Maalämpökaivojen mitoituksien vertaaminen eri toimijoiden kesken

[fraatti]

Sattui silmään tälläinen niin lykätääs se tänne 

Aki Kilpijärven opinnäytetyö keväältä 2015 <-- tuosta pääsee lukemaan koko läpyskän...

MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU
Työn tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja maalämpöpumppuvalmistajien porakaivon mitoituksista. Työn aiheeseen kiinnitettiin huomiota, kun asiakkaiden kautta tuli ilmi, että joissakin kohteissa porakaivon syvyys vaihteli eri valmistajien välillä useita kymmeniä metrejä. Työssä selvitettiin myös lämmitysjärjestelmän vaikutus porakaivon syvyyteen sekä porakaivon syvyyden ero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Työ aloitettiin valitsemalla esimerkkikohteet. Työhön tarvittavat mitoitusohjelmat pyydettiin maalämpöpumppuvalmistajilta. Earth Energy Designer -ohjelma saatiin käyttöön Oulun ammattikorkeakoululta. Lähtöarvot asetettiin mitoitusohjelmissa samoiksi, jotta tuloksia voitiin verrata toisiinsa. Työssä saatiin selville, että porakaivon syvyydet Etelä-Suomessa olivat lähellä toisiaan, mutta Pohjois-Suomessa oli hyvin suuria eroja. Pisimmän ja lyhimmän kaivon ero kohteessa 5 oli jopa 51 metriä. Erot johtuivat osittain siitä, että mitoitusohjelmat laskivat energiantarpeen hyvin erisuuruisiksi. Myös vuotuisessa keruupiiriin keskilämpötilassa oli mitoituksien välillä suuriakin eroja. Lämmitysjärjestelmän vaikutus porakaivon syvyyteen ilmeni työn tuloksissa selvästi. Porakaivon syvyys patterilämmitysjärjestelmissä oli keskimäärin noin 11 metriä lyhempi kuin lattialämmitysjärjestelmissä. Etelä-Suomessa porakaivon syvyys oli keskimäärin noin 34 metriä lyhempi kuin Pohjois-Suomessa. Työtä tehtäessä todettiin, että aihetta olisi hyvä tutkia myös laajemmin. Tarkempaa vertailua varten pitäisi päästä tutkimaan muun muassa mitä oletuksia mitoitusohjelmat
käyttävät.

Kysyin myös joiltain foorumilta guruista olisiko löytynyt sen verran aikaa että olisi kerennyt tekemään muutaman mitoituksen juurikin tälläisen samanlaisen vertailun tekemiseksi. Hiljaisuus on myöntymisen merkki... nope, ei tälläkertaa vaan vastaus viestiin jäi kokonaan saamatta... 

Onneksi Tomppeli on ottanut tuon julkisen ruoskittavan roolin täällä ja rohkenee tehdä mitoituksia. 
Ja niin, jos jaksat niin teepä omalla taulukollasi vertailu mitoitukset niin näemme mihin se sijoittuu näihin muihin nähden... Lisään tulokset vaikka sitten noihin kuviin...

Ja onhan tuossa perustietoa ihan tuoreillekkin maalämpöä harkitseville vaikka kuinka....

Kannattaa kuitenkin muistaa se että mitoituksen tekijä voi "optimoida" tulosta haluamallaan tavalla muuttamalla esim kallion lämmönjohtavuutta suuremmaksi.... Tämä opinnäytetyö tuo vain sen julki onko tulokset yhteneväisiä jos ohjelmiin naputellaan tiedot mahdollisimman samankaltaisesti. Myös porarin touhuja kannattaa näinä tiukkoina aikoina katsella kriittisellä silmällä koska joskus houkutus mennä sieltä missä aita on matalin saattaa kasvaa liian suureksi ja asioita saatetaan tehdä/jättää tekemättä.... Toki suurin osa lienee aivan asiallisia yrityksiä...

[fraatti]

Ihmettelen myöskin noita kaivojen mitoituksia.
Kaikki kaivot pitäisivät olla mitoitetut samalle lämpökuormalle.
Syvyydet ovat kuitenkin mitä sattuu.

Varsin omituisia ovat myös kWh/mertri ja W/metri lukemat.
Täysin epäjohdonmukaisilta vaikuttavia.

En epäile, että fraatti olisi tehnyt jotain väärin. Taitaa vain ohjelma arpoa jotain outoa.

