Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: psysi - 27.11.20 - klo:11:39
-
Moi,
öljystä pois siirtyminen suunnitteilla ja MLP olisi tulossa. Nyt yritän kovasti ymmärtää miten kannattaisi tehdä lämmitysveden tuotto ja kierrätys samoin kuin käyttöveden. Tavoitteena pystyä hyödyntämään halpaa pörssisähköä ja/tai yösähköä sekä myöhemmin aurinkosähköä.
Talo on iso ja hirttä (tiedot mitoituksessa) ja vettäkin tulee tulevaisuudessa kulumaan paljon yksittäisillä kerroilla mm ammeen ja parin kasvavan lapsen vuoksi.
Teknisessä tilassa on tilaa.
Olen miettinyt, kannattaako pumppu ottaa integroidulla varaajalla vai erillisellä varaajalla vai molemmilla. Kannattaako hankkia isompaa varaajaa josta lattiaan lämmitys ja samalla käyttöveden esilämmitys? Kannattaako puskurivaraaja?
Kaikenlaista tarjoajat ehdottelevat, yritän tässä ymmärtää perusasioista edes jotain. Talossa 2 lattialämmitettyä kerrosta, 3 jakotukkia, 2 lämmityspiiriä, 2 kiertovesipumppua ja 2 oumania tällä hetkellä. Ymmärtääkseni 1. ouman säätää koko kiertoa ja 2. ouman sitten shunttaa siitä lisää ei-kosteiden tilojen (tai kosteiden, en ole ihan varma) lämpöjä tarvittaessa alemmas.
Jos jätin kertomatta jotain oleellista, saa kysyä. Auttakee miestä mäessä!
- petri
-
Onko alapohja betonia ja putket sinne valettu? Maanvarainen? Yläkerta varmaankin lämmönluovutuslevyillä.
Varaaja saa olla jättimäinen, jotta sillä olisi juuri vaikutusta betonilaatan varauskykyyn nähden. 1 m2 10 cm laattaa vastaa n. 50 litraa vettä lämpökapasiteetiltaan. Siis 100 m2 laatta vastaa 5 kuution varaajaa.
Toki varaajaan voi ajaa ylikuumaksi, jos kaikki lämmityspiirit ovat shuntattuja, jolloin sinne voi varata kuumempaa. Mutta kuuma heikentää COPia, rasittaa lämpöpumppua jne., joten ei siinä oikein järkeä ole.
Muutaman sadan litran varaaja on turhake betonilaatan yhteydessä mielestäni. Toki se mahdollistaa käyttöveden esilämmityksen, mutta sillä saatava säästö on aika mitätön. Lattilämmityksessä varaaja on kuitenkin varsin viileä eli ei paljoa esilämmitä. COP varaajaan voi olla 5 ja käyttöveden 3. Esilämmityksellä saa siis hiukan parannettua tuota.
Tuo nykyinen piirisysteemi pitäisi selvittää. Samoin olisi hyvä tietää menoveden lämpö. Öljylämmitykselle tehty voi olla harvalla putkivälillä ja vielä pintamateriaalit eristäviä, jolloin menolämpö voi nousta 45 asteeseenkin.
-
Tällä hetkellä menolämmöt 0 asteen ulkolämmöillä noin +27-28, Ouman (EH-80) aika tarkkaan B-käyrällä, hienosäätö muistaakseni puoli pykälää yli. Eli varmaankin noin +35-37 maksimi mihin nousevat.
Mielestäni alapohja on betonia ja putket lattiassa, ainakin koko alakerta on laatoitettu ja muutenkin näyttää esim jakotukkien menoissa siltä. Keskikerroksen lattiaan näkee huonommin, mutta liittolevy on mielestäni alimmainen välipohjassa ja olisko sen päällä sitten betonia myös - en osaa sanoa. Parketti on lattiassa.
Ollaan asuttu tässä vasta huhtikuusta lähtien ja esim LVI -kuvat ovat vielä hakusessa, siksi on vähän epämääräistä ja aitoa etsimisen ja löytämisen riemua tämä homma.
-
Hirsitalossa betonivälipohja? Minkä varassa se on? Vai onko hirttä vain yläkerta?
Itse jättäisin puskurivaraajan pois. Isoon hirsitaloon tulee tehokas pumppu, jolla tekee nopeasti käyttövedet. 200 l lämminvesivaraaja riittää varsin suureen käyttöön. 10 kW teholla tekee täysin kylmästä 200 l kuumaa tunnissa.
