Jäspi Basic Nordic 12 ja GTV500 asetuksista ja käyntijaksoista

[Cromfel]

Nyt vihdoinkin pumppu käynniss' ja lattia lämmin. Hieman outoja nuo MCU40 asetukset ja termit mitä Nibe/Kaukora on tuonne ohjausyksikköön laittanut niin hieman huuli pyöreänä onko kaikki asetukset ok. Miltä näyttää kuvaaja onko käyntijaksot ja lämpötilat ok?

Edit: Säätöjen jälkeen ja BT25 alempana:

[Roori]

Vissin invertteri mono vilp, vai?
Vähän on äkkiseltään rajua pomppua, Nibe taustalla ajatellen ei niin outoa...muistuttaa  on/off käyntiä...

[seppaant]

Onko systeemissä puskurisäiliö ja ulkoinen kiertovesipumppu?
Ota valokuva missä näkyy anturin BT25 sijainti putkistossa.

ATS

[Roori]

Gtv500 puskuri lieneekö hybrid 500L vai tavallinen 1 osainen, Bt25 varmaankin pöntön kyljessä...

Paluu pumpulle BT3 :kin reippaasti yli BT25 käynnin aikana joten meno pumpulta on vielä reippaammin yli...BT25 ei taida mitata hyvästä paikasta tai kuten tuolla toisessa ketjussa oli huonosti paikallaan.

[Cromfel]

Tässä kytkentä sekä anturien paikat.

[Cromfel]

Säätöjen jälkeen nyt käyntijaksot about 2h

[Roori]

Asiallisen näköinen kytkentäkuva...onko joku sinulle toimittanut tommosen kuvan, aika yllättävää jos noin?

Omasta mielestä tuossa on montakin kummallisuutta
-Mikä on kytkentä tuolla alakierukan seutuvilla, onko kierukka jotenkin sotkettu tuohon lataukseen?
Eikun siellä on Glygolit pihakierrossa...

[Cromfel]

Asiallisen näköinen kytkentäkuva...onko joku sinulle toimittanut tommosen kuvan, aika yllättävää jos noin?

Omasta mielestä tuossa on montakin kummallisuutta
-Mikä on kytkentä tuolla alakierukan seutuvilla, onko kierukka jotenkin sotkettu tuohon lataukseen?
Eikun siellä on Glygolit pihakierrossa...

No kuule ihan oma kytkentä on! Ei voi sormella muita osotella 

Pelotti pihalle vettä pistää kun ohjeissa oli että sähkökatkoksen tullessa pitää laittaa mökillä hommat pakettiin, hypätä autoon ja ajella 5 tuntia kotia päästään vedet pihalle ettei vaan putket halkee. Niin halusin glykolit kiertään pumpulle. En kuitenkaan halunnut koko varaajaan sotkea tuota glykolia kun sen ominaislämpökapasiteettikin syö varaajasta tilavuutta kohtalaisen raakasti, eli lattiakierrossa ja varaajassa raakaa vettä. Alempien kierukoiden ("perinteisesti" alempi käyttövesikierukka + aurinkokierukka) kautta siis glykolipiiri, laitoin rinnakkain kierukat virtausventtileillä että saa säädettyä paluulämmön about samaksi vaikka pinta-ala eri. Rinnakkain virtausnopeus hieman alhasempi kun ei ihan halkaisija sama mitä pumpulle menee. Virtausnopeudet kuitenkin hyvin pienet suhteessa kierukoiden maksimiin ja luovutusteho ok pumppukäytössä. Lämpötilaero oikeastaan parempi pumpulle kun pysytään 3-8 asteen erossa.  Lisäksi minä en ala stressaamaan mistään käyttövesijutusta vaan tulistan sähköllä omassa varaajassa ja esilämmitän sen vaan pumpun varaajassa, taloudellisesti myös nykyään tämä realiteetti kai uusissa maa/vilp sisävaraajissa todettu vaikka se käyttäjiltä joudutaankin piilottamaan "sähköpeikon" vuoksi.

Sellainen tutkimusmatka se, katsotaan miten pelittää 

Edit: Tässä vielä analyysiä mitä tein kun tätä mietiskelin.

[arihy]

Ymmärränkö noista käyristä oikein, että pumppu tekee yli 50C vettä kierukkaan ja varaajan alaosassa on viileimmiläänkin 30C? Lattialämmitystalossa kuulustaa sellaiselta, että syö COP:ia aikatavalla. En tiedä miten todennäköisiä niin pitkät sähkökatkot talon alueella on, mutta "tavallisella" kytkennällä säästäisi aikalailla ja vaikka palkkaisi jonkun tyhjentämään putket tarvittaessa.

[Roori]

Ymmärränkö noista käyristä oikein, että pumppu tekee yli 50C vettä kierukkaan ja varaajan alaosassa on viileimmiläänkin 30C? Lattialämmitystalossa kuulustaa sellaiselta, että syö COP:ia aikatavalla. En tiedä miten todennäköisiä niin pitkät sähkökatkot talon alueella on, mutta "tavallisella" kytkennällä säästäisi aikalailla ja vaikka palkkaisi jonkun tyhjentämään putket tarvittaessa.

