Esipaine paisuntasäiliössä

[seppaant]

Maapiiriin laitettiin paisarin vaihdon yhteydessä 0,9 esipaine ja piiriin vähän alle 1,5 baria, 1,4jotain. Nyt kun on muutama kuukausi kulunut, niin paine on laskenut piirissä n. 1,1 bariin. Mittasin juuri paisarin vastapaineen ja sekin näytti 1,1 bar. Mistä tämä kertoo vai kaikki ok?

Lasketaan näiden mittausten perusteella keruupiirin vuoto. Lämpötilan muuttumisesta johtunutta tilavuuden muutosta ei tässä ole otettu huomioon.

Lähtötilanne
- V_vesi = 0,0 litraa
- V_ilma = 18,0 litraa
- p_paine = 1,9 bar (0,9 bar ylip)

Piirin paineistuksen jälkeen
- V_vesi = 3,75 litraa
- V_ilma = 14,25 litraa
- p_paine = 2,4 bar (1,4 bar ylip)

Nyt muutaman kuukauden jälkeen
- V_vesi = 1,71 litraa
- V_ilma = 16,29 litraa
- p_paine = 2,1 bar (1,1 bar ylip)

Vesitilavuus on laskenut 2,04 litraa muutamassa kuukaudessa eli noin puolet
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan kestää muutaman kuukauden kun keruun paine on tasoissa esipaineen kanssa.

Maalämpöpumpun sisäinen mittari näyttää aina vähän alempaa lukemaa kuin ulkoinen mittari, 1,03 bar tällä hetkellä. Koneen käydessä maalämpöpumpun näyttämä lukema tippuu 0,9 bariin. Tästä johtuen mietin, että pitääkö esipainetta jotenkin säätää?

Keruupumpun käydessä putoaa paine n. 0,1 bar.
Tämä johtuu siitä että paisunta-astia asennetaan yleensä pumpun imupuolelle ja imupuolen paine laskee pumpun käydessä.
Eli pumpun käydessä ollaan lähellä sitä tilannetta että keruun paine paisunta-astian kohdalla tavoittaa esipaineen arvon.

ATS

[OilToSoil]

Mahtavaa ajatustenvaihtoa täällä tapahtunut, en ole kiireiltäni joutanut asiaan päivällä syventymään. Kiitokset kuitenkin kaikille vinkkien ja neuvojen antajille!
Jotenkin, vaikka tuo paisarin toiminta on suht yksinkertainen, niin en silti kuitenkaan täysin aina ymmärrä miten se toimii. Esipaine ja verkoston paine, paljon pitää missäkin tilanteessa olla, jotta on optimi tietyllä veden määrällä ja lämpötilalla.

Minussa ei sitten ole yhtään putkimiehen vikaa, eli en uskalla käydä irroittamaan paisuntasäiliötä ja laittamaan takaisin. Joten se pitänee unohtaa.
Sekin oli jo saavutus, kun suljin pari sulkua maapiirin täyttöryhmästä ja otin sihdit pois välistä.
Paineettomaksi saan piirin kuin piirin, se lienee helppoa.
Maapiiriin saisin ehkä jopa lisättyä painetta, jos tarve vaatii ja tilannehan näyttää siltä, että jossain vaiheessa paineita on taas lisättävä.
Saanen lainaksi ns. rykipumpun, jollaisella tuo viimeksikin paineistettiin. Toki maapiirin viinat pitää jostain ostaa.

En ole ehtinyt tehdä vielä mitään säätötoimenpiteitä. Jossain vaiheessa otan tuon lämmityspiirin paineen tarkasteluun ja koitan asettaa siihen sen 0,5 bar esipaineen. Nyt sen paine näyttää seilaavan lämmitys- ja taukosyklin aikanakin kymmenyksen tai kaksikin, joten jotain tarttee tehdä.

Ja maapiirin osalta pitää kaivaa takapihalta maata auki ja tarkistaa kaivon liitokset, löytyisikö se vuoto sieltä.

[Nakke vaan]

Nyt en ymmärtänyt kysymystä. Paisari pettää? Kalvo hajoaa?

Tarkoitin sitä että tuleeko aina hyvä tuolla 0.1-0.2 barilla vaikka paisuntasäiliön asentaa järjestelmän ollessa lämpötilojensa ääripäissä? Viinapiirillä tietysti tulee kun se toimii vaikka ilman paisaria mutta mitenkäs jos uuden paisarin asentaa tuolla 0.1-0.2 säännöllä lämmitysjärjestelmään joka on asennushetkellä vaikkapa 60c lämmin ja sitten lämpö tippuu kesää kohden 20c asteeseen? Vielä jos sattuu olemaan joku 400 litran puskurivaraaja kuten aloittajalla. Vai pitäisikö asennushetken korkea lämpötila huomioida esipaineessa ja jos niin mitenkä?

