pätkäkäyntiä

[MTH]

Moi!

otin yhden yön yli logia F1245 pumpustani, jotta näen miten 00:00 - 06:00 välille tekemäni käyrän korotus näkyy.
Näkyyhän se siellä korkeampana pyyntinä, mutta käyntijaksot on tosi lyhyitä. Mistä tämä mahtaa johtua? Jos lämmitystarve on noin pieni niin miksi sitten asteminuutit juoksee noin nopeasti?

En osaa laittaa kuvia tähän. Osaisko joku neuvoa?

Liittenä no kuitenkin tuo lyhyt illalla käynnistetty login pätkä, jonka sammutin seuraavana aamuna noin 10:30.

[brainsurgery]

Ihan asiallisesti näyttäisi toimivan.

Ilmeisesti lattialämmitystalo. Jos haluaa pidentää käyntijaksoja niin käynnistyksen asteminuutteja voi tiputtaa. Itselläni ne on -200, jotkut käyttävät vielä alempia. Nyt ne ovat sinulla -120.

[MTH]

Juu on lattialämmitystalo.
En juuri ole pumpun säätöihin koskenut alun sekoilun jälkeen vuonna 2012 kun pumppu asennettiin. Nyt päivitin softan viikko sitten ja tein nuo käyränkorotukset, eli otin nuo ohjelmoinnit käyttöön. Ajattelin, josko tuolla saisi ohjattua pumppua varaamaan lämpöä laattaan yöaikaan, nyt kun pörssisähkö käytössä. En valitettavasti saa Uplinkkiä toimimaan kun tästä pumpusta puuttuu ETH portti.

mitkä asiat tuohon asteminuuttien kulumiseen vaikuttaa? Lähinnä ihmetyttää, että ne kuluu noin nopeasti, jolloin tulee paljon pätkäkäyntiä.
Niben kv pumpun laitoin käymään joku aika sitten "ajoittain" moodiin, sillä ei liene vaikutusta.

Asteminuutteja tosiaan -120. Voin nostaa, mutta en oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Ajattelin,että kun laatta jäähtyy niin asteminuutit kuluu. Eli veden lämpötilaa mittaa, olenko ihan metsässä?

[brainsurgery]

Juu on lattialämmitystalo.
En juuri ole pumpun säätöihin koskenut alun sekoilun jälkeen vuonna 2012 kun pumppu asennettiin. Nyt päivitin softan viikko sitten ja tein nuo käyränkorotukset, eli otin nuo ohjelmoinnit käyttöön. Ajattelin, josko tuolla saisi ohjattua pumppua varaamaan lämpöä laattaan yöaikaan, nyt kun pörssisähkö käytössä. En valitettavasti saa Uplinkkiä toimimaan kun tästä pumpusta puuttuu ETH portti.

mitkä asiat tuohon asteminuuttien kulumiseen vaikuttaa? Lähinnä ihmetyttää, että ne kuluu noin nopeasti, jolloin tulee paljon pätkäkäyntiä.
Niben kv pumpun laitoin käymään joku aika sitten "ajoittain" moodiin, sillä ei liene vaikutusta.

Asteminuutteja tosiaan -120. Voin nostaa, mutta en oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Ajattelin,että kun laatta jäähtyy niin asteminuutit kuluu. Eli veden lämpötilaa mittaa, olenko ihan metsässä?

Asteminuuttien laskentaan vaikuttavat lämmitysnesteen menolämpö ja lämmitysnesteen pyynti. Jos menolämpö on 30c ja pyynti 25c asteminuutit nousevat 5 per minuutti. Kun lämmitys ei ole päällä ja menolämpö on 22c ja pyynti 25c asteminuutit laskevat 3 per minuutti.

Pyyntilämpötila tulee käyrästä joka taas määräytyy ulkolämpötilan perusteella.

Jos haluat ajastetusti nostaa lämpötilaa niin onnistunee helpoiten, kun laitat Shellyn releen kiinni yhteen ulkoisen säädön porttiin ja säädät ulkoisen säädön esim. nostamaan käyrää +2 tietyllä ajanvälillä.

