lämmönkeruun edullisin lämpöero (meno/paluu)

[Jamppakin]

Privuotta pyörinyt kiitettävästi (varmasti ja taloudellisesti) malli HT Plus c9, mutta nyt streikkas. Sama paikka oli näköjään pettänyt useammallakin ja varmaan tulee vielä pettämään, nimittäin jakoventtiilin moottori liukuineen, kuten sain hienosti lukea tältä foorumilta. Hienoa, kun on paikka, josta asiantuntematon voi saada tietoja, joita myyjä/asentaja ei näköjään mielellään ilmoittele edes kysymällä, jos ensinnäkin saa asentajasta kiinni!
Minulle toimittaja ilmoitti, että ero 1,5 - 0,5 on hyvä ja saattaisi olla parempikin, kuin tuo "kaikissa" huoltokirjoissa mainittu 2 - 4 astetta.
Minulla erotus pysyi pääosin 3 asteen molemmin puolin kaksi ensimmäistä vuotta, mutta jakoventtiilin moottorin huollon jälkeen se oli aluksi tuo 1,5 - o,5, mutta on parissa viikossa vajonnut nykyiseen 0,6 asteeseen, kun ei käyttövettä lämmitetä.
Olisin kiitollinen kuulemaan asiasta paremmin perilläolevien mielipiteitä asiassa. Ulkona on nyt - 20 astetta ja sisällä 22 astetta, joten kiistämättä pumppu toimii, mutta tauot tuntuu lyhkäisiltä (en ole löytänyt dataulostuloväylää koneestani enkä ole vielä ehtinyt pitää tilastoa tauko/käynti-aikojen suhteesta.

[Jamppakin]

En saanut yhtään vastausta pulmaani, mutta empä saanut laitteen toimittajaltakaan useammasta pyynnöstä huolimatta. Yritin lähettää kuvan käyristä, jotka olisivat puhuneet puolestaan, mutta alkajana en omannutkaan siihen oikeutta. Yritän uudelleen tämän viestin jälkeen. Lämmityslaitteeni toimii 1/2 .. 1 asteen lämpöerolla talteenottopiirissä nyt, kun vihdoin huoltomies kävi paikalla. Sanoi toimivan nyt jopa paremminkin, kuin aikaisemmat kaksi vuotta reilun komen asteen erotuslämmöllä! Ajattelin, että jo saisin vähän vahvistusta asialleni foorumin kokeneemmilta käyttäjiltä.

[Jamppakin]

Toivottavasti kuva tulee perille
Lämmitettävä ala kokotiilitalossa on 140 m2. Jakoventtiilin moottori huollettiin 3.11., jolloin lisälämpöä ei enään tarvittu kuin pari lyhyttä kertaa.
Laitteisto toimi 2 vuotta erinomaisesti. Sähkön kulutus talossa pysynyt samana viime vuodet, samat asukkaat (2)
Vuoden sää 2009 muistissa, ei kovin poikkeava 2010:stä, joulukuu oli nyt vähän kylmempi.

[Jamppakin]

http://www.kolumbus.fi/jarmo.sivusaari/Kuva1.jpg

Yritin toisella tapaa saada kuvan mukaan!

[Roori]

En saanut yhtään vastausta pulmaani, mutta empä saanut laitteen toimittajaltakaan useammasta pyynnöstä huolimatta. Yritin lähettää kuvan käyristä, jotka olisivat puhuneet puolestaan, mutta alkajana en omannutkaan siihen oikeutta. Yritän uudelleen tämän viestin jälkeen. Lämmityslaitteeni toimii 1/2 .. 1 asteen lämpöerolla talteenottopiirissä nyt, kun vihdoin huoltomies kävi paikalla. Sanoi toimivan nyt jopa paremminkin, kuin aikaisemmat kaksi vuotta reilun komen asteen erotuslämmöllä! Ajattelin, että jo saisin vähän vahvistusta asialleni foorumin kokeneemmilta käyttäjiltä.

En kyllä uskoisi ensikuulemalta tuollaista, selvitä laitteen speksi jostain....siellä todennäköisemmin puhutaan luokkaa 3ºC tavoite  lämpötilaerosta keruupiirissä. Vaikkakaan en omista kyseistä merkkiä, joten en enempää ala puhisemaan. Täällä ero on 2-3ºC kelillä kuin kelillä ja samoja kompuroita noissa kaikissa on, Copelandeja, jaa niin IVT:llä taitaa nykyään olla joku muu, enivei samoilla tekniikoilla kummiski.
Nyt tarvittais IVT omistajia kiehiin...kertomaan muista vastaavista.

