Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Sorvar - 12.11.20 - klo:09:51
-
Ajattelin aloittaa tämän kun nyt rupeaa olemaan kohta maalämpöjärjestelmä asennusta vaille. Asennuksen jälkeen tulen varmaan tarvitsemaan hiukan teknistä tukea ja ehkä jopa jollekin kyseistä pumppua harkitsevalle tämä aihe voi tulevaisuudessa olla hyödyksi.
Mitoitusta ja muita höpinöitä kohteesta on tuolla: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8462.msg112604#msg112604
Linkki kuviin:
https://www.dropbox.com/sc/6fmwu4kvplkacyi/AADgKmyVKnkg4c_mPd6hHgfta
Laitteistoksi siis tulossa:
-Thermia Atlas 4-18
-EM3 Laajennuskortti
-Top-Box
-300l puskurivaraaja
-Varaus keruupiiriin lattiaviilennykselle
-Virtamuuntajat
-Sähkönkulutusmittari
Pumpulla tehdään patterilämpöistä vettä puskuriin ja siitä lähtee myös autotallin kiertoilmakojeelle. (Volcano Mini EC)
https://www.dropbox.com/s/qzuq778igv3wj6c/IMG_20201030_083216.jpg?dl=0
Samaan rakennukseen saunalle menee lattialämmitykseen "paluusäätösesti" omalla pumpulla.
Toisen talon lattialämmitykselle on shuntti ja vanhasta kattilasta otetaan Ouman EH-800B ja pumppuna alpha 1. Tai sitten hommataan säätömoottori shuntille ja lämpöanturi ja säädetään sitte pumpulla.
Lähtötilanne oli tämmönen.
https://www.dropbox.com/s/ta9j88sqadj8nvr/IMG_20201016_211734.jpg?dl=0
Projekti on viimeisen reilun kuukauden aikana edennyt siten, että kaivettiin maahan 3x400m 40x2,4 putkea.
https://www.dropbox.com/s/p4fpm13msfg1wxt/IMG_20201005_093911.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/dz1oc1wyjoynvby/IMG_20201006_151856.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/dk8jkwqirgak6v4/IMG_20201006_151859.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/845zocrn09xnfzl/IMG_20201006_151902.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0swr94lnaq3oz7u/IMG_20201006_151905.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pvhxnrt1au5l0kh/IMG_20201008_110509.jpg?dl=0
Jakopaikalla pellonreunassa putket yhdisti yritys joka toimittaa laitteiston ja tein lecaharkoista huoltokaivon.
https://www.dropbox.com/s/td83ruzlnoqjlp8/IMG_20201025_154122.jpg?dl=0
Pannuhuoneesta purkasin yhden väliseinän, tasoitevaloin lattian ja sinne laitettiin kolmirivinen sähkökeskus. (tulee 32A automaattien takaa niin ei heti kyykkää) Siitä sitten otetaan tulevaisuudessa sähköt autotalliin. Saadaan pois sitten sorvi, kompura ja pylväspora ym. tuon talon sulakkeiden takaa.
https://www.dropbox.com/s/85564kss6sdc2fd/IMG_20201101_144619.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/9xnz4wyygrw0hgw/IMG_20201108_204731.jpg?dl=0
Pääkeskuskin vaihdettiin uuteen isompaan samalla. Keskus on varustettu varavoimatöpselillä.
Pumpun asennus on tällätietoa ensiviikolla.
Sitä ennen on vielä purettava vanha kattila pois ja maalattava osa pannuhuoneesta.
https://www.dropbox.com/s/i4kxyvvmnp3q0kz/IMG_20201108_204619.jpg?dl=0
Asennuksen jälkeen sitten pitää vielä maalailla, asentaa palo-ovi eri kohtaan ja värkkäillä käsienpesuallas ym. pannuhuoneeseen
-
Tarviitko mitään palo-ovee enää jos kattila lähtee?
Mitä EM3 kortilla sa aikaiseksi?
Mihin se asennetaan?
-
Ei jaksa mitään muutakaan ovea haalia tuohon.
Ovi kuitenkin oltava kun tallissa hitsaillaan ja hiotaan niin pölyt ja käryt menis muuten sinne.
En tie edes miten virallinen pannuhuone tuo on ollut.
Jos olis valkeen lyönyt niin olis kyllä ikkunan kautta päässyt katon alle.
Em3 tuli noiden virtamuuntajien takia.
Asennetaan pumpun sisään.
Atlakseen sillä saa:
-pool heating
-Sum alarm (output)
-Passive cooling
-Active cooling without cooling tank
-Current limiter
-Internal brine pump start (on external signal)
-Flow guard
-External alarm (input)
-External brine pump control (ground water pump)
-
Ei jaksa mitään muutakaan ovea haalia tuohon.
Ovi kuitenkin oltava kun tallissa hitsaillaan ja hiotaan niin pölyt ja käryt menis muuten sinne.
En tie edes miten virallinen pannuhuone tuo on ollut.
Jos olis valkeen lyönyt niin olis kyllä ikkunan kautta päässyt katon alle.
Em3 tuli noiden virtamuuntajien takia.
Asennetaan pumpun sisään.
Atlakseen sillä saa:
-pool heating
-Sum alarm (output)
-Passive cooling
-Active cooling without cooling tank
-Current limiter
-Internal brine pump start (on external signal)
-Flow guard
-External alarm (input)
-External brine pump control (ground water pump)
Ok, no sitten se paloovi on ihan paikallaan jos kärytellään, omalla kohalla otin moisen irti ja jätin aukoksi, möin palo-oven pois...yllättävän hyvä artikkeli oli myytäväksi.
Sulla on sitten tarve rajoittaa Atlasta jottei päänallit pauku mittarilta, ilmeisesti...
EM3:lla ei näköjään ole ulkoista shunttia tuossa listassa.
-
Atlas osaa ulkosen shuntin ilman korttiakin.
Virtamuuntajat ei mielestäni olisi ollut pakolliset mutta sähkäri suositteli niin laitettiin.
-
Taitaa itseasiassa pystyä perussettinä ajamaan 2x ulkoista shunttia...
-
Linkissä kuva siitä mitä EM3 kortilla saa Calibraan/Atlakseen
https://www.dropbox.com/s/pnii5btrieljpzn/IMG_20201112_183347.jpg?dl=0
Mikäli tuo toimii.
-
Linkissä kuva siitä mitä EM3 kortilla saa Calibraan/Atlakseen
https://www.dropbox.com/s/pnii5btrieljpzn/IMG_20201112_183347.jpg?dl=0
Mikäli tuo toimii.
Tuo on siis genesis v9.0 tilanne, huvittavaa sinänsä että Calibran kohdalla tuo kumoaa muutaman asian mistä ollut eri käsitys:
-BM:llä ei ole yhtään ulkoisen shuntin ohjausta
-BM:llä Buffer tank ominaisuutta ei ole
Mikä tuo dokumentti on, v2019 ainakin lähtöisin, onkohan tilanne eri kuitenkin?
-
Oli tuo lappu tuolla EM3 paketissa.
En tosiaan tiedä lapun ajankohtaisuudesta tai mistään nykyisistä genesiksen versioista.
-
No kyllä se sitten täytyy olla ajankohtaista tietoa...
Yllättävää tämä ristiriitaisuus, tai sitten ei ???
-
Tuo on siis genesis v9.0 tilanne, huvittavaa sinänsä että Calibran kohdalla tuo kumoaa muutaman asian mistä ollut eri käsitys:
-BM:llä ei ole yhtään ulkoisen shuntin ohjausta
Mistäs tuollainen käsitys on? Kyllä minulle selvisi pian noihin tutustuttua, ettei Calibrassa ole vakiona shuntin ohjausta ja Atlaksessa on.
-
Mistäs tuollainen käsitys on? Kyllä minulle selvisi pian noihin tutustuttua, ettei Calibrassa ole vakiona shuntin ohjausta ja Atlaksessa on.
Luotto Thermialaisten sanomisiin on ollut kova, muutamista kaikkien viesti on ollut että 1 löytyy... :D ja dokut on mitä on, tämä edellä oleva 'ruksi-ruutuun' kuva on selkeä mutta moinen ei ole vastaan astellut.
-
Onhan tuo kerrottu tässäkin:
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/AtlasCalibra_BWCA01IG0202_X027255_en.pdf
-
Onhan tuo kerrottu tässäkin:
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/AtlasCalibra_BWCA01IG0202_X027255_en.pdf
Onhan tuo samaa mieltä kuin tuo em. datalehti...
Ehkä tämä erilainen tarinointi johtuu siitä että edelliset mallit on olleet jotain muuta ja on tarinoitu vanhalta pohjalta.
Noo tämä on eri juttu, ei liity @Sorvarin Atlakseen. (vielä: saman tarinoinnin mukaan Atlaksessa piti olla 2x erillisen shuntin ohjausta vakiona, no ei näytä olevan.)
-
Päivittelin ensimmäiseen viestiin kuvalinkkejä mikäli kiinnostaa.
Lisäilen kuvia sitten kun purku ja asennukset alkavat.
-
Kuinkahan tuohon "kulutusmittarin" laittaisi?
Mahtaakohan em3+virtamuuntajat ja tuo "inverter tehovahti" toimia yhdssä kun on tarkoitettu hoitamaan samaa asiaa eli rajaamaan virtaa pumpulta mikäli meinaa pääsulakkeet paukkua.
Ilmeisesti helpompi vain laittaa tuonne pannuhuoneen sähkökeskukselle erillinen mittari pumpun piuhojen väliin. Olisi tuo inverter tehovahti ollut muutenkin halvempi ja parempi ratkaisu saati tuo em3+virtamuuntajat.
-
Purku käynnissä parasta aikaa. Kattila on nyt ulkoistettu
https://www.dropbox.com/s/e9l4yq7cm2lts7x/IMG_20201124_211410.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/6fwk5q4bulp21fq/IMG_20201124_220453.jpg?dl=0
Aamulla pitäisi ennen kahdeksaa olla asentajat paikalla. (Ja olivatkin.)
Väliaikaraporttia: shunttaukset siistittynä. Seuraavaksi puskuri paikalleen.
https://www.dropbox.com/s/sz47haw0onxxnnz/IMG_20201125_104326.jpg?dl=0
Taas vähän päivittelyä:
Niben UKV 20-300 puskuri meni nurkkaan. (En tiedä miksi Puolalainen Nibe. Luultavasti halvinta kuraa mitä rahalla saa)
Atlaskin löysi paikkansa ja se lämmittelee nyt sähköllä.