Epäilen että softa jotenkin huomioi myös kaivon suuremman kuormituksen suurempi tehoisella pumpulla talvella.

Voin tehdä muutama eri mitoituksen niin että lämpöpumppu on sama mutta energian tarve vaihtelee. Katsotaan mitä se vaikuttaa kokonaisuuteen.

[fraatti]

Kone 1245 8kW vuotuinen energianterve noin 15000kWh sisältäen käyttöveden 4258 kWh. Säävyöhyke 1. SFP(sisältäen vastukset) 4,4


Vuotuinen energian tarve 20000kWh.  SFP(sisältäen vastukset) 4,5


Vuotuinen energian tarve 25000kWh. SFP(sisältäen vastukset) 4,4


Vuotuinen energian tarve 30000kWh.  SFP(sisältäen vastukset) 4,1


Merkille pantavaa tässä on se että SPF kasvaa mitä enemmän laitteisto on osatehoinen. Tuossa SFP:luvussa vaan ei ole mukana vastuksien kuluttamaa energiaa niin tuo on harhaan johtava. Laskin tuohon kuvien perään sfp luvut missä on vastuksien teho myös mukana. Tuo osoittaa sen että vastuksien käyttö alkaa suuremmissa määrin syömään vuosihyötsuhdetta varsin nopeasti.

Myös tämän kuvan perusteella Niben laskenta perustuu jotenkin siihen ettö kuinka tuota kaivoa kuormitetaan. Epäilen että tuohon vaikuttaa se että miten kuormitus jakautuu vuoden osalta(tasainen kulutus ympäri vuoden niin energian ottokin on suurempi). Tai sitten juurikin tuo huipputeho. En tiedä.

[fraatti]

Jatketaas turinaa täällä.

Tässä laskelman tiedot.

Mielenkiintoista. Tutkin hiukan millaisia parametreja mitoittaja on käyttänyt tehdessään mitoitusta sinulle ja kerron havainnot hetkenpäästä.

Alussa mitoitusohjelmassa kysytään että kuinka vanha talo on ja paljonko ilmaislämmöt kattavat. Sinulla valintana on ollut että talo on ennen -79 vuotta jolloin ilmaislämmöt kattavat 4 astetta. Eli huonelämpötila(21) -4 = 17 on lämpötila missä taloa tarvii alkaa lämmittämään. Vaihtoehtoisesti jos valitaan yli 2010 rakennettu talo niin tällöin ilmaislämmöt kattavat ohjelman mukaan 8 astetta. Omiin havaintoihin perustuen uudessa talossa meillä ilmaislämmöt riittävät lämmittämään 7 astetta. Eli haluttu sisälämpötila on 22 astetta jolloin taloon tarvitaan lisälämmitystä kun ulkolämpötila laskee alle 15 asteen.

Ilmaislämmöt tarkoittavat kaikkea ylimääräistä energiaa mitä taloon tulee. (ihmiset, jääkaappi, pakastin, tv ymsyms) Syytä miksi tuota ei ole käytetty laskelmassa kuten pitää en osaa sanoa. Laskelmassa vaikutus tuolla on sinun hyväksesi kaivoon inasen lisää. Tässä kyseissä esimerkissa sen vaikutus kaivon syvyyteen on 5m.

Oleellisin asia lienee se että liuoksen keskilämpötilana oletuksena tämä niben ohjelma käyttää 0 astetta. Tuossa sinun tapauksessasi liuoksen keskilämpötila on -1,5 astetta. Tämä vaikuttaa kaivon mittaan 29m.  Tuota lukua rukaamalla kaivosta saa niin syvän/matalan kuin haluaa. Mitähän arvoja muilla on käytetty? Tuo 170m kaivo täsmää jotakuinkin tomppelin tekemään mitoitukseen.




Onkos noita Niben ohjelmilla tehtyjä mitoituksia muilla? Voisin tsekata ihan mielenkiinnosta muutaman läpi...

[euroshopperi]

Mä en saanut mitään laskelmia, vaan tarjouksia tuli metreillä. Vanhoja posteja oli hieman vaikea löytää, mutta seuraavaa oli vielä jäljellä.

Kaivojen metrit vaihteli 195-280 m.

