Pumpun tuottama lämpötila ei riitä!

[JP83]

Hei,

Yritettyäni selvittää asiaa kohta viikon päivät manuaaleista ja foorumeilta, tältä ja jopa ruotsinkielisiltä, päädyin viimein kysymään suoraan sitä alan ammattilaisilta, eli teiltä hyvät forumistit.

Ongelma: Talossa kylmä.

Syitä: 1) Huono eristys
          2) Liian vähän ja osa yksilehtisiä pattereita.
          3) Pumpun tuottama lämpötila liian matala!

Kaksi ensimmäistä ongelmaa hoidetaan ajallaan, mutta pumpun tuottaman lämpötilan mataluus harmittaa tällä hetkellä eniten.

Pumppu asennettu 11/11, eli takuut ja muut on voimassa. Urakoitsija käynyt täällä katsomassa tilannetta kertaalleen, sitä kauttahan tämä asia pitää varmaan loppupeleissä hoitaa, mutta uskon ja toivon että täältä saan pikaisemman ja oikean ratkaisun asiaan.

Talon tietoja suuressa tiedonkeruuketjussa sivulla 6.

Sitten sitä tilastoa:

Pumppu on IVT Greenline HE E7
6 kW lisäenergia käytössä aina kun patterikiertoon laite tuottaa vettä. (Kun on näin kylmä, alle -20)
Talossa sikakylmä, 16-18 astetta, riippuen kerroksesta. Tavoite 21-22 astetta.
Mukana ulkoinen pumppu öljylämmitysajoilta tulovesiputkeen liitettynä.
Patterikierron paine 1,3bar

T1 46,6 (ohje 56,8)
T2 -27
T3 43,1
T6 93,2
T8 51,6
T9 43,2
T10 -1,3
T11 -3,6

Nämä arvothan ovat muuten erittäin hyvät ymmärtääkseni, mutta T1 jää ohjearvosta aika lailla ja näin ollen talo ei lämpene tarpeeksi. Ymmärrän, että eristyksiä ja pattereita parantamalla talon lämpötilan ehkä saisi mieluisaksi, mutta kyseessä sen verta uudet pumput ja systeemit, että soisi sen kuitenkin toimivan. Pumppu on toki alimitoitettu, tarkoituksellakin, mutta pitäisi nyt korkeampaa lämpötilaa pystyä tuottamaan lisäsähkön kanssa!

Vastaavaa tapausta en siis foorumeilta ihmetyksekseni ole löytänyt. Toivottavasti jollain ollut kuitenkin samanlaista ongelmaa, tai syvää tietämystä asiasta muuten vain, jotta asiaan löytyisi ratkaisu.

-JP

[seppaant]

T1 46,6 (ohje 56,8)
T2 -27
T3 43,1
T6 93,2
T8 51,6
T9 43,2
T10 -1,3
T11 -3,6

"Suomentaisitko" vielä nämä mittaustunnukset, vaikka kyllä ne suurinpiirtein noista mittausarvoista voi päätellä.

Äkkipäätä näyttäis siltä, että teho ei riitä edes lisävastusten kanssa talon lämpimänä pitämiseen.

Pari lisäkysymystä
- Paljonko kului öljyä vuodessa?
- Mikä oli menoveden lämpötila öljyaikaan?
- Onko lisävastus 3kW vai 6kW?

ATS

[Lämpöä Auringosta]

Onko vastus varmasti päällä, ylikuumenemissuoja lauennut?

[heatman]

Hei JP !
Tuskailen vähän samanlaisen asian parissa ?
Pumppu on IVT HE C9 ja  asennettu 10/11, reiän syvyys 190m.
Aikaisemmin öljy jota kului n. 3500 l/v. Pattereihin meno oli muistaakseni suunnilleen samaa luokkaa kuin nyt ?

Ulkolämpötila -18C .
Erona ehkä on se että talossa on kyllä lämmin, mutta pumppu käy jatkuvasti ja vastukset (6kW) päällä, kuuluuko asiaan jos on alimitoitettu ? Kulutus noin 130 kWh/ vrk (kannattaisiko laittaa varalla oleva öljylämpö päälle) ?!