Jos haluaa automaatiota spottisähkön perusteella, mm. täällä on käyty asiaa läpi jonkin verran: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10907.0

[tk-]

Juu on lattialämmitystalo.
En juuri ole pumpun säätöihin koskenut alun sekoilun jälkeen vuonna 2012 kun pumppu asennettiin. Nyt päivitin softan viikko sitten ja tein nuo käyränkorotukset, eli otin nuo ohjelmoinnit käyttöön. Ajattelin, josko tuolla saisi ohjattua pumppua varaamaan lämpöä laattaan yöaikaan, nyt kun pörssisähkö käytössä. En valitettavasti saa Uplinkkiä toimimaan kun tästä pumpusta puuttuu ETH portti.

mitkä asiat tuohon asteminuuttien kulumiseen vaikuttaa? Lähinnä ihmetyttää, että ne kuluu noin nopeasti, jolloin tulee paljon pätkäkäyntiä.
Niben kv pumpun laitoin käymään joku aika sitten "ajoittain" moodiin, sillä ei liene vaikutusta.

Asteminuutteja tosiaan -120. Voin nostaa, mutta en oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Ajattelin,että kun laatta jäähtyy niin asteminuutit kuluu. Eli veden lämpötilaa mittaa, olenko ihan metsässä?

Rajoittaako sinulla termostaatit kiertoa? Onko puskurivaraaja? Jos on, niin millä kytkennällä? Aihetta ei voi oikein kommentoida ennenkuin nämä asiat on tiedossa.

Jos ei ole puskurivaraajaa ja ulkoista pumppua, niin lj-pumpun täytyy olla jatkuvalla asteminuuttilaskennan onnistumiseksi. Toki nopeus odotustilassa voi olla pienin mahdollinen millä vesi vielä kiertää. Sen huomaa logista niin, että menolämmön pitäisi melko nopeasti laskea samaan paluulämmön kanssa kun kompura ei käy.

[MTH]

Ei ole termostaatteja koko talossa. UKV100 puskuri, ja kaksi piiriä. Eli kosteat tilat shuntattu (piiri 1).
Siis tarkoitatko, että LK pumppu pitäisi olla jatkuvalla, miksi? Siis jos asteminuuttija lasketaan lattian meno ja paluuveden erotuksesta?

Edit. Tosiaan taisin itse ylhäällä kirjoittaa väärin. Siis pumpun oman LK pumpun laitoin ajoittaiselle.

[maalämmittää]

... Siis jos asteminuuttija lasketaan lattian meno ja paluuveden erotuksesta?

Asteminuutit lasketaan pyynnin ja menoveden erotuksesta.

[aksutre]

Talon energiankulutus lisääntyy reippaasti kun kelit viilenevät. Oma tönö, kun ulkona +10 ei tarvitse juuri lämmittää, kun +5 niin menee 30-40kWh kun nollakeli niin 70-80 kW, kovilla pakkasilla varmaan +150 kWh. Halvan yösähkön hyödyntäminen on siis kannattavaa, vaikka nuo bruttokilowatit voi 4-5:lla jakaa kun on maalämpöpumppu. Jos on varaava tulisija, ostopuillakin saa 5-6 snt/kWh hinnalla lämpöä taloon.

Tuollainen käyrän nosto +2, en tiedä miten Nibe toimii, mutta menolämmön lattiaan tulisi nousta 8-10 astetta jos sinne meinaa jotain varata ( oma pumppu +30->+40 ). Jos menolämpö nousee muutaman asteen  niin ei sinne kulutus huomioiden saa kun 7-10 kWh varattua. Sillä menee aamusta kaksi tuntia ja sitten pumppu lämmittää kallilla hinnalla koko päivän. Tehokkaalla pumpulla saa lattiaan 6h aikana hyvinkin 70-80 kWh varattua, sillä pärjää sitten koko päivän ja kallista sähköä ei kulu yhtään kts. lämmön nosto, lämmön riittävyys, liite.

