Mitoituspyyntö Lempäälä

[Lempaala]

Moi,

Ohessa mitoituspyyntö maalämmöstä. Haen lisätarkistusta maalämmön mitoituksen suunnitteluun. 


Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Lempäälä
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1998, tasatontti
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Öljy 1800 l /v
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? lattialämmitys vesikiertoinen
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? koneellinen iv. lämmön talteenotolla
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 47,6m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? lämmöneristys mineraalivilla, villan paksuus 200mm, ulkoseinän kokonaispaksuus 225mm, K-arvo = 0.23W/M2C
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? alakerta + yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? alakerta 113m2, yläkerta 68,2m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2500mm alakerta, yläkerrassa sama osittain ulkokaton mukaisella vinoudella. Yläkerta osittain alempi.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen. Betonilaatta 80mm, lämmöneriste styrox R 100mm, tiivistetty sora >200mm K-arvo = 0.28W/m2C
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Min. villa 250mm, K-arvo = 0.17/m2C
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-lasiset, normaali
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei muita lämmitettäviä tiloja
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) 21C

Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen bruttokuutiomäärä. 540m3
Se on yleensä ns. bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä.  Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on erittäin hyödyllinen tieto. (= ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)

Näitä samoja tietoja kaipaavat muutkin mitoittajat, kuten esimerkiksi maalämmityslaitteita myyvät alan yritykset. Jos jotain tietoja ei ole, joutuu ne arvaamaan!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Lempaala”      LEMPÄÄLÄ   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Talon alakerta 1998: Lattialämmitys, 21°C, 113 m2, 283 m3:   3,88 kW   12 511 kWh
- Talon yläkerta 1998: Lattialämmitys, 21°C, 68 m2, 157 m3:   2,44 kW   6 192 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            6,33 kW   18 702 kWh

• Kiinteistö,  181 m2,  439 m3          5,2 COP   6,02 kW   18 702 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,133 m3 / 50 °C   2,6 COP   0,87 kW   3 600 kWh
- Yhteensä         4,4 SCOP   6,9 kW   22 302 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 650 kWh   0,51 kW   20 652 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   20 652 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,00 kW   20 652 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   181 m2   114 kWh/m2   4,4 SCOP   7,0 kW   20 652 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      6,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,0 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -28 °C
- Maasta kerätään          ( 4,4 COP)   5,7 kW   15 989 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         4 664 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 664 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 701 kWh

• Tarvitaan 171 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   171 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 171 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   342 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,46 l/s = 27,6 l/min = 1656 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,46 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 369 litraa   44 kPa = 0,44 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 373 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m      16 kPa = 0,16 bar
...
En saanut annetuilla ulkovaipan K (U) -avoilla lämmitysöljyn vuosikulutusta laskemaan 1800 litraan.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Lempaala]

Kiitos kovasti laskelmasta!

Tämä öljyn kulutus 1800l/v onkin kovin alhainen. Tämä pitää kuitenkin paikkansa. Lähtötiedoissa oli sellaisia puutteita, että yläkerran neliöistä 19,5m2 lämpiää sähköpatterilla. Siellä on ns. kylmä vintti rakennettu myöhemmin asuinkäyttöön, eikä tähän kylmävinttiin asennettu vesikiertoista lattialämmitystä.

Lisäksi talossa on alakerrassa varaava puutakka, jota poltetaan talvisaikaan säännöllisesti.

Talo on ostettu valmiina ja entinen omistaja kertoi, että yläpohjassa olisi reilusti puhallusvillaa. Oliko jopa 50 cm puhetta. Talo vaikuttaa muutenkin hyvin eristetyltä. Ei ole vetoja missään.

Tässä ei maalämpöön siirtyminen taida ihan pian itseänsä takaisin maksaa tällä öljynkulutuksella.

Mitoituksesta sen verran, että lämpöpumppufirma laski aika vähäisillä taustatiedoilla pumpun tehotarpeeksi 7,7 Kw ja reiän aktiivisyvyydeksi 185. Nämä luvut on aika hyvin linjassa tämän tekemäsi laskelman kanssa. Ei kai siitä haittaakaan ole, että mitoitus on hiukan yläkanttiin. Huomenna pitäisi kilahtaa poraustarjous sähköpostiin tällä mitoituksella.

