Nibe 1245 ja kytkennät

[noble]

Aikeissa olisi laittaa Nibe 1245-8 tulevaan 1-kerros uudisrakennukseen, jossa lattialämmitys.

Jos ajatelmissa on laittaa lämminvesikierto, niin onko ylimääräinen lämminvesivaraaja tarpeen/järkevä? Jatkuvaa kiertoa en ole ajatellut. Yksi wc on 15m päästä pumpusta ja keittiö noin 9m päässä. Muut vesipisteet ovat pumpun lähellä.

Pesuhuone+WC+KHH tulevat saman lämmönjakotukin lähtöihin ja käsisäädöllä. Jos syksyllä/keväällä haluaa pesuhuoneessa pitää hieman lämpöä, niin onko tuohon järkevää ajatella puskurivaraajaa väliin? Vesitilavuus kyseisillä piireillä on yhteensä noin 10l.

Onko puskurivaraajaa järkevää laittaa koko lämmityspiiriin? Joissakin lähteissä on, että 10l/pumpun kW tai 20l/pumpun kW pitäisi olla lämmityspiirissä tilavuutta, että ei tarvisi puskuria. Useimmiten nuo taidetaan laittaa ilman puskuria? Itsellä on kokonaistilavuus noin 80l.

Konvektorille on kymmeniä kytkentävaihtoehtoja. Mitä suosittelette ja mitä komponentteja? Riittääkö kolmitieventtiili vai onko magneettiventtiilillä virkaa?

[noble]

Kommentteja ja kokemuksia?

Onko kenelläkään 1-kerros lattialämmitys taloudessa puskurivaraajaa vaihtoventtiilikoneelle?

[jonde]

Ei ainakaan täällä.

[sjs]

Minulla on ilmalämmitys ja puskurivaraaja 200l. Uskon, että siitä on hyötyä koko lämmityskaudella ja ja sen ulkopuolella.

[sonic]

Jos oikein ymmärsin,niin talo lämpiää lattialämmityksellä ja samalla haluat mukavuutta tuon käyttövesikierron myötä, eli tietyiltä hanoilta  kuumaa heti,mikä on fiksua,jos sijoitat tuon putkituksen fiksusti ja saat sillä lämpöä myös taloon ,niin se on ehdottoman järkevää.Saattaapi mennä rahoissa samoihin, lasketko joka kerta 10 l hukkaan kun odotat tuota kuumaa vai lämmitätkö talo hieman pienemmällä Cop arvolla, eikä hermot pala vedenjuoksutukseen. Tuohon ei kuitenkaan puskurivaraajaa tarvita, pumpun se vaatii ja itselläni on sijoitettu pistorasioiden korkeuteen käytävälle kytkin, josta jalalla käynnistän tuon pumpun.

[noble]

Jos oikein ymmärsin,niin talo lämpiää lattialämmityksellä ja samalla haluat mukavuutta tuon käyttövesikierron myötä, eli tietyiltä hanoilta  kuumaa heti,mikä on fiksua,jos sijoitat tuon putkituksen fiksusti ja saat sillä lämpöä myös taloon ,niin se on ehdottoman järkevää.Saattaapi mennä rahoissa samoihin, lasketko joka kerta 10 l hukkaan kun odotat tuota kuumaa vai lämmitätkö talo hieman pienemmällä Cop arvolla, eikä hermot pala vedenjuoksutukseen. Tuohon ei kuitenkaan puskurivaraajaa tarvita, pumpun se vaatii ja itselläni on sijoitettu pistorasioiden korkeuteen käytävälle kytkin, josta jalalla käynnistän tuon pumpun.

Kuinka nopeasti tuollainen käyttövesikiertoon tarkoitettu pumppu siirtää kuuman veden toiseen päähän taloa? Jos tosiaan käyttäisi katkaisijaa, eikä ajatettua käyttöä.

Puskurin olen ajattellut nyt jättää pois. Ihmetyttää vaan, kun Nibe suosittelee käyttövesikierron kanssa puskurivaraajaa.

[papi]

On, enkä ottaisi ilman.

[sonic]

Niin itsellä maakanaalia 18m 28mm kv putkella jossa paluuputki 18mm, litroja varmaan 15l , tästä tulee tällä hetkellä 3 piiriin lattialämmitystä n. 40m2, muutan kaksi piiriä patteriveteen ja yksi piiri jää tolle käyttövedelle, vesi tulee n. 3 minuutissa hanoille. Hommaan voi laittaa myös säädettävän liipaisureleen, eli kytkimen kosketuksesta pumppu käy 15 min 30 min tai mitä vaan eikä jää päälle.

[maalämmittää]

.......... Ihmetyttää vaan, kun Nibe suosittelee käyttövesikierron kanssa puskurivaraajaa.

Rohkenen epäillä että Nibe tuollaista ratkaisua suosittelee.
Jos käyttövesikierto laitetaan, niin se tulee kuumavesivaraajaan.

