Tässä itsekseni järkeilen että miksi annetaan lämmönjakoon joku kiveenhakattua dT jota kannattaa noudattaa kuten Nibellä mainostetaan tuota 7 astetta. Vai saavutetaanko sillä jotain sellaista mitä ei välttämättä muuten saavutettaisi joka järjestelmässä jos olisi vain "tyhmä" 3-asentoinen katkaisija tuolle nopeudelle? Tai siitä en tiedä sanotaanko että sitä kannattaa noudattaa mutta ainakin ihmiset niin olettavat että se on optimaali kun kone "automaatilla" tuohon deltaan pyrkii. Viessmannin pumppu näyttää pyrkivät vakiona 5K deltaan jos kiertopumpun automaattiasetuksen ottaa käyttöön.
Itse olen tulossa siihen johtopäätökseen että lauhduttimen läpi kannattaa ajaa aina mahdollisimman suurella virtauksella tavaraa läpi hyvän hyötysuhteen kannalta:
JOS kyseessä oleva lämmönluovutus muoto pystyy lämmön vain johonkin luovuttamaan. Esimerkiksi suuri varaaaja tai esim joku vastaava lattialämmitysputkisto kuin mikä mulla on joka tuntuu olevan miltei pohjaton kaivo suuren varaavan betonilaatan kanssa. Eli paluulämpö ei pääse nousemaan kun lämpö ehditään luovuttamaan jonnekkin huolimatta "reippaasta" kierrosta.
MUTTA SILLON ?EI? JOS lämmönjako ei ehdi luovuttamaan lämpöä pois liian suuren kierron/lämmönluovutuksen vähyyden vuoksi. Tämä johtaa siihen että paluun lämpötila kiipeää ylös ja vastaavasti myös menolämpötila nousee ylöspäin ja tämä sitten heikentää coppia? Hiukan samalla tavalla kuin lämpökaivossa lämpötila laskee joka kierroksen jälkeen? Ns alimittaisella lämmönluovutuksella olevalla järjestelmässä tuo saattaa sitten myös aiheuttaa pätkäkäyntiä ja pienempi synti olisi hiukan hidastaa kiertoa ja tuupata kovemmalla lämmöllä nestettä kiertoon jolloin kaikki syntynyt lämpö saataisiin suuremmalla todennäköisyydellä luovutettua pois? Esimerkkinä voisi olla vaikka vanhat korkealle lämpötilalle tarkoitetut patterit tai vaikkapa sitten lattilämmitys 20mm putkilla ja lämmönluovutuslevyillä rossipohjaisessa talossa.
Ja jos tehtaalla ei tiedätä millaiseen kohteeseen pumppu tulee niin silloin pysytään kultaisella keskitiellä. Se että pumppu säätää nopeutta lämpötilaeroa ylläpitämällä estää sen että paluulämpö pääsisi nousemaan hiipien ilman lämmön luopumista mihinkään. Jos lämpötilaeroa ei synny niin kiertoa himmataan niin paljon että eroa alkaa syntymään vaikka menolämmöt sitten korkeammalle nousevatkin.
Eli suurempana syntinä pidetään sitä että sekä paluu että menoveden lämpö alkaa nousemaan siihen verrattuna että pelkästään menoveden lämpötila nousee. Mahtaisiko olla näin?
Shuntatut piirit ovat sitten kokonaan eri juttu..
Kyllä mielestäni delta 5 astetta voisi olla oikein hyvä lattialämmitystaloon jos siihen vaan päästään. Ja muuhunkin taloon hyvä. Menolämpötila on silloin kaikkein pienin ja paluulämpötila saa olla vähän suurempi.
Patterikierron virtaus ilmeisesti tulisi säätää talvella jollain lailla niin että meno ja paluu lämpötilaero olisi vähän suurempi. Ehkä juuri jotain 7 astetta. Täällä jos menee pienentämään kiertoa niin enimmät lämmöt hukkaantuu patteriputkista betonilattiaan ja pattereissa ei riitä enää lämmönluovutusteho.
