Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: OilToSoil - 29.09.21 - klo:19:45
-
Tätä asiaa olen tutkinut vanhoista viesteistä, mutta pakko vielä kysyä. En saa kaikesta tolkkua.
Paisuntasäiliöt ja esipaine, miten se pitää olla.
Kaksi tapausta itselläni, maapiiri ja lämmityspiiri.
Maapiiriin laitettiin paisarin vaihdon yhteydessä 0,9 esipaine ja piiriin vähän alle 1,5 baria, 1,4jotain. Nyt kun on muutama kuukausi kulunut, niin paine on laskenut piirissä n. 1,1 bariin. Mittasin juuri paisarin vastapaineen ja sekin näytti 1,1 bar. Mistä tämä kertoo vai kaikki ok?
Maalämpöpumpun sisäinen mittari näyttää aina vähän alempaa lukemaa kuin ulkoinen mittari, 1,03 bar tällä hetkellä. Koneen käydessä maalämpöpumpun näyttämä lukema tippuu 0,9 bariin. Tästä johtuen mietin, että pitääkö esipainetta jotenkin säätää?
Tosin tätä maapiirin painetta seuraan toistaiseksi muutenkin varmaan talven yli, että pitääkö se edelleenkään paineita vai vielä tippuu.
Toinen on tuo lämmityspiiri. Siinä on ollut sitä ongelmaa, että paine vaihtelee aika paljon piirissä, jos verrataan kesää ja talvea, jolloin menee verkkoon lämpimämpää vettä. Eli jos kesällä laitan 1,0 baria piiriin, niin talvella se ruikkii ylimääräiset pois varoventtiilin kautta.
Johtuuko esipaineesta vai onko liian pieni paisari?
Äsken katsoin, että piirissä on 0,7 bar ja paisarin alta sain lukeman 0,6 bar.
Jos paine heittelee paljonkin eri lämpöjen mukaan, niin onko paisarissa liikaa esipainetta vai liian vähän? Mitä kannattaisi tehdä? Voiko saada oikeita paineita järjestelmään laskematta kaikkia vesiä pihalle?
18 l paisari kyseessä ja järjestelmässä on pattereita sekä lattialämmitystä sekaisin sekä 400 l puskuri.
-
Kalvohan liikkuu vapaasti, kunnes osuu jompaan kumpaan päätyyn. Siis paine kalvon molemmin puolin on sama. Tämä on normaalia.
Esipaine tarkoittaa painetta silloin, kun paisarissa ei ole lainkaan nestettä. Esipaine pitää olla hiukan alempi kuin alin käyttöpaine. Esipaine vaikuttaa efektiiviseen tilavuuteen.
1 bar esipaineella absoluuttinen paine on 2 bar tyhjällä säiliöllä ja säiliön täyttäminen puoliksi vedellä nostaa absoluuttisen paineen tuplaksi eli 4 bar, joka 3 bar suhteellista.
Ilman esipainetta säiliö olisi jo puolillaan, kun suhteellinen paine olisi 1 bar. Siis efektiivinen tilavuus olisi vain puolet edellisestä. 3 bar suhteellista tilanteessa säiliöstä olisi jo 3/4 täynnä vettä eli vain 1/4 säiliöllistä nosti paineen 1->3 bar suhteellista.
-
Kalvohan liikkuu vapaasti, kunnes osuu jompaan kumpaan päätyyn. Siis paine kalvon molemmin puolin on sama. Tämä on normaalia.
Esipaine tarkoittaa painetta silloin, kun paisarissa ei ole lainkaan nestettä. Esipaine pitää olla hiukan alempi kuin alin käyttöpaine. Esipaine vaikuttaa efektiiviseen tilavuuteen.
1 bar esipaineella absoluuttinen paine on 2 bar tyhjällä säiliöllä ja säiliön täyttäminen puoliksi vedellä nostaa absoluuttisen paineen tuplaksi eli 4 bar, joka 3 bar suhteellista.
Ilman esipainetta säiliö olisi jo puolillaan, kun suhteellinen paine olisi 1 bar. Siis efektiivinen tilavuus olisi vain puolet edellisestä. 3 bar suhteellista tilanteessa säiliöstä olisi jo 3/4 täynnä vettä eli vain 1/4 säiliöllistä nosti paineen 1->3 bar suhteellista.
Niin, eli siis kun piiri on paineistettu, niin kalvon molemmilla puolilla on sama paine ja ei voida enää tietää siinä vaiheessa paljonko esipaine on? Näinhän se taitaa mennä. Laitoin eilen hiukan lisää painetta lämmityspiiriin ja saman verran kasvoi paisaristakin mitattu paine ja näytti suht samaa lukua.
Sitten huomasin, että jopa yhden lämmitysjakson aikana lämmityspiirin paine nousi hiukan ja kun olin aluksi laittanut painetta 0,95 bar niin lämmityksen jälkeen oltiin vähän yli 1,10 bar. Sitten kun mennään talvea kohti ja menovesi on kuumempaa, niin ollaan lähellä tai yli 1,5 bar.
Eli voinko olettaa, että esipaine tässä paisarissa on liian iso? Kokeilenko alentaa esipainetta x verran ja katson, loppuuko tuo paineen vaeltaminen?
En nyt oikein saanut noista suhteellisista paineista kiinni, mutta kiitokset selvityksestä kuitenkin! :)
-
Mitä korkeampi esipaine, sitä vähemmän paine muuttuu lämpötilamuutoksissa. Yläraja tulee sitten vain kerralla vastaan siinä, kun esipainetta on liikaa eli kalvo on astiaa vasten. Sitten paine järjestelmässä romahtaa.
-
Olen joskus tehnyt oheisen sepustuksen paisunta-astian toiminnasta.
ATS
-
Olen joskus tehnyt oheisen sepustuksen paisunta-astian toiminnasta.
ATS
Kiitos tästäkin kuvasta, joskus olen tuotakin tainnut lueskella.
Mutta jankkaan vieläkin ja tartun ehkä tuon kuvan kompensointikyky kohtaan.
Sitä kun lukee, niin ensin tulee mieleen, että laskenpa esipainetta alas, jolloin paisari kompensoi paremmin eri lämpöisen veden aiheuttamaa paineenvaihtelua. Mutta ei se niin taida mennä, vaan kuten jmaja jo totesi, painetta lisää ja huojunta jää pois?
-
Kalvo pitänee saada keskelle säiliötä kun molemmilla puolilla "normaali" lämpötila/paine, silloin eniten paisuntavaraa molempiin suuntiin pakkasilla ja kesäkeleillä?
-
Mitä korkeampi esipaine, sitä vähemmän paine muuttuu lämpötilamuutoksissa. Yläraja tulee sitten vain kerralla vastaan siinä, kun esipainetta on liikaa eli kalvo on astiaa vasten. Sitten paine järjestelmässä romahtaa.
Itse ymmärrän asian seuraavasti: Esipaine pitäisi aina valita nestepuolen suunnitellun paineen vaihteluvälin mukaan. Jos esipaine on asetettu suuremmaksi, mihin nestepuolen paine voi jossakin tilanteessa laskea, kaasu painaa kalvon vasten säiliön seinää niin, että paisuntasäiliöön ei jää yhtään nestettä ja tuon seurauksena vähäinenkin nestemäärän pienentyminen esimerkiksi jäähtymisen seurauksena romauttaa nestepuolen paineen täysin (järjestelmään muodostuu kuplia). Toisaalta esipainetta ei kannattaisi asettaa tätä rajaa kovin paljon pienemmäksikään, koska mitä suurempi määrä paisuntasäiliössä on kaasun osuus tasapainotilanteessa (silloin, kun siis paineet ovat kalvon molemmin puolin samat), sitä enemmän säiliö pystyy puskuroimaan muuttuvaa järjestelmän nestetilavuuden määrää. Puskurointi sinällään toimii, vaikka esipaine olisi alun alkaen ollut vain hiukan ympäristön ilmakehän painetta suurempi (ilmakehää pienempi painehan tyhjentäisi kaasutilan kokonaan, eli ilmatila täytyy joka tapauksessa aluksi puhaltaa maksikokoonsa ilmapallon lailla, mutta tämä ei vielä edellytä ilmakehän painetta suurempaa esipainetta). Tällöin kaasutila kuitenkin puristuu niin voimakkaasti kasaan nestejärjestelmän täyttämisen jälkeen, että puskurointikyky nestetilavuuden muutoksille jää selvästi heikommaksi kuin mahdollisimman suurella, mutta ei liian suurella esipaineella (ja tätä suurempikin esipaine vielä toimisi, jos huolehditaan, ettei nestepuolen paine pääse milloinkaan asetettua esipainetta alemmaksi, lisäämällä tavittaessa nestettä).
Kinkkisiä tapauksia ovat sitten kalvopaisunta-astian kaasutilan vuodot (venttilistä, kalvon reijistä tai muualta), jolloin säiliö kannattaa tyypillisesti uusia.
-
Tavoitteena on että kumikalvo on n. keskellä paisunta-astiaa.
Tällöin paisunta joustaa tasapuolisesti kumpaankin suuntaan
Olen käyttänyt seuraavaa menetelmää:
1) Pysäytä kiertovesipumppu
2) Mittaa sekä verkoston että paisunta-astian paineet.
3) Päästä verkosto paineettomaksi laskemalla vettä pois esim. varoventtiilistä
4) Mittaa verkoston ja paisunta-astian paineet. Paisunta-astian paine on tämänhetkinen esipaine.
5) Säädä paisunta-astian paineeksi 0,2 bar jotta kumikalvo on tiukasti astian seinämillä (normaali yksikerroksinen talo). Useampikerroksisessa talossa 0,1 bar lisää jokaista verkoston korkeusmetriä kohden.
6) Lisäämällä vettä nosta verkoston paine 1,0 bar:iin
7) Tarkasta paisunta-astian paine että on sama kuin verkoston paine.
8 ) Käynnistä kiertovesipumppu.
Nyt kumikalvo on n. keskellä paisunta-astiaa ja se joustaa tasapuolisesti kumpaankin suuntaan.
Paisunta-astia toimii painealueella 0,2 -> varoventtiilin avautumispaine.
ATS
-
Ok, tuolla tavoin voisin sitten tehdä. Ainut vain, että epäilen hiukan varoventtiilin toimivuutta seitsemän vuoden jälkeen, että jos sitä ruuvailen edes takas, niin jääkö se mahdollisesti liruttamaan...
Eikö nuo ole aika vikaherkkiä vekottimia? Tämä haiskahtaa juuri sellaiselta, mikä kannattaa tehdä pe iltana viikonloppua vasten. :D
Ja miten se oli tuon paisarin koon kanssa, voiko tätä paineiden heilumista säätämällä ikinä saada toimimaan ok? Kun siis paisari on 18 l ja järjestelmässä on 400 l puskuri sekä lattialämmitysverkko ja patteriverkko.
En muista lattialämmityksen pituutta, mutta kaipa siellä jokunen litra kiertää sielläkin.... Lämpötilat joita lämmitykseen menee on varmaan kesän n. 29 asteesta maksimissaan paukkupakkasien 55 asteeseen, jos lauhduttimen menolämmön mukaan katsotaan. Heiluri on siis suuri.
Kesällä lämmitän sen takia, että kylppärin lattia pysyy lämpimänä ja talvella tuo n. 55 astetta saattaa toteutua, kun vastukset hörähtävät kehiin ja saadaan paluuvesi säädetyn arvon lämpöiseksi.
-
Oheisessa kuvassa on esitetty 400+100 =500 litran veden lämpölajeneminen.
Lämpötilan noustessa 30 -> 55 C kasvaa veden tilavuus 4,6 litraa.
Jos 18 litran paisunta-astiassa on kalvo keskellä astiaa 30 C lämpötilassa, nousee paine 3 bar:iin lämpötilan noustessa 55 C:een
Ei hyvä taitaa varo toimia jo aiemmin
Pitää laskea parempi esipaine.
Paljonko on systeemin lämpötila tällä hetkellä?
Olihan talo yksikerroksinen?
ATS
-
Talo on kahdessa kerroksessa.
Mitä systeemin lämpötilaa tarkoitat? Just oli kone hurisemassa ja pyynti oli 31,5 astetta. Konehan on siis paluuvesiohjattu, eli 31,5 on suoran lämmityspiirin paluun lämpötila. Olen laittanut anturin piirin 1 paluuputkeen.
Lauhduttimen meno oli tällä hetkellä 38 ja paluu 32,8. Ehkä se meno tuosta nousee syklin aika 40 asteeseen tai jotain.
Katsoin vielä sen, että lämmityspiirin 1 ohjelämpötila (paluu) +20 asteessa on 24,8 astetta. Siis sama, joka on tällä hetkellä 31,5. Pitääkö tuota 24,8 astetta pitää jopa järjestelmän alimpana lämpötilana? Tai oikeastihan kone lähtee käyntiin, kun tuo alitetaan yhdellä asteella, eli 23,8...
Lisäksi systemissä on shuntattuna lattialämmitys, mutta se nyt ei tässä vaikuttane?
Saitko tolkkua?
-
Mitä systeemin lämpötilaa tarkoitat?