[noble]

.......... Ihmetyttää vaan, kun Nibe suosittelee käyttövesikierron kanssa puskurivaraajaa.

Rohkenen epäillä että Nibe tuollaista ratkaisua suosittelee.
Jos käyttövesikierto laitetaan, niin se tulee kuumavesivaraajaan.

Jep, terminologia oli väärin. Eli ylimääräistä lämminvesivaraajaa tarkoitin.

[sonic]

Niin, sinällään se käyttövesikiertoon menevä kuuma ei nyt aivan hukkaan mene,maakanaalin osuus toki häviöiden suhteen kylläkin,oli kietoa tai ei ,niin seisova vesi jäähtyy, jos kylpyamme, niin käyttövesipuskuri lienee tarpeen tai jos kaksoisvaippavaraaja ,niin hitautta kompensoidaan tällä puskurilla, muita järkeviä syitä en näe. Nää toki käsityksiäni asiasta,maalämpö tulossa keväällä, nyt lämmitetty alapalokattilalla ja 3m3 varaajalla. IVT olisi tarjosi itselleni tuota 300l käyttövesivaraajaa ja pattereille puskuria, kun taas kierukkavaihtimet pärjäävät ilman.

[justus01]

Onko puskurivaraajaa järkevää laittaa koko lämmityspiiriin? Joissakin lähteissä on, että 10l/pumpun kW tai 20l/pumpun kW pitäisi olla lämmityspiirissä tilavuutta, että ei tarvisi puskuria. Useimmiten nuo taidetaan laittaa ilman puskuria? Itsellä on kokonaistilavuus noin 80l.

Nuot puskurin mitoitusohjeet koskevat patteriverkostoa ja puurakenteista rossipohjaa.

[noble]

Vielä lämmönkeruupuolesta. Konvektori on tulossa ja tämän myötä pitää lämmönkeruuseen laittaa paisuntasäiliö.

Laitetaanko tämän lisäksi tasoastia? Eli paisuntasäiliö+tasoastia lämmönkeruu tuloputkeen, ennen lämmönkeruupumppua.

[noble]

Jatketaan yksinpuhelua

Tarkemmin tutkien, tavataan laittaa vain paisuntasäiliö. Jos paineet tippuvat, millainen rumpa on lisätä lisää lämmönkeruuliuosta?

Pelkästään tasoastian tapauksessa lisäystoimenpide tuntuu olevan yksinkertaisempi.

[Timo Karhu]

Tarkemmin tutkien, tavataan laittaa vain paisuntasäiliö. Jos paineet tippuvat, millainen rumpa on lisätä lisää lämmönkeruuliuosta?

Minulla on paineistettu keruupiiri (jäähdytyksen varauksella) ja sen paine laski kahdessa vuodessa 1,5 -> 0,7 bar. Omatohtori-tulkintani mukaan piirissä ollut alusta saakka ilmaa joka on kutistunut kaivon jäähtyessä (~>5C --> 0C). Nyt olen harkinnut poistavani ilmat itse, lähinnä opiskelumielessä. Sanoisin ilman kokemusta että rumba on merkittävä. Ainakin tarvitaan täyttöryhmään kytkettävät yhteet ja letkut, palju viinan ja kuplien tarkkailuun, viinaa ja pumppu joka saa väännettyä tarpeeksi painetta takaisin putkeen.
Minun piti kysyä ammattilaisilta että kannattaako turistin hommaan edes ryhtyä mutta mennee tässä kätevästi.. ja jos ei tuomita heti niin otetaan ehdotuksia vastaan pumpusta jolla tuo onnistuisi.

[kotikallio]

Minulla on myös paineistettu, ja ilmaus hoituu ihan samalla tavalla kuin patteriverkossakin. Eli liuosputkien ylämutkassa pannuhuoneessa on ilmausventtiilit, joista silloin tällöin pihautan. Näin toimien on paine 1.5 vuodessa laskenut 1.0 -> 0.7 bar.  Paineen lisäys tapahtuu suunnitelman mukaan myös samoin kuin patteriverkossa, eli laitan kunnan verkosta painevettä (letkulla, täyttöventtiilin kautta) , sen vähän mitä lisää tarvitaan. Seossuhteeseen eivät nämä liraukset juuri vaikuta, ja siinä on kyllä laimennusvaraakin (30%).

sen paine laski kahdessa vuodessa 1,5 -> 0,7 bar

Aika reilusti omaani verrattuna. Olisiko mukana nesteen jäähtymistä, jos paineistettu heti täytön jälkeen ?  Tuntuu vähän erkoiselta, että ilmaa voisi olla sellaisia määriä liuosputkessa hyvin toimivassa systeemissä.