T1   45,0
T2   -18
T3   50,0
T6   99,5
T8   52,6
T9   45,5
T10  0,5
T11 -2,6

Mikähän ero noilla T1 ja T9:llä on ? Mittaavat samaa asiaa ?
Mitä tarkoitat tuolla T1:n ohjearvolla, mistä sen olet saanut ?
Omat arvoni näyttävät mielestäni myös melko hyviltä, tuolla T1:n arvolla patterit ovat ihan kuumat ?
Mielestäni tuo sinunkin arvosi pitäisi riitttää ?

[JP83]

T1 46,6 (ohje 56,8)
T2 -27
T3 43,1
T6 93,2
T8 51,6
T9 43,2
T10 -1,3
T11 -3,6

"Suomentaisitko" vielä nämä mittaustunnukset, vaikka kyllä ne suurinpiirtein noista mittausarvoista voi päätellä.

Äkkipäätä näyttäis siltä, että teho ei riitä edes lisävastusten kanssa talon lämpimänä pitämiseen.

Pari lisäkysymystä
- Paljonko kului öljyä vuodessa?
- Mikä oli menoveden lämpötila öljyaikaan?
- Onko lisävastus 3kW vai 6kW?

ATS

T1= menojohto patterikiertoon työsäiliöstä. "ohje" eli ohjearvo on ilmeisesti tavoite mihin pumppu yrittää päästä, jonka lämpökäyrä määrää.
T2 = ulkolämpötila
T3 = käyttoveden lämpötila
T6 = kuumakaasu
T8 =  lämmitysvesi meno
T9 = lämmitysvesi tulo
T10 = lämmönkeruu tulo
T11 = lämmönkeruu meno

Jäi mainitsematta avaustekstistä että superpakkasten aikana menojohdon lämpötila on ollut jopa 55 asteessa, mutta jostain täysin ymmärtämätömästä syystä se ei sinne nyt enää nouse. Tällöin huonelämpötila oli noin vajaa 21 astetta. Joten uskoa löytyy vielä, että laitteistossa riittäisi tarpeeksi potkua.

Jotenkin tuntuu että laitteeseen tullut jotain vikaa sen jälkeen.

Öljyä kului yli 3000 litraa per vuosi, alle 3500.
Öljy lämmitys oli niin helppoa ja vaivatonta, että ei tullut pantua merkille menoveden lämpötilaa. Patterit koskettaessa olivat kyllä kuumempia kuin mitä ne nyt ovat.
Lisävastus = 6kW

-JP

[JP83]

Onko vastus varmasti päällä, ylikuumenemissuoja lauennut?

Näytön kuvakkeen mukaan lisäsähkö on ainakin päällä, samoin lisäenergian kulutuslaskurin.

[seppaant]

Onko vastus varmasti päällä, ylikuumenemissuoja lauennut?

Näytön kuvakkeen mukaan lisäsähkö on ainakin päällä, samoin lisäenergian kulutuslaskurin.

Jos ylikuumenemissuoja on lauennut, niin pumpun logikka luulee (luulo ei ole tiedon väärtti) vastuksen toimivan, koska vastuksen päällä-pyynti on voimassa.

Vastuksen ylikuumenemissuoja löytynee vastuksen suojakotelon sisältä.
Palstan sähkömiehet (Matias) osaavat paremmin vastata.

ATS

[Rusinaseppo]

Jospa pumppu jaksoi hetkellisesti käydä siinä 55 asteessa, mutta ei pitkään? Tai olisiko virtausta lisätty jolloin pumppu ei ehdi/jaksa suurempaa vesimäärää lämmittää niin lämpimäksi.

Kuinka lämmin sulla on Heatman?, voisiko jo vähän käyrää loiventaa/alentaa?

[JP83]

Hei JP !
Tuskailen vähän samanlaisen asian parissa ?
Pumppu on IVT HE C9 ja  asennettu 10/11, reiän syvyys 190m.
Aikaisemmin öljy jota kului n. 3500 l/v. Pattereihin meno oli muistaakseni suunnilleen samaa luokkaa kuin nyt ?

