Niben maalämpöpumpun käyttö- ja energiansäästövinkkejä kaivataan.

[Lentäjän poika]

(Edit 9.8: korjattu typot ja kysymysten numeroinnit)

Tilanne: Niben maalämpöpumppu F1226-6R erillisessä autotallissa, josta viety lämpö/käyttövesiputkistot taloon. Talo on kaksikerroksinen, lattialämmitteinen ja lämpöpumppu ohjautuu ulkolämpötilamittarin mukaan.

Käyttöveden osalta on käytössä ajastettu kiertovesipumppu, joka käy 3 min 15 minuutin välein aamusta iltaan 06-22 välillä.

Alla muutamia käyttöön, sähköenergian säästöön sekä laitteen kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, jotka ovat nousseet mieleen parin vuoden käytön jälkeen.

Olisiko teillä hyviä vastauksia näihin:

Käyttövesi:
1. Laitteessa on käyttövesiasetusten osalta mukavuustilana säästö ja käyttövesilämmityksen pysäytyslämpötilaksi olen määritellyt 39c. Jostain syystä laitteen päävalikossa näkyy kuitenkin käyttövesivaraajan nykylämpötilana 44c. —> eikös se pitäisi olla max. 39C, vai onko normaalia että vesisäiliön lämpötila on vähän yli säädetyn maksimilämpötilan ?

2. Olen säätänyt pienimmän menolämpötilan suihkun lattian ja talon kivijalan läheisyydessä olevan alueen kuivana pitämiseksi 23 asteeseen. Onkohan se riittävä vai pitäisikö olla 25 astetta?

3. Mahdollisen legionella-bakteerin poissapitämiseksi jaksottainen korotus, joka nostaa veden käyttölämpötilan hetkeksi 60C asteeseen on nyt laitteen oletuksen mukainen, eli se tapahtuu 14 vuorokauden välein ja käynnistysaika on keskiyöllä klo 00:00. Tämä ajankohta on sellainen jolloin kiertovesipumppu ei käy.  Pitäisikö tämä jaksottainen korotus olla aikataulutettuna kiertoversipumpun toiminta-aikoihin, koska eikös ajatus ole lämmittää myös käyttövesiputkiston vesi hetkellisesti n. 60 asteeseen, vai riittääkö että vesi laitteen sisällä käy 60 asteessa ?

4. Uusimman softan mukana tuli valikkoon ”Smartcontrol”. Onko jollain tarkempaa tietoa miten tuo oikeasti toimii ja kannattaako sitä käyttää jos tavoitteena on energiansäästö ja ”turhien” kompressorikäynnistysten välttäminen ?

Talon lämmitys ja energiansäästö:

Olen koettanut optimoida energiansäästöä kesällä ja kotoa useita päiviä poissaollessa siten että

5. Poistan lähtiessä käyttöveden kiertovesipumpun ajastukset kokonaan.
6. Säädän kesällä käyttöpriorisoinnin 100% käyttövedelle ja talvella taas vastaavasti 100% talon lämmitykseen.
7. Kesällä olen laittanut asteminuutit reippaasti miinukselle. Esim. ”käynnistä kompressori” arvo on ollut kesän aikana -400:ssa, jonka johdosta kompressori käynnistyy tosi harvoin. Oletan että tuolla säädöllä kesäaikaan säästetään myös kompressoria. Tämä lienee ihan viisasta?


Lämmintä vettä on riittänyt hyvin. Nyt syksyn aikana ajattelin katsoa miten kohdan 6 asteminuutit vaikuttavat talon lämmitykseen. Jostain luin että noilla asteminuuteillla ei olisi vaikutusta talon lämmitykseen, vaan ne liittyisivät vain käyttöveden lämmitykseen. Osaako joku vahvistaa miten asia oikeasti on?

[maalämmittää]

1. Luultavasti kv-säiliössä on kaksi anturia. Keskellä oleva anturi ohjaa kv-lämmityksen ja säiliön yläosassa oleva anturi näyttää verkostoon menevän veden lämpötilan.