Lämmönjakopiirin tilavuuspainotettua keskilämpötilaa.
Itse asiassa riittävän tarkka tieto on jos saisi varaajan keskilämpötilan. Todennäköisesti tuo 30 C on hyvä arvo.
Talo on kahdessa kerroksessa.
Kuinka monta metriä on lämmönjaon korkein kohta paisunta-astian yläpuolella?
ATS
-
Piti ihan käydä mittaamassa, korkeusero on 1,60 m paisarin keskikohdasta yläkerran jakotukin yläosaan.
En ole satavarma tilavuuspainotetusta ka:sta, mutta jos haet sellaista arvoa joka olisi varaajan keskiosassa lämmityskauden aikana keskiarvoisesti, niin täytyy sen mielestäni olla enemmän. Mitäs jos käyttää 35 astetta? Ajattelen niin, että tuo alin 24,8 + suunnilleen ylin paluulämpö 45 ja näistä keskiarvo, niin päästään itse asiassa aika lähelle 35 astetta, ka on 34,9. :)
-
Unohtui yksi kysymys:
Mikä on varoventtiilin avautumispaine?
ATS
-
Se on 1,5 bar.
-
Tavoitteena on että kumikalvo on n. keskellä paisunta-astiaa.
Tällöin paisunta joustaa tasapuolisesti kumpaankin suuntaan
Voihan tuon ottaa tavoitteeksi, jos uskoo kalvon kestävän noin parhaiten mahdollisimman kurttuisena, mutta mitä suurempi on veden osuus ja mitä pienempi ilman, sitä vähemmän tuo yleisesti ottaen joustaa suuntaan jos toiseenkin. Ilmatilahan on eräänlainen progressiivinen jousi, joka noudattaa suuunnilleen lakia pV = nRT (R on luonnonvakio ja n on verrannollinen kaasun molekyylien lukumäärään kalvon kaasupuolella), T on absoluuttinen lämpötila) eli ratkaistaessa V:n suhteen V = nRT / p (onnistuu aina, koska p ei voi olla 0). Jos tuon derivoi p:n suhteen, tulee dV/dp = -nR / p2 . Tuo on ihan symmetrinen sen suhteen, lisätäänkö painetta vai vähennetäänkö sitä, mutta paineen korottaminen kiristää "jousta" huomattavan jyrkästi. Tuosta myös näkee, että kaasun määrän lisääminen lisää suoraa tilavuuden puskurointikykyä ja ihan symmetrisesti kumpaankiin suuntaan, ellei mennä kovin kauas tavoitealueelta. Mutta tuo siis periaatteessa riippuu vain järjestelmän paineesta. Ja mitä kovempi on järjestelmän paine, sitä suuremmaksi n voidaan asettaa ja kannattaakin asettaa, jotta paisuntasäiliö toimii mahdollisimman hyvin. Tuon paineen vaikutuksen voi ajatella niin, että tietty paineen suhteellinen muutos aiheuttaa tietyn puskurointitilavuuden muutoksen tietyllä järjestelmäkokoonpanolla.
-
Laskeskelin tuota paisunta-astiaa.
Jos n. 35 C lämpötilassa asettaa esipaineeksi 0,5 bar ja verkoston paineeksi 0,8 bar, saavuttaa verkoston paine 55 C lämpötilassaa varoventtiilin avautumispaineen, 1,5 bar.
Paisunta-astia toimii verkoston paineen vaihdellessa 0,5 - 1,5 bar
Takuuta laskelmalle ei anneta :)
ATS
-
Kiitoksia kovasti! On se hienoa, kun jaksat näitä laskea!
Nythän on perjantai-ilta ja kaikki huoltoliikkeet kiinni maanantaihin asti, niin voin hyvin mennä leikkimään putkimiestä! :D
No ei oikeasti, ainut mikä epäilyttää, kuten sanoin, on tuo varoventtiili. Että jos tyhjennän sen kautta paineet pois, niin jääkö valuttamaan.
Mutta pitää tuo jossain vaiheessa tehdä.
Onko muuten niin, että jos haluaisin, että paineet ei huoju lähes lainkaan, niin pitäisi olla isompi paisari ylipäätään? Minkä kokoinen vaadittaisiin tähän n. 500 l järjestelmään? Onko se nyrkkisääntö, että 10 - 20 % järjestelmän tilavuudesta?
-
Onko muuten niin, että jos haluaisin, että paineet ei huoju lähes lainkaan, niin pitäisi olla isompi paisari ylipäätään? Minkä kokoinen vaadittaisiin tähän n. 500 l järjestelmään? Onko se nyrkkisääntö, että 10 - 20 % järjestelmän tilavuudesta?
Isompi paisari ilman muuta auttaa vähentämään huojuntaa, mutta 10% ... 20% on ehdottomasti liioittelua. Joki 3% ... 5% voisi olla järkevä haarukka tuollaisella lämpötilakäytöksellä kuin omassa järjestelmässäni. Saisit kyllä nykyisestäkin aivan riittävän paisuntatilan, jos toimisit seuraavasti paisuntatilan maksimoimiseksi:
1) Laske järjestelmän paine ulkoilman paineeseen varoventtliilistä. Jos pelkäät, että jää vuotamaan, laskee välillä lisää vettä ja huuhtele, kunnes rupeaa pitämään.
2) Selvitä, mikä on pienin vesipuolen paine, jolla järjestelmä toimii ja laite esipaineeksi hiukan tuon alle oleva lukema (esim. 0,1 ... 0,2 baria alempi). Periaatteessa minimipaine on bareina painesäiliön pohjan ja lämmitysverkon korkeimman kohdan absoluuttinen korkeusero kymmeninä metreinä ilmaistuna.
Sitten vain täytät verkoston tuohon vesiverkoston minimipaineeseen, jos on kesätilanne, eli verkosto on mahdollisimman viileä. Talvella täytyisi laittaa hiukan enemmän painetta, mutta voihan vettä sitten lisätä ensi keväänä (olettaen, ettei mikään vuoda), jos meinaa pudota liian alas.
Mitä lähemmäksi esipaine asetetaan minimaalista toimivaa vesipuolen painetta, sitä vähemmän vesiverkoston paine heittelee veden lämpötilan vaihdellessa. Jos vettä on 500 litraa, luokkaa 15 litran painesäiliö kyllä sisältää riittävän paisuntatilan, kunhan esipaine nostetaan riittävän korkeaksi, muttei liian korkeaksi (jolloin jousto loppuu kokonaan järjestelmän vesipuolen paineen pudotettassa lähelle minimaalista sallittavaa painetasoa eli asetettua esipainetta, jos on toimittu äärimmilleen, kuten edellä). Luokkaa 500 litran verkoston vesilavuus heittelee em. lukujen valossa luokkaa 5 litraa. Tuollaisen 15 ilmatilavuuden paisuntasäiliön absoluuttinen paine nousee luokkaa 50%, kun sinne työntyy 5 litraa vettä, kun lämmitysverkon lämpötila nousee ja esipaine on säädetty em. perusteella. Jos paine esimerkiksi oli aluksi 0,5 bar (absoluuttinen paine 1,5 bar), se nousee 1,25 bariin (absoluuttinen paine 2,25 bar = 150% * 1,5 bar), kun tuo viisi litraa tunkee säiliöön. Nuo Seppaantien hiukan korkeammat vesipuolen paineet toki ovat perusteltuja, jos halutaan suurempi varmuus, jottei aleta kolkutella rajaa, mihin nykyinen säiliö ei enää taivu alaspäin tilavuuden salliman suhteellisen paisuntatilan perusteella. Toisaalta, mitä enemmän on minimin ylittävää vesipainetta, sitä herkemmin varoventtiili avautuu ja jos järjestelmää seurataan tarkasti, joustovaraa saisi lisää, jos esipainetta voisi hiukankaan hilata ylemmäs (eli toistan taas, että vesipuolen painetta ei saisi koskaan päästää pienemmäksi kuin asettu esipaine; paisuntasäiliötilan mahdollinen lämpötilan nousu kaiken lisäksi vaatisi luokkaa 1% varmuuslisäkertoimen per kolmen asteen lämpötilan nousu säiliön ilmapuolella).
-
Ehkä se paisarin pohjan alin kohta on yläkerran jakotukista 1,7 m päässä ja tarkoittaisi siis esipainetta 0,17 bar miinus 0,1 eli 0,07? Enkä ehkä aivan saanut joka kohdasta kiinni tuosta...
Taidan nyt lähteä liikenteeseen tuolla seppaantin laskelmalla ja katsoa miten pelittää.
Paisarin kyljessähän lukee, että esipaine olisi tehtaalta tullessa 0,5 bar, mutta siihen on jossain vaiheessa lisätty hiukan painetta. Joten lienee kuitenkin tarve selvittää paljonko se oikeasti on ja asettaa uusi esipaine.
Enkö muuten voi laskea järjestelmän paineettomaksi vaikka puskurin alaosastakin? Vai tuleekohan ilmaongelmia tms. tämän jälkeen?
Ja mites tuo maapiiri sitten, jos siinä paineenlasku jatkuu talvellakin. Esipaine on 0,9 ja nyt kun kone on käynnissä, niin koneen näytöltä katsottuna paine on enää 0,88 ja varmasti tulee talvella tuosta laskemaan... Toki piirissä oleva manuaalinen mittari näyttää edelleen vähän yli 1 baria. Mutta siis jos esipaine ylittää piirin paineen, niin mitä käy?
-
Miksi paineet pitää laskea pois, eikö sinulla ole tuota pikaliitintä mikä melkein kaikilla on noissa paisunta-astian liittimissä?
https://flamcogroup.com/fi/catalog/paisuntajarjestelmat/tarvikkeita-paisunta-astioille/flexcon-seinakiinnike-ja-asennuskonsolit/flexconsole-plus-s-20/groups/g+c+p+a+view
-
2) Selvitä, mikä on pienin vesipuolen paine, jolla järjestelmä toimii ja laite esipaineeksi hiukan tuon alle oleva lukema (esim. 0,1 ... 0,2 baria alempi). Periaatteessa minimipaine on bareina painesäiliön pohjan ja lämmitysverkon korkeimman kohdan absoluuttinen korkeusero kymmeninä metreinä ilmaistuna.
Sitten vain täytät verkoston tuohon vesiverkoston minimipaineeseen, jos on kesätilanne, eli verkosto on mahdollisimman viileä. Talvella täytyisi laittaa hiukan enemmän painetta, mutta voihan vettä sitten lisätä ensi keväänä (olettaen, ettei mikään vuoda), jos meinaa pudota liian alas.
Mitä lähemmäksi esipaine asetetaan minimaalista toimivaa vesipuolen painetta, sitä vähemmän vesiverkoston paine heittelee veden lämpötilan vaihdellessa. Jos vettä on 500 litraa, luokkaa 15 litran painesäiliö kyllä sisältää riittävän paisuntatilan, kunhan esipaine nostetaan riittävän korkeaksi, muttei liian korkeaksi (jolloin jousto loppuu kokonaan järjestelmän vesipuolen paineen pudotettassa lähelle minimaalista sallittavaa painetasoa eli asetettua esipainetta, jos on toimittu äärimmilleen, kuten edellä). Luokkaa 500 litran verkoston vesilavuus heittelee em. lukujen valossa luokkaa 5 litraa. Tuollaisen 15 ilmatilavuuden paisuntasäiliön absoluuttinen paine nousee luokkaa 50%, kun sinne työntyy 5 litraa vettä, kun lämmitysverkon lämpötila nousee ja esipaine on säädetty em. perusteella. Jos paine esimerkiksi oli aluksi 0,5 bar (absoluuttinen paine 1,5 bar), se nousee 1,25 bariin (absoluuttinen paine 2,25 bar = 150% * 1,5 bar), kun tuo viisi litraa tunkee säiliöön. Nuo Seppaantien hiukan korkeammat vesipuolen paineet toki ovat perusteltuja, jos halutaan suurempi varmuus, jottei aleta kolkutella rajaa, mihin nykyinen säiliö ei enää taivu alaspäin tilavuuden salliman suhteellisen paisuntatilan perusteella. Toisaalta, mitä enemmän on minimin ylittävää vesipainetta, sitä herkemmin varoventtiili avautuu ja jos järjestelmää seurataan tarkasti, joustovaraa saisi lisää, jos esipainetta voisi hiukankaan hilata ylemmäs (eli toistan taas, että vesipuolen painetta ei saisi koskaan päästää pienemmäksi kuin asettu esipaine; paisuntasäiliötilan mahdollinen lämpötilan nousu kaiken lisäksi vaatisi luokkaa 1% varmuuslisäkertoimen per kolmen asteen lämpötilan nousu säiliön ilmapuolella).
Ehkä se paisarin pohjan alin kohta on yläkerran jakotukista 1,7 m päässä ja tarkoittaisi siis esipainetta 0,17 bar miinus 0,1 eli 0,07? Enkä ehkä aivan saanut joka kohdasta kiinni tuosta...
Ei se nyt ihan näin mene mutta tuosta ylläolevasta ei ota p*rukaan selvää.
Isompi paisunta-astia vähentää paineen vaihteluväliä.
