Lattialämmitys maalämpö-rivitalossa

[tk-]

Aloitinpa uuden ketjun kun en ihan äkkiseltään löytänyt aiheesta. Toki lattialämmitykseen liittyen paljonkin, mutta en täysin ole saanut selvyyttä ongelmiin.

Eli kyseessä on melko uusi, keväällä valmistunut seitsemän asunnon rivitalo. Maalämpölaitteisto varaajineen on erillisessä huoltorakennuksessa, mistä lämpöjohto 40mm lämpökanaalia pitkin ensimmäiseen asuntoon. Jokaisen asunnon alakerrassa on "jakotila", missä on alakerran jakotukki ja siitä haarautuu yläkertaan menolinja, ilmeisesti 25mm putkella. Asuntojen välillä putki on ilmeisesti alkuun 40mm putkea ja jossain vaiheessa supistuu 32mm putkeksi.

Ongelmana on ollut lämmityksen riittävyys, etenkin yläkerrassa. Putkimies on useampaan otteeseen käynyt säätämässä laitteita. Jostain syystä mitoitusvirtaamia lattiapiireissä ei ole käytetty, vaan kaikki on säädetty enemmän tai vähemmän tasaan samalla jakotukilla piirin pituudesta riippumatta. Myös virtaamat on selkeästi pienempiä kuin lämmityssuunnitelmassa. Jokaisessa jakotukissa on lisäksi paluupuolella linjasäätöventtiilit.

Putkimies perustelee piirien kuristamista sillä, että "viimeiseenkin asuntoon ja yläkertaan riittää kierto". Lämpöpumppu on Grundfors Magna 32-80, mikä pystyy laskennallisella mitoitusvirtaamalla yli kahdeksan metrin nostokorkeuteen, eli pumpun riittävyyden ei pitäisi tulla ongelmaksi vaikka kaikki piirit mitoitusvirtaamille avattaisiin. Käsittääkseni lämpökanaalinkin virtausvastukset ovat vielä melko maltilliset suurimmalla virtaamalla.

Eli kysymys, onko putkimiehen ajatuksissa mitään perää? Voiko lämpö riittää isoimmissa huoneissa (16,7m2) mikäli niissä on sama virtaama kuin pienimmissä (9m2)? Olisiko maalämmön kannalta järkevää, että virtaamat olisivat mahdollisimman suuret? Voiko jakotukkien virtausmittareihin luottaa säätöä tehdessä?

[seppaant]

Kyllähän säätämisen perusperiaate on se, että kaikki piirit säädetään aluksi lämmityssuunnitelman mukaisiin ohjearvoihin ja tämän jälkeen tarvittaessa hienosäätöä.
Mitä suurempi virtaus sitä enemmän lämpöä siirtyy.

ATS

[fraatti]

Eli kysymys, onko putkimiehen ajatuksissa mitään perää? Voiko lämpö riittää isoimmissa huoneissa (16,7m2) mikäli niissä on sama virtaama kuin pienimmissä (9m2)? Olisiko maalämmön kannalta järkevää, että virtaamat olisivat mahdollisimman suuret? Voiko jakotukkien virtausmittareihin luottaa säätöä tehdessä?

Itse ainakin luotin virtausmittareihin ja jokahuoneessa vallitsee taasainen lämpötila 22,5. Lattialämmityksen suunnittelija ottaa lattialämmityssuunnitelmissaan huomioon mikä on huoneen energiatarve, mahdollisesti myös lattiarakenteen sekä pintamateriaalin.

Tuollaisen monen asunnon kompleksi on varmasti melko haastava säätää täysin oikein. Itsellä säätökeinona tulisi mieleen että joka huoneistossa kaikki piirit aluksi täysin levälleen ja termarit täysille. Sitten linjasäätöventtiileistä kuristetaan kunnes jokaisessa huoneistossa on oikea virtaus tai ainakin suhteessa oikea virtaus. esim 50m2:ssä 50l/h ja 100m2:ssä 100l/h joka on sama asia kuin 50m2:ssa 100l/h ja 100m2;ssa 200l/h eli suhteet ovat oikeat. Sitten jokaisen asuntokohtaisen piirin säätö. Itsellä jokaisessa piirissä muistaakseni noin 1,5 kertainen virtausnopeus lattialämmitys suunnitelmaan nähden.

Itse en näe mitään järkeä ylimääräisessä kuristamisessa mitään järkeä. Pumppu joutuu silloin vain tekemään turhaa työtä jos hanoja väännetään turhaan kiinni.

Tää on spekuloitia maalaisjärjellä. Joku viisaampi korjatkoon jos meni ihan metsään.