Ulkolämpötila -18C .
Erona ehkä on se että talossa on kyllä lämmin, mutta pumppu käy jatkuvasti ja vastukset (6kW) päällä, kuuluuko asiaan jos on alimitoitettu ? Kulutus noin 130 kWh/ vrk (kannattaisiko laittaa varalla oleva öljylämpö päälle) ?!

T1   45,0
T2   -18
T3   50,0
T6   99,5
T8   52,6
T9   45,5
T10  0,5
T11 -2,6

Mikähän ero noilla T1 ja T9:llä on ? Mittaavat samaa asiaa ?
Mitä tarkoitat tuolla T1:n ohjearvolla, mistä sen olet saanut ?
Omat arvoni näyttävät mielestäni myös melko hyviltä, tuolla T1:n arvolla patterit ovat ihan kuumat ?
Mielestäni tuo sinunkin arvosi pitäisi riitttää ?

Aika mututuntumalla vastaan, mutta vastaanpa kuitenkin niin saadaan ainakin keskustelua jos sanon jotain väärin.

Ihan kylmimmillä pakkasilla varmaan vastus on koko ajan päällä kun kompurakin, jos on alimitoitettu oikein. Itse en käyttäisi öljyä yhtään, vaan jos laitteet ovat riittämättömät niin silloin vika on laitteiden mitoittajassa, ja he ovat vastuussa siitä.

Lämpötilojen suhteet näyttäisivät olevan kohdallaan.

T1 = lähtölämpötila pattereihin
T9 = lämmityskierron paluulämpö

Itselleni on hieman epäselväksi jäänyt miten putket eri pömpeleiden sisällä puikkelehtivat, mutta uskoisin että T8 ja T9 järjestelmä ei ole "avoyhteydessä" pattereiden vesikierron kanssa, eli T9 ja T1 eivät mittaa ollenkaan samaa asiaa. Meillä on patterikiertoon analogiset lämpötilamittarit, erikseen tulo ja meno vedelle.

Ymmärrän asian niin että T8 T9 järjestelmää pumppaa G2 pumppu, ja itselläni patterikiertoa pumppaa ulkoinen pumppu, joka on kiinni pattereiden tulovesiputkessa. Pumppupömpelin asetuksista pystyy säätämään myös G1 pumppua, mutta tästä en tiedä että missä se sijaitsee, ja onko tätä omassa mallissani ollenkaan? Sen tiedän, että jos kytken ulkoisen pumpun pois päältä, pattereissa ei vesi kierrä. Tästä voisi päätellä että mun mallissa ei ehkä ole tätä G1 pumppua ollenkaan, vaikka sen astuksia muka pystyy säätämään.

T8 T9 järjestelmän vesi ilmeisesti lämmittää työsäiliön ja käyttövesisäilön sisällä olevaa vettä, mutta ei ole suorassa kosketuksessa niiden kanssa, joten ei ole samaa vettä

Et varsinaisesti kysynyt näitä asioita, eikä varmaan kiinnostakkaan, mutta tulipahan kirjoitettua itseänikin varten terapia mielessä, ja jos joku haluaa oikaista jonkin sanomani asian, niin antaa mennä, hyvä jos oppii lisää asiasta.

T1 ohjearvo tulee lämpökäyrän asetusten mukaan. Mulla T1 ohjearvon saa näkyviin painamalla info nappia siitä "ohjauspaneelista".

Jos talo ois tiivis ja pattereita ois enemmän ja olisivat kaikki 2 lehtisiä, niin voisi riittääkkin tuo patterin menolämpötila. Mutta ennen kuin alan taloa eristemään ja pattereita vaihtamaan, haluan selvittää että maalämpö laitteistossa ei ole mitään vikaa.

-JP

[JP83]

Onko vastus varmasti päällä, ylikuumenemissuoja lauennut?

Näytön kuvakkeen mukaan lisäsähkö on ainakin päällä, samoin lisäenergian kulutuslaskurin.

Jos ylikuumenemissuoja on lauennut, niin pumpun logikka luulee (luulo ei ole tiedon väärtti) vastuksen toimivan, koska vastuksen päällä-pyynti on voimassa.

Vastuksen ylikuumenemissuoja löytynee vastuksen suojakotelon sisältä.
Palstan sähkömiehet (Matias) osaavat paremmin vastata.