-
3 kerrosta, alin kiveä ja 2 ylintä hirttä. Lattialämmitys alimmassa ja keskimmäisessä kerroksessa, yläkerrassa sähköpatterit.
Erittäin hyvä pointti tuon varaajan suhteen. Otetaan huomioon!
Mitenkäs esim Nibessä menee tuo 2 lämmityspiirin käyttö ja säätö? Käytetäänkö nykyisiä kiertovesipumppuja vai pumpun omia?
-
Yksi piiri menee sisäisellä pumpulla, loput vaativat kukin omansa ulkoisen.
Mihin tuossa sitten tarvitaan useita piirejä, jos kaikki lattiassa valettuna?
-
On varmistettu että eri kerrokset on säädettävissä vapaasti...
-
Mulla on kolmen kuution varaaja jonka jätän puukattiloineen maalämpöpumpun rinnalle.
Laskin, että jos halvan pörsssähkön aikaan( käytännössä aina yöllä) lataa tuohon 3 kuution varaajaan 10 astetta lisää lämpöä(30=>40 asteeseen esim) niin sinne menee jotain 35 Kwh energiaa. Eli verkosta tulee max 10 Kwh. Kolmen sentin hintaerolla tekee 30 c verran säästöä.
Yön ajaksi säätäs varaajalle menevän pyynnön korkeammaksi. Ja iltapvän kalleimmille tunneile off tila. Ehkä tuolla vois jokusia kymppejä vuodessa säästää.
Eli ei taloudellisesti mitään järkeä investoida erilliseen isoon varaajaan. Mutta jos sellainen on valmiina niin miksi poistaa se, jos tila antaa myöten. Itse en ainakaan poista koska varaajalla on ikää vasta vajaat 15v. Jos tekee pörssisähkösopparin niin tokihan tuota varaajaa kannattaa hyödyntää. mutta ei sillä isoja euromääriä säästele.
-
Ei ole tällä hetkellä varaajaa niin taidan jättää sen sitten hankkimatta.
Oliko myös niin, että pienen (100l tms) puskurivaraajan hyöty lattialämmityksessä on kyseenalainen?
- petri
-
Mulla on kolmen kuution varaaja jonka jätän puukattiloineen maalämpöpumpun rinnalle.
Kannattaisi putkiasennuksen yhteydessä laittaa valmiiksi liitännät ja sulut joilla 3kuution varaajan saa helposti ohitettua ja ajettua lämpöä suoraan lämpöjohtoverkkoon maalämpökoneesta. ::)
-
Kannattaisi putkiasennuksen yhteydessä laittaa valmiiksi liitännät ja sulut joilla 3kuution varaajan saa helposti ohitettua ja ajettua lämpöä suoraan lämpöjohtoverkkoon maalämpökoneesta. ::)
Miksi? Onko siitä jotain hyötyä? Vai senkö takia, että jos varaaja porsii. Nythän mulla on tarkoitus esilämmittää myös käyttövesi varaajan kierukoiden kautta. Eli koko systeemi menisi siinä tapauksessa uusiksi.
Toisaalta eihän se kovin iso putkityö ole enää siinä kun sen kytkennän muuttaa suoraan lämpöjohtoverkkoon. Sama homma lämmin käyttövesi.
Ei ole tällä hetkellä varaajaa niin taidan jättää sen sitten hankkimatta.
Oliko myös niin, että pienen (100l tms) puskurivaraajan hyöty lattialämmityksessä on kyseenalainen?
- petri
Muutaman uuden talon rakentanut maallämpöön vesikiertoisella lattialömmöllä, eikä yhteenkään ole tullut puskurivaraajaa. Ei mitään ongelmaa.
-
Laskin, että jos halvan pörsssähkön aikaan( käytännössä aina yöllä) lataa tuohon 3 kuution varaajaan 10 astetta lisää lämpöä(30=>40 asteeseen esim) niin sinne menee jotain 35 Kwh energiaa.
Näin siinä tapahtuu mutta jos tulee kovempia pakkasia ja talon lämmönkulutus alkaa olla samaa luokkaa kuin lämpöpumpun lämmitysteho niin varaajan lataamiseen ei ole tehoreserviä.
Yleensä lämpöpumput mitoitetaan talon maksimilämmönkulutuksen mukaan.