Huomenna vuorossa keruupuolen kytkennät, täytöt, ilmaukset ja tuon autotallin puhaltimelle putkitukset.
-
Kuinkahan tuohon "kulutusmittarin" laittaisi?
Mahtaakohan em3+virtamuuntajat ja tuo "inverter tehovahti" toimia yhdssä kun on tarkoitettu hoitamaan samaa asiaa eli rajaamaan virtaa pumpulta mikäli meinaa pääsulakkeet paukkua.
Ilmeisesti helpompi vain laittaa tuonne pannuhuoneen sähkökeskukselle erillinen mittari pumpun piuhojen väliin. Olisi tuo inverter tehovahti ollut muutenkin halvempi ja parempi ratkaisu saati tuo em3+virtamuuntajat.
Nyt vasta älysin että tuo inverter tehovahti on eri asia kuin tuo em3+muuntajat. ::)
Mitenkähän tuo inverter tehovahti nyt sitten pelaa?
-
Nyt vasta älysin että tuo inverter tehovahti on eri asia kuin tuo em3+muuntajat. ::)
Mitenkähän tuo inverter tehovahti nyt sitten pelaa?
Tuo inverter tehovahti asennetaan lämpöpumpun sisään valvomaan lämpöpumpun sähkönsyöttöä, mutta vois kai sen pääsyöttöönkin asentaa..
Periaatteessa molemmat hoitaa samaa juttua, mutta perusperiaate:
Inverter tehovahti; vahtii että lämpöpumppu ei kuluta enemmän tehoa kuin mitä sille sallii (lämpöpumpun sulake)
Ja em3 virtamuuntajat vahtii talon pääsulakkeita, näitä käytetään jos on muita isotehoisia laitteita (esim. sähkökiuas) ja pienet pääpaukut.
Ja iso plussa tuolla inverter tehovahdilla on se että siitä saa lämpöpumpun sähkönkulutustiedot näytölle. (Jännitteet, virrat/tehot ja kumulatiivisen energian)
-
Se vaan on arvoitus, että voiko nuo molemmat olla käytössä samaan aikaan.
Ei tullut vielä asennus valmiiksi. Vieläkin mennään pelkällä sähköllä.
Ei ollut onnistunut keruupiirien putkien tuonti pumpun päältä. Joutuvat menemään pumpun takaseinän läpi ja nostaan sieltä. Myös jakokaivon liitännät tarvitsi hiukan rustausta. Autotallin puhallin oli saatu kytkettyä. Läpiviennit keruuputkille tiiliseinän läpi oli myös porattu.
-
Tämmönen kuvaus on EM330 kohdalla (puhutaan kyllä vain Mega pumpuista):
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/Current_limiter_EM330_ACCLM1IG01_9X028478ML.pdf
1.3 Virranrajoitin/-mittari
Tämän laitteen avulla voidaan seurata kiinteistön tai tietyn sähköasennuksen virran kokonaiskulutusta ja näin
estää sulakkeiden palaminen rajoittamalla ulkoisen sähkövastuksen enimmäisvirtaa.
Sitä voidaan käyttää myös mittaamaan sähkövirran kuormaa/kulutusta sen mukaan, mihin kohtaa sähköjärjestelmää se asennetaan.
1.4 Toimituksen sisältö
Virranrajoitinsarjan 203161 asennukseen tarvittavat laitteet on lueteltu alla olevassa taulukossa:
Energiamittarisarja 203161
Energiamittari EM330, 342594 1 kpl
Virtamuuntaja 500/5A, 342595 3 kpl
Sulake C10A 3P, 086L5679 1 kpl
Asiakirjat 1 kpl
Tässä toinen selostus missä Calibra mainittu:
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/VIILY302_IG_Power_limiter_X025446_en.pdf
1.3 Current limiter/meter
This equipment can monitor the total power consumption of a house, or specific electrical installation, to prevent the fuses from blowing, by limiting the maximum power from the internal immersion heater.
It may also be used for measuring electrical power load/consumption depending on where in the electrical system it is installed.
1.4 Delivery content
The delivered equipment needed to set up the Current limiter kit, 086L4535, is listed in the table below:
Current limiter kit 086L4535
Current limiter 086L4478 1 pc.
Installation Guide, VIILY 1 pc.
Terminal block, 086L4517 1 pc.
Modbus cable J4 BM - terminal, 086L4486 1 pc
Molempien kohdalla voidaan jotain virranrajoitusta tuolla tehdä riippuen mihin kohtaan sähköjä tuo asennetaan...
EM3 kortilla puhutaan pelkästään 'current limiter' eli se on pelkästään sulakkeiden polton rajoitushommissa jos se moodi otetaan käyttöön...
Kuinkahan monta noita EM3:ia saa laitettua Atlakseen ja Calibraan?
-
Nyt on maapiirikin kytkettynä ja vehkeet pelaa nyt täysillä.
Täytyy katsella nyt jonkun aikaa, miten pelaa ja sitten alkaa katsella säätöjä.
-
Kurkin hiukan tuonne asetusten puolelle kun nuo käppyrät näyttäisi hiukan olevan kuusimetsää.
Mitähän noista kannattaisi säätää?
Tasottuu varmaan kun keruu jäähtyy. Nyt tulee liki 6 asteista sisään.
Lämmitysjärjestelmä: Patteri
Lämpökäyrä: 40
Menojohdon pienin arvo: 20
Menojohdon suurin arvo: 60
Kausittainen pysäytys: 20
Lämmitysaika: 00:15:00
Mukavuustekijä: 3x
Vaihteen asennon viive: 00:05:00
Laskettu tarpeen käynn./pys. raja: 4
Kiinteä menoveden asetusarvo: 0 (off)
Käyttövesi
Tila: Normal
Käynnistys: 45
Pysäytys: 60
Anturin vaikutus: 0.65
Käyttöveden aika: 00:35:00
Käynnistys lämpötilan laskiessa: 1 (on)
Ota legionellatorjunta käyttöön: 1 (on)
Kuumennusväli: 21 päivää
Kuumennusaika: 0 min
Pysäytyslämpötila: 60
HGW
Ohjaus aktiivinen: 1 (on)
HGW:n maks. Lämpötila: 75
Lämpötilaero käynnistys: 10
HGW, latauspoikkeama: -4
-
Koita säätää 'Lämmitysaika' vähän pidemmäksi, esim 30 min. ei vaikuta jos ei hypi käyttövedelle.
Ja tuolla 'Vaihteen asennon viive' asetuksella voi säätää ylös ja alas ramppaamisen nopeutta. Nykyinen asetus sallii vaihteen vaihtamisen 5 min välein.
Toinen mikä voi olla niin sinun minimivaihdekkin voi olla korkea, muistaakseni patterikäyrällä minimiporras on 4/9, jolloin kone käy aina lämmityksellä minimissään tuolla minimivaihteella ja sammuu alasvaihtamisen sijaan.
Näetkö käyristä kompressorin nopeuden jossain?
-
Kiitoksia. Laitoin tuon 30min lämmitysajaksi.
Kyllä sen "kartan" näkee tuolta siinä on lämpötiloja ja piste näyttää kierrokset ja vaihteen. Välillä näkyny vaihde 2 ja n.1500 kierrosta.
Pinellä siis mennään.
Vielä on lattialämmityksellä termarit käytössä.
Koitan niitä alkaa pikkuhiljaa muutteleen käsikäytölle.
N. 40 neliöö on tällähetkellä rempan alla ja siellä lämpö aika alhaalla.
Auttaisikohan jos tuohon puskurivaraajaan laittaisi lämpötila-anturin?
Voisi ehkä osata paremmin täyttää sitä?
-
Millä koodilla saat nuo käyttöveden asetukset avattua? Muistan kun asennusyrityksen henkilö sääteli noita asetuksia, niin meni koneeseen jollain "omalla koodilla", jolla sai kaikki auki. Tuolla 607080 koodilla kun jää esimerkiksi tuo käyttövesi vielä pimentoon.
-
Tässä sitä kuusimetsää. Toivottavasti kukaan ei näistä mieltään pahoita...
https://www.dropbox.com/s/6r9oj2xvyjciijl/IMG_20201201_202334.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j967kteg6q4z7za/IMG_20201201_202353.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0rzcoe5lay40qat/IMG_20201201_202422.jpg?dl=0
Nämä otettu noin ilta kasilta. Eli päivän käyttöveden kulutuksetkin näkyy tuossa. Yöllä ollut n. 4 tuntia käyttöveden tekoväli. Laitoin kokeeksi käyttöveden kiertoa hieman pienemmälle.
Katsotaan sitten uusiksi kun saan nuo lattialämmitykset kuristettua jatkuvalle kierrolle.
-
Tässä sitä kuusimetsää. Toivottavasti kukaan ei näistä mieltään pahoita...
https://www.dropbox.com/s/6r9oj2xvyjciijl/IMG_20201201_202334.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j967kteg6q4z7za/IMG_20201201_202353.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0rzcoe5lay40qat/IMG_20201201_202422.jpg?dl=0
Nämä otettu noin ilta kasilta. Eli päivän käyttöveden kulutuksetkin näkyy tuossa. Yöllä ollut n. 4 tuntia käyttöveden tekoväli. Laitoin kokeeksi käyttöveden kiertoa hieman pienemmälle.
Katsotaan sitten uusiksi kun saan nuo lattialämmitykset kuristettua jatkuvalle kierrolle.
No hyvä...nyt oli taas 'kuusimetsä' viestini hävinnyt, jollekin se aiheuttaa mielensäpahoitusta, kummallista varsinkin kun tuommosta kummaamista tehdään jossain piilossa/anonyymisti ilman mitään ilmoituksia asiasta/syistä. Ei niin fiksua toimintaa. @Sorvarin 'kuusimetsä' sana on nyt saanut olla jo pari kertaa ;) ...ei tiä mikä mättää ja ketä. ???
No, itse asia eli kuvat on kumminkin nyt tuossa, sallinet että pastaan ne tähän näkyviksi:
Siis LV kierto käytössä, aikas usein aiheuttaa LV startteja vaikka toisaalta luulisi HGW tekevän sitä kun menovesikin on sentään melkein 40ºC...oletko ajatellut mitä olisi pieni sähköpriimari kulutuspisteessä kierron asemesta?
Oliskohan tuossa yli puolet LV starteista kierron aiheuttamaa...vai kuinka!? Testaamalla selviäis jos pärjää hetken ilman kiertoa jos on esim. pois vuorokauden.
-
Katotaan nyt mieluummin säätöjä ennen ku ruvetaan sähkäriä ja putkaria soitteleen paikalle.
