COP standardit

[Mika.S]

Nibe ilmottaa SCOP  EN14825 mukaan ja esim Stiebel ilmottaa COP EN14511

Onko tuolla käytännössä minkälainen merkitys? Voiko SCOP 5,2 ja COP 5 vertailla?

[fraatti]

Nibe ilmottaa SCOP  EN14825 mukaan ja esim Stiebel ilmottaa COP EN14511

Onko tuolla käytännössä minkälainen merkitys? Voiko SCOP 5,2 ja COP 5 vertailla?

Kyseessä kaksi aivan eri asiaa.

SCOP on vuosihyötysuhde koko vuoden osalta tietynlaisessa ilmastossa. Toisinsanoen kuvittellisessa tilassa joka on kaikille merkeille sama.

COP on hyötysuhde jossain tietyssä pisteessä esim B0W35 joka tarkoittaa että kun kaivosta nousee 0 asteinen liuos ja kaivoon palaa -3 asteinen sekä lämmönjakoon lähtee 35 asteinen ja palaa 30 asteinen niin hyötysuhde voi olla juurikin tuossa pisteessä sen 5. Tämä sitten tarkoittaa että kone tuottaa lämpöä suhteessa 1:5 eli 1kW sähköä saadaan lämpöä 5kW.

[k113635]

Etsin aikanaan hieman lisätietoa Niben käyttämästä EN14825 SCOP määritelmästä ja löysin tällaisen taulukon:

Tuo 'Colder' osuus on kuvitteellinen lämmitysveden tarve Helsingin seudulla/korkeudella ja standardi jyvittää oman profiilinsa mukaan eri määrän tunteja eri lämpöiselle lämmitysvedelle mukaillen jonkunasteista normivuoden ilmastoa. Niben ilmoittamat SCOPcold luvut voivat uusissa rakennuksissa hyvinkin pitää paikkansa Etellä-Suomessa jos lämmitysveden tarve mukailee standardin arvioita. Jos kohde vaatii lämpöisempää vettä pakkasilla niin vuosihyötysuhde laskee ja vastaavasti jos viilempikin riittää niiin vuosihyötysuhde voi olla vielä korkeampi.

Kaksi seikkaa hankaloittaa vertailua:
-Käyttöveden tuotantoa ei oteta huomioon tuossa SCOP laskelmassa, joten eri lämmitysmuotoja vertailtaessa EN14825 SCOP lukuja voidaan käyttää vertailuun vain lämmityksen osalta. (Vai missasinko KV:n osuuden EN14825 standardista täysin?)
-Toinen on standardin käyttämä 0-asteen keruu kaikissa menoveden lämpötiloissa. Oikein mitoitetussa mlp-järjestelmässä pysyy keruu plussan puolella ympäri vuoden, joka puolestaan nostaa hyötysuhdetta ihan tuntuvasti. Itse en pitäisi yhtään epärealistisena etteikö uusi/hyvin eristetty rakennus lattialämmityksellä ja reilulla keruumitoituksella voisi saavuttaa jopa yli 6:n vuosihyötysuhdetta lämmityksen osalta. Tämä epäsuhta saattaa vaikeuttaa vertailtaessa esim. ilma/vesi ilma/ilma lämpöpumppujen vuosihyötysuhdetta maalämpöön. Tämä on MUTUilua, enkä halua aloittaa mitään VILP/MLP sotaa, mutta tekniikan ihmisen silmään tuollainen epäsuhta osuu.