Varaajan ohituksella voi tarvittaessa säädellä varaajan lataustehoa ;)
-
Näin siinä tapahtuu mutta jos tulee kovempia pakkasia ja talon lämmönkulutus alkaa olla samaa luokkaa kuin lämpöpumpun lämmitysteho niin varaajan lataamiseen ei ole tehoreserviä.
Yleensä lämpöpumput mitoitetaan talon maksimilämmönkulutuksen mukaan.
Varaajan ohituksella voi tarvittaessa säädellä varaajan lataustehoa ;)
Ok, hyvä näkökulma. Lähinnä kai tuota tuliskin hyödynnettyä leudoimmilla keleillä, jos silloinkaan. Toki jos tuo halvan tariffin hyödyntäminen onnistuu helposti ja ilman lisäkustannuksia niin miksi sitä ei hyödyntäis.
Pitääpä miettiä jaksaako maksaa ylimääräisestä putki/venttiilihässäkästä. Mutta mitäpä siinä menettää jos se lämpö menee varaajan kautta lattiaan.
-
jos tuo halvan tariffin hyödyntäminen onnistuu helposti ja ilman lisäkustannuksia niin miksi sitä ei hyödyntäis.
Ei lämmön lataaminen isoon varaajaan oikein kannata maalämpöpumpulla.
Ylipitkillä käyntijaksoilla keruuliuoksen lämpötila laskee ,samoin keruuputkistoa ympäröivän maan tai kallion lämpötila ja kun keruuliuos on kylmempää niin hyötysuhde (COP-arvo) laskee myös.
Parhaan hyötysuhteen keruupiiristä saa jaksottaisella käytöllä,silloin kompressorin taukojakson aikana lämpötila palautuu keruuputkiston ympäristössä ja käyntijaksoilla saadaan korkeampi hyötysuhde kun keruuliuksen lämpötila on korkeampi.
Sama juttu sitten varaajan puolella,kun varaajan lämpötilaa nostetaan niin korkeampi lauhduttimen lämpötila laskee hyötysuhdetta ja lämmitystehoa.
Monet valmistajat ilmoittaa tämän B0 W 35 ja B0 W 50 koodilla.
B-kirjain tarkoittaa brine/keruuliuos ,0 lämpötilaa , W-kirjain tarkoittaa water ja 35 tai 50 lähtevän veden lämpötilaa.
Jos kyseessä on esim 10kw: tehoinen maalämpöpumppu niin jossain kohtaa esitettä on tuollainen ilmoitus:
"B0W35 10kw"
"B0W50 8kw
eli lämpötilan nostaminen alentaa lämmitystehoa mutta sähköverkosta tarvitaan suurempi teho koska korkeampi lauhtumislämpötila saavutetaan korkeammalla lauhtumispaineella
Joskus 2010 tienoilla havahduttiin meillä vaihtamaan 2-tariffiliittymä tavalliseksi 1-tariffiliittymäksi.
Yö/päiväsähkön hintaero oli kutistunut ja perusmaksujen osalta 1-tariffi tuli reilun 80€ vuodessa halvemmaksi kuin aiempi 2-tariffi.
Kulutusta on n 9500kwh/v ja josta n puolet lämmityssähköä.
Foorumilla on tuollainen vertailu laskupohja jolla näkee kumpi tariffi on edullisempi ,tosin en tiedä onko tolkuttomat siirtohinnat huomioitu jotenkin tuossa Excell-kaavassa.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0
-
Lähinnä pörssisähköä ajattelin. Pörssisähkön hintahan pyörii yöaikaan 0-2 centin seutuvilla. Hyvin usein siellä 0 tuntumassa. Päivän kalleimpien tuntien aikaan määrrittäis sitten pumpulle käyntikiellon.
Eli hyödyntäis halpaa pörssisähköä lauhemmilla keleillä ja maltillisella lämpötilan nostolla. Eli max joku 10-15 astetta. Reikähän ehtisi sitten palautua pitemmän aikaa.
No, joka tapauksessa suolarahoista puhutaan noin suuruusluokassa.
