Tecnibel CAW4P2X5AA kytkentä ja laitteisto, entä onnistuuko omatoimiasennus?

[IppeÖ]

Heips foorumi!

Tuli aikanaan vain osin valveutuneena suunniteltua  maaviilleä vain tuloilman viilennyspatterilla CWK. Yleensä tämä on riittänyt pitämään 1,5 krs / 180 m2 puutalon asumisen siedettävänä, yläkerta max 25C, mutta tänä kesänä alkoi  hermo mennä kun kaikki trikit käytössä (ikkunoiden peitto, yötuuletus jos edes onnistui, ja IV puhallus liki täysillä) ja yläkerta jo 26C ja nukkuminen jo vaikeutuu. Nyt siis kattokonvektoria suunnittelemassa, vaikka valmius putkituksille jäi puuttumaan

Nykysysteemissä siis Pandion AC-CG viilennysCWK patterilla johon kytketty kolmitoimiventtiili ja kiertopumppu (joita kytken käsin päälle kun saa olla koko kesän yleensä, tai ajastimella). Nämä kytkettynä Thermia Topboksiin jossa ymmärtääkseni sisällä yksisuuntaventtiili ohittamaan IV viilennyskierron kun maalämmön kiertopumppu päällä, ja hanaliittimetkun valmiina uuden konvektorin kytkemiseen

Foorumia pitkään selanneena ymmärrystä on siihen asti tullut että riittänee kun kytken konvektorin ohjaukseen 2-tie magneettiventtiilin ja pumpun, ks kuva johon hahmottelin. Kondenssiveden ajattelin tunkea yläpohjassa viemärin tuuletusputkeen.

Mutta kun ei putkimiehiä tiedä ja paljon käsityötä joka tapauksessa edessä (putkien vientiin pitää purkaa KPH kattoa, vaatehuonetta, reikiä lattiaan tms) ei haluaisi maksaa satasia jollekin (vielä kenties jostain kaukaa palvelua tarjoavalle) joka käy pari liitintä kytkemässä, täyttämään ja ilmaaman systeemin; eli vielä ajatus yrittää itse mahdollisimman paljon tehdä , mutta paljon on kyssäreitä joihin en törmännyt vielä foorumilla

Ilmaus/täyttö:

1. nykyinen CWK patteri on jo hiukan ylempänä kuin muovinen täyttö/paisuntasäiliö, kuinka tämän systeemin ilmaus oikein toimii? pakottaako esim CWK-patterin kiertopumppu ilmat alempana olevaan säiliöön? Entä jos haluan lisätä kiertoon nestettä, mistä kohtaa oikein täyttö tapahtuu, tarviiko erikoisliittimiä, pumpun tms, onko systeemissä esipaine esim 1 bar painetta (ei mittareita) (ks kuva "paisuntaliitin")

2. Kun kytken yläkertaan konvektorin, riittääkö nykyinen muovipullo vai tarvinko jonkin punaisen paisuntapömpelin muovipullon tilalle, rinnalle vaiko?

3. entä mihin uuden konvektorin litkut syötetään, kenties yläkerran vintiltä, ja ilmaus konvektorissa olevasta ilmausruuvista? Tarviiko silloin laittaa jonkinlainen kolmitie-venttiili hanalla, jonka päähän kytken täyttöletkun?

Laitevalinnat kysymyksineen

Konvektoriksi kaavailemassa suurinta / hiljaisinta 600x600 kokoista Technibel CAW4P2X5AA, jonka viilennys 4.6 kW, luulisi riittävän kun minulla jo tuloviilennys jossa 1-2 kW jo tehoa?
- Onkohan technibel tarkeepksi laadukas? Sabinaan vertailin, mutta liki puolet kalliimpi eikä vielä kaukosäädintä hinnassa)

Putkina  Maalämpötukun Gerpex RA -eristetty komposiittiputki 26x3,0mm (muut liki tuplahintaisia).
- Kai tuo 9mm eriste riittää kondenssin suojaksi, yläpohjassa kulkee puhallusvillassa joten ei pitäisi jäätyä/kondensoitua

Entä mikä pumppu? Nykyinen IV kiertopumppu on Wilo RS25/6 ((max 1,1 l/s. Suurin nostokorkeus on 5,7 m), mutta ei näytä olevan enää saatavilla
- mikähän riittäisi/sopisi, korkeuseroa se 4-5m ja konvektorille tulee  max 2x18m putkea

[kaupunkitila]

Heips foorumi!
1. nykyinen CWK patteri on jo hiukan ylempänä kuin muovinen täyttö/paisuntasäiliö, kuinka tämän systeemin ilmaus oikein toimii? pakottaako esim CWK-patterin kiertopumppu ilmat alempana olevaan säiliöön? Entä jos haluan lisätä kiertoon nestettä, mistä kohtaa oikein täyttö tapahtuu, tarviiko erikoisliittimiä, pumpun tms, onko systeemissä esipaine esim 1 bar painetta (ei mittareita) (ks kuva "paisuntaliitin")

Kyllä ne ilmat päätyy paisuntasäiliöön, vaikka paisuntasäiliö on alempana.