Lämpöpumpuksi on suunnitteilla valita Nibe S1255 3-12 invertteripumppu.

Tässä olisi ehkä sekä pumpun että reiän osalta mahdollisuus lieviin säästöihin lyhentämällä reikää ja pienentämällä pumppua, mutta ei nyt tässä vaiheessa ole suunnitteilla, jollei joku vakuuta että näin tulisi tehdä. Mahdolinen maalämpöön siirtyminen on syksyn 2021 hanke, kunhan tukipäätös tulee. 

[tomppeli]

Kiitos kovasti laskelmasta!
...Mitoituksesta sen verran, että lämpöpumppufirma laski aika vähäisillä taustatiedoilla pumpun tehotarpeeksi 7,7 Kw ja reiän aktiivisyvyydeksi 185. Nämä luvut on aika hyvin linjassa tämän tekemäsi laskelman kanssa. Ei kai siitä haittaakaan ole, että mitoitus on hiukan yläkanttiin....

Kiitos sinulle, kun tulit mukaan joukkoomme!
..
Ei ole mitään haittaa, vaikka on vähän lisää siihen, mitä sain laskelmassa.
Parempi on, että on vähän varmuusvaraa, pelivaraa.

[aksutre]

Kiitos kovasti laskelmasta!

Tämä öljyn kulutus 1800l/v onkin kovin alhainen. Tämä pitää kuitenkin paikkansa. Lähtötiedoissa oli sellaisia puutteita, että yläkerran neliöistä 19,5m2 lämpiää sähköpatterilla. Siellä on ns. kylmä vintti rakennettu myöhemmin asuinkäyttöön, eikä tähän kylmävinttiin asennettu vesikiertoista lattialämmitystä.

Lisäksi talossa on alakerrassa varaava puutakka, jota poltetaan talvisaikaan säännöllisesti.

Talo on ostettu valmiina ja entinen omistaja kertoi, että yläpohjassa olisi reilusti puhallusvillaa. Oliko jopa 50 cm puhetta. Talo vaikuttaa muutenkin hyvin eristetyltä. Ei ole vetoja missään.

Tässä ei maalämpöön siirtyminen taida ihan pian itseänsä takaisin maksaa tällä öljynkulutuksella.

Mitoituksesta sen verran, että lämpöpumppufirma laski aika vähäisillä taustatiedoilla pumpun tehotarpeeksi 7,7 Kw ja reiän aktiivisyvyydeksi 185. Nämä luvut on aika hyvin linjassa tämän tekemäsi laskelman kanssa. Ei kai siitä haittaakaan ole, että mitoitus on hiukan yläkanttiin. Huomenna pitäisi kilahtaa poraustarjous sähköpostiin tällä mitoituksella.

Lämpöpumpuksi on suunnitteilla valita Nibe S1255 3-12 invertteripumppu.

Tässä olisi ehkä sekä pumpun että reiän osalta mahdollisuus lieviin säästöihin lyhentämällä reikää ja pienentämällä pumppua, mutta ei nyt tässä vaiheessa ole suunnitteilla, jollei joku vakuuta että näin tulisi tehdä. Mahdolinen maalämpöön siirtyminen on syksyn 2021 hanke, kunhan tukipäätös tulee.

Harvinaisen hyvältä projektisi mitoitus vaikuttaa. 12kW invertteri ja 185m aktiivisyvyys. Itsellä melkein vieressä ( Tampere ) 16kw invertteri ja 203 aktiivimetriä. sähköä menee hieman alta 5000kWh vuosi. Mulla kaivo talvellakin 5 asteen huitteilla joten 185m saa todennäköisesti 4-5 asteisen kaivon. Ei varmasti jäädy! 12kW riittää hyvin, maksimtehoa tuskin koskaan tarvitaan. Minimillä käy melkein aina   

[Roori]

On tuo kyllä kova ylimitoitus tuo 12kW kone, yli 70% reservii tarpeeseen jos ei ole lisätarpeita tehon puolesta olemassa...
Joku 8kW kokoluokka olis osuvampi ...

[PS]

12 kW kone on kyllä suurehko. Tunnelmatulia ajoittain takassa ja lämmitystarve vähenee edelleen. Onko ilmanvaihtokone vielä alkuperäinen?