2. Käyttömukavuusasia. Lattialämmittäjät osaavat vastata.
Edit: Lämmityksen lopetus arvo pitää myös huomioida. Se lopettaa lämmityksen oli pyynti mitä tahansa.

3. Ei liene suurta merkitystä. Järjestelmissä ilman kv-kiertoa tuo ei  tule  mieleenkään 

4a. Tuo pyrkii kai ajoittamaan kv-teon halvemman energian aikaan.

Edit : 4b. KV kierrätys kuluttaa energiaa, eli kierron pysäyttäminen vaikuttaa.

5. Tuo asetus (käyttöpriorisointi)  on voimassa vain kun on molempien tekotarvetta. Ok.

6. Ok.

Asteminuutit vaikuttavat vain talon lämmitykseen.
Käyttöveden lämmitys ohjautuu anturin ja käyttöpriorisoinnin mukaan.

[aksutre]

Mitä 'lentäjän pojalla" on pumpun vuosikulutus?
Ei tuollaisen 6 kW pumpun pitäisi viedä kovinkaan paljoa, säästöjen hakeminen voi olla koko lailla hyödytöntä, mukavuus kärsii ja säästöä voi tulla pari kymppiä vuodessa. Itsellä pumppu vie käyttöveden lämmitykseen n. 100 kWh /kk. käyttövesi mukavuus, ei säästö tilassa.

1. jos lämpimän käyttöveden mukavuuslämpötilana on säästö ei lämpötiloja voi pudottaa jos haluaa lämpimään suihkuun.

2.Pesuhuoneen lattia on nyt itsellä 25.2 asteen  luokkaa vaikka lämmitetty on viimeksi toukokuussa.
23 asteinen vesi todennäköisesti vain jäähdyttää laattaa. Vähintään 28-> astetta sinne pitää syöttää jos meinaa jotain kuivata.

3. Tuo legionellatappo tehdään normaalisti varaajassa , en ole tutkinut onko siitä käyttöveden kierrolle mitän hyötyä.

4. Yleensä nuo koneen omat ohjelmat ovat tehokkaita.

4. - 6. Boschin loma-toiminnossa ei käyttövettä lämmitetä ja loman ajaksi voi säätää pudotuslämpötilan energian säästämiseksi. Siltä pohjalta voi miettiä saako säästöjä aikaiseksi.

MLP sähkönkulutus on yleensä niin pieni että vaikeaa siitä on säästömielessä nipistää.

[Lentäjän poika]

Pumpun osalta ei tietoa kulutuksesta. Mahtaako saada jostain valikosta tiedot ? USB-liitinkin löyty, mutta sen kautta olen päivittänyt vain firmiksen ja softan kerran.
Kokonaiskulutus on n. 12000 KWh vuodessa, mutta se sisältääkin kaiken mahdollisen. Pieniä säästöjä tässä varmaan on saavutettavissa, mutta totta sekin että edullisestihan tässä ratkaisussa hoituu jo talon ja käyttöveden lämmitys.

2. Pesuhuoneen lattia kyllä kuivuu ilmastoinninkin avulla jo aika tehokkaasti, emmekä ole kesähelteiden aikaan kaivanneet lämmintä lattiaakaan. Lähinnä mietittää se pitääkö talon rakenteiden kunnossapidon ja koskeuden poistumisen takia olla kesälläkin alakerran lattialämmitys päällä. Yksi vesikierto on myös talon kivijalan reunoissa.

4. Uusimman softan mukana tuli valikkoon ”Smartcontrol”, jonka pitäisi oppia käyttöveden lämmitystarpeet. Olisi hyvä tietää taustalogiikasta enemmän, monenko päivän kulutusta se seuraa. Taidan kysäistä Nibeltä tuosta. Kerran kokeilin sitä ja lopputuloksena KV-varaajan veden lämpötila nousi nyky 44C asteesta lähemmäs 60C astetta, joten ei tunnu oikein energiatehokkaalta "optimoinnilta" tuo toiminto.

ps. korjasin kysymysten numeroinnit oikeaksi alkuperäisessä viestissä

[maalämmittää]

Koneen toiminnasta saa kuvaa käynnistysmäärä- ja käyttötuntilaskurista sekä lisäyksen määrä laskurista.

