F1345-60 lämmönkeruun kytkentä

[TmZR]

Hei,

Jäsen maalämmittää huomasi että lämmönkeruumme on kytkettynä sarjaan eikä rinnakkain niinkuin pitäisi, isokonetietäjille kysymys miten tämä vaikuttaa kaikkeen? 

[maalämmittää]

Lämmityskone toimii huonommalla hyötysuhteella aina silloin kun KV-kone on käynnissä.
Siihen, paljonko se vaikuttaa vuositasolla en osaa vastata.

pohdintaa...
Jos KV kone kävisi 50% ajasta, niin sen ajan lämmityskone saa ~2C kylmempää keruuliuosta.
Lämmityskone käy ehkä 50% vuodessa, niin 25% käyntitunneista on "-2C" huonompia.

[Matias]

pohdintaa...
Jos KV kone kävisi 50% ajasta, niin sen ajan lämmityskone saa ~2C kylmempää keruuliuosta.
Lämmityskone käy ehkä 50% vuodessa, niin 25% käyntitunneista on "-2C" huonompia.

Toistaiseksi ainoa tapa ottaa keruuliuoksesta lämpötehoa on sen jäähdyttäminen.
Mitä enemmän lämpötehoa otetaan sitä enemmän keruuliuos jäähtyy.
Keruuliuoksesta otettava lämpöteho on taloudellisempaa kuin sähköverkosta otettu lämpöteho

[maalämmittää]

Toistaiseksi ainoa tapa ottaa keruuliuoksesta lämpötehoa on sen jäähdyttäminen.
Mitä enemmän lämpötehoa otetaan sitä enemmän keruuliuos jäähtyy.
Keruuliuoksesta otettava lämpöteho on taloudellisempaa kuin sähköverkosta otettu lämpöteho

Just näin.

Kun keruuneste viilenee, hyötysuhde pienenee.

Ja jos keruuneste oikein paljon viilenee, niin perässä oleva kone lakkaa pumppaamasta lämpöä.  Taitaa olla worst case scenario.

[jmaja]

Miten tilanne poikkeaa, jos koneet olisi rinnan? Samalla teholla yhtä kylmäksi menisi ellei sarjakytkentä rajoita keruun lämmönsiirtoa.

[maalämmittää]

Miten tilanne poikkeaa, jos koneet olisi rinnan? Samalla teholla yhtä kylmäksi menisi ellei sarjakytkentä rajoita keruun lämmönsiirtoa.

Sitä tässä porukalla pohditaan 

Niben asentajan ohjeen kuvissa koneet on kytketty rinnakkain.
Sille lienee syynsä.

[jmaja]

Millainen keruu ja keruupumppaus tuossa on? Rinnankytkettynä virtaama/kone ei välttämättä ole riittävä.

[maalämmittää]

Eikös rinnankytkettynä mene helpommin, kuten vastuksissa.


Käsittääkseni molemmissa koneissa oma keruupumppu.

[jmaja]

Jos kone vaatii 2 l/s virtauksen (60 kW varmaankin tuota luokkaa), on keruun virtaus kaksi konetta sarjassa 2 l/s ja kaksi konetta rinnan 4 l/s.

Noiden ero painehäviössä on n. 4-kertainen ja lisäksi sarjassa olevat keruupumput tuottavat 2-kertaisen nostokorkeuden rinnan kytkettyihin verrattuna samalla virtaamalla pumpun läpi.

Mahdollistaako keruu rinnankytkennän ilman tolkutonta keruupumppua?

[maalämmittää]

Tuskin riittää pieni pumppu.

[jmaja]

Ok eli kyse oli tuon kahden kompuran kytkennästä. Mutta edelleen se keruu on hyvin oleellinen eli onko se järjestetty niin, että molemmille kompuroille tulee riittävä virtaama myös rinnan kytkettynä.

[TmZR]

Ok eli kyse oli tuon kahden kompuran kytkennästä. Mutta edelleen se keruu on hyvin oleellinen eli onko se järjestetty niin, että molemmille kompuroille tulee riittävä virtaama myös rinnan kytkettynä.

