maalämmön aurinko-osuus

[sljk]

Onko tyypillisestä 150 m  maalämpökaivosta saatu energia geotermistä, vai auringosta otettua?
Mikä on suhde?

[Kuumaa_kalliosta]

Auringon vaikutus ulottuu maaperässä kunnolla parin metrin syvyyteen. Siksi pintakeruupiirit asennetaan noin metrin syvyyteen, jotta saavat mahdollimman hyvin talteen auringon lämmittävän vaikutuksen.

Pystysuora lämpökaivo ammentaa lähes pelkästään geotermistä lämpöä. Tavallisesti nuo pari ensimmäistä metriä keruuputket ovat suojaputkessa, joka jatkuu peruskallioon asti.

[tomppeli]

Tässä muutamista kohteista mitattuja porakaivon lämpötiloja:

Kuva on peräisin täältä: https://www.e-education.psu.edu/earth501/content/p5_p3.html

Kuvista näkyy, kuinka kaivon lämpötila nousee syvemmälle mentäessä.
Vuodenajoista johtuva lämpötilan vaikutus ulottuu korkeintaan noin 15 metrin syvyyteen.
Jotain vähäistä auringon lämpövaikutusta ulottuu sitäkin syvemmälle.
Noin 50 metristä alaspäin (syvemmälle) mentäessä kaivon lämpötilan gradientti alkaa vakiintumaan.
Se saattaa olla jonkinlainen ääriraja, jonne auringon lämpövaikutuksen osuus voi olla mittauksissa havaittavissa.
Asiaa voisi tiedustella geologeilta. Varmaan he ovat tuotakin tutkineet.
Täällä lisää tietoutta geotermisestä lämpöenergiasta

Yhteenvetona kuitenkin, että mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän on auringon tuottamaa lämpenemistä.

[fraatti]

Pystysuora lämpökaivo ammentaa lähes pelkästään geotermistä lämpöä.

Ei tämän perusteella...

Geotermisen energian lähteet

Geoterminen energia voidaan oikeastaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen muodostumistavan perusteella. Ensimmäinen tyyppi maan sisäosien sulan massan lämpöenergia, joka on yleistä lähinnä tuliperäisillä alueilla, joissa se voidaan nähdä mm. kuumina lähteinä ja tulivuorien purkauksina. Radioaktiivisen hajoamisen aikaansaama lämpöenergia puolestaan on helpoiten hyödynnettävissä vanhaa kalliota sisältävässä maaperässä, joka ei ole altis maan sisuksen lämmön vaikutukselle. Yleisin ja eniten hyödynnetty tyyppi on maan pintaosiin auringon säteilystä varastoitunut lämpöenergia. Viimeksi mainittu pitää sisällään myös vesistöistä saatavan lämpöenergian ja tämä tyyppi on myös se tuttu maalämpö siinä mielessä kuin sen tunnemme rakennusten lämmitysratkaisuista.

lähde: http://www.geodrill.fi/geoterminen-energia-maalampo-vai-kalliolampo

Hiukan samaan liippaa tämä..

Kurkistus Suomen syvimpään reikään
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kurkistus_suomen_syvimpaan_reikaan

[tomppeli]

Tässä alla vielä GTK :n Ismo Kukkosen tekemistä mittauksista.

Tiedot ovat peräisin täältä: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/eur.html
Vämä mittaukset on tehty Suomessa ( GTK, Ismo Kukkonen) :
FI-Lavia    
FI-Mantsala    
FI-Oku737    
FI-Pyhaj

Ylemmässä graafissa nähdään sinisen kuvaajan lähes suoraviivaisesti etenevä suunta, joka kertoo siitä kuinka lämpötila kaivossa nousee vakiintuneella gradientilla.
Tästä voisi mielestäni päätellä, että maanpinnalta tuleva auringon lämpövaikutus ei muuta kuvaajan gradienttia.
( Gradientti on tässä kaivossa noin 0,020 K / metri )
Ihan käyrän yläpäässä sen sijaan näkyy, kuinka gradientti muuttuu. Siinä näkyy maan pinnalta tuleva auringon lämpövaikutus.
Gradientti ei aina ole näin vakiintunut ja kuvaaja ei ole näin suoraviivainen.
Gradientin suuruuteen vaikuttaa kiviaineksen laadusta johtuvat lämmönjohtavuuden muuttumiset.

Nämä mittaukset on tehty häiriintymättömästä kallioperästä.
Asustuskeskusten alueella on jo havaittavissa lämmön keruun vaikutusta porakaivoihin ja gradientti on niissä selvästi pienempi.