ATS

Jos vika tässä, niin sehän ainakin selittäisi koko asian. Toivotaan että sähkömies ilmestyy palstalle

[JP83]

Jospa pumppu jaksoi hetkellisesti käydä siinä 55 asteessa, mutta ei pitkään? Tai olisiko virtausta lisätty jolloin pumppu ei ehdi/jaksa suurempaa vesimäärää lämmittää niin lämpimäksi.

Kuinka lämmin sulla on Heatman?, voisiko jo vähän käyrää loiventaa/alentaa?

Olen tuota patterikierron "ulkoisen" pumpun säätöjä kokeillut molemmissa ääripäissä ja myös siltä väliltä monessa asennossa, mutta en ole itse asiassa huomannut eroa pattereiden menolämpötilassa. Ehkä en ole malttanut odottaa tarpeeksi pitkään jotta muutos näkyisi. Tällä hetkellä pumppu on säädetty täysille, joka minun ajatuksenjuoksun mukaan aiheuttaa menoveden lämmön nousua, koska paluuvesi palaa lämpimämpänä. Tai ehkä ajattelen juuri väärin päin tuon asian. Enivei, pumpun säädöllä en ole havainnut olevan vaikutusta.

[Matias]

Manuaalissa tuollaista,yleensä kuittauspainike pitäisi olla kotelon kannessa.Huomaa että tuossa on kahden pumppumallin osasijoittelukuvat

Selkeämpi kuva

[peki]

Voisi kyllä laittaa koko masiinan pimeäksi minuutiksi, voisi auttaa jos joku bugi ohjaimessa.

[Rusinaseppo]

Vissiinhän se nopea kierto on hyväksi jos on tehosta pulaa? Hidas kierto laskee paluulämpöä, mutta onko silloin enemmän aikaa kuumentaa lähtöä??

Itsellä pumpusta menee meno+paluu puskuriin ja siitä meno+paluu patteriverkkoon. Eli molemmat kiertää puskurin kautta. Ulkoinen kiertopumppu on menoputkessa puskurin yläpuolella. Puskurissa on lämpöanturi (T1?), tässä on aina pienempiä lukuja kuin sisäisessä menoanturissa.

Ulkoinen pumppu on manuaalisäädöllä ja sisäinen automaatilla. Itse en pääse syvemmälle asetuksissa kun se on asiakastasolla. Sisäisten anturien mukaan meno/paluun ero on noin 5,5 astetta, en tiedä mikä se olisi suoraan patteriputkista. Minullakaan ulkoisen pumpun säätely ei aiheuttanut ainkaan heti muutosta näihin lämpötilaeroihin.

[JP83]

Pari asiaa joita en ole maininnut, mutten ole niiden yhteydestä tähän ollut aivan varma, mutta nyt tuntuu että aika keskeisessä osassa ovat:

Sähkökaapista yksi sulake joka viittaa konehuoneeseen oli off asennossa pari päivää sitten. En tiedä onko se pumpun käytön yhteydessä ollutkaan on asennossa, mutta napsautin sen päälle kuitenkin.

Pari päivää sitten kone antoi virheilmoituksen. Ajankohdasta en muista oliko samoihin aikoihin sulakkeen napsumisen kanssa. Tämmönen virhe: "käyttöveden sähkölisäenergian ylikuormitussuoja lauennut". Sitä ennen laitoin juuri sähkölisäenergian käyttöön myös käyttöveden lämmityksen yhteyteen, heti teki tuon virheen kun alkoi lämmittämään vettä seuraavan kerran. En ajatellut asian liittyvän tähän, koska virheessä sanotaan nimen omaan "käyttövesi", eikä lämpökierto.


Asiaan:

Irrotin etukannen pumpusta, ja tuo palautuspainike on kuin onkin piilossa. Pääsenkö siihen käsiksi kun irrotan peltipaneelin mikä on näkyvissä? Tulisiko jotain muuta ottaa huomioon?

Voisi kyllä laittaa koko masiinan pimeäksi minuutiksi, voisi auttaa jos joku bugi ohjaimessa.