Tai sitten sun mittarit heittää...?
Kuvaa ei oo vain näkynyt...

[Kallioniemi]

C9:llä se erotus meillä on 3½ vuotta heilunut 2,3 - 3,6 asteen välillä.
Manuaali sanoo, että normaalisti se ero käytön aikana on 1,5 - 5 astetta.

[Raid]

 6 v aikana erotus on ollut 3 - 3,5 ° vaikka kävisi viikon yhtä soittoa. Viimeksi 2v sitten putsannut sihdin ja silloin ei ollut mitään vuoden tauon jälkeen. Sen vuoksi olen pidetänyt huoltoväliä 3 vuoteen.

http://www.saunalahti.fi/sundanic/Maapiiri%2024h.jpg

[Jamppakin]

Kiitoksia. Sain useammankin vastauksen. Nyt on sitten käytävä laitteen huollon kimppuun. En menisi vielä itsen säätelemään (paitsi mainitun venttiilin siäkalujen liikuttelua aika ajoin), koska takuu on voimassa. Pitänee mennä hakemaan huoltomies henk.kohtaisesti, koska muuten en näytä saavan.
Muuten ":" unohtui eikä avannut käyriäni, nyt toimii, sorry vaan!

[Matias]

Lämmityslaitteeni toimii 1/2 .. 1 asteen lämpöerolla talteenottopiirissä nyt, kun vihdoin huoltomies kävi paikalla. Sanoi toimivan nyt jopa paremminkin, kuin aikaisemmat kaksi vuotta reilun komen asteen erotuslämmöllä!

Onkohan tässä kyseessä maassa tai lämpökaivossa kiertävän lämmönkeruunesteen lämpötilaero?
Jos on niin kannattaa pyytää huoltomieheltä kunnollinen selitys miten se voi toimia paremmin?
Periaatteessa 2/3 lämpöpumpun kehittämästä lämpötehosta tulee keruupiiristä siten että lämpöpumppu jäähdyttää keruunestettä.
Jos lämpötilaero tulevan ja lähtevän keruunesteen välillä pienenee niin se saattaisi johtua siitä että lämpöpumppu ottaa siitä vähemmän lämpöä kuin aikaisemmalla 3 asteen lämpötilaerolla.
Onkohan lämmökeruun kiertopumpun pyörimisnopeutta suurennettu?
Tuollainen lämpötilaeron muutos saattaa tietysti johtua myös toisen mitta-anturin vioittumisesta tai anturin kiinnityksen löystymisestä tms.
Mittausanturit voisi helposti testata jos kierrättää lämmönkeruunestettä siten että ainoastan lämmönkeruun  kiertopumppu käy,10-15 min käynnin jälkeen pitäisi molempien mittarien näyttää samaa lämpötilaa kun kompressori ei jäähdytä sitä.
Huoltomies ainakin osaa testata tämän.
Jos maalämpökoneen jäähdytysteho alenee niin sen pitäisi näkyä lämpötehon alenemisena,kompressori käy pitempään ja tiheämpään kuin ennen,onko tuollaista havaintoa lämpöpumpusta.
Kyllä se kannattaisi selvittää mistä noin alhainen keruunesteen lämpötilaero johtuu,onko mittausvirhe vai onko laitteissa vikaa

[Jamppakin]

Kyse oli lämpökaivossa kiertävä neste. Panen vielä vähän korjatun kuvan grafiikasta, josta selvästi näkyy kasvanut sähkönlulutus. Kulutus on kirjattu kuukausittain jo kolmena vuotena, eikä sähkönkäytössä ole tapahtunut muutoksia. Pumppu käy tietenkin pitempään ja nappasee vastukselle, kun ei saa tarpeeksi kaivosta. Yritän taas huomenna patistaa asennusfirmaa. Noinhan minäkin sen olin ajatellut, mutta kun ammattimies sanoo, että se on hyvä noin, toimii jopa paremminkin kuin reilun 3:n asteen erotuslämmöllä!
Kiitoksia

[Jamppakin]

Ei ota korjattua kuvaa, vaan tarjoaa ensiksi antamaani. Kyllä siitäkin asia selviää, alla pävämäärät vaan ovat koodilla.