[Timo Karhu]

Olisiko mukana nesteen jäähtymistä, jos paineistettu heti täytön jälkeen ?  Tuntuu vähän erkoiselta, että ilmaa voisi olla sellaisia määriä liuosputkessa hyvin toimivassa systeemissä.

Juu siis neste nimenomaan jäähtynyt. Noin vuosi sitten kun tätä ihmettelin oli tuomio että viinan ja veden kutistumissuhde on melko lähellä plus miinus nollaa. Jäljelle ei jäänyt kuin tuo mahdollinen kaasu (tai itse muoviputken venyminen tai vuoto), joka käsittääkseni selittäisi paineen laskun. Piirin paine kasvaa kesällä ja jo nyt taas lähemmäs 0,8bar kun kelit ovat leudot ja kaivon lämpö pääsee vähän nousemaan.

Yksi muukin huomio tukisi tuota kaasuteoriaani: jäähdytysyhteiden välissä oleva yksisuuntaventtiili on pitänyt alusta asti "räpätystä" kun keruupumppu lähtenyt käyntiin. Jos ajattelen että kaasukupla olisi korkeimmassa kohdassa keruupiiriä ja pumppu käynnistyy, imee pumppu kuplan tuon yksisuuntaventtiilin läpi siinä alussa jolloin kuuluu muutaman sekunnin ajan räpätystä.

Nyt menee vahvasti ketjun ryöstön puolelle  – anteeksi – mutta raportoin tämänkin: viinan suhde saattaa olla myös liian matala ja seos on hileistä kylmällä kaivolla. Tämä epäily siksi että pakkasilla painemittari käy lähes nollassa kun keruupumppu käynnistyy tasaantuakseen massan lähdettyä liikkeelle. Keruupiirin painemittari myös "tärisee" noin 0,2bar amplitudilla kun sisään tulevan litkun lämpötila on nollissa tai alle (ulos luokkaa -3C). Tulkitsen tässä hileiden jäävän jumiin mutasihtiin, tms. Esim tänään kun ulkona +3C ja kaivo lepotilassa +4,3C koneen käynnistyessä en havainnut ollenkaan painemittarissa niiausta vaan se pysyi 0,7bar koko ajan.

Jos jostain löydän vaan tarkoituksenmukaisen pumpun niin en voi pitää näppejäni erossa turisti-ilmaamisesta.. aina voi pyytää ammattilaisen paikalle jos viinat tulleet housuun! Kotikallion idea kv-paineen käytöstä on kyllä loistava!

[fraatti]

Juu siis neste nimenomaan jäähtynyt. Noin vuosi sitten kun tätä ihmettelin oli tuomio että viinan ja veden kutistumissuhde on melko lähellä plus miinus nollaa. Jäljelle ei jäänyt kuin tuo mahdollinen kaasu (tai itse muoviputken venyminen tai vuoto), joka käsittääkseni selittäisi paineen laskun. Piirin paine kasvaa kesällä ja jo nyt taas lähemmäs 0,8bar kun kelit ovat leudot ja kaivon lämpö pääsee vähän nousemaan.

Jotkut ovat käyttäneet vesiautomaatteja ilmaukseen onnistuneesti... Ja tuollahan saa sopivan paineen helposti Mun piiriä ilmattiin noin 1,5kW normaalilla pumpun järkäleellä.

Kyllä tuo wiina laajenee/kutistuu lämmetessään/jäähtyessään kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.msg64358#msg64358

[Timo Karhu]

Jotkut ovat käyttäneet vesiautomaatteja ilmaukseen onnistuneesti... Ja tuollahan saa sopivan paineen helposti Mun piiriä ilmattiin noin 1,5kW järkäleellä.

Mikä tekosyy ostaa HongKongista satasen vesiautomaatti!! KIITOS.



off-off-off-topic
Mulla on pieni vanha porakaivo tuossa vieressä ja satunnaisesti kasteluvettä kaivettu Bilteman halvimmalla porakaivopumpulla. Ärsystys on ollut suuri kun se pitää aina käydä sammuttamassa kun ei tarvitse vettä valuttaa. Nyt saan ilmauksen jälkeen lyötyä vesiautomaatin lihoiksi ja laitettua painekytkimen puutarha-porakaivoon. Win-win.

[kotikallio]

Jos ajattelen että kaasukupla olisi korkeimmassa kohdassa keruupiiriä ja pumppu käynnistyy,

Minäkin ajattelin noin, ja sitten avasin ne ilmausventtiilit, ja pihautin pahan hengen ulos. Ei siinä  pumppuja tarvita, ellei ole vaakaosuudella ilmataskuja.

yksisuuntaventtiili on pitänyt alusta asti "räpätystä" kun keruupumppu lähtenyt käyntiin.

Minulla se kilkattelee koko ajan, ilmeisesti jousi/massa resonanssi pyörteisessä virtauksessa.  Paineen vaihtelu voi viitata myös venttiilin jumitteluun, se voi hyvin olla lämpöherkkä ilmiö.