Tietysti jos käyttöveden alarajan pudottais vaikka neljäänkymppiin ni vois sekin auttaa hiukan.
En ole kyllä koskaan sattunut paikalle kun on hgw ollut päällä. Jos edes on ollut.
-
Mitä nuo lämmitysaika ja käyttöveden aika muuten tarkoittaa? Minimiaika mikä tehdään kyseistä toimintoa? Eli voiko pumppu vaihtaa käyttöveden teolta lämmitykselle jos näin parhaaksi näkee vaikka tavoite käyttövettä ei ole saavutettu? Ainakin Inverterissä lämmityspiirin lämpötilan tarkkailu näyttää viivaa kun käyttövettä tehdään. Mahtaako tuo aika käyttöveden tapauksessa siten olla maksimiaika eli palataan lämmittään taloa?
-
Katotaan nyt mieluummin säätöjä ennen ku ruvetaan sähkäriä ja putkaria soitteleen paikalle.
Tietysti jos käyttöveden alarajan pudottais vaikka neljäänkymppiin ni vois sekin auttaa hiukan.
En ole kyllä koskaan sattunut paikalle kun on hgw ollut päällä. Jos edes on ollut.
Joo ei heti kannata putkaria tilata, sähkäriä ehkä ei tarviikkaan...
Se on kumminkin se LV kierto joka sen energian kuluttaa joten alarajan tiputtamisen vaikutus ei niin valtaisa ole.
Sen kierron optimoinnilla niin että just ja just hoitaa hommansa vaikuttais eniten...
Näkeekös sen jostain ruuduista kukkuuko se HGW?
-
Muistan nähneeni jossain manuaalissa, että pitäisi näytössä näkyä silloin kun hgw käytössä. Voin silti olla väärässäkin.
Kauppiaan kanssa kun hoogeeweestä puhuttiin käsitin sen lämmityskaudella pitävän käyttöveden jatkuvasti korkealla.
Sillä tähän pumppuun päädyinkin kun sen piti ruokkia tota kiertoa järkevästi.
Taitaa olla turha kapistus..
-
Tässä sitä kuusimetsää. Toivottavasti kukaan ei näistä mieltään pahoita...
https://www.dropbox.com/s/6r9oj2xvyjciijl/IMG_20201201_202334.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j967kteg6q4z7za/IMG_20201201_202353.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0rzcoe5lay40qat/IMG_20201201_202422.jpg?dl=0
Nämä otettu noin ilta kasilta. Eli päivän käyttöveden kulutuksetkin näkyy tuossa. Yöllä ollut n. 4 tuntia käyttöveden tekoväli. Laitoin kokeeksi käyttöveden kiertoa hieman pienemmälle.
Katsotaan sitten uusiksi kun saan nuo lattialämmitykset kuristettua jatkuvalle kierrolle.
Näyttää ihan normaalilta, kun on käytössä kierto.
Käyttövesisyklejä voi pidentää tiputtamalla käyttöveden kännistyslämpötilaa ja korottamalla pysäytyslämpötilaa.
Ja sitten tietenkin kiertovesipumpun kello ohjauksella.
-
Muistan nähneeni jossain manuaalissa, että pitäisi näytössä näkyä silloin kun hgw käytössä. Voin silti olla väärässäkin.
Kauppiaan kanssa kun hoogeeweestä puhuttiin käsitin sen lämmityskaudella pitävän käyttöveden jatkuvasti korkealla.
Sillä tähän pumppuun päädyinkin kun sen piti ruokkia tota kiertoa järkevästi.
Taitaa olla turha kapistus..
Kun HWG aktiivinen niin näytön yläkulmassa näkyy HGW symboli.
Ja rupee varmaan näkymään kun kelit tuosta vähän jäähtyy.
Ja sitten HGWn asetuksetkin vois tarkastaa, vakioasetuksilla ei hirveesti lämmittele lämpimimmillä keleillä.
-
Millä koodilla niitä hgw asetuksia säädetään kun nyt ei näy kun nuo seuraavat:
HGW
Ohjaus aktiivinen: 1 (on)
HGW:n maks. Lämpötila: 75
Lämpötilaero käynnistys: 10
HGW, latauspoikkeama: -4
-
Millä koodilla niitä hgw asetuksia säädetään kun nyt ei näy kun nuo seuraavat:
HGW
Ohjaus aktiivinen: 1 (on)
HGW:n maks. Lämpötila: 75
Lämpötilaero käynnistys: 10
HGW, latauspoikkeama: -4
Noilla asetuksilla HGW aktivoituu kun HGWltä lähtevä lämpötila on 10C korkeampi kuin käyttöveden painoitettu lämpötila.
JA lämmittää käyttöveden max 75 asteeseen.
Joten jos sulla on käynnistys 50 ja pysäytys 60 käyttövedelle niin vois vähän tiputtaa tuota LTero käynnistystä, esim. 10->5C
-
Mikä on 'HGW, latauspoikkeama: -4' ?
-
Oma kone rupee tuottamaan HGW:llä käyttövettä kun menojohdon lämpötila ylittää 33C (ULT=0C), ja käyttöveden lämpötila noin 50C.
Kaaviokaappaus äskeisestä tilanteesta liitteessä.
Ja tosiaan itsellä toi HGWn 'Lämpötilaero käynnistys' on 5C.
-
Kyllä se hgw on alkanut siellä näkyyn. Muutin tuon 'lämpötilaero käynnistys' 10->5
Oli myös tuo remppapuolen 40 neliöö käännettynä sulku kiinni niin sieltäkin tuli kulutusta lisää.
Jotenkin tuntuu siltä, että hgw lähtee vasta jollain tietyillä kompuran kierroksilla. Ei siis pikkukierroksilla tulista.
Ei kuitenkaan ole nostanut käyttövettä kuin pari astetta yli tuon 60 mikä käyttöveden ylälämpö. Hgw asetuksissa se hgw maks lämpötila 75. Johtuuko sitten siitä kun tuo pyyntö pattereille ei ole ollut kuin 40 asteen luokkaa.
On muuten asiallisen oloinen seurantasysteemi. Mitäs tuollaisen rakennuskustannukset on?
-
On muuten asiallisen oloinen seurantasysteemi. Mitäs tuollaisen rakennuskustannukset on?
Kyseessä on Oumannin tuorein järjestelmä nimeltä Ouflex.
Ei ehkä kannata pelkkään lämpöpumpun seurantaan laittaa.
Itsellä Oumanni ohjaa ja valvoo niin paljon laitteita että melkein ainoa fiksu tapa; 2 IV konetta, 2 erillispoistoa, lämmitystä, jäähdytystä, ulkovalaistusta, vesikaivon ilmausta, suodatinvahteja, vesivuotovahtia, lämpötiloja, saattolämmityksiä, paineita sekä sitten kerää trendidataa halutuista pisteistä.
Jos haluat pelkkää lämpöpumppua seurailla niin paras tapa ois Raspberry Pi ja käyttää siinä NodeRed+Grafana+SQL ohjelmistoja datan visualisointiin ja ohjauksiin.
-
Pyöriikö sinulla keruupumppu jatkuvasti 100% vai onko vain kuvan hetkellä sattunut olemaan täydellä teholla?
-
Pyöriikö sinulla keruupumppu jatkuvasti 100% vai onko vain kuvan hetkellä sattunut olemaan täydellä teholla?
Ei se aina pyöri 100%, kuitenkin koneen itse ohjaamana 0%, 40-100%.
Taitaa olla niin että nostaa kierroksia 100% kun keruun lämpötilaero on alle 3C.
-
Täytyy katsella jos jossainvaiheessa jonkinlaista seurantaa tekee.
Vaatii vaan sekin aikaa, että tutustuu noihin.
Tänään tilasin Esben toimilaitteen suntille ja pari Danfossin lämpötila-anturia. Saa sitten pumpun taakse tuon lattialämmön säädön.
-
Ei se aina pyöri 100%, kuitenkin koneen itse ohjaamana 0%, 40-100%.
Taitaa olla niin että nostaa kierroksia 100% kun keruun lämpötilaero on alle 3C.
Kysyin vähän huonosti. Tuon keruupumpun alimman ja suurimman nopeuden kun voi itse määrittää, niin senhän voi pakottaa pyörimään haluamallaan nopeudella. Piti kysymäni, että onko itse asetuksista määritetty keruupumppu pyörimään alimmillaan ja suurimmillaan 100%?
Sekä jos näin tekisi, että keruupumppu pyörisi täydellä nopeudella kokoajan, niin mitä haittoja / hyötyjä tästä on?
-
Kysyin vähän huonosti. Tuon keruupumpun alimman ja suurimman nopeuden kun voi itse määrittää, niin senhän voi pakottaa pyörimään haluamallaan nopeudella. Piti kysymäni, että onko itse asetuksista määritetty keruupumppu pyörimään alimmillaan ja suurimmillaan 100%?
Sekä jos näin tekisi, että keruupumppu pyörisi täydellä nopeudella kokoajan, niin mitä haittoja / hyötyjä tästä on?
Niin siis minulla on asetus että kun kone ei käy talvella niin pumppu on seis, ja kun kone käy niin saa itse säätää 40-100%.
Ei kait siitä suoranaisesti mitään haittaa ole että pyörii 100% koko ajan, lämpötilaerot taitaa jäädä pienemmiksi silloin.
Saattaa olla että kylmäainepiirissä tapahtuisi jotain kummallista kun on kompressorissakin tehonsäätö, niin antaa itse ohjata vaan.
Nyt ulkolämpötila on ollut noin -2 koko edellisen vuorokauden ja HGW on tuottanut kokonaan käyttöveden, eli ei ole kone tehnyt käyttövettä 24 tuntiin.
-
Joku tuossa hgw hommassa mielestäni mättää.
Ei tosiaan ole käyttövesi yli tuon 62 asteen käynyt.
Laitoin asetuksista sen käyttöveden comfortille ja sitten alkoi vastuksetkin jo tulla mukaan. Ne laitoin vastuksien asetuksista pois ettei pääse kompuran kanssa päälle.
Joku siellä rajaa tuon käyttöveden tuonne kuuteenkymppiin, mutten keksi tosin että mikä..
-
Joku tuossa hgw hommassa mielestäni mättää.
Ei tosiaan ole käyttövesi yli tuon 62 asteen käynyt.
Laitoin asetuksista sen käyttöveden comfortille ja sitten alkoi vastuksetkin jo tulla mukaan. Ne laitoin vastuksien asetuksista pois ettei pääse kompuran kanssa päälle.
Joku siellä rajaa tuon käyttöveden tuonne kuuteenkymppiin, mutten kek oosi että mikä..
