Löytyi tuollainen vanha opas, joka selittää noita menneiden aikojen mitotuksia. Noita osateho mitotuksia myytiin paljon kun järjestelmä oli kallis toteuttaa. Eli tarkkana 2000-luvun alkupuolen taloa ostaessa, kun tulee pumpun elinkaari täyteen. Ettei joudu uusimaan järjestelmää kaivoineen tai se kannattaa ainakin tinkiä hinnasta pois.
"Suunnittelu
Maalämpöpumpun mitoituksessa esiintyy kahta käytäntöä. Osa laitevalmistajista suosittelee lämpöpumpun mitoittamista täydelle teholle, kattamaan talon koko lämmitystarve. Korkeampaa hankintakustannusta kompensoi hieman pienempi energiankulutus.
Toinen tapa on mitoittaa lämpöpumppu kattamaan 50-60 % rakennuksen mitoitustehosta, jolloin se riittää 85-95 % :iin pientalon vuotuisesta lämmitysegergiantarpeesta. Loppuosan tuottamiseen tarvitaan jokin lisälämmönlähde - yleensä lämpöpumpun varaajaan sijoitettu sähkövastus tai tulisija."
Myös lämpkertoimet ovat olleet tuolloin vaatimattomia:
'"Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän vuotuinen lämpökerroin on 2,8-3,0 eli 20 000 kWh:n lämmitysenergian tuottaminen kuluttaa 6 700-7 100 kWh sähköä. Lämpöpumppuvalmistajien ilmoittamat lämpökertoimet ovat yleensä laboratorioarvoja, joten laitetta valittaessa kannattaa kysyä valmistajalta arvioita vuotuisesta kokonaislämpökertoimesta".