Joo, siltä näyttää kun paluu BT71 pomppaa heti noin ylös...ei tuo alakierukka pysty siirtämään tehoa tarpeeksi tuohon varaajaan, paluu pomppaa heti.
Yleensä laittelevat noita monoja ihan vetellä, katsovat vaan niin että syntyy vapaakiertoa eli ei jäätyis vaikka sähköt katkeis.

Ei kyllä ole hyötysuhteet optimissa tuolla konstilla.

Patterit vissiin tulossa myöhemmin vielä tuon systeemin hoitoon?

[Cromfel]

Ymmärränkö noista käyristä oikein, että pumppu tekee yli 50C vettä kierukkaan ja varaajan alaosassa on viileimmiläänkin 30C?

Juu ihan oikein ymmärsit. Ohjeistus oli laittaa lähelle lattialämmön lämpötilaa juurikin kuten sanoit. Tällähän ei ole mitään tekemistä kytkennän kanssa. Ihan oma testi jättää se korkeammalle, vastoin Jäspin ohjeistusta (ja sinun ohjeistusta). Pitää testailla tuota ja voi hyvinkin olla että laitan alhaisemmaksi riippuen testauksista 

[Cromfel]

Patterit vissiin tulossa myöhemmin vielä tuon systeemin hoitoon?

Reservit on jätetty ja virspon suojaputket vedetty että tupaan missä vielä rossipohja saisi patterit vietyä seinälle. Puolet talosta on nyt betonila ja vesikiertoisella kun jouduttiin uusimaan lattia. Toiselle puolen tosiaan putket valmiina että saa patterit vetästä kun kiireiltä ehtii 

[arihy]

Mikäs olisi paras tapa arvioida COP? Mittaukset virtaukselle ja kulutetulle energialle sekä meno/paluu lämpötilat?

Näyttääkö pumppu tuotetun energian valikossa? Jos näyttää niin sen lisäksi erillinen sähkömittari pumpun syöttöön.

Tuohon lämpötilan vaikutukseen vielä. Jos tuottaisit sitä lattialämmityksen vaatimaa vettä suoraan, COP olisi riviltä COP suurin. Nyt kun tuotat +50C jatkuvasti niin COP on riviltä COP pienin.

[Cromfel]

Näyttääkö pumppu tuotetun energian valikossa? Jos näyttää niin sen lisäksi erillinen sähkömittari pumpun syöttöön.

Tuohon lämpötilan vaikutukseen vielä. Jos tuottaisit sitä lattialämmityksen vaatimaa vettä suoraan, COP olisi riviltä COP suurin. Nyt kun tuotat +50C jatkuvasti niin COP on riviltä COP pienin.

Pitääpäs hommata siihen oma mittari niin saa dataa kerättyä tuosta, kiitos!

[Roori]

Pitääpäs hommata siihen oma mittari niin saa dataa kerättyä tuosta, kiitos!

Katoppa siitä ohjaimesta onko siinä paikka sähkömittarin pulssille, eli jos on niin sitten saat sen sähkönkin sinne käyrästöön, ehkä muistaakseni?

[Cromfel]

Mitäs mieltä olette tällaisesta kamppeesta?

https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/carlo-gavazzi-em340-3-vaihe-energiamittari

[Cromfel]

Näyttääkö pumppu tuotetun energian valikossa? Jos näyttää niin sen lisäksi erillinen sähkömittari pumpun syöttöön.

Tuohon lämpötilan vaikutukseen vielä. Jos tuottaisit sitä lattialämmityksen vaatimaa vettä suoraan, COP olisi riviltä COP suurin. Nyt kun tuotat +50C jatkuvasti niin COP on riviltä COP pienin.

Ajattelin että pikkusen puskurivaraa siihen jättäs. Ettei heti kyykkää jos sähkköt menee kyllä ne tahtoo kerran pari vuodessa napsahtaa niin ainakin muutaman tunnin pääsee hätäseltään. Kokeilin nyt pistää 45 astetta tuo yläraja. Alaraja 35. Mitäs se nyt sitten tekeekään energiana pitääpäs lakea eipä tuolla 10 asteen delta T pitkälle pötkitä 500L varaajalla 

[Cromfel]

Muutos 45 astetta:

Kokeilin nyt pistää 45 astetta tuo yläraja. Alaraja 35. Mitäs se nyt sitten tekeekään energiana pitääpäs lakea eipä tuolla 10 asteen delta T pitkälle pötkitä 500L varaajalla 

Elikkäs jos:
O, Veden ominaislämpökapasiteetti: 0.0012 kwh / kg * C
M, Veden määrä: 500kg
T, Veden lämpötilamuutos: 10 astetta
E, Energia varastoituneena: X kwh

Energiamäärä mitä tuosta varaajasta saa irti latausten välillä on siis:
O * M * T = E
0,0012 * 500 * 10 =  6kwh

Eli teoriassa tuolla pitäisi noin 1h 30min päästä että joutuu lataamaan kun lämpötila noin nollassa (perustuen edellisten vuosien kulutusdataan 4kwh keskimäärin maaliskuussa)?

Eikös se jotakuinkin näin mene?