Konee voi laittaa loggaamaan ja arvioida sen toimintaa logintutkija - ohjlemalla. Näistä juttua foorumilta.

Samoin smartprizestä.

[Roori]

.... Näistä juttua foorumilta.

Samoin smartprizestä.

Mahtaako tossa vehkeessä olla Smart Price adaptionia?

[Lappanen]

Kysymyksiin vastattukin jo, mutta oma luu soppaan:

1. Käyttöveden täyttölämpö varaajan keskeltä määrää veden lämmityksen startin ja stopin. Yläosan lämpö vain informatiivinen "kiva tietää".
2. Sopiva lämpötila riippuu lattiamateriaalista ja asukkaiden mieltymyksestä. Jos 23 astetta tuntuu sopivalta, niin se luultavasti on sopiva. Ja jos suihku kuivuu niin ei kannata turhaan lämmitellä enempää.
3. Itse olen säätänyt kiertoveden käynnistymään 30 minuutiksi kun legionellatappoa on jäljellä noin 15-30 minuuttia eli vesi alkaa olla lämpöisimmillään. Tuolloin ainakin kiertoveden piirissä olevat putket saavat osansa käsittelystä. Eipä tuo ainakaan suurta lisäkulua tuo ja on täysin automaattinen tapahtuma kun sen kerran on asettanut kohdilleen.
4. Itse en malttanut odotella Smartcontrollin oppimista, se kun veti käyttöveden todella kylmäksi. Ja meillä suihkuttelut on aika epäsäännöllisiä tapahtumia. Ei siis jatkoon. Jossain muussa taloudessa voi hyvinkin toimia. Itse säätelin Säästö-, Normaali ja Luksus-tilat huoltovalikosta kohdilleen. Säästötilan tyrkkään päälle jos lähdetään viikonloppua pidemmälle reissulle pois kotoa, muuten se on Normaalitilassa. Jos on tiedossa kunnon kylpyjuhlat, törkkään Luksuksen päälle. Lämpötilarajat haettu kokemuksen perusteella mikä riittää minkäkinpituisiin suihkuteluihin.

5. Ei huono ajatus, myös ajastukset kannattaa hakea niin että käyttövettä lämmitetään mahdollisimman vähän verrattuna ilman kiertoa, mutta niin että lämmintä tulee tarpeeksi nopeasti kun tarvetta on. Myös kierron nopeus kannattaa säätää niin pieneksi kuin pystyy. Mulla 5W pumppu kierrättää vakiokierroksilla ja palloventtiilillä olen rajoittanut kiertoa.
6. Itse olen säätänyt pysyvästi niin, että lämmityksellä ei ole priorisointia. Eli jo käyttövettä pitää tehdä, sitä tehdään pysäytysrajaan asti eli koko 500 litran varaaja kerralla taas "täyteen". Tuo kestää maks 1,5 tuntia jonka aikana lämmityksen loppumista ei huomaa. Riippuu talosta tuokin. Mutta parhaiten toimii itsellä noin, ettei sitä varaajaa lämmitellä pikku pätkissä silloin tällöin.
7. Asteminuutit kannattaa säätää niin alas kuin pystyy ilman, että talon lämpö alkaa heilahdella. Ja jättää siihen.

Onhan jakotukit tasapainotettu ja lämmityskäyrä hiottu kohdilleen sen jälkeen? Ilman termareita pitäisi pärjätä, ainakin itse sain myös makkarin pysymään pari astetta muita huoneita viileämpänä ja lämmöt taisena kun jaksoin viikon verran pyöriä huoneita läpi lämpömittarin kanssa ja hienosäätää jakotukeilta lämmöt kohdilleen.