Mikä olisi mielestäsi sopiva paineen vaihteluväli kesä/talvi?
Keruupiirin esipaine vaikuttaa tarpeettoman suurelta
- Paljonko on keruupiirin tavoitepaine?
- Minkä kokoinen on paisunta-astia?
- Kaivo vai vaakakeruu
- Kuinka monta metriä on keruuputkea?
- Putkikoko?
- Siniraitainen?
ATS
-
Ei se nyt ihan näin mene mutta tuosta ylläolevasta ei ota p*rukaan selvää.
Isompi paisunta-astia vähentää paineen vaihteluväliä.
Mikä olisi mielestäsi sopiva paineen vaihteluväli kesä/talvi?
Keruupiirin esipaine vaikuttaa tarpeettoman suurelta
- Paljonko on keruupiirin tavoitepaine?
- Minkä kokoinen on paisunta-astia?
- Kaivo vai vaakakeruu
- Kuinka monta metriä on keruuputkea?
- Putkikoko?
- Siniraitainen?
ATS
Minultako kysyit? Isompi paisuntasäiliö vähentää vaiheteluväliä ja jos pitäydytään tiettyyn paisuntasäiliöön, sitä pienempänä vaihteluväli pysyy, kun esipaine nostetaan niin korkeaksi kuin mahdollista seuraavalla reunaehdolla:
- Esipaine ei saa nousta esim. talviolosuhteissa (siis kun lämmitysveden lämpötila tai jokin muu ulkoinen lämmönlähde nostaa kalvopaisunta-astian kaasutilan lämpötilan) korkeammaksi kuin pienin paine, jolla lämmityskeirto toimii hyvin (ei kohise, mikään piiri ei kylmene, kaikki piirit on mahdollista ilmata ilmausyhteestä, eli noissa kohdin paine on suurempi kuin ympäristön paine).
Käytännössähän esipaine nousee lukemaan
( 1 + p ) * ( kaasutilan maksilämpötila oC + 273,15 ) / (kaasutilan lämpötila esipainetta asetettaessa oC + 273,15) - 1.
Tässä tapauksessa pitäisi varautua n. 25% esipaineen kasvuun mittarilta luettaessa (p on tässä tuo mittarilta luettu paine), siis ylipaineena ilmakehän paineeseen nähden (esipaine asetetaan esim. 20 oC lämpötilassa ja varaudutaan kaasutilan lämpötilan nousuun esim. lämpötilaa 55oC ja lähdetään esipaineesta 0,5 bar; mitä suurempi esipaine, sitä pienempi pelivara on tässä tarpeen ao. kaavan epälineaarisuudesta johtuen).
Minimi sallittu painehan tulee aika suoraan juuri korkeudesta, ja siitähän kirjoitin edellä (veden täytyy nousta verkoston korkeimmalle tasolle). Periaatteessa jokin 0,1 barin tämä minimin päälle riittää. On huomattava kuitenkin, että paisunta-astian kytkentä vaikuttaa myös. Em. arvaus riittää varmasti, jos paisunta-astia on kytketty ennen kiertopumppua niin, että kiertopumpun paine summautuu menevässä linjassa paisunta-astian (vesipuolen) paineeseen ja paluulinjassakin tulee painehäviötä verkoston korkeimmalta kohdalta paisuntasäiliöön (tyypillisellä säiliön sijannilla). Jos taas on kytketty lähtöpuolelle, kytkennästä seuraa lähinnä erilaisia ja välillä hyvinkin yllättäviä ongelmia ja esipainetta täytyisi nostaa entisestään noiden seurausten vaimentamiseksi.
Seurailin muuten eilen kaukolämmön toimintaa, kun lähistöllä oli priimääripuolen runkoputkiston suuri vuoto ja korjaus meneillään, seurauksena primääripiirin paluuputken ylipaine oli 0 (siis paluuputken painemittari näytti tuota). Tulopuolella toki syöttöpumput tuottivat usean barin ylipaineen. Ei tuolla ollut mitään vaikutusta lämmönvaihtimien ja säätimien toimintaan. Tuollainen tilanne ei kuitenkaan ole hyvä rakennuksen lämmitysverkossa, koska piirejä ei ole mahdollista ilmata (mahdollisista) ilmausventtiileistä noin vähäisen paineen valllitessa. Moni lattialämmitysverkosto voisi toimia hyvinkin matalalla verkostopaineella (osassa verkostoa jopa ilmakehän painetta alemmassa paineessa), kunhan järjestelmä on aikanaan ilmattu perusteellisesti ja on ehdottoman tiivis kaikkialta. Huoltotoimenpiteiden jälkeen tuota on kuitenkin mahdotonta ilmata muuten kuin koneellisella alipaineilmauslaitteella, ellei verkoston painetta ensin nosteta edellä viitattuun minimipaineeseen.
-
Kirjoitetaan nyt vielä yksi melkein itsestäänselvyys, joka on syytä pitää mielessä, kun asiaa pohtii:
Kalvopaisuntasäiliön tilavuus on vakio ja se jakaantuu lämmitysverkoston veden ja ponnekaasun kesken. Kaasu joustaa, vesi ei jousta. Mitä suurempi on kaasun osuus tietyssä paineessa säiliössä, sitä vähemmän on vettä ja vain kaasu joustaa. Kannattaa siis yleensä lisätä niin paljon kaasua kuin mahdollista, kun toivoo joustoa veden lämpölaajenemiselle mahdollisimman vähäisellä painemuutoksella. Kaasua ei kuitenkaan pidä lisätä yli rajan, jossa 100% kaasusisällön paine nousee joissakin tilanteissa suuremmaksi kuin lämmitysverkoston paine, koska silloin vettä ei pääse tunkeutumaan lainkaan paisuntasäiliön nestepuolelle, jos verkoston paine on kaasun painetta pienempi, mutta periaatteessa silti riittävä.
-
Miksi paineet pitää laskea pois, eikö sinulla ole tuota pikaliitintä mikä melkein kaikilla on noissa paisunta-astian liittimissä?
https://flamcogroup.com/fi/catalog/paisuntajarjestelmat/tarvikkeita-paisunta-astioille/flexcon-seinakiinnike-ja-asennuskonsolit/flexconsole-plus-s-20/groups/g+c+p+a+view
Öö... nyt ei taas pysy perässä. Eikö ne paineet pidä laskea pois, jotta saadaan oikea esipaine?
Ja mitä tarkoitat tuolla pikaliittimellä? Mutta ei minulla juuri tuon merkkistä ole itselläni.
Vai siis saako tuolla pikaliittimellä koko paisarin nopeasti irti? Ei minulla tuollaista ole.
-
Ja maapiiristä tietoa:
- N. 230 m reikä kalliossa
- N. 9 m siirtymä pannuhuoneeseen
- Putkikoko on 40 mm, taisi olla ihan perus mustaa putkea
- Paisari on 18 l.
- En osaa sano tavoitepainetta. Sellainen paine, joka ei enää karkaa kaivosta. :) Varmaan jotain 1,5 bar.
Yleisesti ottaen ei minua haittaa, jos paine hieman seilaa eri vuodenaikojen välillä maapiirissä tai lämmityspiirissä. Tavoite on, että maapiirissä pysyisi paineet ja lämmityspiirin paineet pysyisivät hallinnassa siten, ettei se talvella kovilla pakkasilla ruikkisi yli vettä, jotta kesällä ei taas tarvitse lisätä vettä piiriin.
Maapiirissä paineet eivät muuten ole liiemmin heitelleetkään, paitsi kun kone käy lämmittämään, niin silloin paine laskee joitain kymmenyksiä alemmas verrattuna lepotilaan.
Lähinnä mietin, että mitä se tarkoittaa, jos asetettu esipaine on suurempi kuin piirin paine? Paisunta ei toimi?
-
Öö... nyt ei taas pysy perässä. Eikö ne paineet pidä laskea pois, jotta saadaan oikea esipaine?
Ja mitä tarkoitat tuolla pikaliittimellä? Mutta ei minulla juuri tuon merkkistä ole itselläni.
Vai siis saako tuolla pikaliittimellä koko paisarin nopeasti irti? Ei minulla tuollaista ole.
Paisuntasäiliön voi irroittaa hetkessä jos siinä on paisuntasäiliön liitin, yleensä on, varsinkin putkarin asentamissa. Liitin aukeaa keskeltä poikki ja se sulkee molemmat suunnat, eli säiliön ja järjestelmän. Silloin nestettä tai painetta ei karkaa järjestelmästä eikä säiliöstäkään vaikka säiliön irroittaa. Liittimiä on useampaa mallia, esim.
https://www.pexos.fi/Verkkokauppa/liitin-paisuntasailioon-p-250.html
Pidän tuommoista melko järkevänä. Tuo mahdollistaa säiliön nopean vaihdon ja vaikka tuon painejumpan, eli käytännössä säiliön ilmatilan ja veden suhteen säädön helposti.
Onko sinulla kalvopaisuntasäiliö vai pussillinen paisuntasäiliö? Miten säiliö on liitetty kun kerran siinä ei ole ”katkeavaa” liitintä?
-
En tiedä, liitteen mukainen liitos paisarissa on. Enkä tiedä onko sisällä kalvo vai pussi, mistäs sen voi nähdä? Tyyppikilvestä?
-
Lähinnä mietin, että mitä se tarkoittaa, jos asetettu esipaine on suurempi kuin piirin paine? Paisunta ei toimi?
Tarkoittaa juuri tuota. Kumikalvo on tavallaan mäntä, joka asettuu kohtaan, jossa kaasun ja veden paine ovat yhtä suuret. Kun mäntä liikkuu kohti kaasua, kaasun paine kohoaa lopulta samaksi kuin toiselta puolelta puskeva veden paine (tasaantuminenhan voi periaatteessa tapahtua niinkin, että veden paine samalla putoaa, kun kaasun nousee, mutta käytännössä veden lämpötilanmuutokset aiheuttavat niin jyrkästi muuttuvia voimia liittyen tilavuuden muutoksiin, että kaasu se on, joka joustaa). Päinvastaisessa tapauksessa tietenkin toisin päin (siis, jos neste esim. jäähtyy ja menee kasaan, jolloin kaasu painaa kalvo niin, että vapautunut nestetila paisunta-asiassa täyttyy).
Jos kaasupuolelle on ennakolta pumpattu suurempi paine, mihin vesipuolen paine asetetaan täyttöhanaa säätelemällä, ei vesi jaksa painaa tuota kaasua kasaan eikä paisunta toimi ollenkaan. Jos sen sijaan vesijohtoverkosta (lämmityskierto) tai pumpulla (maaliuoskierto) saadaan suurempi paine aikaan, paistunta tietenkin alkaa toimia, kun nestettä pääse paisuntasäiliöön kalvon nestepuolelle nestepuolen paineen lopulta noustua kaasupuolen painetta suuremmaksi.
Kalvon merkityshän on vain estää kaasun liukeneminen nestepuolelle ja toisaalta mahdollistaa sellainen asennustapa, jossa kaasupuolen ei tarvitse olla nesteen yläpuolella. Jos vastaavalle kalvottomalle järjestelmälle pumpataan ilmapumpulla tms. verkoston paineen ylittävä paine, kaasu pääsee verkostonkin puolelle, jos varoventtiili päästää liian nestepaineen pois (tuonnehan ei voi järjestää ennakolta esipainetta, vaan lähdetään aina normaalista ilmanpaineesta ja jos paisuntaa halutaan tehostaa, lisäilma on syötettävä jälkikäteen. Kalvottomissa käyttövesijärjestelmän paisunta-astioissa tuo yleensä järjestetään antamalla pumpun imeä hiukan ilmaa veden mukana, sillä jos koko vesivirta menee painesäiliön lävitse, tuollainen tapa lisätä ilmaa paisunnan parantamiseksi onnistuu). Tuohan on vastaava tilanne, mitä kyselit, mutta kun ei ole kalvoa, joka estäisi kaasun pääsyn varaajan puolelta verkostoon, kaasu pääse sinne kuplina ja aiheuttaa jokseenkin varmasti huomattavia ongelmia. Vuotava kalvo tyypillisesti aiheuttaa saman, mutta kyllä nuo nyt yleensä kestävät jopa kymmeniä vuosia.
-
Paisuntasäiliön voi irroittaa hetkessä jos siinä on paisuntasäiliön liitin, yleensä on, varsinkin putkarin asentamissa. Liitin aukeaa keskeltä poikki ja se sulkee molemmat suunnat, eli säiliön ja järjestelmän. Silloin nestettä tai painetta ei karkaa järjestelmästä eikä säiliöstäkään vaikka säiliön irroittaa. Liittimiä on useampaa mallia, esim.
https://www.pexos.fi/Verkkokauppa/liitin-paisuntasailioon-p-250.html
Pidän tuommoista melko järkevänä. Tuo mahdollistaa säiliön nopean vaihdon ja vaikka tuon painejumpan, eli käytännössä säiliön ilmatilan ja veden suhteen säädön helposti.
Onko sinulla kalvopaisuntasäiliö vai pussillinen paisuntasäiliö? Miten säiliö on liitetty kun kerran siinä ei ole ”katkeavaa” liitintä?