[jmaja]

Esipaine pitää olla tuon 0,1-0,2 bar alle alimman käyttöpaineen. Siis pitää tietää mikä se alin käyttöpaine on, jotta voi säätää sen esipaineen. Sitten pitää myös tietää minkä paineen laittaa systeemiin asentaessa. Tai kai tuon jälkimmäisen voi tehdä niin, että laittaa tarpeeksi ja ylipaineventtiili päästä ylimäärän pois sitten kun systeemi on laajimmillaan.

Jos paine tuosta huolimatta joskus saavuttaa asetetun esipaineen, on joko paisuntasäiliö liian pieni tai systeemi vuotaa.

Tuo alin käyttöpaine sitten voi löytyä pumpun manuaalista minimipaineena pumpulle tai systeemin korkeuseroista, jos on tarpeen pitää joka paikka ylipaineisena, kuten yleensä on.

[kotte]

Omasta mielestäni olisi maapiirin kohdalla paikallaan kysyä, miksi siihen ylipäätään halutaan liuoskiertoon noinkin kova paine kuin luokkaa 1 bar? Periaatteessa liuospuolen pitäisi toimia paljon alhaisemmallakin (jopa luokkaa 0,2 ... 0,3 bar). Jos on tarkoituksena etsiä vuotoa tai sellainen kiusaa, onhan tuossa vapausasteita alentaa painetta. Kiertopumpun speksit määräävät alarajan, jonka alle ei pumpun kohdalla tietenkään pitäisi mennä. Esipaineen ei tuolloin tarvitsisi olla nollaa suurempi, mutta nollan asettaminen voi olla hiukan hankalaa, kun kalvo on saatava pullistumaan maksimaaliseksi kaasupuolelta. Toimisin itse niin, että nostaisin ensin esipaineen järjestelmän paineen yläpuolella, jolloin kaasutila maksimoituu, laskisin samalla varoventtiilistä liuosta varastosäiliöön nollapaineeseen asti ja päästäisin sitten esipaineenkin lähelle nollaa (esim. 0,1 bar tai miten mittariin nyt luottaakin). Sen jälkeen voi pumpata liuosta takaisin järjestelmään toivottuun paineeseen saakka. Tällä tavoin välttyy varsinaisesti irrottamatta mitään, mutta liuoksen keräämiseltä varoventtiilin lähdöstä varastoastiaan ja sen pumppaamiselta takaisin ei välty.

Vastaavaahan voi muuten harrastaa myös lämmitysvesiverkon puolella ja siellä se on helpompaa, kun veden voi laskea viemäriin ja laskea hanasta uutta tilalle.

[jmaja]

Sekä Bosch että Nibe määrittävät keruun minimipaineeksi 0,5 bar. Bosch suosittelee 2 bar.

Lämmönjaon puolella Boschin minimi 1,2 bar ja Niben 0,5 bar.

[seppaant]

Onko jotain teknisiä syitä siihen että keruupiiri pitää olla paineistettu?
Minä en ainakaan tiedä.

Aloittajalla lienee keruupiirissä pieni vuoto, mikä perustuu kaksiin mittauksiin.
Jotta saataisiin tarkempi tulos pitää tehdä "standardoiduissa" olosuhteissa pidempiaikainen mittaussarja.
Pitkäaikaisimman mittaussarjan saa kun paisunta-astiassa on lähtötilanteessa mahdollisimman paljon nestettä.

Esipaine 0,2 bar ja verkoston paine 1,5 bar antaa että nestettä on 9,4 litraa.
Nykyinen esipaine 0,9 bar antaa verkostopaineella 1,5 bar että nestettä on 4,3 litraa.

"Standardoitu" mittausmenetelmä
- Kierrätä keruunestettä hullunkierrolla n. 30 min, jotta keruun lämpötila tasaantuu
- Katso piirin paine
- Pysäytä keruupumppu ja katso piirin paine.
- Mittaukset tulee tehdä säännöllisin väliajoin
- Heti aluksi muutaman päivän ajan päivittäin sitten viikoittain. Mittausten käyttäytymisen perusteella voi vieläkin harventaa mittausväliä.

Kun toimitaan näin laajalla painealueella (1,5 -> 0,2 bar) nähdään myös se pieneneekö vuoto paineen laskiessa.