Tehot 8 kW- 12,9 kW. Tuota 8 kW tarjousta en enää löytänyt, mutta muistaisin, että se olisi ollut 180 m kaivolla. Lisäksi se ilmavesilämpöpumppu tarjous hävisi varmaan heti, kun tuli sähköpostiin. 8 kW kone oli tarkoitus yhdistää öljypannuun ja aivan tajuton sekametelisoppa johdotuksia. Halvimpia oli tietysti, muttei harmita yhtään etten saanut niiden säästöä käytettyä hyväksi.

Laitetaan siis edittinä, että itse siis väkisin vänkäsin kauppiaiden vastustuksesta huolimatta tuon 17 kW koneen, johon porautin se 330 m kaivoa. Ja tuolloin ne kyllä lähetti mulle samanlaisen laskenta sikermän, kuin Tomppelikin tekee, mutta sitä en nyt enää löytäny. Sen metrit oli siis 280.

[jala72]

Tässä yksi laskelma. Myyjä jutteli että mitoitus on ns. varman päälle, olihan tämä eri luokkaa kuin muissa tarjouksissa joissa tarjottiin 160m/8kW komboja. Näköjään ominaistehonottokin on kivilaatutaulukon alapäästä kun katsoo geofoorumin puolelta. Kartan mukaan kaivo on porattu porfyyriseen granodioriittiin.

[Fjonsson]

tässä yksi laskelma a la nibe. Kyllä tekee aina mieli tupakkaa yhtä paljon kun tätä katselee. Kaivosta tuli aikanaan 120m (akt 110 m) ja silti ollaan aivan alarajoilla. Kalliolla ollaan ja laskelmassa ollaan todella kovalla kalliolla lämmönjohtoluku lähes 3,5...

homma kuului talourakoitsijan toimituskokonaisuuteen ja sen kyllä huomasi mm. tämän asian hoitamisesta. Viesti on muille asiaa harkitseville se että älkää uskoko myyjää pureskelematta asiaa.

[Dr.Fell]

Tässä yksi laskelma. Myyjä jutteli että mitoitus on ns. varman päälle, olihan tämä eri luokkaa kuin muissa tarjouksissa joissa tarjottiin 160m/8kW komboja. Näköjään ominaistehonottokin on kivilaatutaulukon alapäästä kun katsoo geofoorumin puolelta. Kartan mukaan kaivo on porattu porfyyriseen granodioriittiin.

kerrankin Nibemyyjä joka edes YRITTÄÄ mitoittaa oikein..

[fraatti]

tässä yksi laskelma a la nibe. Kyllä tekee aina mieli tupakkaa yhtä paljon kun tätä katselee. Kaivosta tuli aikanaan 120m (akt 110 m) ja silti ollaan aivan alarajoilla. Kalliolla ollaan ja laskelmassa ollaan todella kovalla kalliolla lämmönjohtoluku lähes 3,5...

homma kuului talourakoitsijan toimituskokonaisuuteen ja sen kyllä huomasi mm. tämän asian hoitamisesta. Viesti on muille asiaa harkitseville se että älkää uskoko myyjää pureskelematta asiaa.

Tuota, tuota...   

Näiden tietojen valossa mitä tässä tulee ilmi vaikuttaa kyllä valitettavasti siltä että ohjelmat laskutoimituksia varten on myyjillä olemassa mutta niihin sitten syötetään parametrit joilla saadaan haluttu tulos aikaiseksi. Mikä se mitoittavaa henkilöä ohjaava tekijä sitten on? Onko se järjestelmän kokonaishinta?

Huomioita sinun laskelmasta liuoksen alin lämpötila -0,5C ja joissain muualla alimpana lämpötilana on käytetty jopa matalampaa lämpötilaa. Jäätyykö vesi sitten jossain muualla alhaisemmassa lämpötilassa? 

Tämä -0,5 on sama lukema kuin mitä huomasin että oli käytetty taloon.com esimerkkilaskelmassa sekä erään suuren kiinteistön lömpöpumppujen mitoituksessa. Mitä alhaisemman luvun tähän laittaa sen kylmempänä kaivo käy ja sen huonompi on järjestelmän hyötysuhde.

Talon ikänä käytetty myös ennen -79 rakennettu jostain syystä. Tässä mitoituksessa vaikutus on marginaalinen kaivon syvyyteen.
Lämmönjohtavuutena käytetty 3,47 vaikka tietoa kallioperästä ei ole. -> lyhentää kaivon syvyyttä noin 10m.
Käyttöveden kulutuksen arvona on käytetty 5000kWh, tyypillisesti tuo on 4500kWh. Tämäkin lyhentää kaivo hiukan koska kokonaisenergiapotista.
Menoveden lämpötiloina ohjelma antaa vakiona 35/28 lattialämmitykselle. Tämä arvo on nostettu 38/30 arvoihin. Tämä laskee järjestelmän hyötysuhdetta joka myös madaltaa kaivoa.

