Riittääkö mlp vanhaan vesikiertoon?

[Kaldonia]

Olen täällä uusi ja kysyn suoraan: riittääkö maalämpö ja esimerkiksi IVT Greenline HE C6 ja 120 metrin kaivo lämmittämään vanhaa vesikiertoa?

Mulla on v. -79 valmistunut talo, jossa on vesikiertolämmitys ja 12 patteria. 2.000 litran varaajan lämmittää nyt sähkövastus, joka nielee älyttömästi sähköä.

Kiinteistöalalla toimivat ystäväni ovat epäilleet, että maalämpö ei riitä kuin alhaisempiin lämpötiloihin ja nimenomaan uusissa lattialämmityssysteemeissä.

Mikä ratkaisuksi?

[sailor]

Olen täällä uusi ja kysyn suoraan: riittääkö maalämpö ja esimerkiksi IVT Greenline HE C6 ja 120 metrin kaivo lämmittämään vanhaa vesikiertoa?

Mulla on v. -79 valmistunut talo, jossa on vesikiertolämmitys ja 12 patteria. 2.000 litran varaajan lämmittää nyt sähkövastus, joka nielee älyttömästi sähköä.

Kiinteistöalalla toimivat ystäväni ovat epäilleet, että maalämpö ei riitä kuin alhaisempiin lämpötiloihin ja nimenomaan uusissa lattialämmityssysteemeissä.

Mikä ratkaisuksi?

Odottele pakkasia ja tarkista kuinka kuumaa vettä sinne pattereihin menee kovilla pakkasilla. Paljonko sähköä menee vuodessa?

[tomppeli]

Olen täällä uusi ja kysyn suoraan: riittääkö maalämpö ja esimerkiksi IVT Greenline HE C6 ja 120 metrin kaivo lämmittämään vanhaa vesikiertoa?
Mulla on v. -79 valmistunut talo, jossa on vesikiertolämmitys ja 12 patteria. 2.000 litran varaajan lämmittää nyt sähkövastus, joka nielee älyttömästi sähköä.
Kiinteistöalalla toimivat ystäväni ovat epäilleet, että maalämpö ei riitä kuin alhaisempiin lämpötiloihin ja nimenomaan uusissa lattialämmityssysteemeissä.
Mikä ratkaisuksi?

Maalämmityksellä saadaan patteriverkostoon korkeintaan noin 50 - 55^oC -asteista kiertovettä.
Jos patteriverkostosi on mitoitettu korkeammalle kiertoveden lämpötilalle, joudut vaihtamaan jonkun tai joitakin pattereita isompitehoiseksi.
Helpoiten se käy vaihtamalla 1-lehtinen patteri 2 tai kolmilehtiseen, mutta muutoin samankokoiseen uuteen patteriin.
Se laskee kiertoveden lämpötilatarvetta.
Jos laitat pumpuksi vaihtoventtiilikoneen, on siihen samalla hankittava varaajasäiliö pattereiden kiertovedelle. Koko mielellään vähintään 300 litraa, jotta saadaan pumpun käyntijaksot pidemmiksi ja samoin käyntikertojen väliset tauotkin pidemmiksi.
Liian tiheä käynnistyminen lyhentää pumpun kompressorin elin ikää ja varaajan puute aiheuttaa patteriverkostossa lämpötilan jatkuvan vaihtelun takia napsumista, joka on harmillinen varsinkin makuuhuoneessa!
Ns. sanottu tulistuspumppu, eli suomipumppu on rakennettu patteriverkostoa silmällä pitäen ja on siihen valmis ratkaisu.
Vaihtoventtiilikone on hyvä valinta betoniin varaavalle lattialämmitykselle ja siihen se onkin suunniteltu.
...
Mitoitusta voit laskeskella itsekin tällä EXCEL / OpenOffice talukko-ohjelmalla .:
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls

Muitakin ohjelmia löytyy:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.msg877#msg877

[sam68]

Tomppeli: Jos laitat pumpuksi vaihtoventtiilikoneen, on siihen samalla hankittava varaajasäiliö pattereiden kiertovedelle. Koko mielellään vähintään 300 litraa, jotta saadaan pumpun käyntijaksot pidemmiksi ja samoin käyntikertojen väliset tauotkin pidemmiksi.
Liian tiheä käynnistyminen lyhentää pumpun kompressorin elin ikää ja varaajan puute aiheuttaa patteriverkostossa lämpötilan jatkuvan vaihtelun takia napsumista, joka on harmillinen varsinkin makuuhuoneessa!