ATS

[jmaja]

Pumpulla pitää olla tietty paine tulopuolella eli NPSH eli net positive suction head, jotta se ei kavitoi ja toimii suunnitellusti. Kylmällä maaviinalla kavitointi ei ehkä ole todennäköistä.

Käynnistyessä paine varmaankin notkahtaa reilusti, kun pumppu imee ja satojen metrien vesipatsas pitäisi saada liikkeelle. Ehkä valmistajat haluavat varmistaa, ettei pumppu kavitoi edes tuolloin?

Ihan heti ei ainakaan Grundfosin keruupumpuille löytynyt NPSH-arvoja.

[OilToSoil]

Onko jotain teknisiä syitä siihen että keruupiiri pitää olla paineistettu?
Minä en ainakaan tiedä.

Aloittajalla lienee keruupiirissä pieni vuoto, mikä perustuu kaksiin mittauksiin.
Jotta saataisiin tarkempi tulos pitää tehdä "standardoiduissa" olosuhteissa pidempiaikainen mittaussarja.
Pitkäaikaisimman mittaussarjan saa kun paisunta-astiassa on lähtötilanteessa mahdollisimman paljon nestettä.

Esipaine 0,2 bar ja verkoston paine 1,5 bar antaa että nestettä on 9,4 litraa.
Nykyinen esipaine 0,9 bar antaa verkostopaineella 1,5 bar että nestettä on 4,3 litraa.

"Standardoitu" mittausmenetelmä
- Kierrätä keruunestettä hullunkierrolla n. 30 min, jotta keruun lämpötila tasaantuu
- Katso piirin paine
- Pysäytä keruupumppu ja katso piirin paine.
- Mittaukset tulee tehdä säännöllisin väliajoin
- Heti aluksi muutaman päivän ajan päivittäin sitten viikoittain. Mittausten käyttäytymisen perusteella voi vieläkin harventaa mittausväliä.

Kun toimitaan näin laajalla painealueella (1,5 -> 0,2 bar) nähdään myös se pieneneekö vuoto paineen laskiessa.

ATS

Meinasin, että kunhan ehdin, niin kävisin pihalta katsomassa kaivon liitokset, että onko siellä vuotoa. Se on melkein ainut, mitä ei ole voinut vielä havaita talon sisältä käsin. Tosin jos vuoto on pientä, niin en tiedä voiko jonkun eristeen sisään päästä vuotamaan siinä kohdassa, kun putket tulee taloon sisälle... Mutta jos sen jälkeen ottaisin sitten tällaisen testin.

Itsellä on painetta piirissä sen takia, kun tuohon tehtiin varaus viilennykselle. Lisäksi putket koukkaavat katon kautta yhden huoneen läpi, enkä ole varma, että kumpi on ylempänä, kaivo vai putket pannuhuoneessa. Joten painetta vaatii.
Tai no... olihan tuo pitkään paineettomana ja kaikki toimi päällisin puolin kuten ennenkin...

Ja yksi mikä nyt ihmetyttää, niin kaivon meno-paluun ero ei muuttunut mihinkään, vaikka otin kaksi mutasihtiä pois täyttöryhmästä. Voiko virtaus olla parempi, vaikkei deltassa näkyisikään? Ei kai nyt sentään? Mutta luulisi, että se virtaa paremmin.
Aiemmin, kun sihdit oli paikallaan, niin ulkoisen painemittarin viisari värisi aina hiukan ja päästi pientä ääntäkin. Kun otin sihdit pois, niin tuo värinä ja ääni loppui. Kunnes taas on ruvennut hiukan värisemään... On nää kummia juttuja, kun liian tarkasti kaikkea tutkii!
Maapiirin pumppuna toimii Wilon Stratos Para 12, eli vähän järeämpi kuin alkuperäinen 8 m pumppu. Jännä olisi oikeasti tietää, miten kovaa se litku virtaa kaivossa. Delta on aina 2,8 astetta, jos pumppu on täysillä, niin kuin on.

[seppaant]

Ohessa trendit mistä näkee vuodon suuruuden keruupiirin paineen funktiona.