Myös jotain muuta on "viilattu" mitä en näe tuosta lapusta koska en silti pääse samoihin metrilukemiin mitä mitoituksen tehnyt henkilö vaikka käytössä on sama ohjelma.

Tässä laskelma missä kokonaisenergiankulutus on sama. Käyttöveteen menee 4500kWh energiaa. Talon rakennusvuosi on oikein. Liuoksen keskilämpötila on -0,5 astetta. Kallion lämmönjohtavuus 3,0. Tällöin kaivon syvyydeksi tulee 130m. Jossain olit maininnut että olit katsonut tuolta kartasta kallioperän olevan graniittia. Tällöin kaivon mitasta lähtee 11m pois.

[fraatti]

Jos kaivon lämpötilan annetaan laskea kylmemmäksi niin tällöin tuo näkyy sitten suoraan hyötysuhteessa sekä siinä että koneen laskenut antoteho haluaa käyttöön myös lisätehoa enemmän kylmillä keleillä.


Kulutus laskennallisesti matalemmalla kaivolla(alempi liuoksen keskilämpötila) vastuksien kanssa 160+4507=4667kWh
Syvemmällä kaivolla 113+4383=4496kWh

Tässä esimerkkitapauksessa matalempi liuoksen lämpötila lisää energian kulutusta osittain vastuksien lisääntymisen takia 4%. Energian määrä on vain 171kWh/21€ mutta silti tämä kertoo omalta osaltaan myös siitä että syvemmällä kaivolla järjestelmä toimii paremmalla hyötysuhteella ja antaa perusteita siihen miksi kaivosta ei kannata tingata. 

[euroshopperi]

Tuohon laskenta ohjelmaan pitäisi laitta vielä sarake, että minkä lämpöisellä vedellä teillä pestään yleensä hampaat, niin saisi vielä 1-2 m pois kaivon mitasta ja asiakas saadaan vieläkin tyytyväisemmäksi, jos pestään ihan kylmällä.

[fraatti]

Sitten avataan hiukan mitoittajien aivotuksia.

Tässä kuvassa joka on peräisin Niben mitoitus ohjelman käyttöohjeesta, valoitetaan millaiset ovat hyväksyttävät raja-arvot eri lämpötilavyöhykkeillä. Liuoksen keskilämpötilaksi annetaan varsin laaja skaala joka säävyöhykkeellä koska se on -2,5 C   -  +1 C. Tällöin suunnitelman tekijän harteilla on valita haluaako hän tehdä mitoituksen niin että liuoksen keskilämpötila on reilusti pakkasella vai 0 tuntumassa. Rajaavina tekijöinä on vielä lisäksi nuo kWh/m lukemat vuositasolla sekä hetkellinen tehonotto W/m.

[fraatti]

Näköjään tässä on jotain "nyrkkisääntojä" mihin mitoitusta voi verrata saneerauksessa jos aikaisemmasta kulutuksesta ei ole niin varma:

[fraatti]

ENERGIALASKELMA 17.9.2014
(san 1972) 350m3 x 22W/m3 pohjanmaa
NIBE F1245-8 Lämmönlähde Kallio

Tiedot järjestelmästä
Kokonaistehontarve lämmitys 7,7 kW
Nettoenergiantarve (ei sis taloussähkö) 22427 kWh
Lämpimän veden tarve (sis edelliseen) 3000 kWh
Lämmityksen apulaitteet (esim kiertopumppu) 526kWh
Tehontarve 8 kW
vuoden keskilämpötila 4 C
Mitoittava ulkolämpötila MUT -29 C
Sisälämpötila 21 C
Auringonsäteily, ihmisten lämpö yms. kattavat 17 C
Menolämpötila MUTssa 60 C
Paluulämpötila MUTssa 45 C

Energiankulutus lämpöpumpulla

Tuottama energia 22059 kWh
Käyttämä energia 5886 kWh
Lisäenergia 189 kWh
Lisäenergia brutto 199 kWh
Lämmityksen apulaitteet (esim kiertopumppu) 118 kWh