[seppaant]

Minulla erotus pysyi pääosin 3 asteen molemmin puolin kaksi ensimmäistä vuotta, mutta jakoventtiilin moottorin huollon jälkeen se oli aluksi tuo 1,5 - o,5, mutta on parissa viikossa vajonnut nykyiseen 0,6 asteeseen, kun ei käyttövettä lämmitetä.

Kävikö se "huoltomies" viime heinäkuun lopulla?
Ja mitä se teki?

ATS

[seppaant]

Luin huolellisemmin koko viestiketjun läpi.

Jakoventtiili (vaihtoventtiili) huollettiinkin vasta marraskuun alussa.

Sähkön kulutus näyttää lisääntyneen jo heinäkuun lopulla. Samalla keruupiirin lämpötilaeo pieneni oleellisesti.
Mitä tällöin tapahtui?

Marras, joulukuun kulutuslukemat näyttävät paremmilta kuin elo, syys ja lokakuun lukemat.
Auttoiko siihen jakoventtiilin huolto?

Vaikka jakoventtiili ei olisikaan toiminut kunnolla ei sen olisi pitänyt vaikuttaa näin radikaalisti sähkön kulutukseen.

Mieti vielä kerran mitä tehtiin tai tapahtui heinä- elokuun vaihteessa.

Todellista vikaa laitteistossa täytyy olla, koska on kaksi toisiaan tukevaa ilmiötä, keruupiirin lämpötilaeron pieneneminen ja samanaikainen sähkötehon kasvu.

Pyydä asintunteva huolto paikalle, joka tarkastaa:
- Säätö- ja asetusarvot ovat oikeat
- Vaihtoventtiili (jakoventtiili) toimii oikein
- Kylmäaine piiri toimii oikein, varsinkin paisuntaventtiili.

ATS

[Jamppakin]

Sähkönkulutuskäyrässä pylväät tarkoittavat kuukauden sähkönkulutusta (kokonaiskulutus, mutta sähkön käytössä ei ole tapahtunut muutoksia kolmeen vuoteen). Kolmitieventtiilin moottoriosa vaihdettiin 3.11.2010, mikä näkyy hieman parantaneen tilannetta hetkeksi.
Melko voimakassanaisen sähköpostin ja sitä seuranneen puhelinsoiton jälkeen alkoi tapahtua ja odotan nyt juuri huoltomiehen visiittiä. Kerron myöhemmin tulokset.
Kuten kerroin, laitteisto toimi kaksi vuotta erinomaisesti ja hyvin taloudellisesti. Olin kirjannut lukemat ylös laitteen näytöstä joka kuukauden ensimmäinen päivä, mutta kun toimi kuin kello,lopetin kesällä. Grafiikasta näkee, että vika alkoi elokuussa, (heti kun olin tarkkailun lopettanut, enpä tee enää niin!) ja huomasin sen vasta pannuhuoneessa käydessäni punaisen ledin loistaessa koneen kyljessä, käyttikin vastusta lämmittämiseen, vaikka kompressori aina pyöri mukana.

[peki]

Osta Wattson niin ei tarvi juosta pannuhuoneessa tarkkailemassa.
Onko ilmaa tarkkailulasissa? Kuplien pitäisi kadota startin jälkeen.

[Jamppakin]

Asia edistyy hitaasti. Huoltomies tuli ilmoittamatta päivää myöhässä sovitusta vasta tänään klo 15. Tunnin kuumavesijuoksutuksen jälkeen vika ilmeisesti löytyi paisuntaventtiilistä. Lupasi huomenna tuovansa uuden, vaatii hitsaustoimenpiteitä ja kesäkalusteiden siirtoa (työtiloja).
Olen kerran kuussa kirjannut näytön arvot, mutta en tietänyt, kun ei ollut käyttökirjassa eikä kukaan sanonut, että kompressorin lämpötilan tulee olla 70..80 astetta, minulla 40...50! Olisin jo aluksi heti itse havainnut vian, mutta opin sen vasta nyt! Pirskatti kun nuo huoltofirmat ovat mustasukkaisia tiedoillaan, kaikki pitää oppia takapuolen kautta.
Odottelen huomisia toimenpiteitä.
Muuten noista käyristä näkyy, että laitteen hyötysuhde on kaksi ensimmäistä vuotta antanut kaksi kertaa sen, minkä suora sähikölämmitys (vastus). Siis periaatteessa hieno systeemi, pitäisi vaan saada käytännössäkin pelaamaan.

