Etsin aikanaan hieman lisätietoa Niben käyttämästä EN14825 SCOP määritelmästä ja löysin tällaisen taulukon:

Tuo 'Colder' osuus on kuvitteellinen lämmitysveden tarve Helsingin seudulla/korkeudella ja standardi jyvittää oman profiilinsa mukaan eri määrän tunteja eri lämpöiselle lämmitysvedelle mukaillen jonkunasteista normivuoden ilmastoa. Niben ilmoittamat SCOPcold luvut voivat uusissa rakennuksissa hyvinkin pitää paikkansa Etellä-Suomessa jos lämmitysveden tarve mukailee standardin arvioita. Jos kohde vaatii lämpöisempää vettä pakkasilla niin vuosihyötysuhde laskee ja vastaavasti jos viilempikin riittää niiin vuosihyötysuhde voi olla vielä korkeampi.
Kaksi seikkaa hankaloittaa vertailua:
-Käyttöveden tuotantoa ei oteta huomioon tuossa SCOP laskelmassa, joten eri lämmitysmuotoja vertailtaessa EN14825 SCOP lukuja voidaan käyttää vertailuun vain lämmityksen osalta. (Vai missasinko KV:n osuuden EN14825 standardista täysin?)
-Toinen on standardin käyttämä 0-asteen keruu kaikissa menoveden lämpötiloissa. Oikein mitoitetussa mlp-järjestelmässä pysyy keruu plussan puolella ympäri vuoden, joka puolestaan nostaa hyötysuhdetta ihan tuntuvasti. Itse en pitäisi yhtään epärealistisena etteikö uusi/hyvin eristetty rakennus lattialämmityksellä ja reilulla keruumitoituksella voisi saavuttaa jopa yli 6:n vuosihyötysuhdetta
lämmityksen osalta. Tämä epäsuhta saattaa vaikeuttaa vertailtaessa esim. ilma/vesi ilma/ilma lämpöpumppujen vuosihyötysuhdetta maalämpöön. Tämä on MUTUilua, enkä halua aloittaa mitään VILP/MLP sotaa, mutta tekniikan ihmisen silmään tuollainen epäsuhta osuu.