Enpä ole mokomaa liitostapaa koskaan nähnyt missään.
toki kokemusta vain noin 20 talosta....;)
-
En tiedä, liitteen mukainen liitos paisarissa on. Enkä tiedä onko sisällä kalvo vai pussi, mistäs sen voi nähdä? Tyyppikilvestä?
Tuo on kalvopaisuntasäiliö. Kalvo on semmoinen kattilan muotoinen ja keskeltä paisaria kiinni, silloin paisarin puolivälissä ulkopuolella on yleensä metallinen panta. Pussi on pussin muotoinen ja paisarin päässä kiinni, silloin paisarin päässä on selkeä metallinen laippa joka on yleensä muutamalla pultilla kiinni.
Käytännön merkitys on lähinnä se että pussimallissa on järkevää pitää vähintään pussillinen nestettä jotta pussi ei jää kurttuun vaan on ryhdikkäs ja kestää pitkään. Pussillisessa neste ei myöskään ole säiliön teräksen kanssa kosketuksissa kuin vain sen kiinnityslaipan kokoiselta alueelta, jolloin korroosion esiintyminen on vähäisempää kuin kalvollisessa jossa neste on paisuntasäiliön sisäpuolella kiinni metallissa tasan puoleenväliin asti. Pussi on lisäksi vaihdettavissa toisin kuin kalvo.
Jos päädyt päästämään järjestelmän paineettomaksi niin suosittelen tekemään sen niin että pyörität tuon paisarin irti samalla ja laitat siihen tuommoisen paisuntasäiliön liittimen. Sen jälkeen kaikki on niin paljon helpompaa tulevaisuudessa. Oma kalvollinen viinapaisari oli sökö seitsemän vuoden ikäisenä joten ei nuo välttämäti kauaa kestä.
-
Enpä ole mokomaa liitostapaa koskaan nähnyt missään.
toki kokemusta vain noin 20 talosta....;)
Outoa, täälläpäin suomea lähes kaikissa n. alle 10v. sitten asennetuissa on noi asennettuna. Ja näkyypi olevan foorumin kuvissakin monella noita, ehkä juuri sen takia kun tuo punainen varsi on onnisen perusbulkkikamaa ja siinä on tuo valmiina,
https://www.onninen.fi/flamco-paisunta-astiateline-flamco-flexconsole-plus-s-20-1-5-bar/p/ASJ146
-
Asioihin konservatiivisesti suhtautuvana pidän perinteistä kalvopaisunta-astiaa asennettuna alkuperäiseen asentoon, eli ilmatila ylöspäin (esim. lattialla seisovana) luotettavana ja aika helposti huollettavana vaihtoehtona. Tuonne ei kerry sakkaa herkästi, kun virtaus huuhtelee osan pois yhdysputkesta ja säiliön saa toimimaan auttavasti jonkin aikaa, vaikka kalvo vuotaisi (lisää vain sopivasti ilmaa tai vielä mieluummin typpeä tai varauksin argonia ilmausruuvista väliaikaiseksi korjaukseksi odottamaan sopivaa vaihtoajankohtaa). Säiliön saa jopa vaihdetuksi aika siististi järjestelmää tyhjentämättä (monikerroksista rakennusta lukuun ottamatta) ja ilman merkittävää vesivuotoa, kunhan sulkee kaikki automaattiset ilmausventtiilit ja muut reiät, joista pääsisi imeytymään ilmaa verkostoon paineen kadottua ilmakehän painetta alemmas. Uuteen säiliöön voi ladata esipaineen valmiiksi ennen vesiliitoksen kiristämistä ja lopuksi verkostoon vain säädetään täyttöhanalla sopiva painetaso.
-
Onkos muuten typpeä saatavissa ns. taviksille tämmösiin pikku täyttöihin?
-
Maapiiriin laitettiin paisarin vaihdon yhteydessä 0,9 esipaine ja piiriin vähän alle 1,5 baria, 1,4jotain. Nyt kun on muutama kuukausi kulunut, niin paine on laskenut piirissä n. 1,1 bariin. Mittasin juuri paisarin vastapaineen ja sekin näytti 1,1 bar. Mistä tämä kertoo vai kaikki ok?
Maalämpöpumpun sisäinen mittari näyttää aina vähän alempaa lukemaa kuin ulkoinen mittari, 1,03 bar tällä hetkellä. Koneen käydessä maalämpöpumpun näyttämä lukema tippuu 0,9 bariin. Tästä johtuen mietin, että pitääkö esipainetta jotenkin säätää?
Tosin tätä maapiirin painetta seuraan toistaiseksi muutenkin varmaan talven yli, että pitääkö se edelleenkään paineita vai vielä tippuu.
Ja maapiiristä tietoa:
- N. 230 m reikä kalliossa
- N. 9 m siirtymä pannuhuoneeseen
- Putkikoko on 40 mm, taisi olla ihan perus mustaa putkea
- Paisari on 18 l.
- En osaa sano tavoitepainetta. Sellainen paine, joka ei enää karkaa kaivosta. :) Varmaan jotain 1,5 bar.
Näyttää siltä että keruun paine lähenee paisunta-astian esipainetta.
Tällaisessa keruun vuotoepäilytapauksessa pitäisi olla esipaineen ja keruun paineiden välillä suurempi ero jotta vuototapauksessa ei jouduttaisi heti tilanteeseen missä keruun paine putoaa alle esipaineen.
Keruupiirissä, mikä on tehty tavallisesta muoviputkesta ja täytetty vesi-etanoliseoksella, lämpötilasta johtuvat nesteen tilavuuden muutokset ovat varsin pieniä.
Lämpötilan noustessa laajenee neste sinänsä aika paljon mutta kun muoviputki laajenee myös jää nesteen netto tilavuuden muutos pieneksi.
Johtuen siiä että maaviinan ja tavallisen keruuputken tilavuuden lämpötilakertoimet ovat keruun lämpötiloissa samaa suuruusluokkaa.
Minulla on keruun tilavuus 475 litraa ja kesä / talvi tilavuuden muutos on 0,48 litraa
OiToSoililla on hieman suurempi keruupiiri ja jos se käyttäytyy samoin kuin minulla on sen kesä/talvi tilavuuden muutos 0,52 litraa.
Tällaisen tilavuudenmuutoksen kompensoimiseen on 18 litran paisunta-astia reilusti mitoitettu.
Jos esipaine on asetettu niin että 1,0 bar verkostopaineella on kalvo keskellä paisunta-astiaa, on kesä/talvi paineen vaihtelu 0,12 bar.
Esipaineen säätöä varten pitäisi keruuputkisto saada paineettomaksi
Se varmaankin onnistuu
Mutta onnistuuko uudelleen paineistus?
ATS
-
Uuteen säiliöön voi ladata esipaineen valmiiksi ennen vesiliitoksen kiristämistä ja lopuksi verkostoon vain säädetään täyttöhanalla sopiva painetaso.
Niin, sitten kun on vielä tuommoinen tarkoitukseen tehty liitin niin säiliöön saa tasan mieleisen määrän nestettä eli kalvon juuri siihen paikkaan kun järjestelmän lämpötila sillä hetkellä vaatii. Paine-esipaine-vastapaine menetelmällä kalvon sijainti jää herran haltuun, toki ihan hyvinhän sen noinkin saa toimimaan mutta vielä tarkemmin paisarin tilavuuden voi hyödyntää tuon liittimen kanssa.
Eli esim. tuo 1.5 baria onnistuu kun irroittaa paisarin liittimen vastakappaleestaan, paineistaa verkon hanasta tuohon 1.5 baariin, tyhjentää paisarin nesteestä liittimen nappia painamalla, tyhjentää vasta- eli esipaineen venttiilistä, kaataa paisariin nestettä sen verran mihin kalvon haluaa eli esim puolet jos haluaa kalvon puoliväliin, pumppaa ilmaa venttiilistä samalla ilmaa poispäästäen liittimen napista paisari tietysti pystyssä, kun vedenpinta on säiliön liittimen tasossa niin lopettaa ilman päästön liittimen napista. Nyt säiliössä on kalvo puolivälissä ja kaikki ilma vesitilasta on pois. Sitten vaan laittaa sen vastapaineen siihen samaan 1.5 baariin ja ruuvaa säiliön orteensa roikkumaan.
Lopputulema on että molemmin puolin on 1.5baria, kalvo tasan puolivälissä ja noin kolme minuuttia on mennyt.
Tuo liitin on älyttömän hyvä.
-
Mikä idea on haluta kalvo tiettyyn paikkaan? Miksi jättää osa tilavuudesta hyödyntämättä?
Laittamalla esipaine hiukan (0,1-0,2 bar) alle alimman hyväksyttävän paineen, tulee paisuntasäiliön tilavuus optimaalisesti käytettyä.
-
Laittamalla esipaine hiukan (0,1-0,2 bar) alle alimman hyväksyttävän paineen, tulee paisuntasäiliön tilavuus optimaalisesti käytettyä.
Jos vaikka patteriverkoston lämpötila on 60astetta ja paisari pettää niin riittääkö tuo 0.1-0.2 silloin kun verkosto siitä viilenee kesän 20c lämpötilaan?
-
Jos vaikka patteriverkoston lämpötila on 60astetta ja paisari pettää niin riittääkö tuo 0.1-0.2 silloin kun verkosto siitä viilenee kesän 20c lämpötilaan?
Nyt en ymmärtänyt kysymystä. Paisari pettää? Kalvo hajoaa?
-
Maapiiriin laitettiin paisarin vaihdon yhteydessä 0,9 esipaine ja piiriin vähän alle 1,5 baria, 1,4jotain. Nyt kun on muutama kuukausi kulunut, niin paine on laskenut piirissä n. 1,1 bariin. Mittasin juuri paisarin vastapaineen ja sekin näytti 1,1 bar. Mistä tämä kertoo vai kaikki ok?
Lasketaan näiden mittausten perusteella keruupiirin vuoto. Lämpötilan muuttumisesta johtunutta tilavuuden muutosta ei tässä ole otettu huomioon.
Lähtötilanne
- V_vesi = 0,0 litraa
- V_ilma = 18,0 litraa
- p_paine = 1,9 bar (0,9 bar ylip)
Piirin paineistuksen jälkeen
- V_vesi = 3,75 litraa
- V_ilma = 14,25 litraa
- p_paine = 2,4 bar (1,4 bar ylip)
Nyt muutaman kuukauden jälkeen
- V_vesi = 1,71 litraa
- V_ilma = 16,29 litraa
- p_paine = 2,1 bar (1,1 bar ylip)
Vesitilavuus on laskenut 2,04 litraa muutamassa kuukaudessa eli noin puolet
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan kestää muutaman kuukauden kun keruun paine on tasoissa esipaineen kanssa.
Maalämpöpumpun sisäinen mittari näyttää aina vähän alempaa lukemaa kuin ulkoinen mittari, 1,03 bar tällä hetkellä. Koneen käydessä maalämpöpumpun näyttämä lukema tippuu 0,9 bariin. Tästä johtuen mietin, että pitääkö esipainetta jotenkin säätää?
Keruupumpun käydessä putoaa paine n. 0,1 bar.
Tämä johtuu siitä että paisunta-astia asennetaan yleensä pumpun imupuolelle ja imupuolen paine laskee pumpun käydessä.
Eli pumpun käydessä ollaan lähellä sitä tilannetta että keruun paine paisunta-astian kohdalla tavoittaa esipaineen arvon.
ATS
-
Mahtavaa ajatustenvaihtoa täällä tapahtunut, en ole kiireiltäni joutanut asiaan päivällä syventymään. Kiitokset kuitenkin kaikille vinkkien ja neuvojen antajille!
Jotenkin, vaikka tuo paisarin toiminta on suht yksinkertainen, niin en silti kuitenkaan täysin aina ymmärrä miten se toimii. Esipaine ja verkoston paine, paljon pitää missäkin tilanteessa olla, jotta on optimi tietyllä veden määrällä ja lämpötilalla.
Minussa ei sitten ole yhtään putkimiehen vikaa, eli en uskalla käydä irroittamaan paisuntasäiliötä ja laittamaan takaisin. Joten se pitänee unohtaa.
Sekin oli jo saavutus, kun suljin pari sulkua maapiirin täyttöryhmästä ja otin sihdit pois välistä.
Paineettomaksi saan piirin kuin piirin, se lienee helppoa. :)
Maapiiriin saisin ehkä jopa lisättyä painetta, jos tarve vaatii ja tilannehan näyttää siltä, että jossain vaiheessa paineita on taas lisättävä.
Saanen lainaksi ns. rykipumpun, jollaisella tuo viimeksikin paineistettiin. Toki maapiirin viinat pitää jostain ostaa.
En ole ehtinyt tehdä vielä mitään säätötoimenpiteitä. Jossain vaiheessa otan tuon lämmityspiirin paineen tarkasteluun ja koitan asettaa siihen sen 0,5 bar esipaineen. Nyt sen paine näyttää seilaavan lämmitys- ja taukosyklin aikanakin kymmenyksen tai kaksikin, joten jotain tarttee tehdä.
Ja maapiirin osalta pitää kaivaa takapihalta maata auki ja tarkistaa kaivon liitokset, löytyisikö se vuoto sieltä.