[Kallioniemi]

Käyttöoppaan sivulla 20, osassa "Lämpötilan antureiden valikot"
sanotaan, että käytön aikana kompressorin lämpötila vaihtelee välillä 70 - 125 astetta.
Siitä kai pitäisi sitten maallikonkin päätellä, että alhaisempi lämpötila tarkoittaa vikatilannetta.

[kalsket]

Täältä voit kuikuilla minun paketin lämpötiloja
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=63&H=&View=Rapport

Report-valinnasta saa erinäköisiä käyriä.

[Jamppakin]

Tunti sitten poistui huopltomies useamman tunnin työrupeaman jälkeen ja vehkeemme näyttäisi nyt pelaavan speksien mukaisesti. Kylmäainepiirin paisuntaventtiili vaihdettiin.
Opinpa tämän jutun yhteydessä paremmin tuntemaan laitettani, en silti ihmettele, kun en osannut kompressorin matalasta lämpötilasta huolestua, koska se pyöri koko ajan. Olinpa vaan tyytyväinen, kun lämpö ei noussut korkeammalle (kunnon sirklaaja antaa tauon sirkkelilleen, kun mootori alkaa kättä lujemmin polttamaan!).
Tekisi mieli kytkeä PC laitteeseen, mutta huoltomieskään ei ulostulosta tietänyt. Voisiko joku vielä neuvoa, mitä siitä subminiatyyri 15-napaisesta D-pistikkeestä tulee ulos ja mihin yhdistetään. Kosketinmalliin olen tavannut kytkeä näyttöpäätteen, mutta siihen ei taitaisi ilmestyä mitään ilman muita toimenpiteitä.
Kiitoksen foorumille, olen oppinut monenmoista lämmöntalteenottolaitteista.

[ivt7-09]

Mikä on nyt huoltotoimen jälkeen maapiirin lämpötilaero Jamppakin? Meidän IVT C7HT+ otettiin käyttöön tammikuussa 2009. Alussa lämpötilaero vaihteli välillä 1.6 - 2.6. Silloin maapiirin pumpun nopeus oli nopein, eli kolme. Olin huolestunut kun ero ei ollut se tavoitteellinen, joidenkin mielestä jopa 3 - 5. Laskin maapiirin pumpun nopeudelle kaksi. Lämpötilaero kasvoi vain n. 0,2 - 0,3 astetta. Sitten laskin maapiirin nopeuden alimmalle ykkösnopeudelle. Nyt lämpötilaero kasvoi radikaalisti ja on tällä hetkellä 3.4 - 3.7. Pääsin yli tuon mielstäni kriittisen arvon kolme. No, tätä lukurajaa en pysty teknisesti perustelemaan. Ymmärrän vain sen, että mitä hitaammin maapiirin (meillä kaivo) neste putkissa kiertää sitä enemmän se ehtii kerätä lämpöä maasta itseensä. Tässä kohtaa voisivat palstan todelliset asiantuntijat selkeästi ja kansantajuisesti kertoa lämpöeron määrän vaikutuksen ja tehokkuuden kompressorin toimintaan.

[Hese]

Mikä on nyt huoltotoimen jälkeen maapiirin lämpötilaero Jamppakin? Meidän IVT C7HT+ otettiin käyttöön tammikuussa 2009. Alussa lämpötilaero vaihteli välillä 1.6 - 2.6. Silloin maapiirin pumpun nopeus oli nopein, eli kolme. Olin huolestunut kun ero ei ollut se tavoitteellinen, joidenkin mielestä jopa 3 - 5. Laskin maapiirin pumpun nopeudelle kaksi. Lämpötilaero kasvoi vain n. 0,2 - 0,3 astetta. Sitten laskin maapiirin nopeuden alimmalle ykkösnopeudelle. Nyt lämpötilaero kasvoi radikaalisti ja on tällä hetkellä 3.4 - 3.7. Pääsin yli tuon mielstäni kriittisen arvon kolme. No, tätä lukurajaa en pysty teknisesti perustelemaan. Ymmärrän vain sen, että mitä hitaammin maapiirin (meillä kaivo) neste putkissa kiertää sitä enemmän se ehtii kerätä lämpöä maasta itseensä. Tässä kohtaa voisivat palstan todelliset asiantuntijat selkeästi ja kansantajuisesti kertoa lämpöeron määrän vaikutuksen ja tehokkuuden kompressorin toimintaan.