-
Maalämmöstä on kokemusta parin kuukauden ajalta. Toteutin järjestelmän jättämällä olemassa olevan 1800L varaajan puskuriksi ja siinä olevat kierukat toimii LKV esilämmittiminä. Pumppua ohjaa varaajassa oleva ulkoinen menovesianturi. Lämmitys ja lattialämmitys piireissä on omat pumput, pumpun kiertovesipumppu lataa varaajaa. Venttiileiden avulla voin ottaa varaajista käyttöön 1800-1200-600L tilavuudet puskurikäyttöön. Kokeilin ensin koko tilavuutta, sillä seurauksella että pumppu kävi lämmityskäyttöä vain 2...3 kertaa vuorokaudessa, pitkiä 2h jaksoja, samalla maapiirin menon lämpötila laski selvästi pakkaselle. Vaihdoin puskuritilavuuden 600L jolloin pumppu käy n 10 kertaa/vrk 40min jaksoja, maapiirin meno on +1 asteessa. Yösähkön hintaero Espoossa 3..4c/kWh ei riitä kattamaan copn laskusta 5...4 syntyvää menetystä jos varaajaa varaisi esim 10 asteen yö-päivä erolla
-
Maalämmöstä on kokemusta parin kuukauden ajalta. Toteutin järjestelmän jättämällä olemassa olevan 1800L varaajan puskuriksi ja siinä olevat kierukat toimii LKV esilämmittiminä. Pumppua ohjaa varaajassa oleva ulkoinen menovesianturi. Lämmitys ja lattialämmitys piireissä on omat pumput, pumpun kiertovesipumppu lataa varaajaa. Venttiileiden avulla voin ottaa varaajista käyttöön 1800-1200-600L tilavuudet puskurikäyttöön. Kokeilin ensin koko tilavuutta, sillä seurauksella että pumppu kävi lämmityskäyttöä vain 2...3 kertaa vuorokaudessa, pitkiä 2h jaksoja, samalla maapiirin menon lämpötila laski selvästi pakkaselle. Vaihdoin puskuritilavuuden 600L jolloin pumppu käy n 10 kertaa/vrk 40min jaksoja, maapiirin meno on +1 asteessa. Yösähkön hintaero Espoossa 3..4c/kWh ei riitä kattamaan copn laskusta 5...4 syntyvää menetystä jos varaajaa varaisi esim 10 asteen yö-päivä erolla
Onko sulla kuinka syvä kaivo? Entä lämmönjako.
Mulla on nyt reilun viikon toiminnassa ollut tuo oma systeemi viessmannin 222g pumpulla ja 300 metrin kaivolla. Alussa tuon 3000L puskurivaraajan hystereesinä oli 4 astetta. käyntijaksot olivat tuolla asetuksella 4-5 tunnin luokkaa, samoin lepojaksot. Puotin hystereesin ensin 3 ja sitten 2 asteeseen. Tuota hystereesiä ei saa enää pienemmäksi. Nyt käyntijaksot noin 2-3 tunnin luokkaa. Maalitkun paluulämmöissä joku 0,2-0,3 asteen ero em asetuksien välillä. Asetuksena toiseksi loiivin käyrä perustasolla. Varaajan oumanni pukkaa sitten lattiaan kans melekeen loivimman käyränsä mukaan.
Kai noita käyntiaikoja sais jollain asetuksien muuttamisella vielä lyhennettyä. kuhan tässä ehtii perehtyä paremmin. pumpun ilmoittama cop lämmityksessä 5,16. Jos tuo cop pysyy tällä tasolla, niin tuskinpa tarvetta muutoksille.
-
Mulla on nyt reilun viikon toiminnassa ollut tuo oma systeemi viessmannin 222g pumpulla ja 300 metrin kaivolla. Alussa tuon 3000L puskurivaraajan hystereesinä oli 4 astetta. käyntijaksot olivat tuolla asetuksella 4-5 tunnin luokkaa, samoin lepojaksot. Puotin hystereesin ensin 3 ja sitten 2 asteeseen. Tuota hystereesiä ei saa enää pienemmäksi. Nyt käyntijaksot noin 2-3 tunnin luokkaa. Maalitkun paluulämmöissä joku 0,2-0,3 asteen ero em asetuksien välillä. Asetuksena toiseksi loiivin käyrä perustasolla. Varaajan oumanni pukkaa sitten lattiaan kans melekeen loivimman käyränsä mukaan.
Kai noita käyntiaikoja sais jollain asetuksien muuttamisella vielä lyhennettyä. kuhan tässä ehtii perehtyä paremmin. pumpun ilmoittama cop lämmityksessä 5,16. Jos tuo cop pysyy tällä tasolla, niin tuskinpa tarvetta muutoksille.