Kannattaa nyt ainakin aluksi nostaa lämpökäyrä riittävän korkealle, lattianmenoveden max lämpötilaa nostaa vaikka 40 asteeseen (tuolla parketin pintalämpö jää alle 28 asteen ), ladata sillä halvimmat tunnit yleensä 00.00-06.00, jolloin pumppu käy lähes koko jakson. Silloin voi saada 10kW pumpulla lattiaan sen 40-50 kWh jolla pärjää sitten iltaan asti. Huonelämpö nousee asteen verran latausjakson jälkeen, josta sitten jäähtyy päivän mittaan pyynnin tasolle ja illalla pumppu käynnistyy jos varatut kWh:t lattiaan eivät riitä. Talon pohjalaatta kun on painoltaan  yleensä 15-25tn, sitä massaa ei saa nostettua juuri astetta enempää 6h käyntijaksolla kovallakaan 15-17 kW teholla.

Tossa oman tönön viimeisimmän 2kk lämmityksen kulutus kun yölämmitystä on käytetty. Invertterin COP pudonnut 5.5 -> 4.6, mutta sähkö on ollut useana yönä 2-5 snt/kWh joten ei haittaa mitään, halvaksi tulee COPista huolimatta.
5C52   Supp energy heating   2661 kWh
5C55   Compr. cons. heating   574 kWh

[MTH]

Talon energiankulutus lisääntyy reippaasti kun kelit viilenevät. Oma tönö, kun ulkona +10 ei tarvitse juuri lämmittää, kun +5 niin menee 30-40kWh kun nollakeli niin 70-80 kW, kovilla pakkasilla varmaan +150 kWh. Halvan yösähkön hyödyntäminen on siis kannattavaa, vaikka nuo bruttokilowatit voi 4-5:lla jakaa kun on maalämpöpumppu. Jos on varaava tulisija, ostopuillakin saa 5-6 snt/kWh hinnalla lämpöä taloon.

Tuollainen käyrän nosto +2, en tiedä miten Nibe toimii, mutta menolämmön lattiaan tulisi nousta 8-10 astetta jos sinne meinaa jotain varata ( oma pumppu +30->+40 ). Jos menolämpö nousee muutaman asteen  niin ei sinne kulutus huomioiden saa kun 7-10 kWh varattua. Sillä menee aamusta kaksi tuntia ja sitten pumppu lämmittää kallilla hinnalla koko päivän. Tehokkaalla pumpulla saa lattiaan 6h aikana hyvinkin 70-80 kWh varattua, sillä pärjää sitten koko päivän ja kallista sähköä ei kulu yhtään kts. lämmön nosto, lämmön riittävyys, liite.

Kannattaa nyt ainakin aluksi nostaa lämpökäyrä riittävän korkealle, lattianmenoveden max lämpötilaa nostaa vaikka 40 asteeseen (tuolla parketin pintalämpö jää alle 28 asteen ), ladata sillä halvimmat tunnit yleensä 00.00-06.00, jolloin pumppu käy lähes koko jakson. Silloin voi saada 10kW pumpulla lattiaan sen 40-50 kWh jolla pärjää sitten iltaan asti. Huonelämpö nousee asteen verran latausjakson jälkeen, josta sitten jäähtyy päivän mittaan pyynnin tasolle ja illalla pumppu käynnistyy jos varatut kWh:t lattiaan eivät riitä. Talon pohjalaatta kun on painoltaan  yleensä 15-25tn, sitä massaa ei saa nostettua juuri astetta enempää 6h käyntijaksolla kovallakaan 15-17 kW teholla.

Tossa oman tönön viimeisimmän 2kk lämmityksen kulutus kun yölämmitystä on käytetty. Invertterin COP pudonnut 5.5 -> 4.6, mutta sähkö on ollut useana yönä 2-5 snt/kWh joten ei haittaa mitään, halvaksi tulee COPista huolimatta.
5C52   Supp energy heating   2661 kWh
5C55   Compr. cons. heating   574 kWh

Kiitti kattavasta vastauksesta. Totta tosiaan, pitänee nostaa tuota pyyntiä 00:00-06:00 korotuksella sitten reilusti ja testata, rauhoittuuko pumppu päivälle.
Nyt vaan tippui sen verran mielenkiintoinen tarjous Vaasan Sähköstä, että en tiedä viitsinkö talvea pörssisähköä kuitenkaan pitää. Eli 19c maaliskuun loppuun asti (olen nyt Vaasan pörssisähkössä). Mahtaako enää saada hyötyä irti, tuskin jää tulevat kylmät kuukaudet tuon alle keskihinnaltaan. Mulla on tuossa vielä NibePI työnalla asennettuna RasPiin, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön. Sen toimivuudesta ei vielä mitään kokemuksia koska asennus kesken (RS485 adapteri vielä tulematta).