Oisko laittaa toiminnasta dataa esim. Onlinesta?
-
Koitan huomenna laittaa onlinesta käyrää kun pääsen tietokoneelta kaappaan kuvan.
-
Tässä liittyen edelliseen käppyröitä.
Eilinen:
https://www.dropbox.com/s/frktyeg5ev2w4z5/13.png?dl=0
Tämä päivä:
https://www.dropbox.com/s/xfp8xi7evtkmbby/14.png?dl=0
-
Juu elikkäs keruupumpullahan ei tuon kanssa ole juuri mitään tekemistä.
Ja mitkäköhän on sinun käyttöveden käynnistys (45C?) ja pysäytys (60C?) lämpötilat?
Noitten trendien mukaan kone käy tekemässä käyttövettä aika tiheään, ja näyttää siltä että käyttöveden lämpötila ei loggaannu kunnolla..
-> Tämä saattaa johtua siitä että kone ei pääse sinun pysäytyslämpötilaan (onkohan 60C?) ja yrittää hetken kuluttua uudestaan. Yritäppä laskea pysäytyslämpötila parilla asteella (->57C).
Saattaa myös johtua siitä että asetus 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' on päällä, jolloin kone hyppää tuottamaan käyttövettä heti kun hanoja on käytetty. (Laita pois jos on päällä)
En muista nähneeni järjestelmästäsi kuvaa toteutuksesta, mutta käppyröistä voisin päätellä että puskurivaraaja on kytketty 4-putkikytkennällä?
Kone sammuu koska lämmityspuolen paluun ja menojohdon asetusarvon välillä ei ole tarpeeksi eroa.
Tämä saattaa johtua siitä että termostaatteja menee kiinni verkostopuolella, kokeilisin avata termostaatteja ja tiputtaa käyrää kunnes sisälämpötila tuntuu hyvältä.
Oletettavasti kuitenkin kun ulkona on tasainen nollakeli niin talo edelliseltä vuosituhannelta pitäisi kuluttaa ainakin minimitehon 3kW.
Mikä on lämmityskäytön minimivaihde? Sen voisi tiputtaa 1:lle. Oma kone junnaa pääasiallisesti 1-3 vaihteella 0 keleillä.
-
Muistaakseni 60/40 tuo käyttövesi ja tuo käynnistys lämpötilan laskiessa on päällä. Sen nappaan pois pikimmiten.
Neliputkisesti kytketty. Ja pikkukämpän pattereista on termarit auki.
Toisessa kämpässä lattialämmityksessä vain keittiössä termostaatti paikallaan (leivinuunin takia) (vielä vähän hakusessa virtauksien säädöt jakotukeilla). Saunan lattialämmityksen pitäisi olla tasainen kun on ns. Paluusäätöinen eli siinä venttiilissä on termari joka pitää veden paluulämmön vakiona.
Pätkittäistä tehontarvetta tuo autotallin puhallin. Koitin siitäkin linjasäädöllä saada kulutuspiikkiä loivemmaksi.
Katton tuon vaihdehomman kun pääsen pumpulle.
Perjantaina tulee kaupunkikin tekemään lopputarkastuksen.
-
Kompressoriasetuksissa suurin järjestelmän menoläpötila 70 ja paluu 65
Vaihderajoitukset lämmityksellä 1 ja 12 käyttövedellä 5 ja 9.
-
Entäs paljon sielöä hgw asetuksissa on maksimilämpötila? Kun johan sekin estää lämpötilan nousun jos sitä suitsittu..
-
80 astetta on hgw maks. Lämpötilaero käynnistys on 5 ja latauspoikkeama -4
Puhdistin nukkasihdit ja samalla laitoin uudelleenkäynnistyksen jos vaikka joku bitti olis ollu järjes poikittain.
Mites tuon puskurin veden kierrätys kun asetuksista löytyy
Järjestelmän pumppu joka ei ole käytössä.
Kiertovesipumppu (lp) jossa min 30 max 100 ja virtauksen valmiustila 30 käyttöveden pienin nopeus 30 ja suurin 100
Keruuliuospumppu (lp) jossa min 50 max 100 lämmönkeruupumpun virtauksen valmiustila 50
-
80 astetta on hgw maks. Lämpötilaero käynnistys on 5 ja latauspoikkeama -4
Puhdistin nukkasihdit ja samalla laitoin uudelleenkäynnistyksen jos vaikka joku bitti olis ollu järjes poikittain.
Mites tuon puskurin veden kierrätys kun asetuksista löytyy
Järjestelmän pumppu joka ei ole käytössä.
Kiertovesipumppu (lp) jossa min 30 max 100 ja virtauksen valmiustila 30 käyttöveden pienin nopeus 30 ja suurin 100
Keruuliuospumppu (lp) jossa min 50 max 100 lämmönkeruupumpun virtauksen valmiustila 50
Tiputit käyttöveden pysäytysrajaa ja tuon 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' asetuksen pois?
Tuo Kiertovesipumppu (lp) pitäisi pyöriä 30% kun kone käy 1 vaihteella. Joten ei sitäkään voi tiputtaa.
Onko verkostopuolella varaa tiputtaa virtaamaa? Eli kasvattaa lämpötilaeroa.
-
Tuo 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' on nyt pois.
Koitan sitten pudottaa tuota ylärajaa vaikka 55 asteeseen. Annoin sen olla tuossa ala 40 ja ylä 60 sen takia että tekis vettä harvemmin.
-
Voiko olla niin, ettei vaan meinaa olla lämmitystarvetta sitten tarpeeksi..? Ei niin tarkkaan ole tullut seurailtua hgwtä, mutta mielestäni symboli näytössä jo 3 portaalla. Ainakin nelosella. Jotain 45 asteista vettä puuhailee masiina.
-
Kulutusta tarvittaisiin enemmän, että hgw jaksaisi tuupata lämmintä.
Ei tosin näillä keleillä ole tarvetta.
Shuntin moottori ja puskurin lämpötila-anturi tuli ja on asennusta vaille.
Pirkanmaan ely-keskuskin laittoi joululahjan. Eli tuli hyväksytty päätös tuolle 4000e tuelle öljylämmityksestä luopumiseen (hakemus laitettu 09.10.2020). Nyt vaan täytyy hakea maksatusta.
-
Kulutusta tarvittaisiin enemmän, että hgw jaksaisi tuupata lämmintä.
Ei tosin näillä keleillä ole tarvetta.
Noni. Nytpähän on aikalailla sitten selvillä että milloin sitä tulistuslämpöä alkaa olla tarjolla.
-
Tässä vielä tuon tehonrajoittimen ohjekirja.
Sitä ei näköjään löydy mistään..
Jos joku haluaa itse viritellä koneeseen niin minulla on ylimääräinen liitinkaapeli.
Ja veikkaan että ei toimi Calibrassa, siinä taitaa olla erilainen tuo piirikortti.
-
Kyselin thermian asiakaspalvelusta virtamuuntajien ja tehomittarin käytöstä ja sanoivat ettei toimi yhtä aikaa.
Ajatus oli laittaa tuo tehovahti energiamittariksi pumpun ottamaa sähköä mittaamaan ja virtamuuntajat seuraamaan koko kiinteistön pääsulakkeiden kuormitusta.
Täytyy katsoa jos joskus innostuu ostaan vermeet ja testaan.
Tuossa ohjeen lopussa kuitenkin mainitaan tuo että molemmat voi olla kytketty.
-
Nyt kun on pakkasta ollut niin hgw on mukavasti tuottanut käyttövettä. Kävi jo -13 pakkasilla käyttövesi 70 asteisena.
Lattialämmityksen shuntti tottelee nyt pumppua ja puskurin anturikin on valmiiksi johdotettuna. Täytyy vaan ehtoolla sorvata anturin päälle kuparista holkki kun anturitasku on halkaisijaltaan 16mm ja danfossin anturi vajaa 6mm.
Sama tuolle lattialämmityspiirin anturille kun senkin tasku on 10mm ja anturi 6mm. Varmaan vähän tarkempi ja nopeemmin reagoi anturi kun ei ole niin paljoo ilmaa välissä.
Oikeen jos hifistelee ni sipasee piitahnankin väliin.
-
Piitahna niihi aina kuuluu laittaa...meniskö koko homma pelkällä tahnalla ilman muita virityksiä
-
Tuo on vähän epäselväksi minulle jäänyt että onko piitahna niin hyvää johtamaan lämpöä kuin puhutaan, verroinkin paksuna kerroksena. Mutulla heittäisin että edes sinnepäin oleva kupariholkki olisi parempi vaikka ei olisi mitään tahnoja edes väliaineena, kuin pelkkä paksu kerros mitään tahnaa.
Pitäisi testata joskus kun ei muuta tekemistä olisi noiden eroja. Paljonko heittäisi ja viivästyisi tieto ihan pelkän ilman ollessa väliaineena..
-
Uskon kyllä tuohon kupariin enemmän kuin piitahnaan. Muutaman satasen välyksellä tekee niin ei kauheasti tarvi tahnan kanssa lutrata.
-
Paljonko heittäisi ja viivästyisi tieto ihan pelkän ilman ollessa väliaineena..
Joskus testailin ja tuollaisia eroja tuli.
-
Mielenkiintoista! Nuohan oli ilman anturitaskua putken pintaan teipattuina tai nippausiteellä kirittyinä? Eli käytännössä parin asteen heitto ilman tahnaa. Umpitaskussa josta pää jollain lailla tiivistetty, luulisi saavan parempia lukuja.
-
Putkiklemmareilla kiinni putkenpinnassa
-
Verroinkin tällaisessa asennuksessa tahnasta kiistaton hyöty.
-
Ei sitä piitahnaa turhaan käytetä esimerkiksi jäähdytyssiilien kanssa...
-
Minä olen tehnyt tällaisia anturitaskuja
ATS
-
Minä olen tehnyt tällaisia anturitaskuja
ATS
Tuollaisen vois kyllä värkkäillä menojohdon mittaukseen.
Mitä mieltä olette tuosta lämmitysvesien paluusta pumpulle?
Nyt tulee kaikki paluut puskurin kautta pumpulle. Eli siis kahdelta eri lattialämmitykseltä, pattereilta ja autotallin puhaltimelta. Lähdötkin kaikki puskurin kautta.
Joissakin kaavioissa olen nähnyt, että osa paluista osa menee puskurin ohi suoraan pumpulle.