Minkähänlainen liuospumppu IVT:ssä on, merkki, malli ja "kapasiteetti"?

[Jamppakin]

Jatakuten noin minäkin olen ajatellut, mutta emme ole vielä saaneet asiantuntijan (termofysiikan tuntijan!) vastausta kysymykseemme. En hidastanut mainitun piirin virtausta juuri siksi. Olen kuitenkin nyt tyytyväinen pumppuni toimintaan lämpöerolla 2,5...2,8. Kun asensin tehonkulutusmittarin toissapäivänä, virrat olivat poikki ehkä runsaan tunnin, niin -10 asteen pakkasella nesteet ehtivät jäähtyä sen verran, että käynnistyessään lämpötilaero oli ainakin 20 minuuttia 4 astetta, mutta pieneni vähitellen takaisin em. arvoihin.
Olisi kyllä kiva tietää optimaalinen erotuslämpötila maapiirissä ilman omia kokeiluja. Tuon kiertopumpun nopeudensäätö on vielä löytämättä, pumppu on pahasti ohjauslaatikon takana?

[peki]

Selaileppa hiukan taaksepäin, niin löydät Seppaantin tekemän todella kattavan ja mielestäni aukottoman selostuksen asiasta.
En osaa linkittää viestiä tähän mutta lämmönkeruu osiossa ensimmäisenä.

[seppaant]

Tässä näitä L-Ässällä tekemieni koestusten tuloksia

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.msg30269#msg30269

ATS

[Kale]

Eikö noista mittauksistakin käy ilmi että mitä pienenmpi lämpöero sitä parempi COP? Ei kait virtauksen kuristamisessa ole mitään järkeä missään tapauksessa?

[ivt7-09]

Eikö noista mittauksistakin käy ilmi että mitä pienenmpi lämpöero sitä parempi COP? Ei kait virtauksen kuristamisessa ole mitään järkeä missään tapauksessa?

Voisiko Seppaant tai joku muu yrittää kuitenkin kertoa sanallisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti, miksi pienempi lämpötilaero on "tehokkaampi". Ainakaan meikäläisellä ei ole perustietopohjaa tulkita taulukoita ja lukuja.

[seppaant]

Tätä on vaikea selittää "kansantajuisesti" mutta yritetään.

Eikö noista mittauksistakin käy ilmi että mitä pienenmpi lämpöero sitä parempi COP? Ei kait virtauksen kuristamisessa ole mitään järkeä missään tapauksessa?

Näin kirjoitin kokeideni yhteenvedossa:

Näissä kokeissa ei löytynyt mitään optimi lämpötilaeroa ei lauhduttimessa eikä höyrystimessä.
Kummassakin hyötysuhde parani virtausta lisättäessä = lämpötilaeroa pienennettäessä.

Oleellinen asia tässä hyötysuhteen parantamiseksi on virtauksen kasvattaminen.
Lämpötilaeron pieneneminen on taas seurausta virtauksen kasvattamisesta.

Jos halutaan vaikuttaa hyötysuhteeseen asia millä siihen vaikutetaan, on virtauksen muuttaminen. Lämpötilaero on seurausta virtauksen muuttumisesta.

Se miksi hyötysuhde paranee virtausta lisättäessä johtuu siitä, että

- Höyrystimessä keskilämpötila nousee ja kylmäaine poistuu korkeammassa lämpötilasa lauhduttimesta. Vaikutus on sama, jos keruuliuoksen tulolämpötila on korkeampi. Keruuliuoksen tulolämpötilan nouseminen tunnetusti parantaa hyötysuhdetta.

-Lauhduttimessa keskilämpötila laskee virtausta lisättäessä. Ilmiöhän on sama kuin syötettäessä lauhduttimeen kylmempää vettä, mikä tunnetusti parantaa hyötysuhdetta.

Näin tapahtuu puhtaasti lauhduttimessa tai höyrystimessä, kun kaikki muut parametrit pysyvät vakioina.

Näinhän ei käytännön lämpöpumpuissa tavallisen käyntijakson aikana ole, missä useat parametrit muuttuvat ja muutokset vaikuttavat ketjureaktion tavoin taas muihin.

Turvallinen lähtökohta lämpöpumpun säätämiselle on se, että
-Höyrystimessä on 3C lämpötilaero
-Lauhduttimessa on 6C lämpötilaero
Asteen tai parin poikkeama suuntaan tai toiseen ei vielä vaikuta oleellisesti hyötysuhteeseen.

