Onko muuten niin, että jos haluaisin, että paineet ei huoju lähes lainkaan, niin pitäisi olla isompi paisari ylipäätään? Minkä kokoinen vaadittaisiin tähän n. 500 l järjestelmään? Onko se nyrkkisääntö, että 10 - 20 % järjestelmän tilavuudesta?
Isompi paisari ilman muuta auttaa vähentämään huojuntaa, mutta 10% ... 20% on ehdottomasti liioittelua. Joki 3% ... 5% voisi olla järkevä haarukka tuollaisella lämpötilakäytöksellä kuin omassa järjestelmässäni. Saisit kyllä nykyisestäkin aivan riittävän paisuntatilan, jos toimisit seuraavasti paisuntatilan maksimoimiseksi:
1) Laske järjestelmän paine ulkoilman paineeseen varoventtliilistä. Jos pelkäät, että jää vuotamaan, laskee välillä lisää vettä ja huuhtele, kunnes rupeaa pitämään.
2) Selvitä, mikä on pienin vesipuolen paine, jolla järjestelmä toimii ja laite esipaineeksi hiukan tuon alle oleva lukema (esim. 0,1 ... 0,2 baria alempi). Periaatteessa minimipaine on bareina painesäiliön pohjan ja lämmitysverkon korkeimman kohdan absoluuttinen korkeusero kymmeninä metreinä ilmaistuna.
Sitten vain täytät verkoston tuohon vesiverkoston minimipaineeseen, jos on kesätilanne, eli verkosto on mahdollisimman viileä. Talvella täytyisi laittaa hiukan enemmän painetta, mutta voihan vettä sitten lisätä ensi keväänä (olettaen, ettei mikään vuoda), jos meinaa pudota liian alas.
Mitä lähemmäksi esipaine asetetaan minimaalista toimivaa vesipuolen painetta, sitä vähemmän vesiverkoston paine heittelee veden lämpötilan vaihdellessa. Jos vettä on 500 litraa, luokkaa 15 litran painesäiliö kyllä sisältää riittävän paisuntatilan, kunhan esipaine nostetaan riittävän korkeaksi, muttei liian korkeaksi (jolloin jousto loppuu kokonaan järjestelmän vesipuolen paineen pudotettassa lähelle minimaalista sallittavaa painetasoa eli asetettua esipainetta, jos on toimittu äärimmilleen, kuten edellä). Luokkaa 500 litran verkoston vesilavuus heittelee em. lukujen valossa luokkaa 5 litraa. Tuollaisen 15 ilmatilavuuden paisuntasäiliön absoluuttinen paine nousee luokkaa 50%, kun sinne työntyy 5 litraa vettä, kun lämmitysverkon lämpötila nousee ja esipaine on säädetty em. perusteella. Jos paine esimerkiksi oli aluksi 0,5 bar (absoluuttinen paine 1,5 bar), se nousee 1,25 bariin (absoluuttinen paine 2,25 bar = 150% * 1,5 bar), kun tuo viisi litraa tunkee säiliöön. Nuo Seppaantien hiukan korkeammat vesipuolen paineet toki ovat perusteltuja, jos halutaan suurempi varmuus, jottei aleta kolkutella rajaa, mihin nykyinen säiliö ei enää taivu alaspäin tilavuuden salliman suhteellisen paisuntatilan perusteella. Toisaalta, mitä enemmän on minimin ylittävää vesipainetta, sitä herkemmin varoventtiili avautuu ja jos järjestelmää seurataan tarkasti, joustovaraa saisi lisää, jos esipainetta voisi hiukankaan hilata ylemmäs (eli toistan taas, että vesipuolen painetta ei saisi koskaan päästää pienemmäksi kuin asettu esipaine; paisuntasäiliötilan mahdollinen lämpötilan nousu kaiken lisäksi vaatisi luokkaa 1% varmuuslisäkertoimen per kolmen asteen lämpötilan nousu säiliön ilmapuolella).