Jotakuinkin noin sain oman säädettyä jossa on 20m kanaaliputkea, yks 12m siirtoputkisto ja kolme jakotukkia 240m2 alalle.

Pätevä lvi suunnitelija osaa laskea suuntaa antavat arvot noille linjasäätöventtiileille. Itsellä oli ainakin jotain arvoja lapuissa mutta hatusta taisin silti nykästä nuo.

[Matias]

Voiko lämpö riittää isoimmissa huoneissa (16,7m2) mikäli niissä on sama virtaama kuin pienimmissä (9m2)?

Jos mittaa huoneistojen meno- ja paluulämpötilat jakotukilta niin se antaisi osviittaa virtauksen riittäväisyydestä.

[fraatti]

Omakotikohteen ll-suunnitelma talon osalta näytti tältä

Ja piirien virtaukset tältä:


Ja näyttää noissa jotkut arvot olevan tosiaan linjasäätöventtiilien esisäädöillekkin.

LL-suunnitelmissa näyttää olevan jonkinlaiset suunnitelulämpötilat lattioiden lämpötiloille. Eilen kun kävin teknisessä tilassa jeesustelemassa ir-mittarin kanssa jakotukkeja ihmettelin miksi keittiön ll-piiristä tulee asteen lämpöisempää pumpun käyntijakson jälkeen kuin muista, mutta nyt kun tuosta lapusta kattoo niin tuossa keittiössä näyttää lattian suunnittelulämpötila olevan asteen korkeampi kuin muualla. Eli hyvin toimii.

[tk-]

Suunnitelmassa tosiaan on nuo jakotukkikohtaiset virtaamat ja painehäviöt, mutta niissä ei ole otettu huomioon jakotukkien sijaintia ja edellä olevaa putkimäärää. Eli ilmeisesti jonkinlainen "kokonaissuunnitelma" on jäänyt tekemättä.

Mutta voisiko tuon ajatella säädettävän niin, että kääntäisi kaikki linjasäätöventtiilit ja jakotukkien virtausmittarit äärimmilleen auki ja sitten ensimmäisestä asunnosta lähtien jakotukki kerrallaan kuristelisi virtaamia niin, että suunnilleen oikea litramäärä menee aina jakotukista läpi pienellä, esim 10% ylimäärävaralla (virtausmittareista yhteenlaskettuna). Jos virtaus loppuu kesken loppupäässä, niin sitten pumppua isommalle. Ja jos viimeisessä vielä kovasti joutuisi säätöventtiileillä kuristelemaan, niin sitten pumppua pienemmälle. Ja linjasäätöjen jälkeen tasaisi sitten virtaamat jakotukin piirien kesken oikeassa suhteessa?

Tällä hetkellä pumppu käy täysillä. Asuntomme on linjan puolivälissä ja kokeilin, millaisella linjasäätöventtiilin arvolla riittää vielä yläkerran jakotukille riittävä virtaus. Linjasäätöventtiilin sai kääntää asentoon 0.3, jolloin virtaamat sai vielä riittäviksi (kokonaisvirtaama jakotukilla on 3,7l/min), tosin pihinä venttiilissä alkoi olla jo melko kovaa siinä vaiheessa..    Eli taitaa pumppukin pyöriä tällä hetkellä vähän turhan lujaa? Käyrästön perusteella tuottaisi talon vaatiman virtaaman vielä 80 pa:n painehäviöllä ja ihan sitä kokoluokkaa ei taita tällainen 14 rinnakkaisen jakotukin järjestelmän kokonaispainehäviöt olla.

[fraatti]

Eli taitaa pumppukin pyöriä tällä hetkellä vähän turhan lujaa? Käyrästön perusteella tuottaisi talon vaatiman virtaaman vielä 80 pa:n painehäviöllä ja ihan sitä kokoluokkaa ei taita tällainen 14 rinnakkaisen jakotukin järjestelmän kokonaispainehäviöt olla.

Omassa tapauksessani mulla on pumppu pyörinyt aina täysillä. Lattialämmityksen painehäviöt kasvavat todella nopeaa virtauksen kasvaessa. Ainakin tuolla omalla 16mm putkella.