[tk-]

Ei ole termostaatteja koko talossa. UKV100 puskuri, ja kaksi piiriä. Eli kosteat tilat shuntattu (piiri 1).
Siis tarkoitatko, että LK pumppu pitäisi olla jatkuvalla, miksi? Siis jos asteminuuttija lasketaan lattian meno ja paluuveden erotuksesta?

Edit. Tosiaan taisin itse ylhäällä kirjoittaa väärin. Siis pumpun oman LK pumpun laitoin ajoittaiselle.

Jos on vapaakiertoinen puskuri, niin sitten sisäinen pumppu kannattaa olla ajoittaisella, ja käytännössä jopa manuaalisesti säädetyllä nopeudella mikä pitää deltan sopivana. Asteminuuttilaskennassa käytetään silloin ulkoista menoveden lämpöanturia BT25 joka on puskurilta lähtevässä putkessa. Silloin tosiaan sisäisen pumpun ei tarvitse käydä kokoajan kun puskurivaraajan jälkeiset kiertopumput kierrättää vettä tuon anturin ohi.

Jos puskurivaraaja on läpivirtaava eikä ole ulkoista pumppua joka kierrättää vettä myös koneen kautta, eikä ole tuota ulkoista menoanturia, niin sitten veden täytyy kiertää jatkuvasti myös lämpöpumpun kautta jotta menoveden todellinen lämpö on tiedossa. Muutoinhan se jää huitelemaan johonkin käyttöjakson jälkeisiin hiljalleen laskien eikä asteminuuttilaskenta toimi oikein.

Sinulla pätkäkäynnin syy voi olla myös se, että puskurivaraaja lämpenee nopeasti kun kompressorin käydessä vesi oikaisee siitä suoraan takaisin. Oletan nyt kaaviokuvan puuttuessa, että olisi vapaakiertoinen. Tällaisessa tilanteessa helpointa on laskea sisäinen pumppu riittävän pienelle manuaalinopeudelle jotta lämpöpumpulle palaa pääsääntöisesti lattialämmityksestä palaavan veden lämpöistä vettä.

[aksutre]

Kiitti kattavasta vastauksesta. Totta tosiaan, pitänee nostaa tuota pyyntiä 00:00-06:00 korotuksella sitten reilusti ja testata, rauhoittuuko pumppu päivälle.
Nyt vaan tippui sen verran mielenkiintoinen tarjous Vaasan Sähköstä, että en tiedä viitsinkö talvea pörssisähköä kuitenkaan pitää. Eli 19c maaliskuun loppuun asti (olen nyt Vaasan pörssisähkössä). Mahtaako enää saada hyötyä irti, tuskin jää tulevat kylmät kuukaudet tuon alle keskihinnaltaan. Mulla on tuossa vielä NibePI työnalla asennettuna RasPiin, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön. Sen toimivuudesta ei vielä mitään kokemuksia koska asennus kesken (RS485 adapteri vielä tulematta).

Tuo 19 snt/kWh kuulostaa kohtuulliselta talven ajaksi. Toki hinnat näyttävät putoavan, 24kk hintakiinnitys  on nyt 24 snt /kWh, viikko  sitten 33 snt/kWh.Yllättäen spot hinta on ollut edullista , kuluva kuukausi 12,78 kWh ja viime kuukausi  11,45 snt/kWh. Tuo yölämmitys pudottaa keskihintaa 2-5 snt.
Kiinteistöpuolella hankintasopimuksissa vuoden 2023 hinta n. 7,5 snt/kWh. Kaikki viittaa siihen että hinnat laskevat talven jälkeen.

[MTH]

Jatkan tähän omaan threadiin, vaikka pikkasen ohi aiheesta. Josko täältä löytyisi joku joka osaisi tulkita login pätkää.
Mistä johtuu, että välittömästi käyntijakson loputtua, menoveden lämpö on alle pyynnin? Eli asteminuutit on heti miinuksella, vaikka kuvittelisi hetken ainaa pysyvän pyynnin tasolla? Vai ymmärränkö nyt jotain väärin?