Kaikki optimoinnit kannattaa tehdä talvella lämmityskaudella. Oman kokemuksen mukaan silloin myös kesällä asetukset ovat kohdillaan. Tylsäähän se on, mutta sitten kun asetukset ovat kohdillaan pumppuun ei tarvitse edes katsoa.. Itse toki vilkuilen kaikenlaisia lämpötiloja ja logituskäyriä kun en muutakaan keksi, jos sieltä jotain vielä kuitenkin löytyisi säädettävää

[maalämmittää]

Mahtaako tossa vehkeessä olla Smart Price adaptionia?

En alkanut vänkäämään 

[brainsurgery]

Itse olen lähtenyt siitä, että isoimmat säästöt säätämsellä saa kun 1. säätää koneen käymään mahdollisimman pitkiä aikoja ja käynnistymään mahdollisimman harvoin jolloin laitteen käyttöikä pitenee ja 2. säätää koneen niin, että vastuskäyttö on mahdollisimman vähäistä.

Kohtaan 1.
- Käynnistyksen asteminuuttiraja mahdollisimman alas ilman että lämpötila kuitenkaan heiluu (talvella tulee pientä tappiota sen kanssa, että kaivo menee käyntijaksojen aikana kylmäksi)
- Lämmityksen ulkolämpötilaraja niin alas, että kesällä kone ei käytännössä lämmitä lainkaan. Meillä taitaa olla 12 astetta, sen jälkeen alkaa tulla sisällä kalseaa.
- Käyttöveden teon start ja stop rajoiksi mahdollisimman suuri haarukka ja haarukka niin alas kuin vain käyttöveden riittävyys antaa myöden

Kohta 2 kannattaa katsoa talvella kuntoon juurikin säätämällä käyrä niin alas kuin kehtaa. Lisäksi tässä kannattaa ottaa huomioon ilmanvaihdon jälkilämmitys ja säätää tuloilma niin alas kuin pystyy niin myös ilmanvaihdossa vastuskäyttö vähenee ja lämpö tuotetaan maalämmöllä.

Itse kysymyksiin:

2. Olen säätänyt pienimmän menolämpötilan suihkun lattian ja talon kivijalan läheisyydessä olevan alueen kuivana pitämiseksi 23 asteeseen. Onkohan se riittävä vai pitäisikö olla 25 astetta? -> Tuo pienin menolämpötila ei kesällä vaikuta oikein mihinkään. Lämmitystarve on sen verran pieni, että kone käy joka tapauksessa vain muutaman minuutin kunnes on asteminuutit täynnä. Meillä on koko laite käytännössä kesän pois päältä tuolla ulkolämpötila-asetuksella.

6. Säädän kesällä käyttöpriorisoinnin 100% käyttövedelle ja talvella taas vastaavasti 100% talon lämmitykseen. -> Meillä myös aina 100% käyttövedelle

Täältä ainakin löytyy selitystä noista asteminuuttien vaikutuksista: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1301.0

[Lentäjän poika]

Hei taas. Sähkösopimukseni hinta on nousemassa joulukuussa nykyisestä 5 sentistä/kwh ties kuinka kalliiksi (ainakin 6-8 kertaiseksi) määräaikaisen sopimuksen päättyessä, niin mitenköhän lämmityssäädöt kannattaisi laittaa joulukuussa kun valikoissa ei ole mitään ajallista säätömahdollisuutta niin että voisi hyödyntää halvan pörssiyösähkön talon ja veden lämmittämiseen?

Ainoa mahdollisuus niben F1226:ssa lienee säädellä maalämpöpumppua niin että tiputtaa aamulla lämmityksen -10c oletus lämpötilaa alemmaksi ja säätää lämmityksen pysäytyksen jonnekin nollaan asteeseen ja sitten ennen nukkumaan menoa laittaa arvon takaisin eli "nupit kaakkoon" jotta vesi/talo lämpiää yön aikana ? Ajatuksena on poltella puuta varaavassa takassa tulevana talvena nykyistä enemmän, eli päiväsaikaan sisälämpöä kyllä piisaa. Ei varmaan tee hyvää vetää pumppu kiinni päiväksi pääkatkaisijastakaan ?