Onkohan tuon pumpun asetuksissa joku tavoite lämpötilaero keruuliuokselle. Kurkkasin äsken ja maasta tuli 2.0 ja maahan meni -1.8 asteista. Keruuliuospumppu pyöri tuolloin 58 prosentilla. Aika usein muutenkin ollut reilu 3,5 astetta tuo ero. Saas nähdä mihin menee kun kunnon pakkasta lupailee loppuviikolle.
-
Tuollaisen vois kyllä värkkäillä menojohdon mittaukseen.
Mitä mieltä olette tuosta lämmitysvesien paluusta pumpulle?
Nyt tulee kaikki paluut puskurin kautta pumpulle. Eli siis kahdelta eri lattialämmitykseltä, pattereilta ja autotallin puhaltimelta. Lähdötkin kaikki puskurin kautta.
Joissakin kaavioissa olen nähnyt, että osa paluista osa menee puskurin ohi suoraan pumpulle.
Onkohan tuon pumpun asetuksissa joku tavoite lämpötilaero keruuliuokselle. Kurkkasin äsken ja maasta tuli 2.0 ja maahan meni -1.8 asteista. Keruuliuospumppu pyöri tuolloin 58 prosentilla. Aika usein muutenkin ollut reilu 3,5 astetta tuo ero. Saas nähdä mihin menee kun kunnon pakkasta lupailee loppuviikolle.
dT3,6 C näyttäs olevan se lämpötilaero mihin keruupiiri pyrkii omassakin koneessa.
Tuo paluujohto on aina viileämpi suoraan verkostosta, olen itse mitannut että ero on keskimäärin 2C mutta voi olla isompikin.
Itsellä paluu siis sekoittuu verkostosta (LL) sekä puskurista. Ja kun lämpöpumppu ei käy niin verkoston paluu kiertää puskuriin.
-
Nyt on vähän pakkastakin ja käyttövesi huitelee 80 asteen nurkilla.
Liitteenä kuvankaappaus onlinesta.
https://www.dropbox.com/s/9xof8teai2dt4we/Screenshot_20210114-202758.png?dl=0
-
Tietääkö joku miten jakopiiri ykkösen suntin toimintaa saisi rauhotettua?
Kp ja ki arvoja muuttamalla ilmeisesti, mutta en tajua mitä ne tarkoittaa.
Siirrän kyllä anturia kauemmaksi suntista tuon kiertovesipumpun toiselle puolelle. Nyt on ihan suntin ja pumpun välissä olevassa t-haaran anturitaskussa tuo anturi. Täytyy vaan tehdä pari tuollaista putken kylkeen asennettavaa anturitaskua.
-
Tietääkö joku miten jakopiiri ykkösen suntin toimintaa saisi rauhotettua?
Kp ja ki arvoja muuttamalla ilmeisesti, mutta en tajua mitä ne tarkoittaa.
Siirrän kyllä anturia kauemmaksi suntista tuon kiertovesipumpun toiselle puolelle. Nyt on ihan suntin ja pumpun välissä olevassa t-haaran anturitaskussa tuo anturi. Täytyy vaan tehdä pari tuollaista putken kylkeen asennettavaa anturitaskua.
Testaappa KP=350 ja Ki=120.
Jos menee liian hitaaksi niin tiputa vähän.
-
Kiitoksia! Koitetaan noilla. Nyt arvot kp=1.0 ja ki=0.1 (tehdasasetus)
-
Ei noissa ollut taulukko kuin kymmeneen asti..
-
Tasan vuosi siitä kun pumppu asennettiin. Ongelmia ei oikeastaan ollut. Säädöt on saatu haettua likimain kohdilleen.
Käyttöveden kiertoa on rajoitettu nyt linjasäätöventtiilillä ja laitoin myös kellokytkimen pätkimään kierron pumppua.
Käy nyt noin 7-23 joka toisen vartin, 23-01 käy vartin tunnista, 01-05 sammuksissa ja 05-07 taas vartin tunnista.
Alkuun oli huolia lämmityspuolen paisarin kanssa kun paineet putoilivat äkillisesti olemattomiin.
Jostain syystä kun laittoi järjestelmään 1 bar painetta niin kun sen päästi nolliin niin ei tullut kuin kahvikupillinen vettä.
Sitten kun rupesin nostamaan 1.3 bariin niin saikin jo päästää vettä kunnolla. (Laskin sittemmin 1,2 bariin)
Ilmeisesti tuo onnlinen paisarin pallo ei vaan lähtenyt sillä 1 barilla laajenemaan.
Keruupiirin paine pysynyt tasaisesti siinä 1 barissa kun sen siihen laskin.
Kerran tuli tänä syksynä hälytys pienpaineviasta joka lähti kuittaamalla pois, eikä ole tullut takaisin.
Voin kyllä tällä kokemuksella atlasta suositella, mikäli ei tarvitse mitään hienoja mittauksia tuotetusta ja käytetystä energiasta. Tuo online seurantakin on melko köppäänen.
Toivottavasti jatkossakin vehkeet pelaa..
-
Alkuun oli huolia lämmityspuolen paisarin kanssa kun paineet putoilivat äkillisesti olemattomiin.
Jostain syystä kun laittoi järjestelmään 1 bar painetta niin kun sen päästi nolliin niin ei tullut kuin kahvikupillinen vettä.
Sitten kun rupesin nostamaan 1.3 bariin niin saikin jo päästää vettä kunnolla. (Laskin sittemmin 1,2 bariin)
Ilmeisesti tuo onnlinen paisarin pallo ei vaan lähtenyt sillä 1 barilla laajenemaan.
Järjestelmän vedenpaineen tulee aina ylittää kalvopaisunta-astian esipaine, jotta paisunta toimii tarkoitulla tavalla. Kuvaamasi ongelmakäytös on aivan tyypillinen, kun verkoston paine on alhaisempi kuin kalvopaisunta-astialle on asennuksessa täytetty ilmapuolen esipaineeksi. Eli verkoston riittävästä paineesta on pidettävä huolta ja tässä tapauksessa riittävän raja on jossakin hiukan 1 barin päälle kuvatun perusteella.
-
Jep. Esipaine oli sen 0,5bar joten suurinpiirtein kohdillaan.
Katselin, että husdatan purkillakin pääsee nykyään kiinni tuohon thermian järkeen. Täytyy vähän tutustua siihenkin.
-
Hetki vierähtänyt edellisestä. Eipä tuosta kauheasti kerrottavaa olekaan.
Pumpun järki päivitettiin ja samalla asentaja kävi nukkasihdit ym. läpi.
Tikulta ensiksi päivitti 10->13 versioon ja sitten kun huomasin, että tarjoaa 14 versioo ni soittelin soittelin asentajalle ja sain luvan päivittää 14 versioon ota päivityksellä. 80e oli tämä lysti.
Plussana päivityksessä parani jonkinverran kosketusnäytön herkkyys.
Toinen mikä oli niin asennuspuolelta löytyi sellainen kuin energiatehokkuus.
Sen kun näppäsin päälle niin näky tulevan näkyviin kulutettua sähköä, cop ym.
En tiedä mahtaako ottaa sitten noilta virtamuuntajilta sen kulutus tiedon.
Jos ottaa sieltä niin sitten laskee mukaan koko kiinteistön sähkönkulutuksen ko ne on tuolla heti mittarin ja pääsulakkeiden välis.
Täytyy vielä vähän kurkkia, että löytyykö tuolta mitään muuta mainitsemisen arvoista..
Täytyy noiden virtamuuntajien kytkentääkin katsoa kun 1 vaiheista näyttää nollaa kokoajan. On varmaan jo pari vuotta ollut sillain. Joko se rengas kypsä tai piuhas kosketushärö..
-
Kuulostaa ihan siltä, että täytyy itsekin soitella oman järjestelmän asentaneelle taholle ja kysellä olisiko miten keikkoja lähiseudulla, jos joku kerta tultaisiin kanssa sopuhintaan päivittelemään pumpulle järki.
Toinen mikä oli niin asennuspuolelta löytyi sellainen kuin energiatehokkuus.
Sen kun näppäsin päälle niin näky tulevan näkyviin kulutettua sähköä, cop ym.
Näyttääkö energiatehokkuuden alla olevia tietoja ihan pumpun ensikäynnistyksestä lähtien vai onko alkanut rekisteröitymään vasta siitä hetkestä kun päivitys on tehty? Onko ainoastaan pumpun ruudulta luettavissa, vai tuleeko oikein Onlineen astikin nämä?
-
Näyttääkö energiatehokkuuden alla olevia tietoja ihan pumpun ensikäynnistyksestä lähtien vai onko alkanut rekisteröitymään vasta siitä hetkestä kun päivitys on tehty? Onko ainoastaan pumpun ruudulta luettavissa, vai tuleeko oikein Onlineen astikin nämä?
Ei ainakaan onlinessä näy, siinä näytöllä pysty valitsemaan päivä tai vuosi.
Varmaankin vasta tosiaan päivityksen jälkeen alkanut dataa kerään.
-
On ehkä väärä palsta kysellä kun puulämmitys on täkäläisille maaputkiaivoille kirosana, mutta kysäsen silti.
Eli kun käytössä on tuo atlas 4-18 tupia ja autotallia lämmittämässä ja tuossa on tuo toinen talli lämmittämättä niin siihen voisi pienen puukattilan laittaa. Olisi mukava askarrella tuo toisessa tallissa kun olis peruslämpöö vähän. Nyt lämmitystä hoitaa tarvittaessa airrex ah-300 infrapunalämmitin.
Tuohon talliin jos laittaisi jonkun alle 30kw käänteispalokattilan ja motin,kahden vesipytyn ja puhaltimen sitten lämmittään tallia. Glykolit varmaan kannattaisi laittaa, ettei aina ole pakko pitää lämpimänä.
Olisiko mitään järkevää tapaa kytkeä atlaksen rinnalle lämmönvaihtimella tuota klapipannua esim. ylikalliiden pörssisähköpäivien varalle tai sitten edukkaan sähkön aikaan pitämään pientä lämpöö tuossa klapipannun varaajassa?
Kytkentänä maalämmössä nyt neliputkytkentä 300l puskurilla, josta shunttaus lattialämpöön atlaksen ohjaamana. (Sekä toinen käsikäyttöinen shunttaus spa osastolle.)
Toista lämmityspiiriä ei thermian mukaan tuohon saa, joten vaikka on toi em3.0 lisäkortti, joten tuonne puskuriinkaan siis ei voi turhan kuumaa vettä tuupata..
Ideoita?
-
Senhän voit shuntata sopivaksi siellä tallin puolella sen nesteen, pienenee kanaalihäviökin.