Laitan varmaan tän toimenpiteen ajaksi koneen kiinni, pelottaa mennä sorkkimaan sen sisälle kun on päällä, vaikkei se vaarallista olisikaan. Ehkä kone toimii Windows periaatteella ja buutti silloin tällöin korjaa monta erilaista tilannetta

[JP83]

Avasin kannen ja alla olevat pellit irti, ei löytyny palautuspainiketta. Mitenkähän tuo löytyis... En oikein tiedä mitä etsiäkkään

[tomppeli]

Ongelma: Talossa kylmä.

Syitä: 1) Huono eristys
          2) Liian vähän ja osa yksilehtisiä pattereita.
          3) Pumpun tuottama lämpötila liian matala!
Pumppu on IVT Greenline HE E7
Talossa sikakylmä, 16-18 astetta, riippuen kerroksesta. Tavoite 21-22 astetta.

T1 46,6 (ohje 56,8)
T2 -27
T3 43,1
T6 93,2
T8 51,6
T9 43,2
T10 -1,3
T11 -3,6

Laitoin tietojasi taulukkoon.
Tältä näyttää:
            
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen.                   
Omakotitalo ”JP83”                  
Oulu                  
Tulostuspäivä            05.02.2012      
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve      21 500 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2)      135 m2      30,8      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3)      350 m3      11,9      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      135 m2      159      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      350 m3      61,4      kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      1000 kWh/p4 000 kWh
Rakennusten + lämpimän  käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      25 500 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            3 000 litraa      
- Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            3 540 €      
- Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            3 060 €      
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämmityskäytöllä            3,0 COP      
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämpimän käyttöveden tuottamiseen            2,5 COP      
- Pumpun COP -arvoksi saadaan laskemalla koko vuoden arvo            2,91 COP      
* Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 600 kWh      
* Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            7 167 kWh      
* Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            8 767 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            1 052 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 488 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 008 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            155 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            4,1 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      18 362 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            Liian pieni!
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            7,6kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            8,6 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            9,7 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            10,7 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            11,7 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      7,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka      -17,1 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti.                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      3 643 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on      41,6%      
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      5170 AP      
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      829 AP      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  

...
Talonne lämmöneristys on aika huono!
Rakennus pelkästään kuluttaa (135 m²) 159 kWh/m²/v ja (350 m³) 11,9 Wh/m³/Ap/v
Pumppu ja kaivo ovat rakennuksen lämmitystarpeeseen nähden alimitoitettuja!

[Matias]

Avasin kannen ja alla olevat pellit irti, ei löytyny palautuspainiketta.

Tuosta kuittaus/ylikuumenemissuoja yksiköstä menee tuollainen ohut kapillaariputki vastukselle koneen yläosaan vasempaan kulmaan.
Vastus on pystyssä, n 30cm pitkä ja 5cm paksu ,putken mallinen ja eristetty (virtauslämmitin).Siihen menee lauhduttimelta putki alaosaan ja lähtee putki vaihtoventtiilille yläpäästä.Vastus on siis paksumpi kohta putkessa.
 Sen alaosasta( todennäköisesti samasta kohtaa kuin sähkökaapeli menee vastukselle) lähtee tuo ohut kapillaariputki jonka toisessa päässä on  ylikuumenemissuoja ja kuittauspainike.Tuo on vähän sen näköinen että siinä voi etupellissä olla pelkkä reikä tuon kuittausnapin kohdalla.

Sähkökaapista yksi sulake joka viittaa konehuoneeseen oli off asennossa pari päivää sitten. En tiedä onko se pumpun käytön yhteydessä ollutkaan on asennossa, mutta napsautin sen päälle kuitenkin.

Pari päivää sitten kone antoi virheilmoituksen. Ajankohdasta en muista oliko samoihin aikoihin sulakkeen napsumisen kanssa. Tämmönen virhe: "käyttöveden sähkölisäenergian ylikuormitussuoja lauennut". Sitä ennen laitoin juuri sähkölisäenergian käyttöön myös käyttöveden lämmityksen yhteyteen, heti teki tuon virheen kun alkoi lämmittämään vettä seuraavan kerran. En ajatellut asian liittyvän tähän, koska virheessä sanotaan nimen omaan "käyttövesi", eikä lämpökierto.