[luu5]

Onhan se 12kW koneen minimiteho (ja maksimikin) ihan turhan kova tuollaiseen tarpeeseen.

[aksutre]

Onhan se 12kW koneen minimiteho (ja maksimikin) ihan turhan kova tuollaiseen tarpeeseen.

Varmaan näin, mutta samalla COPilla suunnilleen tuntuvat menevän, 2-8 kW pumpussa COP oli talven jälijiltä 4.90, mulla 4-16kW 4.89. Ei oikein näy hyödyt vaikka mitoittaisi "oikein". Lähes samoissa tehoissa kuitenkin pyöritään talven yli . Ääni on isommassa pumpussa hiljaisempi kun kompressori käy pienemmällä teholla. Muuta ero en oikein käytännössä tule mieleen. Paitsi hinta.

[Roori]

Varmaan näin, mutta samalla COPilla suunnilleen tuntuvat menevän, 2-8 kW pumpussa COP oli talven jälijiltä 4.90, mulla 4-16kW 4.89. Ei oikein näy hyödyt vaikka mitoittaisi "oikein". Lähes samoissa tehoissa kuitenkin pyöritään talven yli . Ääni on isommassa pumpussa hiljaisempi kun kompressori käy pienemmällä teholla. Muuta ero en oikein käytännössä tule mieleen. Paitsi hinta.

Kohde lienee eri, joten noilla tiedoilla nuo luvut oikeastaan kerro paljoakaan...muutakuin että isoja ovat.

[Roori]

Onhan se 12kW koneen minimiteho (ja maksimikin) ihan turhan kova tuollaiseen tarpeeseen.

Niin minimi on 100% suurempi 12kW koneessa ja maximi on 70% tarvetta suurempi 12kW koneessa.
Isoimmat ajotuntimäärät tulee tuolla alaväännön päässä.

Tietysti vaikuttaa myös löytyykö koneista isoja eroja SCOP:ssa eri kokoluokissa kun on yleensä eri komponentit, joissakin tapauksissa komponentitkin on samoja mutta vehkeet on vain viritetty eri alueelle...vaihtelee merkeittäin.

[Lempaala]

Kiitos hyvistä kommenteista!

Ilmanvaihtokone on vielä alkuperäinen. Pelittää vielä, mutta taitaa olla elinkaarensa loppupäässä. Tässä ollaan vasta suunnittelun alkuvaiheessa, joten ihan hyvin voidaan vielä suuntaa muuttaa. Vaihtoehtona voisi olla invertterikone Nibe 1255 2-8. Tässä olisi kai maksimiteho se 8 Kw. Riippuu varmaan laitteiden hintaerosta ja ehkä siitä,  miten koneen kestoikään vaikuttaa se, millä prosentilla maksimitehosta se käy vai vaikuttaako se lainkaan. Täytyy keskustella edustajan kanssa. Tuo komponenttiasia eri teholuokan laitteissa on hyvä selvittää.

Kukaan ei ole kuitenkaan kommentoinut, että reiän aktiivisyvyys olisi liian syvä eli 185m. 

Tässä on vähän "ongelmana" sekin, että tuo öljynkulutus on niin vähäinen vuodessa. On vähän vaikea itselle todistaa, että tällä öljynkulutuksella maalämpöön siirtyminen maksaa itsensä takaisin. Kai se joskus maksaa, mutta kestää vähän pitempään. Lähinnä kyse olisi sitten ekologisuudesta, talon arvon noususta, tulevaisuuden ratkaisusta jne. Mutta katsotaan.

[tomppeli]

...Tämä öljyn kulutus 1800l/v onkin kovin alhainen. Tämä pitää kuitenkin paikkansa. Lähtötiedoissa oli sellaisia puutteita, että yläkerran neliöistä 19,5m2 lämpiää sähköpatterilla. Siellä on ns. kylmä vintti rakennettu myöhemmin asuinkäyttöön, eikä tähän kylmävinttiin asennettu vesikiertoista lattialämmitystä.

Lisäksi talossa on alakerrassa varaava puutakka, jota poltetaan talvisaikaan säännöllisesti...