Laitteisto - puskurivaraajan aikaohjelma löytyy kolme eri asetusta. Ylhäällä, normaali ja kiinteä arvo. Niiden selitykset löytyy huoltomanuaalista.
Puskurivaraajan asetuksissa on hystereesin lisäksi poiskytkentähystereesi 7209 (nimi voi hämätä). Löytyy kuitenkin noista huoltomanuaalin aikaohjelman tiedoista. Eli tuota 7209 arvoa pienentämällä voi saada lyhennettyä vielä käyntijaksoa. Tehdasasetus on 40 eli 4°.
-
Maalämmöstä on kokemusta parin kuukauden ajalta. Toteutin järjestelmän jättämällä olemassa olevan 1800L varaajan puskuriksi ja siinä olevat kierukat toimii LKV esilämmittiminä. Pumppua ohjaa varaajassa oleva ulkoinen menovesianturi. Lämmitys ja lattialämmitys piireissä on omat pumput, pumpun kiertovesipumppu lataa varaajaa. Venttiileiden avulla voin ottaa varaajista käyttöön 1800-1200-600L tilavuudet puskurikäyttöön. Kokeilin ensin koko tilavuutta, sillä seurauksella että pumppu kävi lämmityskäyttöä vain 2...3 kertaa vuorokaudessa, pitkiä 2h jaksoja, samalla maapiirin menon lämpötila laski selvästi pakkaselle. Vaihdoin puskuritilavuuden 600L jolloin pumppu käy n 10 kertaa/vrk 40min jaksoja, maapiirin meno on +1 asteessa. Yösähkön hintaero Espoossa 3..4c/kWh ei riitä kattamaan copn laskusta 5...4 syntyvää menetystä jos varaajaa varaisi esim 10 asteen yö-päivä erolla
Mikäs laite tuohon varaajaan nyt tuli kytkettyä, varaajallinen malli kun esilämmitys mutta kenen ja mikä pumppu?
-
Projekti alkamassa, tarkoitus vaihtaa varaava sähkölämmitys jossa IVLP on ollut apuna, maalämpöön.
Talo 142m2+harrastetiloja 60m2, rak. 1990, lämmönjako ilmalla ja lattilämmityksellä, energiaa 13...14MWh/a.
Tarkoitus on jättää 1800L Jämä kantti puskuriksi tai myös LV-käyttöön
Järjestelmäksi on vielä 2 vaihtoehtoa, joko pumppu LV-varaajalla tai ilman jolloin LV varaajan kierukoilla.
Pumppu vaihtoehdot Nibe F1226 /Oilon Cube House 6 tai F1126 /Oilon Junior Eco 6
Minkälaisia kokemuksia foorumilta löytyy ko ratkaisuista
Maalämmöstä on kokemusta parin kuukauden ajalta. Toteutin järjestelmän jättämällä olemassa olevan 1800L varaajan puskuriksi ja siinä olevat kierukat toimii LKV esilämmittiminä. Pumppua ohjaa varaajassa oleva ulkoinen menovesianturi. Lämmitys ja lattialämmitys piireissä on omat pumput, pumpun kiertovesipumppu lataa varaajaa. Venttiileiden avulla voin ottaa varaajista käyttöön 1800-1200-600L tilavuudet puskurikäyttöön. Kokeilin ensin koko tilavuutta, sillä seurauksella että pumppu kävi lämmityskäyttöä vain 2...3 kertaa vuorokaudessa, pitkiä 2h jaksoja, samalla maapiirin menon lämpötila laski selvästi pakkaselle. Vaihdoin puskuritilavuuden 600L jolloin pumppu käy n 10 kertaa/vrk 40min jaksoja, maapiirin meno on +1 asteessa. Yösähkön hintaero Espoossa 3..4c/kWh ei riitä kattamaan copn laskusta 5...4 syntyvää menetystä jos varaajaa varaisi esim 10 asteen yö-päivä erolla
Kannattaisiko laittaa maalämpökone toimimaan ulkotermostaatin ja ilmalämmityksen ehdoilla toimivaksi?
Koko varaaja käyttöön ja varaajan yläosasta lähtö ilmalämmitykselle ja
varaajan puolivälistä sekoitusventtiilin läpi lähtö lattialämmitykselle.