Miksi tuon pitäisi olla tässäkin tapauksessa noin iso?
Itse satoja saneerauskohteita nähneenä olen huomannut, että näissä 100L pöntöllekin on tila usein hakusalla. Toinen seikka on, että optimaaliseksi kooksi sanotaan sellaista 20L/kW. Miksi siis isompi kuin tuo?
Kompura maksaa reippaan tonnin vaihdettuna ja sen liiallinen suojelu isolla varaajalla ei mielestäni ole järkevää millään tavalla. 100L puskurillakin ikä on jo varmasti PITKÄ vaihtoventtiilipumpussa.
Patteriverkossa olen pari kertaa törmännyt napsumiseen vaikka on ollut 100L puskuri välissä. Syy on ettei putkisto pääse elämään ollenkaan. Tämä kannakointi kun on korjattu niin ongelma kunnossa.

[Kaldonia]

Mielenkiintoista.

Siis 30 vuotta vanhat patterit eivät käy maalämmössä? Tai jos niitä käyttää, niin laitteisto joutuu koko ajan käyttötehonsa äärirajoille eli paukahtaako se piankin?

Aijai ja voi voi.

Mistä apu?

Myyjät kyllä lupailevat kaikenlaista, olipa mpl tai VILP.  

[justus01]

Mielenkiintoista.

Siis 30 vuotta vanhat patterit eivät käy maalämmössä? Tai jos niitä käyttää, niin laitteisto joutuu koko ajan käyttötehonsa äärirajoille eli paukahtaako se piankin?

Aijai ja voi voi.

Mistä apu?

Myyjät kyllä lupailevat kaikenlaista, olipa mpl tai VILP.  

Pattereiden ikä ei ole merkitsevä asia, vaan niiden kunto ja mitoitus.
Mikäli 55 asteiselle vedellä pärjää koveimmillakin pakkasilla on ne patterit riittävän tehokkaat ja soveltuvat lämpöpumpulla lämmittämiseen. Tätähän voi kokeilla kun pakkaset alkavat.
Ensimmäiset kovat pakkaset kun tulee, niin lasket varaajan maksimilämmön vaikka +55 asteesseen ja kierrät kaikki termostaatit auki. Mikäli lämpötila talossa laskee, voi olla tarvetta uusia pattereita.

Sopivaa pumpun ja kaivon kokoa voidaan pohtia tarkemmin kuin tiedetään seuraavat asia:
- Viimeisen vuoden sähkönkulutus
- Takassa poltettujen puiden määrä

Tai vaihtoehtoisesti
- Talon koko
- Sijainti
- Eristykset
- Ikkunat
- Ilmanvaihto

Millä tiedoilla tuota 6kW:n pumppua ja 120m kaivoa on tarjottu?
Veikkaisin, että ihan alkuperäiskuntoiseen 150m2 vm.79 taloon tuo on liian pieni, olipa patterit minkälaiset tahansa.

[Kaldonia]

Talomme on 120-neliöinen 5h+k+s, 12 vesikiertopatteria ja 2.000 litran varaaja, joka lämpiää sähkövastuksella.

Sähkönkulutus on 27.000 kWh vuodessa, joka on ihan liikaa.

Talossa on 3-kerrosikkunat ja tämä on suht tiivis ja asiallinen. Ilma ei kierrä kuin koneella satunnaisesti.

Kiinteistöalalla oleva kaverini epäili eilen, että vanhat patterit eivät ehkä riitä, jos veden lämpöä ei saada korkeammaksi. Muuten hän kehui kovasti maalämpöä, mutta lähinnä uusien ja lattialämmöllä pelaavien talojen lämmitysmuodoksi.

Toki yksi yhteinen tuttumme vaihtoi vuosi sitten ison talonsa öljystä maalämmölle ja vuonna 1975 tehdyille pattereille. Eilen hän oli tosi tyytyväinen maalämpöön!