Kuvasta saadaan keruun vuodon suuruus keruupiirin paineen funktiona kun
- Keruupiirin lähtöpaine on 1,5 bar
- Paisunta-astian esipaine on 0,2 bar (sininen käyrä)
- Paisunta-astian esipaine on 0,9 bar (punainen käyrä)

Esimerkki
Jollain ajanhetkellä on keruun paine 1,4 bar
Trendistä voidaan lukea että piiristä on vuotanut 0,6 litraa nestettä lähtötilanteeseen verrattuna
Muutaman kuukauden kuluttua on paine 1,1 bar
Trendistä voidaan lukea että nyt kokonais vuotomäärä on 2,6 litraa
Näiden erotus 2,6-0,6=2,0 litraa on tämän muutaman kuukauden aikana vuotanut määrä.

ATS

[OilToSoil]

No on se sitten ihan hyvän määrän laskenut pihalle. Mitenhän helposti kaivon liitännästä haistaa tai maistaa vuodon...? Sehän selviää, kun saan lapion käteen.

[seppaant]

Vielä jatkoa
Jos tuo muutama kuukausi olisi kolme kuukautta = 90 vrk, olisi vuoto seuraavanlainen
- 22 cm3/vrk = vähän vajaa yskänlääkemukillinen
- 0,9 cm3/h
- 15 mm3/min = halkaisijaltaan 3,0 mm tippa

Kyllä tämänkokoisen vuodon pitäisi nenällään haistaa.

ATS

[OilToSoil]

Pihaa kuokittu, taisi löytyä syyllinen. Olikin pieni yllätys, että suojakaivon sisus oli hiekkaa täynnä!!
Siitä sitten kun sain putket näkyviin, niin toisen putken kulmilta ja sen juuresta olin löytävinäni tummempaa, viinan hajuista hiekkaa.

Mites tuo nyt korjataan? Vaatiikohan hitsausta tms. Toki tuo kohta pitäisi saada kokonaan näkyviin, mutta ei kai tuo nyt puhkiruostunutkaan voi olla...

Liitteenä muutama kuva.

[jmaja]

Ei kai tuolla mitään metallia ole. Muovikulmaan hitsatut putket varmaan. Milloin tuo on asennettu?

[OilToSoil]

2014

[kotte]

Mites tuo nyt korjataan? Vaatiikohan hitsausta tms. Toki tuo kohta pitäisi saada kokonaan näkyviin, mutta ei kai tuo nyt puhkiruostunutkaan voi olla...

Jos nuo mutkat on liitetty tosiaankin ns. sähköhitsattavailla muoviosilla, ainoa ns. ammattimainen korjaus lienee mutkakappaleen sahaaminen juuresta irti ja uusi liitos uusilla osilla. Sikäli tuo olisi ikävä projekti, että sekä pysty- että vaakaputki lyhenevät muutaman sentin ja vaakaputkea pitäisi silloin laskea vastaavasti ja saada siihen jotenkin venytetyksi lisää pituutta. Mahdollisesti on saatavilla tai muovipajassa voi valmistaa kaariosan, jossa hitsauskohdat ovat kauempana mutkasta, mikä toki ratkaisisi ongelman, kunhan pääsee putkiin käsiksi alkuperäisen liitososan vierestä sopivalla katkaisuinstrumentilla.

Olen joskus onnistunut paikkaamaan PE-putkea kolvin kaltaisella laitteella sulattaen, mutta putkiin pitäisi saada alipaine korjauksen ajaksi (periaatteessa alipainetta ei tarvita enempää kuin mitä vesi-imurilla pystyy imemään, jos järjestelmästä löytyy sopiva imukohta suunnilleen samalta korkeudelta ja imu saadaan kohdistumaan samalla lailla molempiin keräimen haaroihin (jottei nestepatsas pääse nousemaan eri korkeudelle haaroissa). Korjaus ei  onnistu tällaisella hitsausmenettelyllä, ellei ensin saa vuotavaa reikää jokseenkin kuivaksi riittävän pitkällä imulla ulkoa putken sisälle ja hoida loppukuivausta itse hitsaustapahtuman lämmöllä.

Tietenkin on mahdollista, että käyrät ovatkin mekaanisesti paikalleen kiristettyjä liittimiä, esimerkiksi messinkiä, alumiinipronssia tai kovaa muovia. Tuossa tapauksessa vuotokin olisi edellistä pienempi ihme ja ongelma saattaisi jopa selvitä pelkäästään kiristämällä lukitusmekanismin mutteria.

[OilToSoil]

Joo, ei kai se auta kuin jatkaa arkeologisia kaivauksia ja saada esiin nuo liitännät kokonaan. On kyllä hankala paikka kaivaa eikä sieltä saa kunnolla edes hiekkaa enää ylös. Pitäis olla joku suurtehoimuri, jolla imaisisi hiekat pois tieltä. Toivottavasti siellä on mutterit vain löysällä, muutoin haiskahtaa isommalta rempalta...