Tämä näkyy selvästi NELJÄN viimeisen käyntijakson kohdalla

Huomiona, että mulla on nyt ollut käytössä NibePi, eli siitä syystä pyynti muuttuu välillä mittausjakson välillä.

Ohessa kuva logista.

[brainsurgery]

Jatkan tähän omaan threadiin, vaikka pikkasen ohi aiheesta. Josko täältä löytyisi joku joka osaisi tulkita login pätkää.
Mistä johtuu, että välittömästi käyntijakson loputtua, menoveden lämpö on alle pyynnin? Eli asteminuutit on heti miinuksella, vaikka kuvittelisi hetken ainaa pysyvän pyynnin tasolla? Vai ymmärränkö nyt jotain väärin?

Tämä näkyy selvästi NELJÄN viimeisen käyntijakson kohdalla

Huomiona, että mulla on nyt ollut käytössä NibePi, eli siitä syystä pyynti muuttuu välillä mittausjakson välillä.

Ohessa kuva logista.

Paluuneste on viileämpää kuin pyynti joten kun kompressori lopettaa lämmittämisen, on myös menopuolella viileämpää nestettä kuin mitä pyynti on.

[MTH]

Paluuneste on viileämpää kuin pyynti joten kun konpressori lopettaa lämmittämisen, on myös menopuolella viileämpää nestettä kuin mitä pyynti on.

Näin tosiaan ymmärrän, mutta onko tämä normaalia? Eikös paluuveden pitäisi pyynnin tasolla kun konpressori sammuu?

[seppaant]

Kone ja asteminuutit toimivat aivan oikein

ATS

[luu5]

Näin tosiaan ymmärrän, mutta onko tämä normaalia? Eikös paluuveden pitäisi pyynnin tasolla kun konpressori sammuu?

Sulla asteminuutit ehtivät nollaantua ennen kuin paluu ehtii nousta pyyntörajalle. Asteminuutteja kun lasketaan menon ja pyynnin erosta, paluulla ei ole merkitystä.

[tk-]

Niben ohjekirjassa selitetään tuo asteminuuttien logiikka. Kaikessa yksinkertaisuudessaan näin

- jos todellinen menolämpö on minuutin ajan 1 asteen lämpöisempää kuin pyyntö, asteminuutit lisääntyvät yhdellä
- jos todellinen menolämpö on minuutin ajan 2 asteen lämpöisempää kuin pyyntö, asteminuutit lisääntyvät kahdella
- jos todellinen menolämpö on minuutin ajan 1 asteen viileämpää kuin pyyntö, asteminuutit vähenevät yhdellä
- jos todellinen menolämpö on minuutin ajan 2 asteen viileämpää kuin pyyntö, asteminuutit vähenevät kahdella
- jne

Niben asetuksissa määritetään raja mihin asteminuuttien pitää laskea jotta kone käynnistetään. Lattialämmitystalossa suositus on lähtökohtaisesti suunnilleen -120, talon ja kaivon ominaisuuksien perusteella tätä voi toki muuttaa suuntaan tai toiseen. Tavoitteena on mahdollisimman pitkä käyntijakso ilman, että sisälämpö huojuu ja/tai kaivon tulolämpö laskee käyntijakson aikana liikaa. 

Kompressori sammutetaan kun asteminuutit nousevat lämmitysjakson aikana takaisin nollaan. Paluuveden lämmöllä ei ole merkitystä Niben lämmitystarpeen laskennassa. Kun kompressori lopettaa lämmittämisen, tippuu myös menolämpö lauhduttimen jälkeen paluuveden tasolle, koska vettä ei sillä hetkellä lämmitetä.

[maalämmittää]

Näin tosiaan ymmärrän, mutta onko tämä normaalia? Eikös paluuveden pitäisi pyynnin tasolla kun konpressori sammuu?

On normaalia, mutta laitahan loki tänne niin katsotaan porukalla.