Täällä on vastaava setuppi ja tarvittaessa lisään nestettä piiriin Ridgid 1450 -käsipumpulla. Täytön suoritan paisunta-astian päältä - siinä on mulla samassa ikäänkuin T-kirjaimen muodossa - vasemmalla T-palkissa (järjestelmän sisältä katsoen) - käsisulkuventtiili ("hana") - kierreliitin muistaakseni 1/2" - sopii tuohon Ridgid 1450 - ja erillinen tulppa (ei ole käytössä).

Toisessa T-sakarassa on käsisulkuventtiili, "ylipaineventtiili" ja poistoputki viemäriin.

Jos laitat paisuntasäiliölle (tai sen lähelle molemmin puolin) käsisulkuventtiilin - niin voit sulkea sen täytön ajaksi - jolloin et tarvitse mitään pumppua täyttöön. Täällä on sillä tavoin, mutta käytän tuota pumppua kun on helppo.

Muutenkin kannattaa laittaa käsisulkuventtiilit noihin "ylempänä" oleviin piireihin ... niin ei tarvitse niitä tyhjentää jos jotain alempana tarvitsee korjata. Samoin niihin viilennyspiireihin - vaikkapa niiden ihan alkupäähän - olisi hyvä laittaa tyhjennyshanat - mistä voit tyhjentää viilennyspiirit ilman että kosket lämmityspiiriin mitenkään.

Jotta ilma ei kerry noihin "ylempänä oleviin piireihin" talven aikana - tai kun ne viilennyspiirit ovat käyttämättä - kannattaa laittaa lähdöt ensin alas vaikkapa 10cm, sitten vaikka vaakatasossa 50cm - tai mieluummin hieman laskien ... niin mahdolliset ilmakuplat eivät lähde sinne viilennyspiiriin. Jos lähdöt  suoraan ylöspäin, nehän toimivat silloin kuten "paisunta-astia".

2. Kun kytken yläkertaan konvektorin, riittääkö nykyinen muovipullo vai tarvinko jonkin punaisen paisuntapömpelin muovipullon tilalle, rinnalle vaiko?

Muovipullo on edelleen hyvä ja toimiva.

3. entä mihin uuden konvektorin litkut syötetään, kenties yläkerran vintiltä, ja ilmaus konvektorissa olevasta ilmausruuvista? Tarviiko silloin laittaa jonkinlainen kolmitie-venttiili hanalla, jonka päähän kytken täyttöletkun?

Vaikka se konvektori olisi ylempänä, ilmat tulee sieltä pois kun laitat pumpun päälle. Käsisulkuventtiilit auttavat / helpottavat - esim. niin että voi ohjata kaikki liemet toiseen laitteeseen jne., helpompi selvittää missä haaste jos sellainen joskus tulee.

[kotte]

Vaikka eristettä onkin valmisputkissa 9mm, on putkien upottamisessa villojen hieman riskejä, jos putrki tosiaankin kulkee villojen sisässä ja voi sen takia päästä kylmenemään ulkopinnaltaankin jopa lähelle liuoksen lämpötilaa, jos villaeriste on paksu. Villaeristehän päästää ulkoilman kosteutta lävitseen. Putkienhan turvallisin paikka olisi kondenssin kannalta villojen ylä- tai alapuolella. Yläpuolella yläpohjan lämmin ilma pitää ulkopinnan lämpimänä, mutta talvella on tietenkin altis pakkaselle ja voi jäätyä. Välittömästi sisäkaton höyry- tai ilmasulkua vasten on toinen paikka, missä ulkopinta saa suhteellisen hyvin lämpöä ympäriltä. Tilanne vielä paranisi, jos putkien alla olisi leveähkö alumiinikaistale kauttaaltaan höyrysulun yläpinnan ja eristetyn putken välissä, jolloin sisäpuolen lämpö leviää paremmin kriittisimpään kohtaan putken alle. Lämpö auttaa haihduttamaan mahdolliset pisarat, jos niitä kaikesta huolimatta putken ulkopinnalle kertyisi.

Järjestelmän ilmauksessa saattaa tulla haasteita, jos samaan aikaan kiertopumppu ei ole järin tehokas ja putkiston jokin osa on huomattavasti ylempänä kuin korkeimmalla oleva ilmauspiste. Ilma nimittäin kertyy aluksi korkealla oleviin pisteisiin, kunnes on saatu kokonaan pois järjestelmästä (mihin voi mennä kauankin, jopa kuukausia tai pitempäänkin) ja pitäisi olla valmius noiden poistamiseen, jos kierto estyy. Kova virtaus toisaalta kuljettaa kuplia mukanaan, mutta kuplat toisaalta lisäävät huomattavasti alas vievän putken virtaushäviötä (niin, että heikko pumppu ei jaksakaan pitää riittävää virtausta yllä, eikä ilmakaan sitten poistu alemmas). Konvektoreissa on yleensä ilmausmahdolllisuus, mikä usein riittää. Ilma kertyy eniten korkealla olevien virtausta kuristavien venttiileiden tai vastaavien jälkeen ja johonkin tuollaiseen paikkaan asennettu pieni automaattisella ilmanpoistimella varustettu kupu saa ilman pois järjestelmästä mahdollisimman tehokkaasti edellyttäen tietenkin, että järjestelmään saadaan riittävä paine niin, että poistokohdassa liuoksen paine on suurempi kuin ympäristön ilman paine.