"Epäilen , ettei kiertovesipumppu Grundfos 25-80-180 max. 185 W
ole riittävän tehokas ja optimaalinen asetuksella III em. kahden kaivon lämpöpiiriin kiertoon."
Onko mahdollista että olisi kuristettu liikaa tuossa tasapainotuksessa. Kun kuten on tunnettua ei pumppu linjat suljettuna (kuristettuna) tarvii kovinkaan paljon käyttö-(käynnistys-)tehoa, jos tuo sattuisi olemaani paljon alle ilmoitetun saattaisi näinkin olla. Tuo ottoteho pitäisi siis saada jotenkin mitattua, kun kilpi ei siitä totuutta kerro.
Toisaalta meillä asettuu keruupumpun mitattu ottoteho hyvinkin alas (kaivo 120 m), parhaimmillaan n. 50 W:iin (Wilo 7 - 140 W nimellisvirtaus 0,31 L/s) keruun eron ollessa 3 astetta, mutta lämpöpumppukin on vain 6 - 4,8 kW:n, riippuen vähän siitä miten mainoksia lukee.
Pitkä käyntijakso ja iso varaajatilavuus, toisaalta kyllä käy kaivon päälle, kun lämmön ja tehon siirtymiseen tarvitaan tuota lämpötilaeroa, ja ihan siitäkin syystä voisi tuo tulon lämpö pudota.
Ja kun Sulpun ohjeen mukaan tuon pitäisi riittää (ilman laadutusta) 284 / 0,5 x 50 = 28400 x 3 / 2 = 42600 kWh vuotuiselle lämmöntarpeelle, voisi tuon ylittyminen tarkoittaa alimitoitusta, mutta taas sekään ei varmaan ole tuossa koko totuus.
Esim meillä on mitoituksessa pelivaraakin, mutta mutta, painuu tuo paluu jo nyt silloin tällöin miinuksen puolelle.
Ja kuten "Tomppeli" on useasti maininnutkin, kallion laatu ratkaisee varmaan paljonkin tuossa asiassa.
Itse ehdottaisin tuohon, jos noita lämpötiloja haluaisi ylemmäs, lyhyempiä käyntijaksoja, ja katsomaan mitä vaikuttaa, tietysti edellyttäen ettei liiallista kuristusta olisi.
muokkaus 30.10 8:30
Tarkennan tuota ylläolevaa väärinkäsityksen välttämiseksi, että ensinmainittu on kaivosta saatava, ja jälkimmäinen kokonaisenergiatarve vuodessa eli: 28400 x 3 / 2 = 42600 kWh.
Ja lisää 1.11
"......Asennettu 1 kk sitten maalämpöpummppu 5/15 kW......
....... Tarkat tämänhetkiset linjasäätöventtilein asetetut js säädetyt virtaukset ovat nyt
0,54 l/s molemmissa piireissä eli yht. 1.08 l / s. Lämpöanturat tarkastettu ja
niiden tarkkuudet todettu ja putkien lämpötilat mitattu ammattilais-
laatuisilla pinta-anturimittareilla.
Nyt ongelmaksi on tullut kaivojen paluupiirin raju lämmönpudotus
n. tunnin syklin viimeisen puolen tunnin aikana. Menopiirin
lämmöt syklin jakson alussa n. 1 C ja lopussa jopa -4 C.
Paluupiirin lämmöt alussa 4 ja lopussa jopa - 0,9 C.
Lämpötilaerot delta T vaihtelevat 3.8 ja 4,8 välillä.
Rakennus on energiatehokas lämmityspihi n. 300 m2 hirsitalo.
Aiemmin öljynkulutus n. 4.000 l / a. ...."
Kun aiemmin kirjoitin tuosta mahdollisesta liiallisesta kuristuksesta, enpä tainnut tarkkaan huomioida tuota ylläolevaa. Jos tosiaan lämpötilaerot ovat noin suuret ja virtaus yli litran sekunnissa, tulee tuosta kaivon antotehoksi noin ylimalkaisestikin laskien jo 16 kW (4 °C x 4 kJ/L°C x 1 L/s).
Jos pumppu kuitenkin on 15 kW:n, niinkuin ymmärsin, niin kaivosta lasketuksi tuleva teho on mielestäni suuresti ristiriidassa tuon 15 kW pumpun oton kanssa.
Eli jos ajatellaan yksi osa saatavaksi sähköstä, ja kaksi osaa kaivosta saattaisi kokonaisvirtaama ollakin vain tuo puolikas tuosta 1,08 L/s:ta, se silloin täsmäisi kohtalaisesti 4,3 °C x 4 kJ/L°C x 0,54 L/s = 9,3 kW.
Tuo ei tietysti selitä tuota jäähtymistä, mutta tuo suuri varaustilavuus kyllä, ainakin osittain. Kun nuo pitkät käyntijaksot vaativat paljon energiaa maastakin, niin se jäähdyttää sitä väistämättä, ilmeisesti tuo on kuitenkin elpynyt lepojaksojen aikana.