksi kaikilla konvektoreilla. Vaihtoehto on konvektoreiden ja muiden piirien kytkeminen rinnan ja kullekin oma 2-tiesäätöventtiili, mistä syytä jäähdytyksen kiertopumpun pitäisi olla vakiopainesäätöön tms. huomattavaan virtauksen säätöön kykenevä.

Kiitos vinkeistä! Omat putket menevät koneille/sijainteihin.

[HEK]

Ei vielä kokemusta lattiaviilennyksestä, joska sain sen kytkettyä toimimaan vasta viime syksynä kun helteet oli jo ohi. Viime kesän helteet talttui mukavasti jo tuloilman viilennyksellä, pahin helleputki nosti sisälämmöt lähelle 26 astetta joka siis parin viikon yötäpäivää jatkuneilla 20-30 asteen ulkolämmöillä. Tuon takia öattiaviilennyksen asensinkin, että saa rakenteita=lattiaa tehokkaammin viilennettyä samalla kun tuloilman viilennys poistaa lähinnä kosteutta ja viilentää toki samalla tuloilmaa sen 10-20 astetta helteistä riippuen.

Sinun tapauksessa varmaan lähtisin liikkeelle tuolla Niben omalla lattiaviilennysratkaisulla, koska kastepiste pitää ottaa huomioon kun ei ole tuloilman viilennystä ja kohde saaristossa.

Kotten ehdotus raitisilman viilennyksestä/kosteuden poistosta kannattaa myös laittaa mietintään, se ehkä helpoin/nopein ratkaisu ensihätään  ja saattaa jopa auttaa leikkaamaan pahinta helteen tunnetta sisältä.

Konvektoreita en itse laittaisi, kun viilennyksen saa mukavamminkin hoidettua eikä tule silloin huoltokohteitakaan lisää.

Se vielä, kun nelijalkaisia varten viilennys lähinnä tulossa: onhan siinä viileällä lattialla mukava makoilla helteellä

Kiitos kommenteista, vinkeistä ja asiantuntemuksesta.

[HEK]

Täältä pari näkökulmaa:

Ottaisin ton Grand Varin tms. hotellimalli.  Kattokasetti on törkeän hallitseva katossa, keskellä kattoa, riippuu toki kohteesta. Itellä tuli hankittua kattokasetti, tiesin kyllä tulisin asentamaan ns. kanavapuhaltimeksi, tuli kuitenkin mallailtua niitä kuoria kattoon ja kyllä siinä ruoka meinasi tulla takaisin suuhun. lol.

Haha, kyllä, tuo visuaalinen puoli on suurin este kattovärkille.

Noiden "hotellimallien" ritilät ovat pieniä ja huomaamattomia suhteessa kattokasettien vastaaviin, ja asennuksen pystyy yleensä tekemään sellaisiin paikkoihin asennus on visuaalisesti ilmettä rikkomaton.

Juu, meillä on näille jo paikat vain sisäpinnat (sisustusvaneri) on puhkaisematta. Mutta härveleille on siis jätetty rakenteisiin tarvittava tila/sähkö/putkitus/kondensio yms. Näitä hierottiin jo aikoinaan a-tehdin kanssa. 

Kannattaa ennen hankintaa katsoa laitteen mitat  (ritilän koko) ja mallailla vaikka pahvinpalalla tai helposti poistuvalla teipillä mihin asennus voisi tulla. Tunnissa mallailee jo lukuisia paikkoja ja saa karsittua pahimmat ykä-yökkösvaihtoehdot pois.

Joo, paikoista on jopa 3d-kuvat.