-
Nyt en ymmärtänyt kysymystä. Paisari pettää? Kalvo hajoaa?
Tarkoitin sitä että tuleeko aina hyvä tuolla 0.1-0.2 barilla vaikka paisuntasäiliön asentaa järjestelmän ollessa lämpötilojensa ääripäissä? Viinapiirillä tietysti tulee kun se toimii vaikka ilman paisaria mutta mitenkäs jos uuden paisarin asentaa tuolla 0.1-0.2 säännöllä lämmitysjärjestelmään joka on asennushetkellä vaikkapa 60c lämmin ja sitten lämpö tippuu kesää kohden 20c asteeseen? Vielä jos sattuu olemaan joku 400 litran puskurivaraaja kuten aloittajalla. Vai pitäisikö asennushetken korkea lämpötila huomioida esipaineessa ja jos niin mitenkä?
-
Esipaine pitää olla tuon 0,1-0,2 bar alle alimman käyttöpaineen. Siis pitää tietää mikä se alin käyttöpaine on, jotta voi säätää sen esipaineen. Sitten pitää myös tietää minkä paineen laittaa systeemiin asentaessa. Tai kai tuon jälkimmäisen voi tehdä niin, että laittaa tarpeeksi ja ylipaineventtiili päästä ylimäärän pois sitten kun systeemi on laajimmillaan.
Jos paine tuosta huolimatta joskus saavuttaa asetetun esipaineen, on joko paisuntasäiliö liian pieni tai systeemi vuotaa.
Tuo alin käyttöpaine sitten voi löytyä pumpun manuaalista minimipaineena pumpulle tai systeemin korkeuseroista, jos on tarpeen pitää joka paikka ylipaineisena, kuten yleensä on.
-
Omasta mielestäni olisi maapiirin kohdalla paikallaan kysyä, miksi siihen ylipäätään halutaan liuoskiertoon noinkin kova paine kuin luokkaa 1 bar? Periaatteessa liuospuolen pitäisi toimia paljon alhaisemmallakin (jopa luokkaa 0,2 ... 0,3 bar). Jos on tarkoituksena etsiä vuotoa tai sellainen kiusaa, onhan tuossa vapausasteita alentaa painetta. Kiertopumpun speksit määräävät alarajan, jonka alle ei pumpun kohdalla tietenkään pitäisi mennä. Esipaineen ei tuolloin tarvitsisi olla nollaa suurempi, mutta nollan asettaminen voi olla hiukan hankalaa, kun kalvo on saatava pullistumaan maksimaaliseksi kaasupuolelta. Toimisin itse niin, että nostaisin ensin esipaineen järjestelmän paineen yläpuolella, jolloin kaasutila maksimoituu, laskisin samalla varoventtiilistä liuosta varastosäiliöön nollapaineeseen asti ja päästäisin sitten esipaineenkin lähelle nollaa (esim. 0,1 bar tai miten mittariin nyt luottaakin). Sen jälkeen voi pumpata liuosta takaisin järjestelmään toivottuun paineeseen saakka. Tällä tavoin välttyy varsinaisesti irrottamatta mitään, mutta liuoksen keräämiseltä varoventtiilin lähdöstä varastoastiaan ja sen pumppaamiselta takaisin ei välty.
Vastaavaahan voi muuten harrastaa myös lämmitysvesiverkon puolella ja siellä se on helpompaa, kun veden voi laskea viemäriin ja laskea hanasta uutta tilalle.
-
Sekä Bosch että Nibe määrittävät keruun minimipaineeksi 0,5 bar. Bosch suosittelee 2 bar.
Lämmönjaon puolella Boschin minimi 1,2 bar ja Niben 0,5 bar.
-
Onko jotain teknisiä syitä siihen että keruupiiri pitää olla paineistettu?
Minä en ainakaan tiedä.
Aloittajalla lienee keruupiirissä pieni vuoto, mikä perustuu kaksiin mittauksiin.
Jotta saataisiin tarkempi tulos pitää tehdä "standardoiduissa" olosuhteissa pidempiaikainen mittaussarja.
Pitkäaikaisimman mittaussarjan saa kun paisunta-astiassa on lähtötilanteessa mahdollisimman paljon nestettä.
Esipaine 0,2 bar ja verkoston paine 1,5 bar antaa että nestettä on 9,4 litraa.
Nykyinen esipaine 0,9 bar antaa verkostopaineella 1,5 bar että nestettä on 4,3 litraa.
"Standardoitu" mittausmenetelmä
- Kierrätä keruunestettä hullunkierrolla n. 30 min, jotta keruun lämpötila tasaantuu
- Katso piirin paine
- Pysäytä keruupumppu ja katso piirin paine.
- Mittaukset tulee tehdä säännöllisin väliajoin
- Heti aluksi muutaman päivän ajan päivittäin sitten viikoittain. Mittausten käyttäytymisen perusteella voi vieläkin harventaa mittausväliä.
Kun toimitaan näin laajalla painealueella (1,5 -> 0,2 bar) nähdään myös se pieneneekö vuoto paineen laskiessa.
ATS
-
Pumpulla pitää olla tietty paine tulopuolella eli NPSH eli net positive suction head, jotta se ei kavitoi ja toimii suunnitellusti. Kylmällä maaviinalla kavitointi ei ehkä ole todennäköistä.
Käynnistyessä paine varmaankin notkahtaa reilusti, kun pumppu imee ja satojen metrien vesipatsas pitäisi saada liikkeelle. Ehkä valmistajat haluavat varmistaa, ettei pumppu kavitoi edes tuolloin?
Ihan heti ei ainakaan Grundfosin keruupumpuille löytynyt NPSH-arvoja.
-
Onko jotain teknisiä syitä siihen että keruupiiri pitää olla paineistettu?
Minä en ainakaan tiedä.
Aloittajalla lienee keruupiirissä pieni vuoto, mikä perustuu kaksiin mittauksiin.
Jotta saataisiin tarkempi tulos pitää tehdä "standardoiduissa" olosuhteissa pidempiaikainen mittaussarja.
Pitkäaikaisimman mittaussarjan saa kun paisunta-astiassa on lähtötilanteessa mahdollisimman paljon nestettä.
Esipaine 0,2 bar ja verkoston paine 1,5 bar antaa että nestettä on 9,4 litraa.
Nykyinen esipaine 0,9 bar antaa verkostopaineella 1,5 bar että nestettä on 4,3 litraa.
"Standardoitu" mittausmenetelmä
- Kierrätä keruunestettä hullunkierrolla n. 30 min, jotta keruun lämpötila tasaantuu
- Katso piirin paine
- Pysäytä keruupumppu ja katso piirin paine.
- Mittaukset tulee tehdä säännöllisin väliajoin
- Heti aluksi muutaman päivän ajan päivittäin sitten viikoittain. Mittausten käyttäytymisen perusteella voi vieläkin harventaa mittausväliä.
Kun toimitaan näin laajalla painealueella (1,5 -> 0,2 bar) nähdään myös se pieneneekö vuoto paineen laskiessa.
ATS
Meinasin, että kunhan ehdin, niin kävisin pihalta katsomassa kaivon liitokset, että onko siellä vuotoa. Se on melkein ainut, mitä ei ole voinut vielä havaita talon sisältä käsin. Tosin jos vuoto on pientä, niin en tiedä voiko jonkun eristeen sisään päästä vuotamaan siinä kohdassa, kun putket tulee taloon sisälle... Mutta jos sen jälkeen ottaisin sitten tällaisen testin.
Itsellä on painetta piirissä sen takia, kun tuohon tehtiin varaus viilennykselle. Lisäksi putket koukkaavat katon kautta yhden huoneen läpi, enkä ole varma, että kumpi on ylempänä, kaivo vai putket pannuhuoneessa. Joten painetta vaatii.
Tai no... olihan tuo pitkään paineettomana ja kaikki toimi päällisin puolin kuten ennenkin...
Ja yksi mikä nyt ihmetyttää, niin kaivon meno-paluun ero ei muuttunut mihinkään, vaikka otin kaksi mutasihtiä pois täyttöryhmästä. Voiko virtaus olla parempi, vaikkei deltassa näkyisikään? Ei kai nyt sentään? Mutta luulisi, että se virtaa paremmin.
Aiemmin, kun sihdit oli paikallaan, niin ulkoisen painemittarin viisari värisi aina hiukan ja päästi pientä ääntäkin. Kun otin sihdit pois, niin tuo värinä ja ääni loppui. Kunnes taas on ruvennut hiukan värisemään... On nää kummia juttuja, kun liian tarkasti kaikkea tutkii! :)
Maapiirin pumppuna toimii Wilon Stratos Para 12, eli vähän järeämpi kuin alkuperäinen 8 m pumppu. Jännä olisi oikeasti tietää, miten kovaa se litku virtaa kaivossa. Delta on aina 2,8 astetta, jos pumppu on täysillä, niin kuin on.
-
Ohessa trendit mistä näkee vuodon suuruuden keruupiirin paineen funktiona.
Kuvasta saadaan keruun vuodon suuruus keruupiirin paineen funktiona kun
- Keruupiirin lähtöpaine on 1,5 bar
- Paisunta-astian esipaine on 0,2 bar (sininen käyrä)
- Paisunta-astian esipaine on 0,9 bar (punainen käyrä)
Esimerkki
Jollain ajanhetkellä on keruun paine 1,4 bar
Trendistä voidaan lukea että piiristä on vuotanut 0,6 litraa nestettä lähtötilanteeseen verrattuna
Muutaman kuukauden kuluttua on paine 1,1 bar
Trendistä voidaan lukea että nyt kokonais vuotomäärä on 2,6 litraa
Näiden erotus 2,6-0,6=2,0 litraa on tämän muutaman kuukauden aikana vuotanut määrä.
ATS
-
No on se sitten ihan hyvän määrän laskenut pihalle. Mitenhän helposti kaivon liitännästä haistaa tai maistaa vuodon...? Sehän selviää, kun saan lapion käteen.
-
Vielä jatkoa
Jos tuo muutama kuukausi olisi kolme kuukautta = 90 vrk, olisi vuoto seuraavanlainen
- 22 cm3/vrk = vähän vajaa yskänlääkemukillinen
- 0,9 cm3/h
- 15 mm3/min = halkaisijaltaan 3,0 mm tippa
Kyllä tämänkokoisen vuodon pitäisi nenällään haistaa.
ATS
-
Pihaa kuokittu, taisi löytyä syyllinen. Olikin pieni yllätys, että suojakaivon sisus oli hiekkaa täynnä!!
Siitä sitten kun sain putket näkyviin, niin toisen putken kulmilta ja sen juuresta olin löytävinäni tummempaa, viinan hajuista hiekkaa.
Mites tuo nyt korjataan? Vaatiikohan hitsausta tms. Toki tuo kohta pitäisi saada kokonaan näkyviin, mutta ei kai tuo nyt puhkiruostunutkaan voi olla...
Liitteenä muutama kuva.
-
Ei kai tuolla mitään metallia ole. Muovikulmaan hitsatut putket varmaan. Milloin tuo on asennettu?
-
2014
-
Mites tuo nyt korjataan? Vaatiikohan hitsausta tms. Toki tuo kohta pitäisi saada kokonaan näkyviin, mutta ei kai tuo nyt puhkiruostunutkaan voi olla...
Jos nuo mutkat on liitetty tosiaankin ns. sähköhitsattavailla muoviosilla, ainoa ns. ammattimainen korjaus lienee mutkakappaleen sahaaminen juuresta irti ja uusi liitos uusilla osilla. Sikäli tuo olisi ikävä projekti, että sekä pysty- että vaakaputki lyhenevät muutaman sentin ja vaakaputkea pitäisi silloin laskea vastaavasti ja saada siihen jotenkin venytetyksi lisää pituutta. Mahdollisesti on saatavilla tai muovipajassa voi valmistaa kaariosan, jossa hitsauskohdat ovat kauempana mutkasta, mikä toki ratkaisisi ongelman, kunhan pääsee putkiin käsiksi alkuperäisen liitososan vierestä sopivalla katkaisuinstrumentilla.
Olen joskus onnistunut paikkaamaan PE-putkea kolvin kaltaisella laitteella sulattaen, mutta putkiin pitäisi saada alipaine korjauksen ajaksi (periaatteessa alipainetta ei tarvita enempää kuin mitä vesi-imurilla pystyy imemään, jos järjestelmästä löytyy sopiva imukohta suunnilleen samalta korkeudelta ja imu saadaan kohdistumaan samalla lailla molempiin keräimen haaroihin (jottei nestepatsas pääse nousemaan eri korkeudelle haaroissa). Korjaus ei onnistu tällaisella hitsausmenettelyllä, ellei ensin saa vuotavaa reikää jokseenkin kuivaksi riittävän pitkällä imulla ulkoa putken sisälle ja hoida loppukuivausta itse hitsaustapahtuman lämmöllä.
Tietenkin on mahdollista, että käyrät ovatkin mekaanisesti paikalleen kiristettyjä liittimiä, esimerkiksi messinkiä, alumiinipronssia tai kovaa muovia. Tuossa tapauksessa vuotokin olisi edellistä pienempi ihme ja ongelma saattaisi jopa selvitä pelkäästään kiristämällä lukitusmekanismin mutteria.