[jmaja]

Eihän tuo saa "koskaan" alkaa vuotamaan. Ottaisin yhteyttä asentaneeseen tahoon ja vaatisin korjaamaan. Luultavasti tuo on vuotanut alusta saakka. Ellei sitten kaivo ole pahasti jäätynyt ja putket solmussa.

[OilToSoil]

Tuota... miten tämän nyt kauniisti sanoisi... asennusliike ei ole asiakaspalvelultaan sieltä parhaimmasta päästä ja ehkä poltin jo sillat takanani viimeksi, kun alkoi hermoa kiristämään.
Toki olen samaa mieltä, että vaikka tässä on vuosia kulunut, niin mielestäni tuo ei saa vuotaa ja nimenomaan se seikka, että tuo ei ole ikinä pitänyt paineita.
Pitäisköhän se nätisti kysäistä vielä sieltä...

Sen tiedän, että porausfirmaa ei enää ole olemassa, joka tuon teki.
Mutta sepä ei ole minun ongelma.

[Lappanen]

Tuli kans mieleen olisko jäätulppa nostanut putkia, mutta kun kaivo täynnä hiekkaa niin ei ole ollut joustovaraa ja antanut liitoksesta vähän periksi.

Edit. Jos uudesta saakka oireillut niin tuskin ylläolevasta kyae.

[jmaja]

Eihän sulla enää paljoa ole kaivettavaa, joten ota esiin niin tiedät mikä vuotaa. Eikö raksaimuri pienellä suuttimella jaksa imeä hiekkaa? Tai sitten vaan käsin kukkalapiolla, laastikauhalla tms.

[OilToSoil]

Kaivoin lisää ja poistin tuon muovisen rummunkin ympäriltä. Metallia ovat nuo mutkat. Mitäs nyt? Vai hampaat irvessä kaikki neljä isoa mutteria läpi, että kiristyykö?
Voikohan joku niistä olla vaikka halki, kai sekin on mahdollista?
Hankaloittaa hommia, koska selvää vuotoa ei näy, se on niin vähäistä kuitenkin. Ja toisaalta en näe kunnolla putkien alle.

[seppaant]

Kaiva koko suojakaivo pois niin saat enemmän työskentelytilaa ja näet paremmin.
Ja jos tulee remonttia niin työskentelytilan takia pitää se kuitenkin kaivaa pois.

Tee jokamiehen laboratoriotesti
Pyyhi sormella oletettua vuotokohtaa ja nuolaise kielenkärjellä sormea
Viinassa on kitkerä pistävä maku sen erottaa varmasti kondenssivedestä.

ATS

[OilToSoil]

Otin jo tuon suojakaivon pois, mutta tarttis kaivaa vielä enemmän maata pois, koska tuo on suunnilleen metrin syvyydessä maan alla... Ei siis helppo paikka, toki lapiota heiluttamalla tilaa tulee lisää.
Aivan kuin se kaivon yläosan teräsputken pääkin olisi ollut vinossa... Toki siitä en montaa senttiä vielä nähnyt ja aika jämäkästi taisi olla kiinni.

Eilen, kun ensimmäisen kerran tuota kaivoin, niin olin haistavinani viinan hajun siinä tummemmassa maaineksessa putken vieressä / alla. Tänään, kun sitä hiekkaa ei ollut niin paljoa, eikä varmaan ole yön aikana ehtinyt vuotaakkaan niin paljon, niin en saanut yhtä vahvaa hajua. Pitää koittaa saada maistettua vielä, jos ei liikaa hiekkaa tulisi samalla syötyä.
Tietysti jos laskisi puhdasta vettä liittimien päälle niin saisi pestyä suurimmat mujut pois.

Miten hampaat irvessä noita liittimiä uskaltaa kiristää? Jollain voimapihdeillä niin paljon kuin ranteesta lähtee?

[kotte]

Miten hampaat irvessä noita liittimiä uskaltaa kiristää? Jollain voimapihdeillä niin paljon kuin ranteesta lähtee?

Itsellä on aika saman näköisiä siellä, mistä putket tulevat sisälle ja tekevät sisällä 90 asteen mutkan. Olisiko noissa metallinen rengas, joka muokkautuu muoviputken ympärille ja kiristetään metallia vasten? Tai sitten noissa on halkaistu ja putken puolelta uritettu messinkinen kaksoikiila, joka tekee saman ja mahdollisesti lisäksi O-rengas? En nyt muista varmasti itsellä oli, eikä päältä välttämättä näe. Ei noita omasta mielestäni voi heräkästi kiristää rikki. Itse olen käyttänyt isohkoa (vääntöpituus 45cm) jakoavainta kiristyspuuhissa (lähinnä kääntääkseni mutkia muutellessani asennuksia).