Kuulostaa hyvältä
Epäselväksi mulle jäi, onko 20mm sisä- vai ulkohalkaisija. Niin tai näin,
- kannattaisi harkita kennojen koon maksimointia, eli mallistosta tehokkain malli.  Näyttäisi siltä, monilla valmistajilla on eri tehoista mallistoa ikäänkuin jatkettu, niin että löytyy "8 eritehoista mallia", mutta tosiasiallisesti taustalla voi olla "2 mallia" joista puhallinnopeutta tuunaamalla on tehty "tehokkaampia malleja". Ota noista se missä on isoimmat nestekierron liittimet ja isoin kenno,  mutta hitaimmalla puhallinnopeudella.  (eli ei siis välttämättä brosyyrin tehokkain laite)

Sisämitta 20 mm. Eristeet päälle yms. Kiitos vinkistä laitteen tehoon.

Lattiaviilennyksen osalta mietityttää, että kesällä tilanne muuttuu nopeasti, laatan lämpötila helposti päättyy viileämmäksi kuin kastepiste, esimerkiksi kun tulee ukonilma. Mietityttää mikä on tilanne esimerkiksi laatan toisella puolen, josta kosteuden havainnointi on haasteellisempaa.

Olen taipuvainen luottamaan laitteisiin. Muuten talo hengittävä (hugroskopinen)/vikasietoinen, ei ole mitään polyeteenikalvoja jne. Kestää kyllä rahtusen kosteuksia.

Kannattaa olla itse mukana asennuksessa aina kun rakenteita avataan ja pitää tehdä läpivientejä - tai ottaa mukaan joku kaveri joka ymmärtää rakenteet ja siistin asennuksen päälle. Sen mitä oon nähnyt, asennusjälki on monesti järkyttävä, enkä tarkoita sillä vain ulkoasua, vaan että rakenteita rikotaan tarpeettomasti, eikä rikottuja rakenteita korjata, uretaania vaan täytteeksi. Mitään ei ole mitä uretaani ei korjaa. Parissa tunnissa toheltaja saa tuhansilla euroilla vahinkoa aikaan.

Kyllä, aina näin. Muutenkin luotan vain tekijöihin, jotka ymmärtävät myös asennuksen visuaalisen puolen

[Lappanen]

Alkaa lattiaviilennys olla säädöissä. Tuossa ekaa lämpimämpää päivää edeltäneenä yönä oli sen verran viileää, että pari sykliä oli lattialämmitys päällä ka aamuaurinko kun alkoi paistamaan sen jälkeen niin sisälämpö nousi päälle 23C, joka nyt ei sinänsä vielä mitenkään kuuma ole.

Sen jälkeen ruuvasin lattian pyynnin viilennykselle +21C ja nyt on ollut tasaisen viileää sisällä. Tuloilma 10-13 C ja lattiaan tuo 21 C, sisäilman sihteellinen kosteus 40-50%.

Keruu ylimmillään ollut reilu 12 C viilennyshaaran jälkeen, mutta ei ole mitenkään vaikuttanut viilennyksen lämpötiloihin.

Eilen taisin laskeskella, että lattia viilentää noin 2 kW teholla ja IV 0,5 kW + ilmankuivaus päälle. Joka kolkaa tasaisen viileä talossa, ei mölybokseja seinillä ja äänetön ilmanvaihto. Ei voisi parempaa viilennysmuotoa olla IMHO.

[kaupunkitila]

Kiva kuulla, että viilennys toimii ja tuntuu mukavalta.

Mua yllätti, että lattiasta siirtyy lämpö noinkin tehokkaasti huoneilmaan (lattiaan 21C -> 23.2C huonelämpötila)

[Lappanen]

Kiva kuulla, että viilennys toimii ja tuntuu mukavalta.

Mua yllätti, että lattiasta siirtyy lämpö noinkin tehokkaasti huoneilmaan (lattiaan 21C -> 23.2C huonelämpötila)

Oikeastaan lämpö siirtyy huoneilmasta lattiaan (kuten myös suora auringonpaiste ikkunasta lattiaan)

Liitteenä vähän huono kuva viime vuoden hellejaksolta, näkee hyvin kuinka huonelämpö sahaa siinä 25 asteen tuntumassa pelkän tuloilmaviilennyksen varassa. Ei tuokaan pahalta tuntunut, mutta nyt on parempi ja tasaisempi.