Nyt pumppu jäikin taas III-nopeudelle kun ei tainnut lämmöt riittää sillä II-nopeudella tarpeeksi hyvin. Kiertovesipumpun tehot muistaakseni oli 90W ja 65W sekä vielä se pienin nopeus 45W. 90W vastaa ilmeisesti 45W a-luokan pumppua.
Täällä on tavallaan puskurivaraajan oma "shunttaus" koska maalämpöpumpun kuuma vesi sekoittuu täydellisesti puskurivaraajan kylmään veteen. Kun käyntiaika päättyy on puskurissa sopivasti 400l kuumaa vettä ja myöskin patterit ovat hyvin lämpimät ja tietysti paluuvesikin on jo lämmintä. Alussa patterit ottaa 0 astetta lämmöstä pois mutta lopussa saattaa ottaa 3 astetta. Myös maalämpöpumpun sammuttua menolämpötila saattaa vielä asteen verran isontua ja sitten alkaa ajan kanssa pikku hiljaa viilentyä. Kytkentä voisi olla joku aivan erilainenkin mutta täällä talossa tuo nykyinen kytkentä on toiminut oikein hyvin. Kesäksi saa shuntista käännettyä toimintaa erilaiseksi niin onnistuu vielä käyttöveden esilämmitys ja tarvittaessa muukin lämmitys lisäksi.
Ilmeisesti delta 8C cop jo vähän tippuu 7C verrattuna? Ehkä pitempi käyttöaika varmistaa noita tuloksia. Ehkä se +1 aste vaan hukkaantuu johonkin matkalle ja siitä tulee vaan copin huonontuminen. Viessmannissa myös mittaus paluulämpötilan mukaan. Nibessä mittaus menolämpötilasta niin periaatteessa jossain tapauksessa siitä kuumemmasta menovedestä olisi hyötyä. Pumpun asteminuutit kuluu nopeammin loppuun ja pumppu sammuu. Mutta toisaalta taas käynnistyykin jo pian uudelleen jos ei mene enää lämmintä vettä kiertoon.
Niin viessmanissa se optimidelta 5 astetta. Niin muistelen että muillakin pumpuilla se on hyvä luku. Silloin siis 30 paluuvedesta saa 35 asteista ja niin edelleen. Nibe ilmeisesti säätää myös deltaa automaattisesti kohdalleen mutta delta taitaa olla siinä lukittu 7c? Ilmeisesti nibessä 7 astetta on juuri optimaalinen. Jos olisi valinta delta 5C ja 6C niin kuulostaisi vielä paremmalta. Saakohan viessmannin asetuksista valittua delta 4C? Ehkä se sitten menee jo liiankin alhaiseksi eikä toimi enää kovin hyvin.
Jos lämmönjako pattereilla olisi säädetty siihen 7 asteeseen niin tuo niben 7C jauhaisi sitten melko pitkään talvella koska maalämpöpumppu korvaisi sen viilentyneen veden. 5C voisi olla patteritaloon jo liian pieni lukema. No aina voi kumminkin säätää nopeudet itse jos meinaa että automaattinen delta olisikin liian iso tai pieni. Viessmanin säädettävyys ilmeisesti parempi. Lattialämmitystaloon taitaa olla helpoin konsti kun pitää pumpun täysillä.
Huomasin lukea nyt tuon aivan ensimäisen viestin uudelleen. Jos vertailuun ottaa tuon 8kW mallin niin cop paranee jos paluulämpöä saisi tiputettua 5 asteella. Tämähän ei taas ainakaan lattialämmitystalossa onnistu käytännössä ollenkaan. Cop paranisi 0.6 eli suht huomattavasti tuossa 8kW mallissa. Jos patteritalossa paluulämpöä tiputtaa 5 astetta niin vastaavasti menolämpöäkin joutuisi nostamaan arviolta noin 5 astetta. Tietysti puskurilla saa vielä hyvän kierron pattereihin mutta maalämpöpumpun kiertokin täytyy olla samalla tasolla että jostain saa lämpöä otettua.