[aksutre]

Helpointa on ehkä asentaa sisäanturi ja nostaa pyyntiä 1.5-2 astetta yöksi. Menee seuraava päivä sitten ilman lämmitystä, kovat pakkaset on sitten erikseen, mutta silloinkin päivällä paistaa yleensä aurinko ja lämmityksen tarve vähenee. Mutta saman saa aikaiseksi käyrän korjauksella, tuolla sisäanturilla pystyy ehkä hienosäätämään systeemiä paremmin.

[Lentäjän poika]

Mites kun tuo maalämpöpumppu sijaitsee autotallirakennuksessa. Pitää vetää jotain kautta johdolla anturi talon sisätiloihin vai onko olemassa langattomia versioita?

[Lövin_poika]

lämpöisenveden kierrossa säästää 30-40% (öljylämmityksessä mitattu) jos laittaa pumpun ohjaukselle sellaisen termostaatilla varustetun pistorasian, ja säätä sen sitten niin että kun avaa kuumavesihanan, ja 38asteinen vesi tilee 10s kuluessa, silloin pumppu käy vain n.10 sekuntia tarvittaessa, eikä kolmea minuuttia vartin välein, sellainen termostaatti maksaa netissä 30€. toinen säästökohde on legionella kuumennus, itse olen sen ajoittanut n. 2 tuntia ennen lauantaisaunaa, ette ehtii kuumentaa sen ennen kiukaan pääällelaittoa. toki sähkönhinta on yöllä halvempi, mutta minusta se 00.00 alkava veden lämmitys menee hukkaan kun se vesi tavallaan menee hukkaan lämpövuotojen seurauksena.

[Lentäjän poika]

Hei. Olen seurannut niben maalämpöpumpun toimintaa ja kirjannut aamuisin ylös montako kertaa kompressori on käynnistynyt, montako tuntia käynyt ja paljonko käyttöveden osuus on käynnistä.

Asteminuutit itselläni ovat -500, jonka johdosta kompressori käynnistyy n. 4-5 krt/vrk.
Talon sisälämpötila ei tuollakaan arvolla heittele, koska olen käyttänyt suht paljon varaavaa takkaa viimeaikoina, koska sähkön hinta on meilläkin moninkertaistunut.

Muutama asia ihmetyttää:

8. Olen tiputtanut sisälämpötilan 1.1 valikossa -10 astetta ja vieläkin talossa on n. 18c, vaikka ei käyttäisi takkaa. Jos haluan tiputtaa takan käytön takia vielä pari astetta sisälämpötilaa, niin mitähän muuta pitäisi vielä säätää niben valikoista jos tuo sisälämpötilan asteikko ei riitä?

9. Pumppu käy n. 10h/vrk vaikka olisi 0 astetta ulkona. Onko normaalia? Mlp ei ohjaudu sisälämpötilan, vaan ulkolämpötila-anturin mukaan joka näyttää ihan oikeita arvoja. Käyttövettä pumppu tekee n. 2 h/vrk. Lämmitettäviä neliöitä koti ja autotalli yhteenlaskettuna on n. 190 m2.

10. Mistä pumppu tietää, koska talon lämmitys pitää lopettaa? Paluuveden lämpötilastako vai onko tälle joku oma asetus milloin pumppu lopettaa lämmityksen?

11. Pumpussa ei ole lämmityksen ajastusmahdollisuutta. Jos vaihdan pörssisähköön ja koetan lämmittää öisin talon halvan sähkön hintaan, niin miten tuolloin kannattaa käytännössä toimia? Sulkee koko pumpun päiväksi, vai pitääkö ennen nukkumaanmenoa ja heti aamulla säätää monestakin kohdasta valikkoja, jotta pumppu ei kävisi paljoa päivisin kallin sähkön aikana? Ehkä pumppuun saa jonkun lisäpalikan joka seuraa pörssihintaa verkosta ja säätää lämmityksen halvoille tunneille automaattisesti?