[jmaja]

Nyt viina pääsee haihtumaan eikä siis jää hiekkaan yhtä suuressa määrin. Ainakin Helan liittimet kiristetään pohjaan (tai lähes tukiholkilla).

https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/asennusohje_mp_kiristysliitin.pdf

[Kajakki]

Kaivoin lisää ja poistin tuon muovisen rummunkin ympäriltä. Metallia ovat nuo mutkat. Mitäs nyt? Vai hampaat irvessä kaikki neljä isoa mutteria läpi, että kiristyykö?
Voikohan joku niistä olla vaikka halki, kai sekin on mahdollista?
Hankaloittaa hommia, koska selvää vuotoa ei näy, se on niin vähäistä kuitenkin. Ja toisaalta en näe kunnolla putkien alle.

Minulla oli samallainen liitin edessäni erään tuttavan lämmönjakohuoneessa. Sekin oli tlhkunut yli kolme vuotta ja kiristysmutteri oli aivan pohjalla. Olimme pompanneet ainakin  20 litraa nestettä kolmen vuoden aikana. No myö laskettiin paineet pois ja avattiin mutteri. Kaikki oli tehty oikein jatukihylsykin oli paikallaan. Vedin putken ulos kulmasta ja kiersin hamppua helmen etupuolelle Aimo kasan ja putkikittiä päälle. Sitten kiristys ja katso se piti. Ollut jo toista viikkoa kuiva. Jos tuossa liittimessä on vänkäystä sivuun ne vuotavat helposti.

[OilToSoil]

Pitäisköhän tässä ensin koittaa kiristellä noita, että liikkuuko mihinkään. En ainakaan itse taida käydä tai uskalla avata liitoksia.
Sitten pitäisi myös saada lisää painetta piiriin jossain vaiheessa. Kestäisikö piiri pari litraa ihan vettä? Vai laimeneeko viina heti liikaa, paljonko sitä nyt olikaan tuolla putkistossa?

[kotte]

Pitäisköhän tässä ensin koittaa kiristellä noita, että liikkuuko mihinkään. En ainakaan itse taida käydä tai uskalla avata liitoksia.
Sitten pitäisi myös saada lisää painetta piiriin jossain vaiheessa. Kestäisikö piiri pari litraa ihan vettä? Vai laimeneeko viina heti liikaa, paljonko sitä nyt olikaan tuolla putkistossa?

Kannattaa ainakin pitää vastaan isoilla tongeilla mutkasta samalla, kun vääntää mutteria toisella vääntimellä. Joku tuon tapainen ratkaisu, jonka Kajakki kuvasi, saattaa auttaa. Jos haluaa varman ratkaisun, niin eipä oikein muuta voi suositella, kuin purkauttaa liittimet kokonaan, eli irrottaa puristusrenkaat, tyhjentää vaakaputket ja pystyputketkin usean kymmenen sentin syyvyyteen ja korvata mutkat asiallisilla sähköhitsauskäyräosilla, joiden asennukseen hankkii ammattilaisen kunnollisine teholähde-ajastimineen, esivalmistelutyöstöterineen ja kokemuksineen siitä, miten työ tulee suorittaa, niin että lopputulos on onnistunut. Liitosten purkukin kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle, niin osaa arvioida putkistojen riittävyyden tarjolla oleville osavaihtoehdoille.

Maapiirissä/kaivolenkissä on kuitenkin satoja litroja, eli ei muutaman litran korvaaminen juuri mitään vaikuta. Saahan maaliuosta myös joko valmiiksi sekotettuna tai pari kertaa tujumpana kondensaattina kanisteritavarana, jota voi lorauttaa sopivasti mukaan, jos aikaisemmin on lisätty paljon vettä. Liuoksen pitoisuuden ja pakkaskeston voi mitata esim. refraktrometrillä (jollaisia on käytetty akkuhapon, pakkasnesteiden ym. pakkaskestävyyden mittaamiseen optisesti). Aika hyviäkin saa muutamalla kympillä autotarvikeliikkeistä.

[seppaant]

Pitäisköhän tässä ensin koittaa kiristellä noita, että liikkuuko mihinkään. En ainakaan itse taida käydä tai uskalla avata liitoksia.
Sitten pitäisi myös saada lisää painetta piiriin jossain vaiheessa. Kestäisikö piiri pari litraa ihan vettä? Vai laimeneeko viina heti liikaa, paljonko sitä nyt olikaan tuolla putkistossa?