Laitoin tuohon kuvan viereen mihin merkkasin muutamia asioita. Vihreillä pallukoilla on merkattu pumpun maksiminostokorkeus eri virtauksilla.
Punainen pallukka on kaikkien kolmen jakotukin painehäviö mitoitusvirtaamalla. Pikkuiset punaiset pisteet oletettuja pisteitä kuinka painehäviö kehittyy eri virtauksella.
v. sininen pallukka on virtaus missä on talon jakotukkien painehäviöt mitoitusvirtaamalla.
T. sininen pallukka on virtaus mikä on saatu laskennallisesti silloin kuin pelkästään talon jakotukit oli kytkettyinä.
Eli kuten kuvasta voi päätellä niin todellisuudessa toteutuvat painehäviöt ovat suuremmat kuin mitä pelkästä ll-suunnitelmasta katsottuna näyttää... (itsellä painehäviötä kasvattaa mm maalämpöpumpun sisäiset häviöt mm lauhduttimessa)


Kyllähän tuo säätö saattaisi noin onnistua. Omasta mielestäni linjasäätöventtiileillä kannattaisi kuristaa niin vähän kuin mahdollista. Tällöin kiertovesipumppu ei tee turhaa työtä liian kuristettua piiriä vasten. Ajatus olisi nimenomaan saada vain kaikki virtaukset kohdilleen niin kaikki linjasäätöventtiilien perässä olevat tukit olisivat juurikin suhteessa toisiinsa oikeissa lukemissa. Sitten homma tehtäisiin joka ll.piirille vastaavalla tavalla ja lopuksi mikäli virtausnopeudet ovat jokapaikassa esim 1,25 kertaa pyydetty arvo tällöinlaskettaisiin kiertopumpun tehoa.

Arvoihin kuristamallahan asia menisi niin että tehtäisiin lisää kuormaa pumpulle kuristamalla piirejä kunnes pumppu ei jaksa enää enempää. ts teho menee hukkaan.

Kuka teillä tätä säätöprojektia siellä taloyhtiössä on suorittamassa?
Tuli samalla mieleen että onko yläkerrassa lattialämmitysputket betonissa valussa vai esim gyprokien alla lämmönluovutuslevyjen päällä? Mikäli ratkaisu on jotain muuta kuin betonivalu, on lämmönjohtuminen sieltä huomattavasti huonompaa kuin esim jos alakerrassa lattialämmitysputket ovat betonivalussa. Tämä voisi osalta osaltaan selittää viileyttä ylhäällä. Myös lattiamateriaali vaikuttaa. Asiasta on täällä monessa ketjussa höpinää...

Tämä tälläinen maallikon järkeily ja tosiaan itsellä ei sen kummempaa kokemusta ole kuin omasta järjestelmästä. Mutta korjatkoot joku joka tietää paremmin ja pohdinnat on reisillään...

[tk-]

Kuka teillä tätä säätöprojektia siellä taloyhtiössä on suorittamassa?
Tuli samalla mieleen että onko yläkerrassa lattialämmitysputket betonissa valussa vai esim gyprokien alla lämmönluovutuslevyjen päällä? Mikäli ratkaisu on jotain muuta kuin betonivalu, on lämmönjohtuminen sieltä huomattavasti huonompaa kuin esim jos alakerrassa lattialämmitysputket ovat betonivalussa. Tämä voisi osalta osaltaan selittää viileyttä ylhäällä. Myös lattiamateriaali vaikuttaa. Asiasta on täällä monessa ketjussa höpinää...

Lattialämmitys on säädetty asennuksen tehneen putkimiehen toimesta. Huomio vain on alunperinkin kiinnittynyt siihen, että alakerrassa virtaamat ovat olleet noin 0,5l/min per piiri, kun suunnitelmassa kuitenkin niiden pitäisi olla tuplat tästä. Linjasäädöt ovat myös alakerrassa olleet melko pienellään vielä meidänkin asunnossa, vaikka ollaan jo puolivälissä taloa. Viimeisessäkin asunnossa on linjasäätöjä jostain syystä melko paljon kuristettu.

Yläkerrassa on ontelolaatan päällä ilmeisesti styrox ja sitten betonivalu, näin ainakin suunnitelmassa. Koko yläkerta on parkettia, alakerrassa eteisessä on laattalattia ja muutoin alakerta on parkettia. Eteistilan/keittiön laattalattiassa on lämpimät kohdat myös yläkerran syöttöputken kohdalla sekä olohuoneen syöttöputkien kohdalla. Näille tuskin voi mitään ja keittiötila tulee olemaan hieman muuta tilaa lämpöisempi.

