Tuo autoesimerkki pitää kyllä paikkansa, mutta mikä on lämpöpumpussa tuo ilmanvastus? Siinä mielessä huono esimerkki, että tuossa autolla ajamisessa juuri ilmanvastuksen kasvaminen tekee tuosta nopeasta rykäisystä täysin kannattamatonta. Samalla lailla tuo hyötysuhde ei yliteholla lämmittäessä romahda.
Invertterikoneen parempi hyötysuhde voisi näin maallikon mielestä tulla siitä, että meno- ja sitä kautta paluulämpö saadaan pidettyä kylmempänä, eli aina suunnilleen lämpökäyrän mukaisessa lasketussa menossa, ja sitä kautta kone käy aina optimaalisella hyötysuhteella lämmitystarpeeseen nähden. Myöskään keruusta ei repäistä kerralla niin paljoa tehoa, eli sen lämpö voisi pysyä tasaisempana/lämpöisempänä? Sekään ei kyllä oikein vastaa tuohon alkuperäiseen kysymykseen, missä mielestäni pitäisi pohtia myös sitä, että kuinka kalliiksi suhteessa tuo sähkövastuksen käyttö kylmimmillä keleillä tulee. Ja toki sitten täysitehoisen investointikustannukset, vaatii kuitenkin isompaa puskuria, syvempää kaivoa/pidempää keruuta..
Meidän kiinteistöpumppu on ehkä tuollainen "välimallin" kone, se osaa lämmittää sekä puoli- että kokoteholla (1 tai 2 kompuraa käytössä). Käytännössä kone on ylimitoitettu enkä nyt äkkiseltään ole keksinyt siinä vielä mitään muuta huonoa kun rakennuttajalle koituneet ylimääräiset investointikustannukset. Toki tuo kesän pätkäkäyntiongelma ratkeaa melko hyvin sillä, että kone osaa käyttää juuri tuota puolitehoa.