Jollei usko omiin kykyihinsä, niin kannattaa ottaa kaveriksi joku jolla on kokemusta ko. töistä.

Ennen kiristyksiä pitää kaivaa mutkat näkyviin ja vielä itse putkea vähintään kymmenkunta cm näkyviin.
Sitten peset vedellä mutkat ja kaikki saumat mahdollisimman puhtaiksi sekä kuivaat täysin kuiviksi.
Seuraavaksi joko silmämääräisesti tai "jokamiehen labratestillä" etsit vuotokohdan (kohdat)

ATS

[OilToSoil]

Jollei usko omiin kykyihinsä, niin kannattaa ottaa kaveriksi joku jolla on kokemusta ko. töistä.

Ennen kiristyksiä pitää kaivaa mutkat näkyviin ja vielä itse putkea vähintään kymmenkunta cm näkyviin.
Sitten peset vedellä mutkat ja kaikki saumat mahdollisimman puhtaiksi sekä kuivaat täysin kuiviksi.
Seuraavaksi joko silmämääräisesti tai "jokamiehen labratestillä" etsit vuotokohdan (kohdat)

ATS

Tai sitten reklamoin asennusliikkeelle taas. Jos tuo ei ole ikinä pitänyt paineita, niin ymmärtääkseni vastuu on edelleen siellä päässä?

[seppaant]

Onko putkenmutkat jo kokonaan näkyissä ja puhdistettu?
Onko vuotokohtaa löytynyt?

ATS

[OilToSoil]

Onko putkenmutkat jo kokonaan näkyissä ja puhdistettu?
Onko vuotokohtaa löytynyt?

ATS

Ei oo ehtinyt... Meinasin viikonloppuna hiukan puuhastella. Se vuoto on joku niistä neljästä mutterista ja meinasin kokeilla jokaista niistä, että liikkuuko kireämmälle. Toki tarkoitus oli ensin huuhtaista vedellä hiekat ja mujut pois päältä ja tutkia sen, mitä tutkittavissa on.

Se on jännää, että paine on toistaiseksi tasaantunut keruussa siten, että koneen lepotilassa ollaan siinä 0,99 bar maissa ja koneen käydessä 0,87 bar. Eli vuoto on kaiketi niin pieni, ettei paljon edes vuoda? Jos tuonne lykkäisi taas enemmän painetta, niin vuotaisi enemmän ja vuotokohtakin löytyisi helpommin?

Meinasin, että jos löydän sopivan pumpun, niin laittaisin keruuseen pari litraa ihan vettä. Ei varmaan laimene liikaa, jos siellä on yli 400 l nestettä putkessa.

[Lappanen]

Saat lykättyä vettä myös suoraan vesihanasta, kun hommaat letkun ja sovitteet päihin että saat letkun toisen pään hanaan ja toisen täyttöryhmän jompaan kumpaan haaraan jossa on se sulku. Oletuksena, että hanasta tulee suurempi paine kuin mitä sinne keruuseen meinaat lykätä. Täytä letku ensin vedellä kokonaan niin ei pääse ilmaa mukaan. Sitten letku täyttöryhmään, hana täysin auki ja täyttöryhmän hanalla säätämällä nostat paineen haluttuun arvoon.

[OilToSoil]

Saat lykättyä vettä myös suoraan vesihanasta, kun hommaat letkun ja sovitteet päihin että saat letkun toisen pään hanaan ja toisen täyttöryhmän jompaan kumpaan haaraan jossa on se sulku. Oletuksena, että hanasta tulee suurempi paine kuin mitä sinne keruuseen meinaat lykätä. Täytä letku ensin vedellä kokonaan niin ei pääse ilmaa mukaan. Sitten letku täyttöryhmään, hana täysin auki ja täyttöryhmän hanalla säätämällä nostat paineen haluttuun arvoon.

Totta joo, tuosta tekniikasta taisit jossain mainitakin, näin ainakin muistelen.

Nyt kyselen tyhmiä: Minkälainen sovite hanan päähän sopii? Toki tämä nyt selviää, kun menen rautakauppaan kyselemään, mutta näin ennakkoon jo mietin. Poresuutin pois ja jotain tilalle?
Ja vielä toinen: Jos tällä tavoin täyttää (tai vaikka ulkoisella pumpulla), joka menee vain yhteen haaraan täyttöryhmässä, niin kumpaa venttiiliä pitää avata, eli mihin suuntaan paine kuuluu laittaa? Vai onko sillä mitään väliä, kaivon suuntaan vai koneen suuntaan?