Energiankulutus 6203 kWh
Säästö lämpöpumpulla 16 760 kWh

Lisäteho 2.4 kW
Lämpöpumpun ottoteho MUTssa 1.9 kW
Energianpeittoaste 99 %
Tehopeittoaste 70 %
Lämpökerroin lämpöpumppu 3.75
Lämpökerroin yht 3.59
Lämminvesi lämpöpumpusta 100%

Keruupiirin tiedot
Aktiivinen poraussuvyys 134 m
(kaivon mitta 140 m)
Ominaisenergianotto 123 kWh/m
Ominaistehonotto 39 W/m
Lambda-arvo 3.0 W/mK
Tulevan keruuaineen keskilämpötila -1.3 C
Keruuaineen lämpötilaero 3 C

(laskelma perustuu saatuihin tietoihin, tulosten saavuttamista ei luvata sitovasti)

Tuossakin näyttää liuoksen keskilämpötila olevan varsin matala. Tosin paikkakunnan keskilämpötilaa on laskettu siitä mitä ohjelma tarjoaa, plussat siitä.

[fraatti]

Tässä yksi laskelma. Myyjä jutteli että mitoitus on ns. varman päälle, olihan tämä eri luokkaa kuin muissa tarjouksissa joissa tarjottiin 160m/8kW komboja. Näköjään ominaistehonottokin on kivilaatutaulukon alapäästä kun katsoo geofoorumin puolelta. Kartan mukaan kaivo on porattu porfyyriseen granodioriittiin.

kerrankin Nibemyyjä joka edes YRITTÄÄ mitoittaa oikein..

Siltä tuo näyttää... 

[jm82]

Tuossakin näyttää liuoksen keskilämpötila olevan varsin matala. Tosin paikkakunnan keskilämpötilaa on laskettu siitä mitä ohjelma tarjoaa, plussat siitä.

Joo kyllä ne kaikki numerot pitäisi olla oikein, koska olen ne itse niben nettisivulle syöttänyt. Paitsi kulutustietoja en täyttänyt, koska niistä ei ollut mitään tietoa.
Tomppelin tekemä verrokkilaskelma, jonka perusteella arvailin sopivan mitoituksen:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5573.msg67120#msg67120
Kaivon syvyys ja tarjottu koneen tehokin arvellutti kovasti, mutta en aluksi tiennyt syytä että mistä se johtuu. Mutta selvästihän tuossa lukee että tulevan keruuneseen keskilämpötila on -1.3C.
Mutta koneen teho 8kW on taas laskettu 35C vedelle ja 0C liuokselle. 60C vedelle ja -1.3C keskimääräiselle liuokselle teho on jotain ihan muuta kuin 8kW Numeroista ehkä voisi saada sellaisen käsityksen että 8kW ja 140m olisi tullut täystehoinen, mutta tuskimpa. Ei ainakaan 60/45C pattereilla millään.
Tuo -1.3C on vielä keskilämpötila, eli vaihteluväli saattaisi olla vaikka -0.3C - -2.3C?
Nyt tehoa on 2kW enemmän ja syvyyttä 67 metriä enemmän (201m). Tuleva liuos on joko +3C tai +2C.
Mitoitus onnistui siis aika hyvin. Vastaisi vesistö mitoitusta, +1....+2C.
Paikallinen tarjosi 8kW ja 180 metriä tai 10kW ja 220 metriä. 140 metriä tuntui heti suoriltaan liian matalalta.
http://aijaa.com/sOfeEc

Energianpeittoaste 99 %
Tehopeittoaste 70 %

Jäähän tuo tehopeittoaste 30% vajaaksi, mutta itse en noista lukemista taas mitään ymmärrä.

Edit:
Laskelmassa ominaistehonotto 39 ja siihen maksimi 41.
Eli kaiken järjen mukaan 134 aktiivimetrin kaivo 8kW koneelle olisi riittänyt niukin naukin.
Täytyisi pyytää uusi laskelma 10kW pumpulle. Ehkä kaivo olisi ollut vähän syvempi.

[maalämmittää]

kerrankin Nibemyyjä joka edes YRITTÄÄ mitoittaa oikein..

Minulle ei jäänyt mitoitusta tehtäessä sellaista kuvaa että Nibemyyjä pyrkisi väärin mitoittamaan.
Ei sen puoleen Thermiankaan. Muista merkeistä en tiedä.