[Matias]

Meillä on -87 rakennettu 115m2/5h+k  Makrotalon paketti,alkujaan varaavalla(1,2m3) sähkölämmityksellä meni sähköä n 23000kwh josta lämmitykseen 17000kwh.Talossa on 1-lehtiset vesipatterit.Vaihdettiin maalämpöön -98 ja ja sähkön vuosikulutus tipahti n 11000kwh/v josta lämmitykseen maalämmöllä vajaa 5000kwh/v.
Näillä 1-lehtisillä pattereilla pärjää -25 asteen pakkasille pelkästään maalämmöllä,kiertoveden max lämpö on n +50C.
Kannattaa selvittää ison varaajan lämpöeristys,voi olla suuretkin lämpöhäviöt.Meillä on käytössä edelleen alkuperäinen Jämän Kantikas  varaaja jossa on 90-100mm uretaanieristys mutta tässäkin menee n 20% lämmöstä hukkaan varaajan lämpöhäviöinä.
edit: Meillä lämpöpumpun antoteho on n 9kw

[Kaldonia]

Kiitos tiedoista.

Sähkön kulutus on Sulla kohdillaan.

Entäs -25 Celsiusasteen jälkeen? Siis jos pakkanen vielä laskee siitäkin.  Lämpiääkö talosi silloin maalämmön lisävastuksilla vai kuinka?

Viime talvena täällä eteläisessä Savossa oli melkein 3 kk yhtäsoittoa -25-32 pakkasta. Hhrrr.

Toivottavasti en tee virheinvestointia, jos kaivatan 120 metrin kaivon ja laitan IVT maalämpöpumpun. On nimittäin niin arvokas juttu, että sen soisi toimivan ihan viimeisen päälle

[Matias]

Entäs -25 Celsiusasteen jälkeen? Siis jos pakkanen vielä laskee siitäkin.

Joo,vastukset on varalla mutta en nyt muista olisko niitä vielä tarvinnut.Ollaan etelässä,Lahden korkeudella.

Toivottavasti en tee virheinvestointia, jos kaivatan 120 metrin kaivon ja laitan IVT maalämpöpumpun.

Jos nykyinen kulutus on 27000kwh/v niin 200m kaivo ja 8- 10kw:n pumppu.

[Kaldonia]

Tuossa 27.000 kWh:ssa on kaikki sähkönkulutus.

Noin 120 neliön talon pitäisi lämmetä vähemmällä, mutta kun tuo 2.000 litran pöntössä oleva vastus nielee sähköä ihan poskettomasti.

Aikoinaan kun lämmitin puilla, niin niitä paloi noin 10 mottia vuodessa. Tosin olivat hyviä koivuhalkoja.

Eikö matalmpi lämpökaivo riitä, esimerkiksi 140 metriä?  

[Matias]

2.000 litran pöntössä oleva vastus nielee sähköä ihan poskettomasti.

Mikähän on vastuksien teho(kw) nykyisellään?
Lämmöntarpeen voisi testata vaikka siten että jos tällähetkellä varaajassa on esim 12kw ( 2X6kw):n vastukset niin kokeile miten talo pysyy lämpimänä jos otat toisen vastuksen pois käytöstä esim avaamalla sen sulakkeet.
Usein varaavaan yösähkölämmitykseen tehdään valmiiksi päiväkäyttö mahdollisuus siten että ylempi vastus menee automaattisesti päälle omalla termostaatilla jos varaajan lämpö laskee päivällä liian alas.
Sääennusteet lupaa ensiviikolle kylmenevää joten saattaa olla testauskelit kohta tarjolla.Jos pakkaskelit tosiaan tulee niin kannattaisi mitata myös patteriverkon menoveden lämpö.
Näillä saisi selville miten esim 6kw:n lämpöteho riittää talon lämmitykseen ja kuinka kuumaa patterien vesi pitää olla.
Lämpöpumpuissa on patteritalon mitoituksissa huomioitava että korkeampi kiertoveden lämpötila alentaa lämpöpumpusta saatavaa (anto)tehoa.

Viime talvena täällä eteläisessä Savossa oli melkein 3 kk yhtäsoittoa -25-32 pakkasta

Kovemmilla pakkasilla lämmöntarpeen kasvaessa alimitoitetusta lämpökaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila väkisten laskee ja myös tämä pienentää lämpöpumpusta saatavaa tehoa.

[Kaldonia]

Ei taida olla noin vanhassa varaajassa semmoisia sulakkeita, että minä enemmän teoriamiehenä saisin muuta kuin äkkikuoleman aikaiseksi  

Kulutus on 27.000 kWh vuodessa ja se on liikaa.