Meinasin, että jos laittaisi ihan reilusti jotain 2 baria painetta, sitten kun siinä vaiheessa joskus olen.

[seppaant]

Meinasin, että jos laittaisi ihan reilusti jotain 2 baria painetta, sitten kun siinä vaiheessa joskus olen.

Mikä on varoventtiilin avautumispaine?

ATS

[OilToSoil]

Mikä on varoventtiilin avautumispaine?

ATS

Muistaakseni 3 bar. Vuosia sitten piiriin laitettiin 2,5 baria, joten ei se ainakaan alle tuota lukemaa ole.

Saankin ns. rykipumpun lainaan, joten pääsen pumppaamaan sillä lisää painetta piiriin.

Edit: Eipä tuo paljon laimene, jos sinne piiriin lisää pelkkää vettä vaikka viisi litraakin (ei tietoa tarkasta litramäärästä):

Neste yhteensä: 460 l
Viina 138 l (30,00 %)
Vesi 322 l (70,00 %)
      
Jos lisätään vettä 5 l      
      
Neste yhteensä: 465 l
Viina 138 l (29,68 %)
Vesi 327 l (70,32 %)

[Lappanen]

Totta joo, tuosta tekniikasta taisit jossain mainitakin, näin ainakin muistelen.

Nyt kyselen tyhmiä: Minkälainen sovite hanan päähän sopii? Toki tämä nyt selviää, kun menen rautakauppaan kyselemään, mutta näin ennakkoon jo mietin. Poresuutin pois ja jotain tilalle?
Ja vielä toinen: Jos tällä tavoin täyttää (tai vaikka ulkoisella pumpulla), joka menee vain yhteen haaraan täyttöryhmässä, niin kumpaa venttiiliä pitää avata, eli mihin suuntaan paine kuuluu laittaa? Vai onko sillä mitään väliä, kaivon suuntaan vai koneen suuntaan?

Meinasin, että jos laittaisi ihan reilusti jotain 2 baria painetta, sitten kun siinä vaiheessa joskus olen.

En tiedä onko eri koon letkuille suoraan sopivia liittimiä hanoihin, barmaan paras rautakaupasta kysyä. Ota vaikka hanan päästä se kierreosa mukaan niin voi verrata jos eri kierteisiä (ei varmaan oo kun yhtä kierrettä?). Sama homma täyttöryhmän kanssa, ota korkki mukaan, muistaakseni siihen haaraan meni 3/4" ulkokierre ja väliin kumitiiviste ja letkun mukaan se nippa siihen.

Ei ole väliä kumpaan haaraan laittaa, ne menee samaan linjaan eikä ole takaiskuja niiden välillä.

[OilToSoil]

En tiedä onko eri koon letkuille suoraan sopivia liittimiä hanoihin, barmaan paras rautakaupasta kysyä. Ota vaikka hanan päästä se kierreosa mukaan niin voi verrata jos eri kierteisiä (ei varmaan oo kun yhtä kierrettä?). Sama homma täyttöryhmän kanssa, ota korkki mukaan, muistaakseni siihen haaraan meni 3/4" ulkokierre ja väliin kumitiiviste ja letkun mukaan se nippa siihen.

Ei ole väliä kumpaan haaraan laittaa, ne menee samaan linjaan eikä ole takaiskuja niiden välillä.

Vielä kyselen nimimerkillä "ekaa kertaa täyttämässä", että eikös siinä riitä, että avaa toisen sulun, kun alkaa laittamaan vettä kiertoon? Ja pitääkö automaatti-ilmain olla mieluummin täytön aikana koko ajan auki?

[Lappanen]

Vielä kyselen nimimerkillä "ekaa kertaa täyttämässä", että eikös siinä riitä, että avaa toisen sulun, kun alkaa laittamaan vettä kiertoon? Ja pitääkö automaatti-ilmain olla mieluummin täytön aikana koko ajan auki?

Jos vaan vettä lisäät yhdellä letkulla, niin vain se sulku auki siitä täyttöhaarasta mitä kautta sitä vettä aikoo lisätä. Automaatti-ilmain kannattaa olla auki ja kai tuota kannattaa jonkun aikaa (tunti-pari?) pyörittää keruupumppu täysillä ilmain edelleen auki jotta ilma varmasti poistuu jos sitä siellä vielä on. Lopuksi tuo automaatti-ilmain sululla kiinni.