Ookei olet ajatellut asian noin päin että latailet yläpäätä, mikäs noitten lämmityspiirien meno-paluu dT noin suurinpiirtein tommosella systeemillä on, ilmalämmitys lienee vähän suurempi dT?
Että kuinka se mätsää pumpun dT:hen...
LKV:tä ainakin piisaa 
taitaa pumppu tehdä sitä aika harvakseltaan...
Olet varmaan laskenut mitä on ero nykyisen sopparin ja edullisimman tämän systeemin välillä, meinaan vaan kiinteissä maksuissa voi olla jo iso ero riippuen
Kytkennässä varaajaa ladataan ja pyritään kerrostumiin ja purkaminen tapahtuun kulutuksen ehdoilla. Varmaan jossakin purkurivaraaja kytkentämallissa jossa tavoite on vain lisätä piirin vesitilavuutta, puskuria pitääkin kierrättään alakautta joko paluu tai meno puolelta. Niissä pumpun kv-pumppu huolehtiin myös lämmityspiirin kierrätyksestä.
Ilmalämmityksessä dT vaihtelee kulutuksen mukaan, pienilla kulutuksilla paluulämpö on jopa alle huonelämpötilan, kuorman kasvaessa dT pienenee.
Siihen voi vaikuttaa kiertoilmamäärällä, mutta helposti siinä tule melu ja vetorajat vastaan. Tuossa kytkennässä lämmityksen dT ole merkitystä pumpun dTn. Varaajassa olevan menovesianturin kautta laskettujen asteminuuttien perusteella pumppu käynnistyy ja pysähtyy, kun menoveden lämpötila vaatimus on 35C, niin pumppu käynnistyy kun asteminuutit on -60, noin 32C lämpötilassa ja pysähtyy 37C lämpötilassa. Itse pumpun menovesi ehtii kohota n 39C johtuen varaajan anturin paikasta joka on n300L kohdalla.
Käyttövettä piisaa kyllä tälläkytkennällä, varmaankin noin puolet LKV energiasta tehdään esilämmityksen kautta. Pumppu tekee LKVtä 2...3 kertaa/vrk ja yhteensä vajaan ajan.
Minulla oli jossainvaiheessa pörssisähkösopimus, mutta silloin se johti kalliimpaan keskihintaan verrattuna määräaikaiseen. Johtuen siitä, että sähkönkulutuksesta 50% tapahtuu 3kk aikana, ja silloin pörssisähkön hinta oli korkeampi. Tilanne on toki muuttunut tuulivoiman myötä, mutta samalla on kasvanut myös pörssisähkön herkkyys rajuihin vaihteluin, esimerkkinä olkiluodon häiriö nosti pärssisähkön hetkllisesti kymmenkertaiseksi 350€/MWh. Viime vuosina ei ole ollut kunnon pakkaskausia jossa hinta olisi joutunut monopolitanteeseen, oletan että jos tulee pidempi tuuleton pakkaskausi niin hinnoissa voi esiintyä merkittävään tason nousua. Pumpussa näyttäisi olevan mahdollisuuksia hintapohjaiseen ohjaukseen jos tietoa olisi saatavissa verkkoyhtiön suunnalta, asia ei ole vielä ollut ajankohtainen.
Kannattaisiko lattialämmityksen sekoittajalle lähtö ottaa varaajan siitä liitännästä, jonka kohdalla merkintä 600 L.?
Voisi ehkä ajatella nelitiesekoittajaa,
- joka ottaa pienllä lämmitystarpeella liitännästä "1200 L" ja
- isommalla lämmitystarpeella kääntyy (aukeaa) enemmän ja ottaa liitännästä "600 l".
Lattialämmityksen meno ei tuossa kytkennässä ole optimaalinen, anturin sijainti paluupuolella johtaa hitaaseen vasteeseen ja MPL käydessä lattiapiiri saa myös turhan lämmintä vettä, joka johtaa vettiiliin edestakaiseen ajoon. Koleilua voisi ensin jatkaa vaihtamalla anuri menoveteen. Lattialämmityksen meno 600L kohdalta antaisi pientä hyötyä varsinaisella lämmityskaudella, mutta puolivuotta menoveden lpt ovat liki samat, lisäksi se vaatisi putkitöitä. Nelitieventtiili olisi jo hifistelyä, se nimittain vaatisi että paluuvettäkin ohjattaisiin jollaikin vaihtoventtiilikäytöllä.