[aksutre]

nuo käyrät viittaa siihen että lattiapiirin meno on rajoitettu johonkin 35-36 nurkille. Pumppu ei pysy nostamaan lämpötilaa riittävän korkealle, siksi saattaa käydä pätkää. Nosta lattiapiirin max 40-42 ja katso mitä vaikuttaa.

Edit:vastuskäyttö kannattaa sallia kun kaivo näyttää vileältä.

[brainsurgery]

nuo käyrät viittaa siihen että lattiapiirin meno on rajoitettu johonkin 35-36 nurkille. Pumppu ei pysy nostamaan lämpötilaa riittävän korkealle, siksi saattaa käydä pätkää. Nosta lattiapiirin max 40-42 ja katso mitä vaikuttaa.

Edit:vastuskäyttö kannattaa sallia kun kaivo näyttää vileältä.

Tämä on on/off kone ja toimii eri tavalla kuin invertteri.

Lattiapiirin maksimi menolämpötila vaikuttaa vain pyyntilämpöön eikä vastuksiakaan oteta käyttöön ennen kuin asteminuutit tippuvat tietyn rajan alapuolelle.

Jos siis toimii samalla tavalla kuin F1126.

[maalämmittää]

... nuo käyrät viittaa siihen että lattiapiirin meno on rajoitettu johonkin 35-36 nurkille....

Tällöinhän Nibe pysähtyisi aina samassa menolämpötilassa, mutta näyttäisi yo. kuvan perusteella pysähtyvän eri lämpötiloissa.

Lattiapiirin maksimi menolämpötila vaikuttaa vain pyyntilämpöön ....

Eikös maksimi menolämpötila vaikuta vain menolämpötilaan ?


No, odotellaan loki nähtäville niin eikös tämäkin selviä.

Mikäli maks. ero kompressori - asetusta on muutettu oletusarvosta pienemmäksi, niin se voi aiheuttaa ennenaikasta pysähtymistä. Mutta sekin selviää lokista.


Onko MTH:n tupa tarpeeksi lämmin kuitenkin?

[brainsurgery]

Eikös maksimi menolämpötila vaikuta vain menolämpötilaan ?

Ei ainakaan meidän on/off koneessa.

Sen näkee jo käyrästä kun 35 asteen kohdassa muuttuu tasaviivaksi, jos on asetettu max menolämpö 35 asteeseen.

Eihän tuollainen on/off kone pysty sitä menolämpöä hallitsemaan kuin pysäyttämällä lämmityksen kokonaan, jos max menolämpö ylittyy.

[maalämmittää]

Ei ainakaan meidän on/off koneessa.

Sen näkee jo käyrästä kun 35 asteen kohdassa muuttuu tasaviivaksi, jos on asetettu max menolämpö 35 asteeseen.

Eihän tuollainen on/off kone pysty sitä menolämpöä hallitsemaan kuin pysäyttämällä lämmityksen kokonaan, jos max menolämpö ylittyy.

Toki max menolämpö vaikuttaa asteminuuttilaskentaankin kuvaamallasi tavalla, mutta jos asteminuutit on alle nollan ja max menolämpötila saavutetaan, niin pysähtyy kompressori ja asteminuutit asetetaan nollaan.

[brainsurgery]

Toki max menolämpö vaikuttaa asteminuuttilaskentaankin kuvaamallasi tavalla, mutta jos asteminuutit on alle nollan ja max menolämpötila saavutetaan, niin pysähtyy kompressori ja asteminuutit asetetaan nollaan.

Kokeilin kun kompressori ei käynyt ja asetin max menolämmön alemmaksi kuin tällä hetkellä neste siellä pyörii niin asteminuutit jäivät siihen missä olivatkin miinuksella.

Edit: Kokeilin vielä kompura päälläkin ja kivasti lämmitti yli asetetun suurimman menojohdon lämpötilan.

[maalämmittää]

Toki max menolämpö vaikuttaa asteminuuttilaskentaankin kuvaamallasi tavalla, mutta jos asteminuutit on alle nollan ja max menolämpötila saavutetaan, niin pysähtyy kompressori ja asteminuutit asetetaan nollaan.

Olin huolimaton tässä...ajatus karkasi jonnekin 
Piti kirjoittaa "max. ero kompressori".