Talo on keväällä valmistunut, joten toki säätö menee vielä takuun puitteissa rakennuttajalle. Kuitenkin putkimies tuntuu tekevän säätötyötä enemmän tai vähemmän maalämpötaloon järjettömällä tavalla, eli piirien virtauksia kuristamalla, ilmeisesti aiemmin on toteuttanut lähinnä kaukolämpökohteita. Huomio kiinnittyi myös viimeisimmässä tasapainotuksessa siihen, että muissa asunnoissa sai olla termostaatin kokonaan sulkemia piirejä kun yhtä asuntoa/jakotukkia aina kerrallaan sääti. Eikä päätyasunnoissakaan oltu otettu huomioon lainkaan ulkoseinähuoneiden/parvekeovellisten huoneiden suurempaa virtaamatarvetta. Sen takia täältä vähän olenkin hakenut taustatukea omille ajatuksille. Luultavasti putkiherra tulee paikan päälle taas tässä lähiviikkoina kunhan naapurit tarpeeksi valittelevat kylmistä asunnoistaan! Itsellä vain olisi ajatus ettei huonosti säädettyä lattialämmitystä sitten liikaa kompensoitaisi menovettä nostamalla ja hyötysuhdetta huonontamalla..

[fraatti]

Samaa mieltä.

Putkareita on monenlaisia. Osa on hyvin perillä asioista ja osa taas tekee sinnepäin. Pari taloa tiedän missä jakotukkien esisäädöt olivat kokonaan tekemättä putkareiden jäljiltä. Ellei asukas itse olisi ruuvannut niitä niin tekemättä olisivat... paljon on kuitenkin porukkaa mitä asiat ei yksikertaisesti hirveästi kiinnosta vaan he tyytyvät vain kohtaloonsa.. ja toisaalta myös niitä jotka tekevät jotain ymmärtämättä vaikutuksia.

Esim eräässä taloyhtiössä vanha öljylämmitys vaihdettiin lämpöpumppu ratkaisuun. Alussa asunnoissa oli hiukan viileää ja eräs asukas otti ohjat omiin käsiinsä vääntämällä asuntonsa kaikkien pattereiden kuristukset auki tajuamatta sitä että siitä seurauksena puoli taloa oli kylmänä...

[tk-]

Tuosta virtausnopeuden kasvun vaikutuksesta painehäviöön vielä. Kun muutoin piirit ovat melkolailla samansuuruisia painehäviöiltään ja pituuksiltaan, mutta kolmessa asunnossa on 16m2 makuuhuoneen lattia vedetty vain yhdellä piirillä, ja sen virtaama on mitoitettu 1,5l/min ja painehäviökin 5pa:n luokkaa (muissa piireissä 1,5-3pa per piiri). Ja ongelmat ovat juurikin tuossa huonessa, kun se ei tahdo millään lämmetä riittävästi. Niin kuinka paljon tuota virtaamaa uskaltaa ruuvata ylöspäin, että painehäviö vielä pysyisi kutakuinkin kurissa? Olisiko esim. 2l/min vielä siedettävän painehäviön rajamailla? Suunnitelmia ei nyt ole edessä, mutta piirin pituus lienee ehkä jotain 60-70 metrin luokkaa (tai sitten muistan aivan väärin) ja putkikoko on 17mm.

[Xargo]

Niin kuinka paljon tuota virtaamaa uskaltaa ruuvata ylöspäin, että painehäviö vielä pysyisi kutakuinkin kurissa?

Jonkin piirin avaaminen ei kasvata muiden piirien painehäviötä. Virtaama kylläkin laskee niistä muista piireistä, koska paine putkistossa laskee kun se pääsee virtaamaan vapaammin. Riskinä siis on se, että jos avaa jotain piiriä niin vesi virtaa sitten sitä kautta mieluummin kuin muualta jos tämän avatun piirin painehäviö on alempi kuin muiden piirien. Eli siis tuossa tapauksessa kun on pitkä piiri, jolla sitä myötä myös suuri painehäviö niin sitä voi avata reilusti enemmän kuin muita piirejä, koska piirin pituus itsessään aiheuttaa jo sen, että veden on "helpompi" mennä muuta kautta. Toki jossain vaiheessa raja tulee vastaan vaikka jos tuon pitkän piirin heittää levälleen ja muita piirejä kuristaa reilusti.

Suosittelisin kyllä laittamaan suunnitelmien mukaiset esisäädöt ja niistä sitten hienosäätöä. Perusajatus on se, että jos tiloilla on sama lämmöntarve niin lyhyitä piirejä kuristetaan enemmän kuin pitkiä, jotta niihin pitkiin piireihin saataisiin riittävä virtaama. Suunnitelmissa tämä on otettu (tai ainakin oli pitänyt) huomioon esisäädöissä.

Toki jos suunnitelluilla arvoilla ei homma pelitä niin laittaa sitten sen ongelmallisen piirin kokonaan auki ja lähtee sitten kuristamaan muita piirejä, kunnes se ongelmapiiri saadaan riittävän lämpöiseksi. Siellähän voi olla ilmaakin...