Harkitsen vakavasti maalämpöä, jos nykyisillä pattereilla pärjää ja jos maalämpökoneisto ei niillä joudu niin tiukille, että pamahtaa hetikohta.

Yksi vaihtoehto voi olla käyttämättä jääneen puupolttimen uusiminen tai edes remontoiminen. Siinä voisi selviä ykkössatasilla tai parilla tonnilla  

Tavoitteena kyllä olisi seuraavaksi 10-20 vuodeksi edullinen, vähähuoltoinen (?!) ja ennenkaikkea helppokäyttöinen lämmitys.

[rihveli]

Kannattaa ennen mahdollista maalämpölaitteiston hankintaa nähdä hieman vaivaa ja selvittää itselleen tarkemmin talon sähkönkulutusta lämmityksen osalta sekä patteriverkoston lämpötiloja. Nämä asiat ihan vaan siksi, että on tietoinen siitä mitä kaikkea tarvitsee ottaa huomioon ennen laitteiston hankintaa että ei tule ikävää yllätystä jälkikäteen.

Varataanko tuota 2000 litran varaajaa yösähköllä? Pystyykö lämmitys ja käyttösähkön kulutusta erottelemaan? Nyt kun on pakkasia tulossa, niin kannattaisi sähkömittarista ottaa lukemia ylös, niin saisi vähän selvyyttä siihen paljonko lämmitykseen kuluu sähköenergiaa vuorokaudessa. Samaten pattereille menevän veden lämpötilaa kannattaa kirjata ylös jos mahdollista. Ovatko patterit yksi vai useampilehtiset?

Tässä viestiketjussa on useampi nimimerkki antanut hyviä vinkkejä, joilla välttää mitoituksen "sudenkuopat."

Täytyy vielä erityisesti kiittää nimimerkki "tomppelia" mainiosta mitoitusta varten laatimastaan laskentapohjasta. Kun todellinen vuosikulutus ennen saneerausta maalämmölle oli tiedossa, niin hyvin on laskentapohja pitänyt paikkansa näin jälkikäteen tarkasteltuna käyntiaikasuhdetta myöten.

[tomppeli]

Täytyy vielä erityisesti kiittää nimimerkki "tomppelia" mainiosta mitoitusta varten laatimastaan laskentapohjasta. Kun todellinen vuosikulutus ennen saneerausta maalämmölle oli tiedossa, niin hyvin on laskentapohja pitänyt paikkansa näin jälkikäteen tarkasteltuna käyntiaikasuhdetta myöten.

Tässähän ne:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.msg877#msg877
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls
Kiitos kiittämästä!!
Ollos hyvä vaan..
Lämpöpumppu on hyvä keksintö!
Lämmitellään.

Se Tomppeli

[Kaldonia]

Mulla on puolet 1-lehtisiä ja puolet 2-lehtisiä pattereita. Niitä on yhteensä 12 kpl.

Nyt olen pohtinut sitäkin, että kannattaisiko talon yläpohjaan laittaa puhallusvillaa vaikka 35 kuutiota? Sain asiallisen tarjouksen siitä valmiiksi puhallettuna 25 euroa kuutiolta. Mille vaikuttaa?

Sillä tulisi noin 30-senttinen uusi villakerros entisen päälle. Luulisi tarkenevan, vaikka laittaisi myöhemmin VILpin, ILPin tai MLP:n.

[puhti]

Ei patterin vaihtoa kannata pelästyä, ne eivät älyttömästi maksa uutena jos niitä joutuu vaihtamaan. Omat patterit on varmaan 50-luvulta kun on kuitenkin valurautaa eli kestävät.

[MoRo]

Olen täällä uusi ja kysyn suoraan: riittääkö maalämpö ja esimerkiksi IVT Greenline HE C6 ja 120 metrin kaivo lämmittämään vanhaa vesikiertoa?

Mulla on v. -79 valmistunut talo, jossa on vesikiertolämmitys ja 12 patteria. 2.000 litran varaajan lämmittää nyt sähkövastus, joka nielee älyttömästi sähköä.

Kiinteistöalalla toimivat ystäväni ovat epäilleet, että maalämpö ei riitä kuin alhaisempiin lämpötiloihin ja nimenomaan uusissa lattialämmityssysteemeissä.

Mikä ratkaisuksi?