Ulkoinen pumppu on Grandfossin UPS 50-185 F ja se on asetettu 3 maks. Tuosta kaaviosta mitään hyötyä?

[maalämmittää]

Ulkoinen pumppu on Grandfossin UPS 50-185 F ja se on asetettu 3 maks. Tuosta kaaviosta mitään hyötyä?

Asennus on siis tehty suunnitelman mukaisesti, eli asentajalle vapautus 

Mutta onko suunnittelija ollut "hereillä" kun on kuvan piirtänyt, niin sitä tässä selvitellään.

Ei tuosta mitään isoa eroa tule, kytki sarjaan tai rinnakain.

[TmZR]

Asennus on siis tehty suunnitelman mukaisesti, eli asentajalle vapautus 

Mutta onko suunnittelija ollut "hereillä" kun on kuvan piirtänyt, niin sitä tässä selvitellään.

Ei tuosta mitään isoa eroa tule, kytki sarjaan tai rinnakain.

Ok  Tuoko on se sisäinen pumppu? Molemmissa sama.

[maalämmittää]

Ok  Tuoko on se sisäinen pumppu? Molemmissa sama.

En tiedä.
Pienemmissä (24-30kW) laitteistoissa on kaksi kämmönkeruupumppua ja dokumenttien perusteella tässä on vain yksi ulkoinen.
Tässä on minustakin pieni ristiriita.
Ehkä jäsen rsaarela tietää.

[rsaarela]

En tiedä.
Pienemmissä (24-30kW) laitteistoissa on kaksi kämmönkeruupumppua ja dokumenttien perusteella tässä on vain yksi ulkoinen.
Tässä on minustakin pieni ristiriita.
Ehkä jäsen rsaarela tietää.

Ulkoinen maapiirin pumppu näissä isommissa, ei sisäistä.
Asentajan käsikirjasta selviää erot helposti.
Vanhemmissa koneissa 1-2-3 nopeusasetus, uudemmissa PWM säätö.

[tk-]

Onhan tuossa nyt käsittämätön suunnitteluvirhe tehty, kun toinen kone saa ensimmäisenä kytketyn käydessä aina 3-6 astetta kylmempää keruuliuosta, eli hyötysuhde heikkenee selvästi. Ja riittääkö edes virtaama tosiaan tuolla kytkennällä?

[traktori]

Saako tätä vanhaa ketjua lainata?

Meillä otetaan käyttöön F1345-60, jonka keruupumppuna on Wilo Stratos 50/1-16NI (p.n. 2140528). Niben ohjauslähtö sille on PWM-ohjattu 0-10V jänniteohjaus. Ajamme nyt yhtä kompuraa, mutta silti keruun delta on lähes 6 astetta, tästä lisää tuolla mitoitusketjussa.

Onko joku seurannut miten tuon keruupumpun ohjaus käytännössä toimii? Onko se keruun deltaan perustuva dynaaminen ohjaus, vai yksinkertaisesti yhdellä kompuralla n. puolet ja kahdella kompuralla täysi pyynti? Meillä ohjausjännite on n. 5,6 V, ja keruupumpun kierroksen näyttää samaa arvoa (1920 rpm / 3400 max rpm). Tämä voisi olla syy, miksi delta nousee, jos kerrupumppu pyörii vain n. puolella nopeudella. Mutta miksei Nibe lähde pyytämään isompaa jännitettä / kierroksia?

EDIT: kompurakohtainen keruupumpun pyynti (EP14-GP1 ja EP15-GP1) elävät kyllä hiukan tilanteen mukaan 75 - 100% arvoilla, mutta tämäkään ei vaikuta ulkoisen pumpun nopeuteen. Onko F1345-60:ssa ulkoisen yhteisen keruupumpun lisäksi kompurakohtainen keruupumppu? Vai mitä toi esim EP14-GP1 arvo: 75% voisi tarkoittaa?

[maalämmittää]

Saako tätä vanhaa ketjua lainata?

Suositeltavaa on avata omaan tapaukseen oma ketju.