-
Ohessa kaavio järjestelmästä. Nibe lataa varaajaa ulkoilman ohjaamana, jolloin valittu osa varaajassa on säädetyssä lämpötilassa. Alaosa varaajassa on tällä hetkellä n 20...25C. Lämmityksen pumppu kierrättää varaajan vettä,, josta ilmalämmitys ottaa tarvitsemansa energian oman huonesäätimensä ohjaamana. Samasta piiristä ottaa lattialämmityksen säädin jossa paluuveden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Ilmalämmityksen johdosta lämmityspiirin vesitilavuus on vain 15L, jonka takia puskuri on enemmän kuin välttämätön. Sähkösopimus mallia yö- päivä on voimassa vielä vuoden joten optimointia pörssisähkön ja varaajatilavuuden hyödyntämiseen ei vielä ole
-
Laitteisto - puskurivaraajan aikaohjelma löytyy kolme eri asetusta. Ylhäällä, normaali ja kiinteä arvo. Niiden selitykset löytyy huoltomanuaalista.
Puskurivaraajan asetuksissa on hystereesin lisäksi poiskytkentähystereesi 7209 (nimi voi hämätä). Löytyy kuitenkin noista huoltomanuaalin aikaohjelman tiedoista. Eli tuota 7209 arvoa pienentämällä voi saada lyhennettyä vielä käyntijaksoa. Tehdasasetus on 40 eli 4°.
Tuo 7209 olikin säädetty jo nollaan.
Nyt pumppu lataa varaajaa niin kauan, että varaajasta pumpulle palaava vesi saavuttaa tuon käyrän mukaisen pyyntilämpötilan. Esim nyt pyynti on 30, puskurivaraajan lämpötila-anturi näyttää 32 astetta ja pumppu pukkaa varaajaan 33,5 asteista. Varaajasta tulee noin 29 asteista.
-
Ohessa kaavio järjestelmästä. Nibe lataa varaajaa ulkoilman ohjaamana, jolloin valittu osa varaajassa on säädetyssä lämpötilassa. Alaosa varaajassa on tällä hetkellä n 20...25C. Lämmityksen pumppu kierrättää varaajan vettä,, josta ilmalämmitys ottaa tarvitsemansa energian oman huonesäätimensä ohjaamana. Samasta piiristä ottaa lattialämmityksen säädin jossa paluuveden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Ilmalämmityksen johdosta lämmityspiirin vesitilavuus on vain 15L, jonka takia puskuri on enemmän kuin välttämätön. Sähkösopimus mallia yö- päivä on voimassa vielä vuoden joten optimointia pörssisähkön ja varaajatilavuuden hyödyntämiseen ei vielä ole
Ookei olet ajatellut asian noin päin että latailet yläpäätä, mikäs noitten lämmityspiirien meno-paluu dT noin suurinpiirtein tommosella systeemillä on, ilmalämmitys lienee vähän suurempi dT?
Että kuinka se mätsää pumpun dT:hen...
LKV:tä ainakin piisaa 8) taitaa pumppu tehdä sitä aika harvakseltaan...
Olet varmaan laskenut mitä on ero nykyisen sopparin ja edullisimman tämän systeemin välillä, meinaan vaan kiinteissä maksuissa voi olla jo iso ero riippuen siirtoyhtiöstä eli jos ero napsahtaa suureksi niin irtisanominen/vaihto jo kesken kauden saattaa kannattaa, irtisanominen ei muistaakseni paljoa maksa, ajankohta vaihdolle ehkä kannattaa ajatella halvimpaan aikaan vuodesta...monasti se on ollut keväällä-alkukesästä kiinteillä hinnoilla ja spot:lla ajankohta ei liene niin oleellista. Itse vähän skeptinen tuohon spotsähköllä yli-lataamiseen, se mitä senteissä voittaa copissa häviää, mutta nämähän on tietty talouskohtaisia soppareista riippuvia asioita.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=9692.0;attach=12883;image)
-
Ohessa kaavio järjestelmästä...
Kannattaisiko lattialämmityksen sekoittajalle lähtö ottaa varaajan siitä liitännästä, jonka kohdalla merkintä 600 L.?
Voisi ehkä ajatella nelitiesekoittajaa,
- joka ottaa pienllä lämmitystarpeella liitännästä "1200 L" ja
- isommalla lämmitystarpeella kääntyy (aukeaa) enemmän ja ottaa liitännästä "600 l".