Kysyin olisiko isompi (12kW) kone parempi ja hän laski.
Tuloksena oli että se kuluttaisi vuodessa enemmän kuin 10kW.
Myöhemmin olen ymmärtänyt että 12kW koneessa on n. 0,2 pienempi COPPI.
Eli mun tapauksessa oltiin ns. rajamaastossa.

Keskimääräisen kulutuksen perusteella mitoittamisessa on omat riskinsä, kun vuodet eivät ole kaikki samanlaisia.
Jos/kun ehdottomaan täystehomitoitukseen pyrkii, niin pitäisi mitoitus tehdä paikkakunnan lämmitystarvelukujen avulla.
Eli pitäisi ottaa historian kaikkein kylmin kuukausi mitoitusperusteeksi, eikä keskimääräinen vuosikulutus.

Keskimääräisen tammikuun lämmitystarveluku Raumalla on 647 ja kylmin on ollut 864 (2010).
Ero 30%.

Nibe mitoituksessa sanotaan selkeästi energia ja tehopeittoasteet ... varsin reilua.

Ehkei tämä ihan kaivon mitoitus-aiheeseen kokonaan uppoa, mutta liippaa 
 

[jala72]

kerrankin Nibemyyjä joka edes YRITTÄÄ mitoittaa oikein..

Tässä toimittajan sivuilta heidän porakaivon mitoituksesta, mainospuhe tukee ainakin omaa laskelmaa: http://www.techeat.fi/porakaivo-yleisimmat-kysymykset/

Ja ei ole maksettu mainos...

[Fjonsson]

...Mikä se mitoittavaa henkilöä ohjaava tekijä sitten on? Onko se järjestelmän kokonaishinta?...

Veikkaan että tässä on käynyt seuraavaa: maalämpöurakka on kuulunut talotoimittajan toimituskokonaisuuteen. Tarjouslaskenta on tehty esim 100m mukaan ja mitoituksen tehnyt henkilö on sitten saanut ohjeet pyrkiä siihen->parametrejä on säädetty kunnes oltiin jopa alle 100 m. Pääurakoitsija pesee kätensä (toimitus 'mitoituksen mukaan')  ja saa edullisemmat kaupat aikaan. Myös omaa ammattitaitoa ei osata näköjään arvostaa pumppumyyjän päässä, vaikka uskon sitä olevan.

Onkohan kukaan pystynyt näistä asioista koskaa menestyksekkäästi reklamoimaan? Itse ajattelin hieman yrittää... 

[fraatti]

Tuossa niben lapussa on melkoinen käsienpesu lauseke lopuksi. "Mitoitus perustuu annettuihin tietoihin ja sen saavuttamista ei luvata sitovasti."

[Fjonsson]

..."Mitoitus perustuu annettuihin tietoihin ja sen saavuttamista ei luvata sitovasti."

Se on juuri näin. Tärkeä kysymys kuuluukin että mistä nuo annetut tiedot ovat tulleet kun kyseessä on valmistalopaketti. Tutkimukset jatkuvat.

[fraatti]

Se on juuri näin. Tärkeä kysymys kuuluukin että mistä nuo annetut tiedot ovat tulleet kun kyseessä on valmistalopaketti. Tutkimukset jatkuvat.

Energiatodistuksen toimittaa talovalmistaja ja lämpöpumpputoimittaja tekee sen ja omien laskelmiensa perusteella sitten mitoituslaskelman.

[Fjonsson]

näin olen asian ymmärtänyt. Tutkinta jatkuu. Tässä ovat ne laskennalliset lähtötiedot (luvut öytyi energiatodistuksen liitteestä), joihin mitoituksen olisi käsittääkseni pitänyt nojata:

Vyöhyke Asuinrakennus

Rakenteet yhteensä 3621.04 W
Flexit Spirit Uni 3:
Tuloilma 159 W
Jälkilämmityspatteri 339.2 W
Käyttöveden lämmitys ja kiertojohdon lämmitystehontarve 63000 W
Vuotoilma 845.69 W
Kokonaistehontarve vyöhykkeelle 67964.92 W

Rakennuksen lämmitystehontarve
Tilojen lämmitysjärjestelmän lämmitystehontarve 4806 W
Ilmanvaihdon lämmitystehontarve 339 W
Käyttöveden lämmitystehontarve 63000 W
Rakennuksen lämmitystehontarve 67965 W