-
Joo, ei kai se auta kuin jatkaa arkeologisia kaivauksia ja saada esiin nuo liitännät kokonaan. On kyllä hankala paikka kaivaa eikä sieltä saa kunnolla edes hiekkaa enää ylös. Pitäis olla joku suurtehoimuri, jolla imaisisi hiekat pois tieltä. Toivottavasti siellä on mutterit vain löysällä, muutoin haiskahtaa isommalta rempalta...
-
Eihän tuo saa "koskaan" alkaa vuotamaan. Ottaisin yhteyttä asentaneeseen tahoon ja vaatisin korjaamaan. Luultavasti tuo on vuotanut alusta saakka. Ellei sitten kaivo ole pahasti jäätynyt ja putket solmussa.
-
Tuota... miten tämän nyt kauniisti sanoisi... asennusliike ei ole asiakaspalvelultaan sieltä parhaimmasta päästä ja ehkä poltin jo sillat takanani viimeksi, kun alkoi hermoa kiristämään.
Toki olen samaa mieltä, että vaikka tässä on vuosia kulunut, niin mielestäni tuo ei saa vuotaa ja nimenomaan se seikka, että tuo ei ole ikinä pitänyt paineita.
Pitäisköhän se nätisti kysäistä vielä sieltä... :)
Sen tiedän, että porausfirmaa ei enää ole olemassa, joka tuon teki.
Mutta sepä ei ole minun ongelma.
-
Tuli kans mieleen olisko jäätulppa nostanut putkia, mutta kun kaivo täynnä hiekkaa niin ei ole ollut joustovaraa ja antanut liitoksesta vähän periksi.
Edit. Jos uudesta saakka oireillut niin tuskin ylläolevasta kyae.
-
Eihän sulla enää paljoa ole kaivettavaa, joten ota esiin niin tiedät mikä vuotaa. Eikö raksaimuri pienellä suuttimella jaksa imeä hiekkaa? Tai sitten vaan käsin kukkalapiolla, laastikauhalla tms.
-
Kaivoin lisää ja poistin tuon muovisen rummunkin ympäriltä. Metallia ovat nuo mutkat. Mitäs nyt? Vai hampaat irvessä kaikki neljä isoa mutteria läpi, että kiristyykö?
Voikohan joku niistä olla vaikka halki, kai sekin on mahdollista?
Hankaloittaa hommia, koska selvää vuotoa ei näy, se on niin vähäistä kuitenkin. Ja toisaalta en näe kunnolla putkien alle.
-
Kaiva koko suojakaivo pois niin saat enemmän työskentelytilaa ja näet paremmin.
Ja jos tulee remonttia niin työskentelytilan takia pitää se kuitenkin kaivaa pois.
Tee jokamiehen laboratoriotesti
Pyyhi sormella oletettua vuotokohtaa ja nuolaise kielenkärjellä sormea
Viinassa on kitkerä pistävä maku sen erottaa varmasti kondenssivedestä.
ATS
-
Otin jo tuon suojakaivon pois, mutta tarttis kaivaa vielä enemmän maata pois, koska tuo on suunnilleen metrin syvyydessä maan alla... Ei siis helppo paikka, toki lapiota heiluttamalla tilaa tulee lisää. :)
Aivan kuin se kaivon yläosan teräsputken pääkin olisi ollut vinossa... Toki siitä en montaa senttiä vielä nähnyt ja aika jämäkästi taisi olla kiinni.
Eilen, kun ensimmäisen kerran tuota kaivoin, niin olin haistavinani viinan hajun siinä tummemmassa maaineksessa putken vieressä / alla. Tänään, kun sitä hiekkaa ei ollut niin paljoa, eikä varmaan ole yön aikana ehtinyt vuotaakkaan niin paljon, niin en saanut yhtä vahvaa hajua. Pitää koittaa saada maistettua vielä, jos ei liikaa hiekkaa tulisi samalla syötyä.
Tietysti jos laskisi puhdasta vettä liittimien päälle niin saisi pestyä suurimmat mujut pois.
Miten hampaat irvessä noita liittimiä uskaltaa kiristää? Jollain voimapihdeillä niin paljon kuin ranteesta lähtee?
-
Miten hampaat irvessä noita liittimiä uskaltaa kiristää? Jollain voimapihdeillä niin paljon kuin ranteesta lähtee?
Itsellä on aika saman näköisiä siellä, mistä putket tulevat sisälle ja tekevät sisällä 90 asteen mutkan. Olisiko noissa metallinen rengas, joka muokkautuu muoviputken ympärille ja kiristetään metallia vasten? Tai sitten noissa on halkaistu ja putken puolelta uritettu messinkinen kaksoikiila, joka tekee saman ja mahdollisesti lisäksi O-rengas? En nyt muista varmasti itsellä oli, eikä päältä välttämättä näe. Ei noita omasta mielestäni voi heräkästi kiristää rikki. Itse olen käyttänyt isohkoa (vääntöpituus 45cm) jakoavainta kiristyspuuhissa (lähinnä kääntääkseni mutkia muutellessani asennuksia).
-
Nyt viina pääsee haihtumaan eikä siis jää hiekkaan yhtä suuressa määrin. Ainakin Helan liittimet kiristetään pohjaan (tai lähes tukiholkilla).
https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/asennusohje_mp_kiristysliitin.pdf
-
Kaivoin lisää ja poistin tuon muovisen rummunkin ympäriltä. Metallia ovat nuo mutkat. Mitäs nyt? Vai hampaat irvessä kaikki neljä isoa mutteria läpi, että kiristyykö?
Voikohan joku niistä olla vaikka halki, kai sekin on mahdollista?
Hankaloittaa hommia, koska selvää vuotoa ei näy, se on niin vähäistä kuitenkin. Ja toisaalta en näe kunnolla putkien alle.
Minulla oli samallainen liitin edessäni erään tuttavan lämmönjakohuoneessa. Sekin oli tlhkunut yli kolme vuotta ja kiristysmutteri oli aivan pohjalla. Olimme pompanneet ainakin 20 litraa nestettä kolmen vuoden aikana. No myö laskettiin paineet pois ja avattiin mutteri. Kaikki oli tehty oikein jatukihylsykin oli paikallaan. Vedin putken ulos kulmasta ja kiersin hamppua helmen etupuolelle Aimo kasan ja putkikittiä päälle. Sitten kiristys ja katso se piti. Ollut jo toista viikkoa kuiva. Jos tuossa liittimessä on vänkäystä sivuun ne vuotavat helposti.
-
Pitäisköhän tässä ensin koittaa kiristellä noita, että liikkuuko mihinkään. En ainakaan itse taida käydä tai uskalla avata liitoksia.
Sitten pitäisi myös saada lisää painetta piiriin jossain vaiheessa. Kestäisikö piiri pari litraa ihan vettä? Vai laimeneeko viina heti liikaa, paljonko sitä nyt olikaan tuolla putkistossa?
-
Pitäisköhän tässä ensin koittaa kiristellä noita, että liikkuuko mihinkään. En ainakaan itse taida käydä tai uskalla avata liitoksia.
Sitten pitäisi myös saada lisää painetta piiriin jossain vaiheessa. Kestäisikö piiri pari litraa ihan vettä? Vai laimeneeko viina heti liikaa, paljonko sitä nyt olikaan tuolla putkistossa?
Kannattaa ainakin pitää vastaan isoilla tongeilla mutkasta samalla, kun vääntää mutteria toisella vääntimellä. Joku tuon tapainen ratkaisu, jonka Kajakki kuvasi, saattaa auttaa. Jos haluaa varman ratkaisun, niin eipä oikein muuta voi suositella, kuin purkauttaa liittimet kokonaan, eli irrottaa puristusrenkaat, tyhjentää vaakaputket ja pystyputketkin usean kymmenen sentin syyvyyteen ja korvata mutkat asiallisilla sähköhitsauskäyräosilla, joiden asennukseen hankkii ammattilaisen kunnollisine teholähde-ajastimineen, esivalmistelutyöstöterineen ja kokemuksineen siitä, miten työ tulee suorittaa, niin että lopputulos on onnistunut. Liitosten purkukin kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle, niin osaa arvioida putkistojen riittävyyden tarjolla oleville osavaihtoehdoille.
Maapiirissä/kaivolenkissä on kuitenkin satoja litroja, eli ei muutaman litran korvaaminen juuri mitään vaikuta. Saahan maaliuosta myös joko valmiiksi sekotettuna tai pari kertaa tujumpana kondensaattina kanisteritavarana, jota voi lorauttaa sopivasti mukaan, jos aikaisemmin on lisätty paljon vettä. Liuoksen pitoisuuden ja pakkaskeston voi mitata esim. refraktrometrillä (jollaisia on käytetty akkuhapon, pakkasnesteiden ym. pakkaskestävyyden mittaamiseen optisesti). Aika hyviäkin saa muutamalla kympillä autotarvikeliikkeistä.
-
Pitäisköhän tässä ensin koittaa kiristellä noita, että liikkuuko mihinkään. En ainakaan itse taida käydä tai uskalla avata liitoksia.
Sitten pitäisi myös saada lisää painetta piiriin jossain vaiheessa. Kestäisikö piiri pari litraa ihan vettä? Vai laimeneeko viina heti liikaa, paljonko sitä nyt olikaan tuolla putkistossa?
Jollei usko omiin kykyihinsä, niin kannattaa ottaa kaveriksi joku jolla on kokemusta ko. töistä.
Ennen kiristyksiä pitää kaivaa mutkat näkyviin ja vielä itse putkea vähintään kymmenkunta cm näkyviin.
Sitten peset vedellä mutkat ja kaikki saumat mahdollisimman puhtaiksi sekä kuivaat täysin kuiviksi.
Seuraavaksi joko silmämääräisesti tai "jokamiehen labratestillä" etsit vuotokohdan (kohdat)
ATS
-
Jollei usko omiin kykyihinsä, niin kannattaa ottaa kaveriksi joku jolla on kokemusta ko. töistä.
Ennen kiristyksiä pitää kaivaa mutkat näkyviin ja vielä itse putkea vähintään kymmenkunta cm näkyviin.
Sitten peset vedellä mutkat ja kaikki saumat mahdollisimman puhtaiksi sekä kuivaat täysin kuiviksi.
Seuraavaksi joko silmämääräisesti tai "jokamiehen labratestillä" etsit vuotokohdan (kohdat)
ATS
Tai sitten reklamoin asennusliikkeelle taas. Jos tuo ei ole ikinä pitänyt paineita, niin ymmärtääkseni vastuu on edelleen siellä päässä?
-
Onko putkenmutkat jo kokonaan näkyissä ja puhdistettu?
Onko vuotokohtaa löytynyt?
ATS
-
Onko putkenmutkat jo kokonaan näkyissä ja puhdistettu?
Onko vuotokohtaa löytynyt?
ATS
Ei oo ehtinyt... Meinasin viikonloppuna hiukan puuhastella. Se vuoto on joku niistä neljästä mutterista ja meinasin kokeilla jokaista niistä, että liikkuuko kireämmälle. Toki tarkoitus oli ensin huuhtaista vedellä hiekat ja mujut pois päältä ja tutkia sen, mitä tutkittavissa on.
Se on jännää, että paine on toistaiseksi tasaantunut keruussa siten, että koneen lepotilassa ollaan siinä 0,99 bar maissa ja koneen käydessä 0,87 bar. Eli vuoto on kaiketi niin pieni, ettei paljon edes vuoda? Jos tuonne lykkäisi taas enemmän painetta, niin vuotaisi enemmän ja vuotokohtakin löytyisi helpommin?
Meinasin, että jos löydän sopivan pumpun, niin laittaisin keruuseen pari litraa ihan vettä. Ei varmaan laimene liikaa, jos siellä on yli 400 l nestettä putkessa.
-
Saat lykättyä vettä myös suoraan vesihanasta, kun hommaat letkun ja sovitteet päihin että saat letkun toisen pään hanaan ja toisen täyttöryhmän jompaan kumpaan haaraan jossa on se sulku. Oletuksena, että hanasta tulee suurempi paine kuin mitä sinne keruuseen meinaat lykätä. Täytä letku ensin vedellä kokonaan niin ei pääse ilmaa mukaan. Sitten letku täyttöryhmään, hana täysin auki ja täyttöryhmän hanalla säätämällä nostat paineen haluttuun arvoon.
-
Saat lykättyä vettä myös suoraan vesihanasta, kun hommaat letkun ja sovitteet päihin että saat letkun toisen pään hanaan ja toisen täyttöryhmän jompaan kumpaan haaraan jossa on se sulku. Oletuksena, että hanasta tulee suurempi paine kuin mitä sinne keruuseen meinaat lykätä. Täytä letku ensin vedellä kokonaan niin ei pääse ilmaa mukaan. Sitten letku täyttöryhmään, hana täysin auki ja täyttöryhmän hanalla säätämällä nostat paineen haluttuun arvoon.
Totta joo, tuosta tekniikasta taisit jossain mainitakin, näin ainakin muistelen.