Kyllä tuo lisälämpövastus lämmittää käyttövettä ja lämmitysvettä.Tuollainen virtauslämmitin on sijoitettu menovesiputkeen lauhduttimen jälkeen ja se nostaa lauhduttimelta lähtevän veden lämpöä "lennossa" eli kun vesi virtaa tuon vastuksen läpi.

Tarkista myös että tuo sulake on päällä,jos se ei ole päällä niin lisälämpöteho alenee tai ei ole laisinkaan päällä.Jos tuo sulake laukoo toistuvasti niin ota huoltoon yhteyttä,lisälämpövastuksissa on silloin jotain vikaa.

[peki]

Sen putkivastuksen toimimattomuuden tai toimivuuden voi todeta ihan kädellä. Käsi vastuksen ympärille. Polttaa hiukan 6kw teholla.

[Vesipiiri]

T8 ja T9 ero on sinulla noin 7 astetta. Tuo on ainakin meillä normaali ero lämmitystilanteessa kun pelkkä pumppu yrittää nostaa lämpötilaa.
 
Ero kasvaa huomattavasti suuremmaksi silloin kun lämmitysvastus tarvitaan mukaan, eli kun pelkkä pumpun teho ei riitä.

=>Eli epäilen myös, että vastus ei oikeasti ole toiminnassa.

[ivt7-09]

T1   45,0
T2   -18
T3   50,0
T6   99,5
T8   52,6
T9   45,5
T10  0,5
T11 -2,6

Mikähän ero noilla T1 ja T9:llä on ? Mittaavat samaa asiaa ?
Mitä tarkoitat tuolla T1:n ohjearvolla, mistä sen olet saanut ?
Omat arvoni näyttävät mielestäni myös melko hyviltä, tuolla T1:n arvolla patterit ovat ihan kuumat ?
Mielestäni tuo sinunkin arvosi pitäisi riitttää ?

T1 = lähtölämpötila pattereihin
T9 = lämmityskierron paluulämpö



-JP

Meillä on Greenline HT+ C7 ja siinä anturi 1 (meillä GT1) tarkoittaa paluuveden lämpötilaa patteriverkostosta. Oikeastaan tässä on kaksi lukua, toinen systeemin laskema tavoite ja toinen todellinen. T8 on patteriverkostoon menevän veden lämpötila ja T9 = lämmitysveden paluun lämpötila ennen lämmönvaihdinta. Ylläolevan perusteella T8:n ja T9:n ero 7,1, eli ihan oikean suuntainen luku.

Vanhemmissa taloissa on tärkeää, että vesipatterit luovuttavat maksimimäärän lämpöä. Tämä saavutetaan poistamalla termostattiventtiileistä lämpötilan rajoittimet tai ottamalla koko termostaatti pois. Meillä ainakin auttoi muutaman yksilehtisen patterin osalta niin paljon, että aikaisemmin hieman kylmänä ollut huone saatiin nyt lämpimäksi termostaatin poistamisen jälkeen.

Meidän järjestelmämme on myös vajaatehoinen ja -20°C:ssa lisälämpö on päällä n. 12 h vrk:ssa. Lämmitettäviä neliöitä 230, josta osa viileämpää varastotilaa. Öljyä kului aikanaan 3400 ltr. vuodessa. Maalämpöjärjestelmään menee nyt sähköä 9000 - 10000 kWh /vuosi tai jos on selkeästi normaalia kylmempi talvi, kuten v. 2010, meni hiukan yli 11000 kWh.

[peki]

GT 1 näyttää pumpun käydessä tulolämmön tavoitetta ja silloista lämpöä ja huilatessa luku kertoo missä lämpötilassa pumppu taasen  käynnistyy ja se toinen luku silloista lämmityspiirin lämpötilaa joka palaa lauhduttimelle.
Toisin sanoen on helppo säätää kulloisellekin kohteelle sopivaksi kun näkee nuo säädöt tuosta.
GT 9 taasen mittaa lämmityskäytössä paluuta ja käyttövesiajossa  manttelilta palaavaa lämpöä.
Ovat tavallaan tuplavarmistaneet ettei lauhduttimelle pääse yli 46c vesi, joka hajoittaisi pumpun.