Minulla on varaajan jälkeen vaihdin jossa pyörii propyleenit jolla lämmitän ulos. Ajattelin käyttää tuota vaihdinta ajattelemaasi tarkoitukseen jos joskus saan tallin ja innostun kattilan sinne värkkäämään. Lämmittää tosin noin asennettuna varaajaa pohjalta käsin mutta väliäkö tuolla.
-
Senhän voit shuntata sopivaksi siellä tallin puolella sen nesteen, pienenee kanaalihäviökin.
Joku tämmönen mielessä olikin. Ilmeisesti jonkun asteen lämpösempänä täytyisi kulkea kuin pumpun oma lämpökäyrä?
Ikinä ei ole lämmönvaihtimien kanssa tullut pelailtua joten ei hajuakaan.
Hintaa tuollekin pannuhuoneelle tulisi aikalailla.
Kattila 3000-8000e, varaaja n.3000-4000e, piippu reilun 2000e, puhallin halliin n.500e, paisari n.500e, varaajan latausvehkeet n.500e.
Sitte kanaalinpätkä lämmönvaihdin, ripakopallinen kraanoja ym. + putkarikin varmaan tonnin pari ottaa.
-
Kyseessä on Oumannin tuorein järjestelmä nimeltä Ouflex.
Ei ehkä kannata pelkkään lämpöpumpun seurantaan laittaa.
Itsellä Oumanni ohjaa ja valvoo niin paljon laitteita että melkein ainoa fiksu tapa; 2 IV konetta, 2 erillispoistoa, lämmitystä, jäähdytystä, ulkovalaistusta, vesikaivon ilmausta, suodatinvahteja, vesivuotovahtia, lämpötiloja, saattolämmityksiä, paineita sekä sitten kerää trendidataa halutuista pisteistä.
Jos haluat pelkkää lämpöpumppua seurailla niin paras tapa ois Raspberry Pi ja käyttää siinä NodeRed+Grafana+SQL ohjelmistoja datan visualisointiin ja ohjauksiin.
Mikä tuollainen Ouflex A on, pystyykö sillä säätämään lämmitystä samalla tavalla, kuin esim. Ouman C203:lla? Laitteen sanotaan olevan vapaasti ohjelmoitava, mitä se tarkoittaa käytännössä? Ohjelmointiin on Ouflex BA työkalu, onko se loppukäyttäjän saatavissa? Mitä laitteelle pystyy tekemään ilman Ouflex BA työkalua?
-
Joku tämmönen mielessä olikin. Ilmeisesti jonkun asteen lämpösempänä täytyisi kulkea kuin pumpun oma lämpökäyrä?
Ikinä ei ole lämmönvaihtimien kanssa tullut pelailtua joten ei hajuakaan.
Hintaa tuollekin pannuhuoneelle tulisi aikalailla.
Kattila 3000-8000e, varaaja n.3000-4000e, piippu reilun 2000e, puhallin halliin n.500e, paisari n.500e, varaajan latausvehkeet n.500e.
Sitte kanaalinpätkä lämmönvaihdin, ripakopallinen kraanoja ym. + putkarikin varmaan tonnin pari ottaa.
Niin varmaan pitää olla vähän lämpimämpää kuin pumpun haluama.
Ja rahaa menöö varmaan niinkuin laskeskelitkin.=D
Tuli mieleen tuosta atlaksesta että siellähän on valikossa se "ulkoinen lisälämpö" tai jotain vastaavaa, että oliko niillä asetuksilla jotain tekoa ulkoisten pannujen viritykseen? En malta nyt tutustua aiheeseen, mutta jotenkin pyörisi sellainen mielessä.
-
Nyt on parina yönä tullut invertteri hälytyksiä. Eilen vaan käynnistin uusiksi ja asensin 16.0 päivityksen. Taas yöllä oli tullut hälytykset. Nyt otin varoiks virran rajoittinen pois käytöstä (ei oo koskaan näyttänyt ykkösvaiheelle virtaa) kun herjasi tuo invertterihälytys vaihevirtoja.
Voihan olla, että tehdään jotain verkkotöitä öisin joka aiheuttaa klontteja sähköliikenteeseen.
Jos nyt vie tekee häröö ni täytyy soitella remonttia tolle..
-
Nyt tuli korkeapaine hälytys. Mikähän tuon nyt on sekoittanut?
Asentajafirma epäili sulaketta tai huonoa kontaktia invertteriongelmiin.
Mutasihtiä korkeapainehälyyn.
-
Paikantunut siihen, että tulee nuo häiriöt mikäli legionellakuumennus on päällä. Sen kun otti pois niin nyt on toiminut. Ilmeisesti niissä legionella asetuksissa jotain vikaa. Koitin niitä palauttaa tehdasasetuksiin, mutta ei siitäkään ollut hyötyä.
-
Mistäköhän syystä legionellakuumennus aiheuttaa korkeapainehälytyksen? Joku arvo tietenkin nousee liian suureksi, mutta mikä. Noitahan voisi tietysti katsoa asentajakoodin alta toimintatiedoista, missä näkyy nuo korkeapaine, matalapaine jne. silloin kun legionellakuumennus on päällä, että miten siellä lukemat muuttuu. Sittenhän on se yksi välilehti missä näkyy miten pallero on kehyksien sisässä, että pysyykö se oikealla tontilla vai karkaako sieltä.
-
Lähinnä lauhduttimelta lähtevä lämpötila näyttää liian vähän kun vaihtaa vastuksille niin painekytkin ehtii tehdä korkeapainehälytyksen.
Tarkista anturin kiinnitys
-
Omassa viime syksynä asennetussa Thermia Atlas 18 alkoi tulla korkeapainehälytyksiä noin viikko sitten. Käyttöveden lämmitystarvetta ollut nyt pelkästään. Syyksi selvisi, että pumpun sisällä oli kaksi sinistä noin 30 cm pituista letkua lämmönvaihtimelle, jotka tuon aiheuttivat, tukkeentuivat itsestään (mustaa muhjua täynnä). Sotkamon Porakaivon asentaja kävi nuo vaihtamassa takuuseen, kuulema joskus aikoinaan oli ollut vanhoissa pumpuissa samankaltaista ongelmaa eli tehtaalla laitettu vääräntyyppistä letkua, joka päästää hapen läpi. Nyt uudet (mustat) letkut paikallaan. Hyvin toimii jälkihuolto ja takuukorjaukset :)
-
Omassa viime syksynä asennetussa Thermia Atlas 18 alkoi tulla korkeapainehälytyksiä noin viikko sitten. Käyttöveden lämmitystarvetta ollut nyt pelkästään. Syyksi selvisi, että pumpun sisällä oli kaksi sinistä noin 30 cm pituista letkua lämmönvaihtimelle, jotka tuon aiheuttivat, tukkeentuivat itsestään (mustaa muhjua täynnä). Sotkamon Porakaivon asentaja kävi nuo vaihtamassa takuuseen, kuulema joskus aikoinaan oli ollut vanhoissa pumpuissa samankaltaista ongelmaa eli tehtaalla laitettu vääräntyyppistä letkua, joka päästää hapen läpi. Nyt uudet (mustat) letkut paikallaan. Hyvin toimii jälkihuolto ja takuukorjaukset :)
Hyvä, että teilläpäin pelaa. Mun käskettiin vaan tarkastaa sähkökytkennät ku välillä tulee invertterihälyä ja välillä ylipainetta. Toivotaan, että lakkaa vallan toimimasta ennen ku takuu loppuu..
-
Ota etukansi auki ja katso nuo lyhyet letkut (kompuran yläpuolella ja hankalassa paikassa vaihtaa)- jos on siniset niin on luultavasti syy niissä, tukossa... asentaja ihmetteli miksi tehtaalla laitettu tuollaiset uuteen, kun joskus aikoinaan oli ollut ongelmia vanhoissa pumpuissa tietyn tyyppisillä letkuilla.
(Muutaman päivän ennen korjausta toimi ilman korkeapainehälytystä, kun laski käyttöveden ylärajan 60->55 asteeseen, teki tosin silloin käyttövettä normaalia lyhyemmissä jaksoissa useammin eli ei saanut normaalisti lämmitettyä)
-
Ota etukansi auki ja katso nuo lyhyet letkut (kompuran yläpuolella ja hankalassa paikassa vaihtaa)- jos on siniset niin on luultavasti syy niissä, tukossa...
Näky sie sellaset siniset puutarhaletkun pätkät olevan.
Pumppu tosiaan asennettu 2020 loka-marraskuus. Eli varmaan ihan vakio kamaa tehtaalla tuo sininen letku.
Se, että millä saa korjauksen siihen puhuttua niin on eri asia.
-
Kappas vaan, täälläkin näyttäisi olevan siniset puutarhaletkut. Kuva on asennusvaiheesta ennen käyttöönottoa, niin siksi paperilappua vielä tuolla.
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20201113_110955_power_plus.jpg)
Minulle olisi tulossa laitteiston asennuttanut firma tässä syksyn aikana takuuvaihtamaan keruupiirin paisunta-astian seinätelineen, kun sieltä se on hiljaksiin vuotanut ja paineet laskeneet. Pitää varmaan itsekin puhua, että nuo siniset happea läpipäästävät putket vaihdettaisiin mustiin happidiffuusiosuojattuihin. Nopealla googlauksella tuo putki ei maksa yhtikäs mitään. Osaako joku sanoa, asentaako Thermia nykyään mustilla happidiffuusiosuojatuilla, ja miksi joskus on asennettu sinisillä putkilla?
Lisäys: Vai kannattaako vaihtaa ennakkoon, ellei ole vielä aiheuttanut ongelmia? Vai käykö tuossa niin, että kyllä se siitä tukkeutuu ennemmin tai myöhemmin aiheuttaen ongelmia, koska on vain vääränlaista putkea.
-
Mielestäni kannattaa vaihdattaa (takuuseen) koska aiheuttavat ajan kanssa tuota korkeapaine hälytystä ja käyttövesikään ei lämpene normaalisti.
Minulla kun asentaja tutki noita ja puristeli letkuja tutkiessaan vikaa, niin ilmeisesti mönjä liikkui ja meni entistä enemmän tukkoon. Alkoi korkeapaine hälytystä tulla matalammalla käyttöveden lämpötilalla.
Luulisi tuon olevan helppoa saada vaihdetuksi koska on tiedossa oleva ongelma. Sotkamon Porakaivon asentaja oli jostain (maahantuoja/tehdas?) saanut tiedon letkujen tarkistamisesta.