Nyt kyselen tyhmiä: Minkälainen sovite hanan päähän sopii? Toki tämä nyt selviää, kun menen rautakauppaan kyselemään, mutta näin ennakkoon jo mietin. Poresuutin pois ja jotain tilalle?
Ja vielä toinen: Jos tällä tavoin täyttää (tai vaikka ulkoisella pumpulla), joka menee vain yhteen haaraan täyttöryhmässä, niin kumpaa venttiiliä pitää avata, eli mihin suuntaan paine kuuluu laittaa? Vai onko sillä mitään väliä, kaivon suuntaan vai koneen suuntaan?
Meinasin, että jos laittaisi ihan reilusti jotain 2 baria painetta, sitten kun siinä vaiheessa joskus olen.
-
Meinasin, että jos laittaisi ihan reilusti jotain 2 baria painetta, sitten kun siinä vaiheessa joskus olen.
Mikä on varoventtiilin avautumispaine?
ATS
-
Mikä on varoventtiilin avautumispaine?
ATS
Muistaakseni 3 bar. Vuosia sitten piiriin laitettiin 2,5 baria, joten ei se ainakaan alle tuota lukemaa ole.
Saankin ns. rykipumpun lainaan, joten pääsen pumppaamaan sillä lisää painetta piiriin.
Edit: Eipä tuo paljon laimene, jos sinne piiriin lisää pelkkää vettä vaikka viisi litraakin (ei tietoa tarkasta litramäärästä):
Neste yhteensä: 460 l
Viina 138 l (30,00 %)
Vesi 322 l (70,00 %)
Jos lisätään vettä 5 l
Neste yhteensä: 465 l
Viina 138 l (29,68 %)
Vesi 327 l (70,32 %)
-
Totta joo, tuosta tekniikasta taisit jossain mainitakin, näin ainakin muistelen.
Nyt kyselen tyhmiä: Minkälainen sovite hanan päähän sopii? Toki tämä nyt selviää, kun menen rautakauppaan kyselemään, mutta näin ennakkoon jo mietin. Poresuutin pois ja jotain tilalle?
Ja vielä toinen: Jos tällä tavoin täyttää (tai vaikka ulkoisella pumpulla), joka menee vain yhteen haaraan täyttöryhmässä, niin kumpaa venttiiliä pitää avata, eli mihin suuntaan paine kuuluu laittaa? Vai onko sillä mitään väliä, kaivon suuntaan vai koneen suuntaan?
Meinasin, että jos laittaisi ihan reilusti jotain 2 baria painetta, sitten kun siinä vaiheessa joskus olen.
En tiedä onko eri koon letkuille suoraan sopivia liittimiä hanoihin, barmaan paras rautakaupasta kysyä. Ota vaikka hanan päästä se kierreosa mukaan niin voi verrata jos eri kierteisiä (ei varmaan oo kun yhtä kierrettä?). Sama homma täyttöryhmän kanssa, ota korkki mukaan, muistaakseni siihen haaraan meni 3/4" ulkokierre ja väliin kumitiiviste ja letkun mukaan se nippa siihen.
Ei ole väliä kumpaan haaraan laittaa, ne menee samaan linjaan eikä ole takaiskuja niiden välillä.
-
En tiedä onko eri koon letkuille suoraan sopivia liittimiä hanoihin, barmaan paras rautakaupasta kysyä. Ota vaikka hanan päästä se kierreosa mukaan niin voi verrata jos eri kierteisiä (ei varmaan oo kun yhtä kierrettä?). Sama homma täyttöryhmän kanssa, ota korkki mukaan, muistaakseni siihen haaraan meni 3/4" ulkokierre ja väliin kumitiiviste ja letkun mukaan se nippa siihen.
Ei ole väliä kumpaan haaraan laittaa, ne menee samaan linjaan eikä ole takaiskuja niiden välillä.
Vielä kyselen nimimerkillä "ekaa kertaa täyttämässä", että eikös siinä riitä, että avaa toisen sulun, kun alkaa laittamaan vettä kiertoon? Ja pitääkö automaatti-ilmain olla mieluummin täytön aikana koko ajan auki?
-
Vielä kyselen nimimerkillä "ekaa kertaa täyttämässä", että eikös siinä riitä, että avaa toisen sulun, kun alkaa laittamaan vettä kiertoon? Ja pitääkö automaatti-ilmain olla mieluummin täytön aikana koko ajan auki?
Jos vaan vettä lisäät yhdellä letkulla, niin vain se sulku auki siitä täyttöhaarasta mitä kautta sitä vettä aikoo lisätä. Automaatti-ilmain kannattaa olla auki ja kai tuota kannattaa jonkun aikaa (tunti-pari?) pyörittää keruupumppu täysillä ilmain edelleen auki jotta ilma varmasti poistuu jos sitä siellä vielä on. Lopuksi tuo automaatti-ilmain sululla kiinni.
-
Mahtaiskos sen ilman saada heti pois/estettyä täyttözydeemin sihdin kautta sopivassa järjestyksessä tempuloimalla, hanoja+vettä+sihtiä ...
Oliko siitä kuva siitä täyttöryhmästä?
-
Sihdin päällä oleva korkki on tiivistetty o-renkaalla. Saattaahan siitä varovasti koittaa saada sihauteltua ilmoja pois samalla kun avaa täyttöhaaran sulkua. Joku rätti vaan päälle, voi roiskua mihin sattuu. Korkki varmasti pysyy vielä kierteillään kiinni tuossa hommassa.
-
Jos haluaa ilmat hyvin pois, voisi sitten olla fiksua käyttää jotakin puutarhapumpun tapaista, jolla imee saavista pumpulla nestettä asianomaiseen täyttöhaaraan ja laskee kuristushanan kautta toisesta täyttöhaarasta takaisin saaviin. Ilmakuplat saa noin pois tehokkaasti. Kuristushanalla saa paineenkin pysymään (taisi tuossa täyttöryhmässä olla hana valmiina ja jollei puheena olleessa täyttöryhmäversiossa ollut, noita saa alkaen pari kymppiä). Peruspuutarhapumppu ilman säätimiä maksaa alkaen luokkaa 50 euroa tai hiukan päälle alan ketjumyymälöissä. Turha kama nurkissa tietenkin harmittaa, ellei sitten ole muutakin käyttöä moisille tarvikkeille.
-
Niin siis onhan tuossa ryhmässä myös automaatti-ilmain, sieltä ne sihisee pois.
Liitteenä kuva ryhmästä.
Tuosta keskimmäisestä pitäis täyttää ja sen sisälle menee myös ne kaksi filtteriä tai mutasihtiä, joista meinaan ainakin teräksisen jättää jatkossa pois. Virtaussuunta on oikealle kuvassa, eli paisarin liitäntä ja itse kone on oikealla.
Meinasin, että täyttäessä avaisin sitten tuon vasemmanpuoleisen sulun ylhäältä ja pumppaisin painetta. Saas nähdä kuin käy...
Rykipumpun letkun kierteet ei olekaan yhteensopivat tuon liitännän kanssa, eli pitänee mennä ostamaan joku sovitin.
-
Meinasin, että täyttäessä avaisin sitten tuon vasemmanpuoleisen sulun ylhäältä ja pumppaisin painetta. Saas nähdä kuin käy...
Nyt ei ymmärrä?
ATS
-
Nyt ei ymmärrä?
ATS
Täsmennän. Meinasin, että järjestys jotenkin näin:
- Täyttöpumpun letku täyteen vettä ja kiinni kohtaan 1
- Ilmaus auki kohdasta 2
- Sulku auki kohdasta 3 ja samalla pumpataan pesä täyteen vettä ja ehkä samalla ilmat poistuu pesästä
- Sulku auki kohdasta 4 / 5? Tätä mietin, että onko väliä kumpaan suuntaan laitetaan vedet?
- Pumpataan vedet piiriin
Jotenkin noin.
-
Minä tekisin näin
Täsmennän. Meinasin, että järjestys jotenkin näin:
- Varmista että keruupumppu ei käy
- Täyttöpumpun letku täyteen vettä ja kiinni kohtaan 1
- Ilmaus auki kohdasta 2
- Sulku auki kohdasta 3 ja samalla pumpataan pesä täyteen vettä ja ehkä samalla ilmat poistuu pesästä
- Sulku auki kohdasta 4 / 5? Tätä mietin, että onko väliä kumpaan suuntaan laitetaan vedet? Eikö nämä ole koko ajan auki?
- Pumpataan vedet piiriin
Sulut 4 ja 5 ovat koko ajan auki joten niihin ei tarvitse koskea
ATS
-
Totta joo, onhan 4 ja 5 auki. Jotenkin ajattelin, että lyön aluksi kaikki sulut kiinni ja avaan tarvittavat sitten. Eikös tässä pidä muuten huolehtia siitä, että rykipumpussa on tarpeeksi painetta ennakkoon ennen kuin avaan täyttöryhmän sulun? Ettei lennä litkut väärään suuntaan...
-
Minä tekisin näin
Täsmennän. Meinasin, että järjestys jotenkin näin:
- Varmista että keruupumppu ei käy
- Täyttöpumpun letku täyteen vettä ja kiinni kohtaan 1
- Ilmaus auki kohdasta 2
- Sulku auki kohdasta 3 ja samalla pumpataan pesä täyteen vettä ja ehkä samalla ilmat poistuu pesästä
- Sulku auki kohdasta 4 / 5? Tätä mietin, että onko väliä kumpaan suuntaan laitetaan vedet? Eikö nämä ole koko ajan auki?
- Pumpataan vedet piiriin
Sulut 4 ja 5 ovat koko ajan auki joten niihin ei tarvitse koskea
ATS
Mitä jos kuitenkin sulkisi vaikkapa hanan numero viisi. Jos sitä ilmaa kuitenkin menee pikkuisen niin ei mahdollisen vapaakierron mukana livahtaisi kiertoon vaan poistuisi ehkä saman tien ilmaimesta? ::)
-
No nyt taitaa hommat kaatua siihen, että en saa kiristettyä noita kaivon liitäntöjen muttereita.
Turha siis laittaa lisää vettä kiertoon, jos se kuitenkin tulee pois...
Nuo kaivosta tulevat putket on kyllä vinossa ja koko kansikin näyttää olevan. Tämän takia en pääse kiristämään mitenkään tuota oikean puoleista mutteria, jonka juuresta nimenomaan olin löytävinäni sitä viinan hajuista liejua.
Kuvassa on huuhteluvettä, ei siis noin paljon vuoda. :)
-
Jos tuo kansi on samalla toimintaperiaatteella kuin omani niin sitähän voisi vähän nostaa ylemmäs jolloin teräsputken reuna ei olisi kiristyksen edessä. Eli löysäämällä noita neljää mutteria kaivon kantta voi nostaa. Muttereita ei ehkä kannata poistaa kokonaan mutta löysää mutterit tuon kierteen yläpään tasoon ja sitten koittaa vängätä systeemiä 3-4 cm ylöspäin vaikka tuosta lattakoukusta mikä tuossa edessä näkyy. Putkista ei kannata vetää. Kun muttereita on löysännyt niin niistä voi joutua painamaan alaspäin jolloin metallien välissä oleva kumi saa vähän helpotusta. Siinä siis kaksi metallilevyä puristaa muutaman sentin paksuista kumia joka sitten leviää ja tiivistää kannen metalliputkeen ja muoviputket kanteen.
-
Onpahan huonosti asennettu! Tuossahan on kova vääntö juuressa, mikä saattaa hyvin olla vuodon syy. Onko vaakaputket liian lyhyet, hiekka painunut vai miksi nuo ovat noin vinossa?
Nuo kaivon kannessa olevat mutterit löystämällä saa nostettua putkia rei'issä tai kannen mukana ylös. Tuossa on kaksi metallilaippaa ja välissä kumia, joka puristuu putkia ja kaivoja vasten muttereita kirstettäessä.
Noin saisit muttereita esille kiristystä varten. En ole tuota tehnyt kollektorin kanssa (pelkälle kannelle olen), joten en osaa sanoa miten helposti putkia saa ylös tarvittavat sentit. Tietysti jonkinlainen riski on tuon huonosti kiristetyn liitoksen irtoamiseen ja putken tippumiseen, joten ehkä ensin kokeilisin vetää kovaa kulmasta varmistaakseni, ettei se irtoa putkesta.
Painetta lisäämällä vuotokohta varmaankin paljastuisi.
Nakke vaan ehtikin jo vastata melko saman sisällön!
-
Enpäs tiedä lähdenkö noita enää avaamaan.. Ettei käy isompaa vahinkoa.
Mielestäni tämä kuuluisi edelleen takuuseen, vaikka asennuksesta on jo seitsemän vuotta. Mutta kun tuo ei ole ikinä ollut tiivis, niin eikö se mene noin? Ovat käyneet pari kertaa lisäämässä painetta, mutta ei tätä ole ikinä tutkittu kunnolla. Alkaa hermoa taas kiristämään myyjä-veijari...