-
Ookei olet ajatellut asian noin päin että latailet yläpäätä, mikäs noitten lämmityspiirien meno-paluu dT noin suurinpiirtein tommosella systeemillä on, ilmalämmitys lienee vähän suurempi dT?
Että kuinka se mätsää pumpun dT:hen...
LKV:tä ainakin piisaa 8) taitaa pumppu tehdä sitä aika harvakseltaan...
Olet varmaan laskenut mitä on ero nykyisen sopparin ja edullisimman tämän systeemin välillä, meinaan vaan kiinteissä maksuissa voi olla jo iso ero riippuen
Kytkennässä varaajaa ladataan ja pyritään kerrostumiin ja purkaminen tapahtuun kulutuksen ehdoilla. Varmaan jossakin purkurivaraaja kytkentämallissa jossa tavoite on vain lisätä piirin vesitilavuutta, puskuria pitääkin kierrättään alakautta joko paluu tai meno puolelta. Niissä pumpun kv-pumppu huolehtiin myös lämmityspiirin kierrätyksestä.
Ilmalämmityksessä dT vaihtelee kulutuksen mukaan, pienilla kulutuksilla paluulämpö on jopa alle huonelämpötilan, kuorman kasvaessa dT pienenee.
Siihen voi vaikuttaa kiertoilmamäärällä, mutta helposti siinä tule melu ja vetorajat vastaan. Tuossa kytkennässä lämmityksen dT ole merkitystä pumpun dTn. Varaajassa olevan menovesianturin kautta laskettujen asteminuuttien perusteella pumppu käynnistyy ja pysähtyy, kun menoveden lämpötila vaatimus on 35C, niin pumppu käynnistyy kun asteminuutit on -60, noin 32C lämpötilassa ja pysähtyy 37C lämpötilassa. Itse pumpun menovesi ehtii kohota n 39C johtuen varaajan anturin paikasta joka on n300L kohdalla.
Käyttövettä piisaa kyllä tälläkytkennällä, varmaankin noin puolet LKV energiasta tehdään esilämmityksen kautta. Pumppu tekee LKVtä 2...3 kertaa/vrk ja yhteensä vajaan ajan.
Minulla oli jossainvaiheessa pörssisähkösopimus, mutta silloin se johti kalliimpaan keskihintaan verrattuna määräaikaiseen. Johtuen siitä, että sähkönkulutuksesta 50% tapahtuu 3kk aikana, ja silloin pörssisähkön hinta oli korkeampi. Tilanne on toki muuttunut tuulivoiman myötä, mutta samalla on kasvanut myös pörssisähkön herkkyys rajuihin vaihteluin, esimerkkinä olkiluodon häiriö nosti pärssisähkön hetkllisesti kymmenkertaiseksi 350€/MWh. Viime vuosina ei ole ollut kunnon pakkaskausia jossa hinta olisi joutunut monopolitanteeseen, oletan että jos tulee pidempi tuuleton pakkaskausi niin hinnoissa voi esiintyä merkittävään tason nousua. Pumpussa näyttäisi olevan mahdollisuuksia hintapohjaiseen ohjaukseen jos tietoa olisi saatavissa verkkoyhtiön suunnalta, asia ei ole vielä ollut ajankohtainen.
Kannattaisiko lattialämmityksen sekoittajalle lähtö ottaa varaajan siitä liitännästä, jonka kohdalla merkintä 600 L.?
Voisi ehkä ajatella nelitiesekoittajaa,
- joka ottaa pienllä lämmitystarpeella liitännästä "1200 L" ja
- isommalla lämmitystarpeella kääntyy (aukeaa) enemmän ja ottaa liitännästä "600 l".
Lattialämmityksen meno ei tuossa kytkennässä ole optimaalinen, anturin sijainti paluupuolella johtaa hitaaseen vasteeseen ja MPL käydessä lattiapiiri saa myös turhan lämmintä vettä, joka johtaa vettiiliin edestakaiseen ajoon. Koleilua voisi ensin jatkaa vaihtamalla anuri menoveteen. Lattialämmityksen meno 600L kohdalta antaisi pientä hyötyä varsinaisella lämmityskaudella, mutta puolivuotta menoveden lpt ovat liki samat, lisäksi se vaatisi putkitöitä. Nelitieventtiili olisi jo hifistelyä, se nimittain vaatisi että paluuvettäkin ohjattaisiin jollaikin vaihtoventtiilikäytöllä.