Meillä lämmintä käyttövettä menee ehkä paljonlaisesti, amme... lisäksi jatkuva kierto kun pannuhuone (maalämpökone) on eri rakennuksessa. Käyttötunnit näytti tältä: Kompressori 3750h, käyttövesi 870h. En tiedä vaikuttaako letkujen tukkeutumiseen (kuinka nopeasti) kuinka paljon käyttövettä lämmitetään ja mihin lämpötilaan. Täällä ylärajana oli 60 astetta, toki hgw nosti välillä noin 80 asteeseen talvella
-
Taas oli korkean paineen hälyä tullut. Se on kiva kun ei ollut ehtinyt edes vajaas kuudes tunnis online saanut hälyä lähetettyä. Huomasin ku olin saunaan menos..
-
Taas oli korkean paineen hälyä tullut. Se on kiva kun ei ollut ehtinyt edes vajaas kuudes tunnis online saanut hälyä lähetettyä. Huomasin ku olin saunaan menos..
Hetken voi auttaa, ettei hälytä korkeapaineesta, kun käyttöveden ylärajan lämpötilaa laskee alemmaksi. Minulla laskettiin 60->55 niin jonkun päivän toimi ennen letkujen puristelua ilman jatkuvia hälyjä.... letkut lienee sielläkin tukossa.
Joskus tuo online hidas välittämään tiedon häiriöistä täälläkin, vaikka gigainen nettiyhteys on
-
Hälyjä ei ole enää tullut kun legionellakuumennus on pois käytöstä.
Lämmityspuolelle tuli askarreltua tuon jakopiirin puolelle pörssisähköohjausta kun ei pumppu itsessään sitä osaa ohjata.
Yksinkertaisuudessaan laitoin Shelly Plus Uni kytkemään joko yhden tai kaksi vastusta lattialämmityksen menovesianturin rinnalle.
Pudotin siis käyrää kolme astetta ja se toimii kalleimpien tuntien aikana "alennuksena", yksi vastus kytkettynä ollaan ns. normi lämpönä ja kaks vastusta kykettynä tulee halvimmille tunnille lämpötilan korotus.
Shellyä pörssisähkön mukaan ohjaa Pörssäri joka valikoitui helppouden ja maksuttomuuden vuoksi.
-
Nyt oli yöllä tullut hälyjä yläpaineesta, invertteristä ja uppolämmittimistä.
Sain ensiksi manuaalitestillä kompuran pyöriin ja hgw:n vähän auki, että sai lämpöö ja käyttövettä.
Sitten sain asentajaliikkeen kiinni ja neuvoivat missä on vastuksen lämpörele. (Etukansi koneesta auki ja ison sinkityn peltilaatikon eli koneen sisäisen sähkökaapin vasemmassa alareunassa on reikä missä on punainen nappi.)
Siitä kun sai sen kuitattua niin sai kuitattua myös järjestä se hälyn.
Sitten kun oli käsikäytöllä saanut lämmityksen ja käyttöveden likelle normaalia niin laitoin automaattiajolle ja vehkeet rupes taas pelaan normaalisti.
Täytyy nyt kun saan uusiksi asennusfirman kiinni niin pyytää ne tuleen vaihtaan ne letkut ja huuhteleen lämmönvaihtimet. Luulis olevan takuunalainen homma.
Näkyi eilen illalla olleen menojohdon lämpötila 105 astetta ennen kun on tiltti tullut.
-
Täytyy nyt kun saan uusiksi asennusfirman kiinni niin pyytää ne tuleen vaihtaan ne letkut ja huuhteleen lämmönvaihtimet. Luulis olevan takuunalainen homma.
Täällä ei asennusliike vaihdellut letkuja, kun olivat Thermialta asiasta tiedustelleet ja sieltä oltiin sanottu, että letkut ovat kyllä happidiffuusiosuojattu, eikä heidän tietoonsa ole osunut kuin muutamia yksittäistapauksia. ::)
-
Huolet jatkuvat. Tänäänkin pari kertaa tiltannut. Aamulla soitella remonttia.
Laitoin kiertovesipumpun täysille kun vaikuttais ettei vesi kierrä. Nyt on ilmavaivojakin ilmaantunut ja lämmitysjärjestelmän painekin vähän noussut..
-
Hgw kuumakaasulämmönvaihdin oli rikki. Asentaja teki ohituksen letkuun ja tulppasi lämmönvahtimen päät.
Nyt vehje toimii "calibrana" eli normi vaihtoventtiilinä.
Saas nähdä koska kylmäaineasentaja tulee laittaan uuden lämmönvaihtimen..
-
Nyt tuli pari pienpainehälytystä joten laitoin nyt vehkeet vallan vastuksille.
Ei viitti väkisin vehkeitä rikkoa.
Sais pikkuhiljaa kylmäasentaja tulla.
-
Nyt tuli pari pienpainehälytystä joten laitoin nyt vehkeet vallan vastuksille.
Ei viitti väkisin vehkeitä rikkoa.
Sais pikkuhiljaa kylmäasentaja tulla.
Kestää kyllä luvattoman kauan kylmäasentajan saapuminen. ???
-
Kestää kyllä luvattoman kauan kylmäasentajan saapuminen. ???
Osia ilmeisesti odotellaan. Huomenna tietää enemmän..
Edit: Eipä tullut tälläkään viikolla osat. Nyt alustava tieto, että tiistaina vois tulla. Eli ehkä tiistaina saa asentajan paikalle tai sitten perjantaina..
Kiva kun on ollut kulutus nyt n. 130 kwh/vrk. Varsinkin kun menin kiinnittään tammi-maaliskuun 9,94c +-3c /kwh. Odotin että olis tullu talvi ja sähkö olisi ollut kallista, mutta talvi on nyt peruttu..
-
Eipä tullut tälläkään viikolla osia atlakseen.
Pikkuhiljaa jo sais jo tulla kun ensiviikolla tulee kuukausi osien ja korjauksen tilaamisesta..
Ei uskoisi, että valmistajalla ei ole varaosia varastossa vaan joudutaan ekana vaiheena lähettää joku louhimaan malmia..
-
Nyt tuli tieto, että osat tulee perjantaina ja asennetaan maanantaina..
En kyllä ole kovinkaan toiveikas asian suhteen.. Yli kuukauden jo kestänyt jo osien tulo.
Edit. Osat on nyt kaikki tullut ja maanantaina pitäisi asentaa.
Kyllähän pahis kestikin saada vehkeet kuntoon.
-
Pumppu taas puksuttelee..
Yksikertainen homma periaatteessa, mutta otti sen neljä tuntia.
Ensiksi kylmäaineet talteen ja lämmitteli lauhduttimen liitokset auki. Sitten vaan uus juotettiin paikalleen ja teki typellä painetestin ja sitten alipainepumpulla testin. Uudet kylmäaineet pikkuhiljaa sisään ja vehkeet päälle ja ilmaileen.
Suositteli, että käyttöveden ylärajaa laskisi siitä 60 asteesta. Olen sen siinä pitänyt kun on tuo käyttöveden kierto niin on off-hgw-seasonilla ollut pidempi käyntiväli käyttöveden teossa.
-
Ikävä homma ollut tämä, ja vielä lämmityskaudella näin pitkä seisokki. Mikähän pointti tuolla suositellulla lämmön laskemisella on? Ei kai se lämmönvaihdin nyt lämmöstä tai noista paineista, mitä siellä nyt voisi enintään olla vajaa 30bar, säry.
Lämpötilaa jos laskee muutaman asteen ja paine putoaisi pari baaria niin ei tunnu kovin merkitykselliseltä. Asiantuntijat valaiskaa tietämätöntä.
-
Tuosta paineesta se puhui. Ellen väärin muista niin siinä lauhduttimessa oli 50bar maksimi paine(valmistaja alfa laval. Ja valmistuspäivä oli toukokuussa 2024. Kyllä täytyi olla syvällä varastonperällä kun kesti noin kauan hakea...) Typellä painetestatessa laittoi 43bar sinne järjestelmään.
Nyt on käynti tasaantunut ja hgw oli jo päällä. Tuntuu kaikki toimivan ilmailuja voi tietysti vielä juotua tekeen.
-
Pienpainevikaa taas pukkaa. Laitoin taas vastuksille ja odotellaan josko sais jonkun sitä taas kattoon.
Päivällä tosiaan tullut häly ja kuittauksen jälkeen koitti lähtee päälle, mutta sammui muutaman sekunnin kuluttua. Sitten alkoi laskeen 20 minuutin ajan ja koitti uudestaan, mutta sama homma.
Onkohan tää nyt vaan omaa noloutta ja sie joku säätö päin persettä vai onko vaan joku paikka rikki..
-
Kyllä osat liikkuu tehtaaltakin nopeasti ja maahantuojalla on yleensä kaikki hyllyssä. Epäilen kyllä ihan muuta syytä siihen että kesti.
Pienpainetta taas ja veikkaan kylmäaine vajausta syyksi. Onkohan johonkin jäänyt pieni vuoto?
Kyllä ne siniset letkut on ihan ok. Tärkeintä on että magneettisuodatin on laitettu ja toimii. Kirkkaat letkut on nyt työllistäneet minuakin. mutta laitteet on olleet reilut 10v vanhoja ja patterilämmityksellä.
-
Kyllä osat liikkuu tehtaaltakin nopeasti ja maahantuojalla on yleensä kaikki hyllyssä. Epäilen kyllä ihan muuta syytä siihen että kesti.
Pienpainetta taas ja veikkaan kylmäaine vajausta syyksi. Onkohan johonkin jäänyt pieni vuoto?
Kyllä ne siniset letkut on ihan ok. Tärkeintä on että magneettisuodatin on laitettu ja toimii. Kirkkaat letkut on nyt työllistäneet minuakin. mutta laitteet on olleet reilut 10v vanhoja ja patterilämmityksellä.
Aamulla sitä katselin vielä niin luultavasti se kompuralta lämmönvaihtimelle menevä putki olisi ollut märkä lämmönvaihtimen päästä. Eli tuo on tehtaan juotos kun tuo putki oli siinä valmiina tullessaan.
Painetestissä kyllä vaahdon kanssa omat juotokset tarkasti, mutta mahtoiko huomata epäillä tehtaan juotoksia..
-
Aamulla sitä katselin vielä niin luultavasti se kompuralta lämmönvaihtimelle menevä putki olisi ollut märkä lämmönvaihtimen päästä.
Kokeile märän kohdan nestettä että tuntuuko öljyiseltä.
Jos on öljyistä niin kylmäainevuoto siinä kohtaa ;)
-
Ei ollut vuotoja. Typetettiin ja laitettiin uudet kylmäaineet. Nyt sitten odotetaan seuraavaa hälyä.
En tie voisiko johtua paisuntaventtiilistä jos se olisi sillain rikki, että jumii ääriasennoissa..