Lämmityslaite tulisi mitoittaa niin, että sen teho yksistäänkin, ilman takkaa tai muita apulämmittimiä, riittää pitämään talon asumislämpöisenä.
Jos rakennus joskus myydään, voi ostaja tehdä aiheellisesti reklamaation riittämättömästä lämmitysjärjestelmästä ja myyjä saattaa joutua korvaukseen tai kauppahinnan alentamiseen / osittaiseen palauttamiseen ostajalle, vajaatehoisen lämmitysjärjestelmän takia.

Kukaan ei ole kuitenkaan kommentoinut, että reiän aktiivisyvyys olisi liian syvä eli 185m...

Ei ole kaivo liian syvä, vaikka olisi 200 metrinenkin.
Keruupiirin painehäviökään ei muodostu liian suureksi 7 kW lämmitysteholla, joka on laskennallisesti suurin tarvittava lämmitysteho talossanne.
Jos hankitte maksimiteholtaan 12 kW invertterikoneen, ei se käy kuitenkaan yleensä enempää, kuin tuolla noin 7 kW lämmitysteholla.

[aksutre]

Kiitos hyvistä kommenteista!

Ilmanvaihtokone on vielä alkuperäinen. Pelittää vielä, mutta taitaa olla elinkaarensa loppupäässä. Tässä ollaan vasta suunnittelun alkuvaiheessa, joten ihan hyvin voidaan vielä suuntaa muuttaa. Vaihtoehtona voisi olla invertterikone Nibe 1255 2-8. Tässä olisi kai maksimiteho se 8 Kw. Riippuu varmaan laitteiden hintaerosta ja ehkä siitä,  miten koneen kestoikään vaikuttaa se, millä prosentilla maksimitehosta se käy vai vaikuttaako se lainkaan. Täytyy keskustella edustajan kanssa. Tuo komponenttiasia eri teholuokan laitteissa on hyvä selvittää.

Kukaan ei ole kuitenkaan kommentoinut, että reiän aktiivisyvyys olisi liian syvä eli 185m. 

Tässä on vähän "ongelmana" sekin, että tuo öljynkulutus on niin vähäinen vuodessa. On vähän vaikea itselle todistaa, että tällä öljynkulutuksella maalämpöön siirtyminen maksaa itsensä takaisin. Kai se joskus maksaa, mutta kestää vähän pitempään. Lähinnä kyse olisi sitten ekologisuudesta, talon arvon noususta, tulevaisuuden ratkaisusta jne. Mutta katsotaan.

Öljylämmityksen tulevaisuudesta on ollut puhetta, kauanko se sallitaan. Ensimmäinen kierros maalämpöä tulee takaisin 12-15 vuodessa, seuraava pumppu vanhaan kaivoon sitten nopeammin. Arvonnousu on aivan järkyttävä, saat rahasi vähintään tuplana takaisin ja talo on helppo myydä Jos sinulla on 150-250m2 sähkölämmitteinen talo vaikka sähköpattereilla, on vaikea saada hinnallakaan myytyä  toisin kuin maalämpö.

[luu5]

Jos hankitte maksimiteholtaan 12 kW invertterikoneen, ei se käy kuitenkaan yleensä enempää, kuin tuolla noin 7 kW lämmitysteholla.

Suurimman osan se käynee kuitenkin about minimiteholla. Jos tavoitellaan maksimikäyntiä, niin matala minimiteho voisi olla parempi kuin lähes 3kW. Mutta voihan sinne 16kW on/off koneenkin hommata...

[Roori]

Lämmityslaite tulisi mitoittaa niin, että sen teho yksistäänkin, ilman takkaa tai muita apulämmittimiä, riittää pitämään talon asumislämpöisenä.
Jos rakennus joskus myydään, voi ostaja tehdä aiheellisesti reklamaation riittämättömästä lämmitysjärjestelmästä ja myyjä saattaa joutua korvaukseen tai kauppahinnan alentamiseen / osittaiseen palauttamiseen ostajalle, vajaatehoisen lämmitysjärjestelmän takia.

Ei tuottane ongelmaa kun noissa vehkeissä on sähkövastuksia apuna eli ei laitteistoa helpolla pysty reklamoimaan menestyksellisesti 'vajaatehoiseksi' jos maalämpöosuus on osatehoinen, kokonaisuus on kuitenkin täysteho.

Tietystikään tuohon 'osatehoon'  ei kannata pyrkiä nyky inverttereiden kanssa lähtökohtaisesti...