Kysymyksiä kommentteja?

ATS

[Matias]

Olisko mitään raja-arvoa kuinka paljon lauhduttimelta lähtevän veden ja lauhduttimelta lähtevän kaasun lämpötila ero saisi enintään olla,tai mitä ne yleensä on?Ihanne tietysti olisi pyöreä nolla mutta kun kaasu lämmittää ja vesi jäähdyttää lauhdutinta niin siihen ei taideta päästä.Ekowellissa tämä ero on 0,9 astetta.Huuhtelin lauhduttimen vesipuolen perusteellisesti painepesurilla putkiremontin yhteydessä mutta lämpötilaero ei pienentynyt laisinkaan.
Jos tuon 0,9 astetta saisi pienemmäksi niin hyötyvaikutus olisi melkoinen,lauhdutuslämpötila laskisi ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila nousisi.Lauhduttimen vesikierron dt on nyt 3,9C josta 1,5m3/h virtauksella tulee n 6,8kw lämpötehoa.Tuollainen 0,9 asteen lämpötilaero tekee noilla virtauksilla 1,5kw tehohäviötä

[seppaant]

Olisko mitään raja-arvoa kuinka paljon lauhduttimelta lähtevän veden ja lauhduttimelta lähtevän kaasun lämpötila ero saisi enintään olla,tai mitä ne yleensä on?
Tarkoittanet lauhduttimelle menevää kaasua?
Tähän ei ole mitään yksiselitteistä vastausta.
Ensinnäkin asiaan vaikuttaa, onko kyseessä tulistin- vai vaihtoventtiilikone. Eli kaasun tulistusaste sen saapuessa lauhduttimelle.
Toisekseen lämmönvaihtimien mitoitus. Suuremmissa päästään pienempiin lämpötilaeroihin mutta ne maksavat enemmän. Tässä tapauksessa lämpöpumppuvalmistajan on tehtävä kompromissi hinnan ja hyötysuhteen välillä

Ihanne tietysti olisi pyöreä nolla mutta kun kaasu lämmittää ja vesi jäähdyttää lauhdutinta niin siihen ei taideta päästä.
Näin on

Ekowellissa tämä ero on 0,9 astetta.Huuhtelin lauhduttimen vesipuolen perusteellisesti painepesurilla putkiremontin yhteydessä mutta lämpötilaero ei pienentynyt laisinkaan.
Tässä on kyse varsin pienistä lämpötilaeroista joten on kiinnitettävä erityistä huomiota mittausten tarkkuuteen ja mittaustekniikkaan.

Jos tuon 0,9 astetta saisi pienemmäksi niin hyötyvaikutus olisi melkoinen,lauhdutuslämpötila laskisi ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila nousisi.Lauhduttimen vesikierron dt on nyt 3,9C josta 1,5m3/h virtauksella tulee n 6,8kw lämpötehoa.Tuollainen 0,9 asteen lämpötilaero tekee noilla virtauksilla 1,5kw tehohäviötä
Ei se ihan näin ole.

Jos sinulla riittää mielenkiintoa ja mittareita niin mittaa seuraavat lämpötilat:
- Lauhduttimelle menevä kylmäaine
- Lauhduttimelta poistuva kylmäaine
- Lauhduttimelle menevä vesi
- Lauhduttimelta poistuva vesi

ATS

[Matias]

Tarkoittanet lauhduttimelle menevää kaasua?

Ei vaan lauhduttimelta nestelinjaan ja höyrystimelle menevää kaasua,,vai olisko se jo nesteenä tuossa kohtaa?

Tuli laitettua Ds1820 anturit, mittaa putkien pintalämpötilaa,sittemmin lisäsin  Pollucom energiamittarin lauhduttimen ja varaajan välisiin putkiin ja se mittaa suoraan vedestä(anturitaskut).Huomasin just että putken pinnalta mittaavissa antureissa on melkoisesti "heittoa" mutta tuollaisia lukemia sain
- Lauhduttimelle menevä kylmäaine =Logtemp +80,4

- Lauhduttimelta poistuva kylmäaine = logtemp +42,2

- Lauhduttimelle menevä vesi =Logtemp +36,1/Pollucom 37,8

- Lauhduttimelta poistuva vesi = Logtemp +41,1/ Pollucom 41,6

[seppaant]

vai olisko se jo nesteenä tuossa kohtaa?