12. Jos lämmitän kovemmilla pakkasilla taloa pelkästään takalla, niin kuinka suuri riski on että autotallin ja talon väliset maan sisällä olevat talon lämmitysputket jäätyvät? Luulisi jollain olevan vastaava asennusratkaisu niin että talon lämmitys hoituu takalla ja muilla mahdollisilla lämmitysjärjestelmillä jolloin maalämmityksen talon lämmitystoiminnon voi jopa katkaista halutessaan leutoina talviviikkoina halutessaan. Ainakin meidän varaava takka tuottaa todella hyvin A-energialuokan taloon lämmintä ilmaa ilman suurta vaivaa ja lämmöt pysyy n. 2-3 vrk talossa, joten tuntuu ettei maalämpöpumppua aina tarvittaisi muuhun kuin autotallin peruslämpötilan ylläpitoon.

Tässä vielä nykyisiä lämpötilaan liittyviä säätöarvoja eri valikoissa:
1.9.3: pienin menoveden lämpötila:25c
1.9.7.1: lämpökäyrä: 0cssä 25 astetta ja -10cssä 32 astetta
4.9.1 käyttöpriorisointi: vesi 30 min ja lämmitys 20min.

Eniten ihmetyttää se kuinka monesta eri valikosta nibessä pitää säädellä, jotta saa taloa vähän viileämmäksi kun tuo päävalikon kohta 1.1 arvo -10 ei nähtävästi vaikuta kymmentä astetta sisälämpötilaa todellisuudessa laskevasti. Osaatteko auttaa?

[Lappanen]

Sulla on pienin menoveden lämpö 25C, eli pumppu varmaan tekee vähintään tuon lämpöistä aina kun asteminuutit laskee kompuran starttirajalle. Sisälämpötilan säätö -10 (laskee käyrällä laskennallisen menolämmön arvoja kauttaaltaan -10 astetta) ei taida tuohon alarajaan vaikuttaa, en ole varma.

Kompura toimii asteminuuttien mukaan, kompura käynnistyy kun starttiraja (sulla -500) on alitettu ja pysähtyy kun asteminuutit on 0. Asteminuutit määräytyy käyrän ja lämmityspiirin menoveden mukaan (yksinkertaistettu esimerkki: kompura sammuksissa, asteminuutit 0, ulkona tasaseen 0C, käyrällä ulkolämpö 0C = laskennallinen menovesi 25C ja lämmityspiirissä kiertävä menovesi 24C -> asteminuutit tippuu -1/min ja 500 minuutin päästä asteminuutit on -500 jolloin kompura starttaa ja lämmittää menoveden vaikkapa 26C -> asteminuutit nousee +1/min ja 500 minuutissa asteminuutit noussut nollaan ja kompura sammuu -> homma alkaa alusta kunhan lämmityspiirissä kiertävä menoveden lämpö alittaa laskennallisen menoveden lämpötila-arvon).

Laske menolämmön alaraja vaikka 15C niin eiköhän ala kämppä kylmetä.

[Lentäjän poika]

Jos laskee menoveden alarajaksi tuon ehdottamaasi 15 asteeseen, niin eikö se jo viilennä taloa vai pysähtyykö tuolla arvolla pumppu nykyistä nopeammin?

[maalämmittää]

Nibe ei käytä asteminuuttilaskennassa alle "Pieninmmän menoveden lämpötilaa", vaikka käyrän mukaan voisi.
Tällä saadaan kesäaikaan kosteisiin tiloihin lämpöä.

Footteriin voisi laittaa kohteen ja tekniikan perustiedot.

[Lentäjän poika]

Footer päivitetty.

[Lappanen]

Jos laskee menoveden alarajaksi tuon ehdottamaasi 15 asteeseen, niin eikö se jo viilennä taloa vai pysähtyykö tuolla arvolla pumppu nykyistä nopeammin?

No tuo minimirajan tiputus koski lähinnä tuota kun ihmettelit, ettei kämppä kylmene 18C alemmaksi ilman takkaakaan. Tuo johtunee tuosta minimirajasta, joka riittää pitämään kämpän noissa asteissa. Kylmemmillä keleillä sitten menovesi on käyrän mukaisesti lämpimämpää. Kokeile laskea minimiä asteittain vaikka 24 > 23 > 22 jne, kunnes saat kämpän kylmenemään haluttuun lämpöön.