-
Ei tuossa mitään riskiä ole, kimppuun vain kun valosaa vielä riittää……
-
Pitäishän tuo liitos suorammaksi saada. Jos vaatii vaakaputken jatkamista, on jo vähän isompi homma. Jos on uudesta saakka tuollainen ollut, menee taatusti myyjän vastuuseen lain mukaan. Se on sitten eri juttu miten helposti myyjän saa ottamaan vastuun, kun se asennuksen tehnyt on jo kadonnut markkinoilta.
-
Onko se suuri synti käytännössä että nuo ovat vinossa. Noilla muoviputkilla on hyvä muisti pitkän kiepityksen jäljiltä ja kun ne kaivoon pudottaa niin yleensähän ne tulee melkoisen vinosti kaivosta ulos kuten tuossa linkin kuvassa.
http://www.porakaivo.net/yleisimpia-kysymyksia-porakaivoon-liittyen/
Kyllähän tuossa on houkutus antaa putkien olla luonnollisessa asennossa eikä tehdä mitään mikä sitten jää jännitykselle johonkin kun putki kuitenkin haluaa tuohon alkuperäiseen asentoon. En näe siinä mitään huonoa, siellähän se on huoltokaivossa pois silmistä ja ennenkaikkea ilman jännityksiä. Mielestäni riittää että muoviputki on suorassa messinkiliittimessä ja minun silmissäni tuossa oiltosoilin kuvassa niin näyttäisi olevan. Eikä tuommoinen 40mm putki tukiholkilla kyllä vinoon suostu oikein asentumaankaan.
Jos tuo olisi minun kaivo niin tilaisin muovihitsarin paikalle. Putkee ~20cm ylös, uudet mutkat ja pikku jatkopätkä vaakaputkeen hitsaten. Ei ihan hirveesti maksaisi neljä liitintä ja kahdeksan hitsausta ja liitokset olisi ikuiset.
-
Kuvasta on vaikea tehdä kunnon päätelmiä. Minusta näytti, että putket on yhdistetty vähän väkivalloin, mutta voi se tosiaan olla, että putki on kiepin jäljiltä luonnostaan noin. Kyllä se siitä myös oikenee ja oppii uuteen asentoon.
Tärkeää kuitenkin, että putken ja liittimen välillä ei ole suurta jännitystä eli ei ole esim. väkisin kytketty alimittaisia vaakaputkia tai vaakaputket kiristyneet ja vetäneet liitokset tuon näköisiksi kaivantoa täytettäessä tai maan painuessa.
Kyllähän nuo liittimetkin ovat "ikuisia". Purin täysin ehjiä ja pitäviä pois -76 porakaivosta. Onhan se liittimien vaihto aika eriluokan operaatio kuin mutterin kiristys. Pitää laskea aika paljon maaviinaa pois, ilmata uudelleen jne.
-
No sen verran sain tänään kuitenkin tehtyä, että laitoin keruupiiriin 2,1 bar painetta, koska täyttöpumppukin oli lainassa. Heti kun otin pumpun irti ja availin sulut ja pyöritin hetken aikaa maapiirin pumppua, niin paine asettui just vähän yli 2 bariin.
Maalämpövempeleen oma lukema näyttää samaan aikaan, että paine on 1,90 bar.
En usko, että käyn itse tekemään kaivon liitoksille mitään. Reklamoin myyjälle ja jos ei toimi, niin käytän tämän kuluttajaneuvonnassa tai kuluttajariitalautakunnassa. Ei voi olla niin, että yli 20 t€ investointi on alusta asti toimimaton. Tai no, toimiihan se, mutta jos piirissä on luvattu olevan painetta ja siellä ei ole, niin kaikki ei ole niin kuin on luvattu.
Toki, mitäs jos putket suoristuivat, kun kaivoin hiekat pois päältä ja paineet pysyykin... Eihän tässä sitten enää mitään hätää. Mutta tuskinpa näin käy. Veikkaan (pessimistinä), että paine keruussa tulee laskemaan. Seuraan tilannetta.
Kuvassa ns. rykipumppu. Oli muuten tälläselle tumpelollekin helppo homma. Luin täyttöryhmän ohjeita ja avasin sulun nro viisi kuvan mukaan ja laitoin paineet sisään.
-
Tilannepäivitystä. Kaivo on pitänyt kaksi päivää tasan ne paineet, jota sinne laitoin. Voiko tämä olla niin, että maa-aines on painanut putkia väärään asentoon ja keruuputki on sen takia vähän vuotanut liitoksesta?
Seuraan tilannetta, katsotaan kuinka tässä käy.
-
Maapiiriin laitettiin paisarin vaihdon yhteydessä 0,9 esipaine ja piiriin vähän alle 1,5 baria, 1,4jotain. Nyt kun on muutama kuukausi kulunut, niin paine on laskenut piirissä n. 1,1 bariin. Mittasin juuri paisarin vastapaineen ja sekin näytti 1,1 bar. Mistä tämä kertoo vai kaikki ok?
Maalämpöpumpun sisäinen mittari näyttää aina vähän alempaa lukemaa kuin ulkoinen mittari, 1,03 bar tällä hetkellä. Koneen käydessä maalämpöpumpun näyttämä lukema tippuu 0,9 bariin. Tästä johtuen mietin, että pitääkö esipainetta jotenkin säätää?
Tosin tätä maapiirin painetta seuraan toistaiseksi muutenkin varmaan talven yli, että pitääkö se edelleenkään paineita vai vielä tippuu.
Tilannepäivitystä. Kaivo on pitänyt kaksi päivää tasan ne paineet, jota sinne laitoin. Voiko tämä olla niin, että maa-aines on painanut putkia väärään asentoon ja keruuputki on sen takia vähän vuotanut liitoksesta?
Seuraan tilannetta, katsotaan kuinka tässä käy.
Paljonko on paljon?
Aiemmin olleen kuvan perusteella painemittarin asteikkokehän halkaisija on n. 50mm.
Tästä voi laskea että 0,1 bar on 3 mm
Aloitus viestissä mainittiin että paine oli laskenut muutamassa kuukaudessa 0,3 bar.
Oletin että muutama kuukausi on kolme kuukautta (mikä on oikea luku?)
Näistä voi laskea että tuolla paineen laskunopeudella viisari liikkuu 0,1 mm/vrk
Kahdessa päivässä olisi viisarin pitänyt liikkua 0,2 mm, tuota ei kyseisestä mittarista silmämääräisesti voi mitenkään nähdä.
Eli vaan pidempi seurantajakso.
ATS
-
Joo, se oli kesäkuun alkupuolta, kun paineet viimeksi lisättiin, eli jotakuinkin reilussa kolmessa kuukaudessa tuo aikaisempi pudotus tapahtui.
Ja tiedän toki, ettei vielä kannata juhlia, että paineet pysyy. Olisihan se aika ihme, jos nyt yhtäkkiä kaivossa pysyisivät. Vaatii pidempää seurantaa tosiaan.
Mutta en minä viisarista seuraa painetta, vaan koneen näytöltä, se pääsee toiseen desimaaliin asti. Eri asia kuinka tarkka se mittaus on ylipäätään... Ei ehkä kannata toista desimaalia hirveesti tuijotella. :)
-
Eihän nämä tällaiset mittarit mitään absoluuttisen tarkkoja ole mutta lukemien muutos on varmaankin jo varsin tarkka.
Kun keräät lukemia niin ota vaan kahdella desimaalilla arvot ylös.
Sitä minä tässä jahkailen että kun etsii jotakin niin pitäisi tietää mitä etsii niin helpottaa paljon sitä etsimistä.
Tässä tapauksessa olisi hyvä tietää kuinka suurta (pientä) vuotoa on etsimässä
Tuolla aiemmin laskin arvion vuodon suuruudeksi
Jos tuo muutama kuukausi olisi kolme kuukautta = 90 vrk, olisi vuoto seuraavanlainen
- 22 cm3/vrk = vähän vajaa yskänlääkemukillinen
- 0,9 cm3/h
- 15 mm3/min = halkaisijaltaan 3,0 mm tippa
ATS
-
Miten paljon piirissä oleva paine vaikuttaa vuodon määrään? Enemmän painetta, isompi vuoto?
-
Vuodon tyypistä riippuen virtaama on suoraan verrannollinen paine-eroon (eli tavalliseen painemittarin lukemaan) tai sen neliöjuureen.
-
Mitenkä paine on käyttäytynyt?
Ellei ole laskenut niin lisää painetta kohtuu lähelle varoventtiilin avautumispainetta
Ja sitten taas painee seurantaa ja kaivolla jokamiehen labratestejä
ATS
-
No näyttäis paineet pysyvän, toki vieläkin ehkä liian aikaista sanoa. Sehän tuota seurantaa vaikeuttaa, kun se paine vaihtelee jonkin verran, kun kone käy ja sitten paine palautuu tauon aikana sitä ylemmäs, mitä kauemmin kone huilaa. Ehkä pitää seurata alinta painetta ja kaivoon palaavan liuoksen lämpöä koneen käydessä, jos siitä näkisi parhaiten. Alin on nyt ollut 1,65 bar, kun silloin heti täytön jälkeen oli 1,70 bar. Toki kone käykin enemmän ja kaivo ehkä viileämpi, kun ulkonakin kylmenee. Paha sanoo vielä.
Rykipumppu ei oo enää lainassa, joten painetta en saa nyt lisää.
-
No näyttäis paineet pysyvän, toki vieläkin ehkä liian aikaista sanoa. Sehän tuota seurantaa vaikeuttaa, kun se paine vaihtelee jonkin verran, kun kone käy ja sitten paine palautuu tauon aikana sitä ylemmäs, mitä kauemmin kone huilaa. Ehkä pitää seurata alinta painetta ja kaivoon palaavan liuoksen lämpöä koneen käydessä, jos siitä näkisi parhaiten. Alin on nyt ollut 1,65 bar, kun silloin heti täytön jälkeen oli 1,70 bar. Toki kone käykin enemmän ja kaivo ehkä viileämpi, kun ulkonakin kylmenee. Paha sanoo vielä.
Rykipumppu ei oo enää lainassa, joten painetta en saa nyt lisää.
Vesihanasta olen suoraan lykännyt vettä maapiiriin, pieniä paineen korotuksia varten.
Hyvin toimii.
-
Mitenkä paineet?
ATS
-
Paineet on kovat elämässä. Ja kaivossakin sitä vielä on. :)
No joo, en ole tehnyt mitään korjaavia liikkeitä tai pyytänyt ammattilaisiakaan paikalle tekemään.
Alin paine, jonka nyt olen nähnyt koneen käynnin aikana, on 1,56 bar. Oliskohan jossain vaiheessa kaivoon palaavan nesteen lämpö ollut alimmillaan -2,1 astetta, mutta pääsääntöisesti sinne menee -0,8 tai -1,4 asteista litkua.
Taidan laittaa pihalta kuopan talvea varten umpeen ja seurata, miten tuon paineen kanssa käy. Veikkaan, että siellä edelleen pientä vuotoa on.
Ei siellä mitään helposti erottuvaa viinalammikkoa ollut, kun viikko sitten kävin liitoksia tutkimassa. En tiedä haistoinko viinaa lainkaan putkien luota. Maistamaan en käynyt, kun oli mutaa... :)
Ja analysointia hankaloittaa se, että paine tippuu varmaan kaivon viilentyessä talvea kohdin. Lisäksi paine laskee myös lyhyeksi aikaa yhden käyntijakson aikanakin ja sitten taas tauon aikana nousee ylöspäin. Kiintopiste on hankala löytää, mihin verrata.
-
Jos nyt täytät montun älä anna maanpaineen kuormittaa putkia. Tee Finfomista suojakotelo ettei putket kuormitu.
-
Joo, siellä on sellainen muovinen rumpu tai mikä lie. Taitaa olla alunperin salaojan tarkistuskaivon yläosa, eli sillä saan liitännät piiloon kyllä.
Pitäisi keksiä joku järkevä täyttö siihen päälle, ettei tartteis lapioida mahdollisesti ensi kesänä hiekkoja taas pois. Tai no, meneehän se liikunnasta! :) Ja toivotaan, että paineet pysyy.
-
Ite hommasin betonisen kaivonrenkaan ja kannen. Kaivon hattu ja putkien lähdöt vuorattu levyuretaanilla, sitten päällä muovinen suojakotelo ja kaivo betonirenkaan sisälle askartelin vielä levyuretaanista seinät ja kannen. Ei tartte kaivaa mitään esille jos joskus tarvetta päästä kaivon liityntöihin käsiksi, ottaa vaan urtsit edestä pois.
-
Tuo ois kyllä hyvä ratkaisu. Mutta meillä kun maata on siinä kaivon päällä vielä metrin verran, niin aina joutuu kuitenkin lapioimaan.
Samalla toki hoituu eristyskin aika hyvin.
Eli suojaan nyt ainakin ne liitännät sillä nykyisellä systeemillä ja maat päälle. Ens kesänä viimeistään selviää, onko kaivossa enää painetta.
Nyt alin nähty lukema on 1,52 bar, kun kone jauhanut enemmän ja kaivokin kait viileämpi.
-
Saahan noita kaivonrenkaita päällekkäin, jos olet nyt jonkaivanut ympäristön auki niin laita tilaukseen pari-kolme rengasta ja kansi niin saat kerralla kuntoon.