Nestettähän sen siinä pitää olla ja vielä muutama aste alijäähtynyttä.

Mikä kylmäaine sinun pumpussasi on?

ATS

[Matias]

Mikä kylmäaine sinun pumpussasi on?

R22,pumppu on valmistettu ja otettu käyttöön 1998.Sama kylmäaine edelleen.Tulistinpumppu

[Jamppakin]

Kun panin tämän sarjan lämmönkeruun läpöerot meno/paluu, niin pistän tänne loppuun vielä tämän hetken tilanteen vehkeessäni, joka minusta näytäisi pelaavan tyydyttävästi:

http://[img]http://www.kolumbus.fi/jarmo.sivusaari/IVT_C_e9[/img]

Pitää tietekin olla helmikuu, ei tammi.

[ivt7-09]

Tätä on vaikea selittää "kansantajuisesti" mutta yritetään.

Hyvä, yritän sisäistää kertomaasi. On ollut hieman muita kiireitä ja palaan palstalle vasta nyt.

Eikö noista mittauksistakin käy ilmi että mitä pienenmpi lämpöero sitä parempi COP? Ei kait virtauksen kuristamisessa ole mitään järkeä missään tapauksessa?

Näin kirjoitin kokeideni yhteenvedossa:

Näissä kokeissa ei löytynyt mitään optimi lämpötilaeroa ei lauhduttimessa eikä höyrystimessä.
Kummassakin hyötysuhde parani virtausta lisättäessä = lämpötilaeroa pienennettäessä.

Tässä puhutaan lauhduttimen ja höyrystimen lämpötilaeroista. Ainoa lämpötilaero mitä IVT:n systeemissä pääsee mittaamaan on lämmönkeruunesteen tulon ja menon välistä eroa kun se kiertää höyrystien kautta ja luovuttaa "lämpöä" kylmäaineelle.

Oleellinen asia tässä hyötysuhteen parantamiseksi on virtauksen kasvattaminen.
Lämpötilaeron pieneneminen on taas seurausta virtauksen kasvattamisesta.

Puhutaanko nyt siis lämmönkeruupiirin virtauksen kasvattamisesta?

Jos halutaan vaikuttaa hyötysuhteeseen asia millä siihen vaikutetaan, on virtauksen muuttaminen. Lämpötilaero on seurausta virtauksen muuttumisesta.

Se miksi hyötysuhde paranee virtausta lisättäessä johtuu siitä, että

- Höyrystimessä keskilämpötila nousee ja kylmäaine poistuu korkeammassa lämpötilasa lauhduttimesta. Vaikutus on sama, jos keruuliuoksen tulolämpötila on korkeampi. Keruuliuoksen tulolämpötilan nouseminen tunnetusti parantaa hyötysuhdetta.

-Lauhduttimessa keskilämpötila laskee virtausta lisättäessä. Ilmiöhän on sama kuin syötettäessä lauhduttimeen kylmempää vettä, mikä tunnetusti parantaa hyötysuhdetta.

Siis kumpikin seikka parantaa hyötysuhdetta: Keruupiirin lämpötilan nouseminen tai lauhduttimen keskilämpötilan laskeminen virtausta lisättäessä. Nämä kaksi seikkaahan kumoavat toistensa hyödyn.

Näin tapahtuu puhtaasti lauhduttimessa tai höyrystimessä, kun kaikki muut parametrit pysyvät vakioina.

Näinhän ei käytännön lämpöpumpuissa tavallisen käyntijakson aikana ole, missä useat parametrit muuttuvat ja muutokset vaikuttavat ketjureaktion tavoin taas muihin.

Näinhän tämä on

Turvallinen lähtökohta lämpöpumpun säätämiselle on se, että
-Höyrystimessä on 3C lämpötilaero
-Lauhduttimessa on 6C lämpötilaero
Asteen tai parin poikkeama suuntaan tai toiseen ei vielä vaikuta oleellisesti hyötysuhteeseen.

Tarkoitatko tässä höyrystimen 3°C:n erolla nimenomaan eroa lämmönkeruupiirissä. Mistä tuo lauhduttimen 6°C:n ero mitataan?


ATS

[peki]

Valikossa on lämpöjohto ulos gt 8
lämpöjohto sisään gt9.
Näin ainakin rego 600 kertoo.