[tk-]

Veikkaan, että noilla asetuksilla pumppu ei käy asteminuuttilaskennan mukaan, vaan jokin "turva-asetus", luultavasti max-ero kompressori aina sen katkaisee.

Ehdotan logitusta usb-tikulle (jos mahdollista tuossa pumpussa) ja logien laittamista tänne näytille. Sen jälkeen helpompi käydä nuo perusasiat läpi.

On-off -pumppu ei osaa tehdä tietyn lämpöistä vettä, vaan se tekee aina x astetta paluuvettä lämpöisempää, ja siihen vaikuttaa kiertovesipumpun nopeus (eli lauhduttimen virtaama). Tosiaan lämmitystarve lasketaan todellisen menolämmön ja halutun menolämmön erotuksesta asteminuutteina.

Liitteenä graafi mistä voit vähän konkretiatasolla katsoa miten laskettu meno, todellinen meno ja asteminuutit korreloi toisiinsa.

[Lentäjän poika]

ok, täytyy tutustua tuohon lokitukseen.

Riittääköhän että törkkää usb-tikun koneeseen, niin se alkaa lokittaa automaattisesti, vai tuleeko esiin joku uusi usb-valikko, josta voi valita lokituksen päälle?

Mistä muuten F1226:ssa säädetään sähkövastuksen asetuksia ?

Automaattisen tilan asetuksissa kohdassa 4.9.2 minulla on seuraavat säädöt:
Lämmityksen pysäytys: 10c
Lisäyksen pysäytys: -17c
suodatusaika: 10h

Valikossa 5.1.12 vastuksen maksiteho on säädetty 4.0 Kilowattiin (maksimi näyttää olevan 7.0 KW).
Valikossa 3.3 Lisäyksen tiedot ovat
Tila: estetty
aikakerroin: 14.7
- josta käyttövesi 12.7

ja valikossa 4.2 käyttötila on valittuna "auto".

Kysymykset:
13. Onko lisävastus päällä näillä asetuksilla?
14. tarkoittaako valikon 4.9.2 "Lisäyksen pysäytys: -17c" sitä että maalämpöpumppu käyttää sähkövastusta automaattisesti vasta kun ulkona on kylmempää kuin -17 pakkasta vai että maalämpöpumppu lopettaa sähkövastuksen käytön yli -17 asteen pakkasissa?
15. Miksi valikossa 3.3 Lisäyksen tiedot on "tila: estetty", vaikka valikossa 4.2 lämmityksen käyttötilana on valittuna "auto" joka käsittääkseni tarkoittaa että MLP päättää itse koska se ottaa sähkövastuksen avuksi?

[maalämmittää]

Kysymykset:
13. Onko lisävastus päällä näillä asetuksilla?
14. tarkoittaako valikon 4.9.2 "Lisäyksen pysäytys: -17c" sitä että maalämpöpumppu käyttää sähkövastusta automaattisesti vasta kun ulkona on kylmempää kuin -17 pakkasta vai että maalämpöpumppu lopettaa sähkövastuksen käytön yli -17 asteen pakkasissa?
15. Miksi valikossa 3.3 Lisäyksen tiedot on "tila: estetty", vaikka valikossa 4.2 lämmityksen käyttötilana on valittuna "auto" joka käsittääkseni tarkoittaa että MLP päättää itse koska se ottaa sähkövastuksen avuksi?

Vastauksia:
13. Lisävastus ei ollut tuolloin päällä, koska 3.3 ilmoitti että se on estetty.
14. Ensimmäinen vaihtoehto.
15. Tila ilmoittaa sen hetkistä tilannetta. Pakkasta ei ollut tuolloin yli -17C.

Lisäys menee päälle vasta sitten kun kompressorin teho ei riitä ja asteminuutit laskevat lisäyksen käynnistysrajalle.

Lokituksesta: Laita USB - muisti (FAT32-formaatissa) koneeseen ja valikkoon tulee uusi "USB"-valikko.
Sieltä kohta "kirjaus".
Kirjaus pitää lopettaa hallitusti, eli kirjaus pois päältä ja vasta siten USB-muisti pois. Muuten syntyy lopustaan epämääräisiä tiedostoja.

[Lentäjän poika]

Kiitos vastauksesta. Tuo -17 pakkasastetta taitaa olla vähän liian paljon? Ts. Olisiko parempi että vastus tulisi mukaan jo vähän aikaisemmin (esim. -8 pakkasasteesta) vai miten maakierron kaivon energia/hyötysuhdetta tulisi seurata?

Eräs niben edustaja kertoi että energiansäästönäkökulmasta ei välttämättä pitkällä aikavälillä saavuteta energian säästöhyötyjä, jos kaivon lämmöt alkaa laskea liikaa vuosien käytön myötä ja jos lisävastus ei mene koskaan päälle?

Kaivoahan voi vähän ”lämmittää” kesällä kun käyttää maaviileää? Ei taida kuitenkaan olla energiatehokkuuden kannalta mitään järkeä pitää maakiertoa 24/7 päällä, jos konvektorikaan ei ole päällä?

Lämmönkeruu sisään on nyt -0.4 ja ulos -3.0 kun on pakkasta -8 astetta.

[maalämmittää]

Nibe ei käytä lainkaan vastusta, jos kompressorin teho riittää.
Sinulla ei vastusta ole juurikaan käytetty, eli mitoitus on hyvä.

Täällä Nibe käyttää kovilla pakkasilla vastusta saunapäivinä, kun käyttöveden tekoon menee puolet tehosta.

Näkisin lisävastukset asumismukavuutta varmistavana.

Vastuksen käytöllä ei kaivoa paranneta.
Kaivo kylmenee muutaman vuoden, mutta saavuttaa aikanaan tasapainotilan.

Kokeilin lyhyesti keruupumpun pitämistä päällä 10% nopeudella huiliaikana.
Kaivo lämpeni hiukan. Alussa tuli noin 0,3-0,4C lämpeempää, mutta hyöty häipyi jo keruunesteen toisella kierroksella.
Käyntisykli on n. tunti, niin keruun tulon keskiarvo nousi 0,1C.
Jos keruupumpun käyttö 24/7 olisi järkevää, niin uskon että valmistajat sitä suosittelisivat.

[Lentäjän poika]

Ihmettelen myös seuraavaa asiaa: onko tosiaan niin että asetuskohdassa 5.1.11 kiertovesipumpun nopeus joka on 30% tarkoittaa käytännössä sitä että talon lattialämmityksen vesi kiertää järjestelmässä 30% teholla aina 24/7/365 vaikka mlp ja sen kompressorit olisikin pysähtynyt? Jos näin on, niin mikä järki tuossa on? järjestelmässä ei ole erillistä lisä/puskurivaraajaa käytössä enkä keksi mitä tuolla 24/7 kierrolla pyritään saavuttamaan, koska eihän se vesi lämpiä jos mlp:näkin on sammunut asteminuuttien mukaisesti.
Onko idea varmistaa, ettei mahdolliset maanalaiset vesikierron putket jäädy vai mikä? Koetin eilen mlp:n sammuksissa ollessa laittaa korvan koneeseen kiinni kuunnellakseni onko koneen sisällä kiertovesipumppu päällä, mutta ei sieltä mitään kuulunut. Vai onko mlp:ssa jokin sisäinen kuumavesisäiliö, jonne kone teettää kuumaa vettä lattiakiertoa varten ja sen takia lattian kierto on 24/7 päällä?

[maalämmittää]

Kohdassa 5.1.11 voi myös odotustilan nopeutta säätää.

Kierrätystä on oltava koko ajan, jotta Nibe osaa laskea asteminuutit oikean menolämpötilan perusteella.
Jos kiertoa ei olisi, niin anturi BT2 antaisi koneen sisäistä lämpötilaa laskennalle.

Kannattaa tutustua Nibe F1226 Asentajan käsikirjaan.
https://www.nibe.fi/assets/documents/23697/231654-2.pdf