Ainiin keruuliuoskin on laihaa. Menee sohjoksi jo -18 asteessa joten sitäkin saavat käydä terästämässä. Sellasella kelluvalla alkoholimittarilla näytti n.26% alkoholipitoisuudeksi ja sellanen lasinpesunesteen jäätymispisteen refraktometri näytti jäätymispisteeksi reilu -15 astetta.. Nämä nyt ei ole tarkkoja mittauksia, mutta suuntaa antavia ton kummempaa mittauskalustoo ei itsellä ole..
-
Maanantaista asti pelannut ilman hälyjä.
Jotakin siellä vielä varmaan on kun imukaasu heittelee ihan hulivilinä välillä.
Liitteenä olevassa kuvassa näkyy kun välillä menee lähemmäksi -15 pakkaselle ja välillä pelaa ihan siististi..
-
Ja taas kun tuli kehuttua, että vehkeet toimii niin eilen illalla taas tuli pienpainevika.
N. 21 aikoihin alkanut käyntiinlähdön yritykset ja 23 jälkeen tullut häly pienpaineesta.
Ei ole taaskaan suostunut kuittauksen jälkeen lähteen käyntiin, yrittää mutta sammuu heti.
-
No on kyllä imukaasun käyttäytymisessä jokseenkin eroa, kun mulla seilaa jossain 0.8 - 4c välissä. Sulla toki pykälää isompi kone. Tosin en tiedä kuuluisiko tuon mennä tasaisemmin vai onko tuollaiset piikit asiaan kuuluvia...
(https://anreal.datanurkka.org/maalampo/kuvia/IMG_20250301_165746_imukaasu.jpg)
-
Nyt on paisuntaventtiili vaihdettu. Toivotaan, että auttoi.
Kylmäaineita poistaessa ei ollut paisuntaventtiili auennut "käsiavaimella", mutta kun venttiili oli irrotettuna niin toimi normaalisti.
-
Sama saasta jatkuu. Meni imukaasut taas yli 20 astetta pakkaselle ja matalaan paineeseen sammui..
Nyt sitten mietinnöissä keruupiirin pumppu, keruulioksen pakkasenkestävyys, paisuntaventtiilin toimilaite tai miksi sitä sanotaan tai piirikortti.
Jokseenkin keruupiirin pumpun ongelmiin en usko kun pakotin sen täysille jatkuvalle käytölle ja siltikin kompuran käynnistyessä imukaasut pahissti pakkaselle ja matalaan paineeseen sammui n.30 sekunnin käynnin jälkeen.
Enkä usko, että virtaava liuos noin nopeasti jäätyisi.
Itse ehkä vaihtaisin tuon paisuntaventtiilin pyörittäjän, mutta katotaan mitä viisaammat keksii.
-
Näistä ehdottamistasi mahdollisista vikapaikoista sanoisin että paisuntaventtiilin toiminnassa on jotain vikaa.
Saatko laitettua mittausta paisuntaventtiilin jälkeiseen putkeen?
Vaihda esim jokin vähemmän tärkeä mittaus tilapäisesti sinne.
ATS
-
Onko keruupiirin mutasihti puhdistettu ja keruun kaikki palloventtiilit auki asennossa.
-
On puhdistettu, eikä sieltä koskaan ole isompia tullutkaan. Yksittäisiä pieniä muovilastuja.
Pari päivää toimi moitteetta tuon paisuntaventtiilin vaihdon jälkeen ja sitten alkoi taas ongelmat. Pumppuun en muuten tänä aikana koskenut muuta kuin toimintatietoja kävin päivittäin katsomassa.
-
Saatko vastaavanlaisen kuvan kuin "realii'lla" on viestissä #122?
Jossa olisi mittaukset
- Imukaasu
- Keruulta tulo
- Keruulle meno
- Kompressorin taajuus (Hz)
ATS
-
Saatko vastaavanlaisen kuvan kuin "realii'lla" on viestissä #122?
Jossa olisi mittaukset
- Imukaasu
- Keruulta tulo
- Keruulle meno
- Kompressorin taajuus (Hz)
ATS
Tuossa #120 viestissä on kuva missä tuo pakkaselle meno näkyy..
Aamulla koitin laittaa pumpun päälle kun oli ollu yön ajan vastuksilla ja keruupiirin pumppu täysillä pyörimäs.
Kävi noin puoli minuuttia ja sammui. Liitteenä kuva siitä mitä teki.
Thermiassa ei mistään hertseistä puhuta mitään tamussa on vaan 12 aluetta joita vaihteiksi kutsuvat.
-
Saatko laitettua mittausta paisuntaventtiilin jälkeiseen putkeen?
Vaihda esim jokin vähemmän tärkeä mittaus tilapäisesti sinne.
Onnistuuko tämä?
Jos onnistuu niin olisi vielä parempi kun saisi mittauksen myös ennen paisuntaventtiiliä.
ATS
-
Onnistuuko tämä?
Jos onnistuu niin olisi vielä parempi kun saisi mittauksen myös ennen paisuntaventtiiliä.
ATS
Taidan odottaa sitä, että saan taas huollon paikalle. Perjantaina jo siitä olin huoltoonpäin yhteydessä. Käsipelillä saatan koittaa, että tuleeko siihen lämpötilaeroa..
-
Selasin käyttöohjeita (joista ei paljon ollut apua)
Sellainen maininta oli että jollain näytöllä näytettäisiin kylmäainepiirin parametrejä?
Jos sellainen on, niin ottaisitko kuvan siitä?
ATS
-
https://www.dropbox.com/scl/fi/88s1eqzrkjlxmwt9xxc9l/VID_20250307_173252.mp4?rlkey=sp4pa1oyrf1ynh777r3hihlp1&st=tuimmrer&dl=0
Tossa yhdeltä päivältä videon pätkä ku koitti käydä.
Perjantainakohan se oli niin kompura oli melkein ylös asti jäässä kun kannen avasin. Sen takia koittanut olla väkisin starttailematta.
-
Perjantainakohan se oli niin kompura oli melkein ylös asti jäässä kun kannen avasin...
Jostain syystä maasta ei tule lämpöä lämmittämään kompressorin kylmää imukaasua.
-
Vähän filisofointia:
Stabiilisti käyvässä kylmäkoneessa, missä kylmäaineen virtaus on sama paisuntaventtiilin jälkeen ja imukaasulinjassa, määräytyy höyrystimen paine keruunesteen lämpötilan perusteella.
Jos paisuntaventtiilin jälkeen on virtaus pienempi kuin kompressorin imulinjassa, laskee höyrystimen paine ja lämpötila.
Sorvar’in tapauksessa videon mukaan laskee sekä paine että lämpötila mutta keruunesteen lämpötilat eivät muutu.
Tästä voidaan päätellä että virtaus paisuntaventtiilin jälkeen on pienempi (tai nolla) kuin kompressorin imulinjassa.
Kompressori imee lauhduttimesta kylmäainetta kunnes paine (painekytkin?) laskee suojausrajalle ja pysäyttää kompressorin. Imukaasun jäähtyminen on vain seurausta paineen laskemisesta kaasujen tilayhtälön mukaan.
On noin kaksi syytä kylmäaineen virtauksen epäsuhtaan.
- Paisuntaventtiili toimii virheellisesti
Elektronista paisuntaventtiiliä ohjataan imukaasun lämpötilalla ja paineella.
Kumpikin näistä mittauksista toimi videolla järkevästi joten nämä mittaukset tuskin ovat syypäitä paisuntaventtiilin virhetoimintaan.
Ohjauskortin virhetoimintaa ei voida sulkea pois.
- Lauhduttimen ja höyrystimen välisessä putkilinjassa on tukos.
Tällä välillä on todennäköisesti kolme komponenttia
Kylmäaineen suodatin/kuivain, magneettiventtiili ja paisuntaventtiili
Paisuntaventtiili vasta vaihdettu tuskin syypää, suodatin/kuivain passiivinen komponentti tuskin syypää, magneettiventtiili aktiivisena komponenttina voi takerrella tai jäänyt kiinniasentoon.
Ensiksi kannattaa tarkastaa magneettiventtiilin toiminta, toiseksi paisuntaventtiilin ohjainkortti
ATS
-
Thermiaketjun historiasta löytyy ainakin yksi tapaus kun paisuntaventtiili on uusittu mutta hetken päästä sama vika palasi eli matalapainehäiriöt jatkui.
Ilmeisesti uusittu paisuntaventtiili oli viallinen tai mahdollinen työvirhe sen asennuksessa.
Kun paisuntaventtiili uusittiin vielä kerran niin vika hävisi eikä matalapainehälytyksiä enää tullut
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8559.msg113866#msg113866
-
Thermiaketjun historiasta löytyy ainakin yksi tapaus kun paisuntaventtiili on uusittu mutta hetken päästä sama vika palasi eli matalapainehäiriöt jatkui.
Ilmeisesti uusittu paisuntaventtiili oli viallinen tai mahdollinen työvirhe sen asennuksessa.
Kun paisuntaventtiili uusittiin vielä kerran niin vika hävisi eikä matalapainehälytyksiä enää tullut
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8559.msg113866#msg113866
Onhan teoriassa mahdollisuus, että venttiili viallinen.
Tosin tässähän on ihan erilainen venttiili kun on elektroninen.
Sanoi asentaja, että näitä elektronisia ei ole montaa joutunut vaihtaan, mutta mekaanisia on vaihtanut satoja.
Koitin tänään pumppua päälle. Kävi muutaman minuutin kunnes sammui.
Muutaman kerran meni imukaasu johki -5 ja palasi siitä ylös kunnes laskeutuikin johkin -20 ja sammui. Aivan kuin se paisuntavennttiilin pyörittäjä vääntäisi sen neulaventtiilin kiinni niin piukkaan, ettei jaksa vääntää auki.
Tosin en ymmärrä miten se voisi olla mahdollista. Ja miksi se välillä toimii muutaman päivän ja välillä ei ollenkaan..
Mitään erillistä magneettiventtiiliä en ole siellä huomannut.
Ja luulisi, että sieltä isommat epäpuhtaudet olisi lentänyt pois kun kahteen kertaan typetetty. Kuivain vaihdettu silloin kun se kuumaksasuvaihdin laitettiin..
Tossa laskeskelin, että 37 päivää tänävuonna menty vastuksilla. En tiedä oikein miten sivistyneesti kuvailisin tunnetilaani..
-
Keruuneste jäätyy levarissa ja siitä tämä koko teidän episodi mahtaa johtua. Minulla on aikoinaan ollut yksi vastaava kohde ja oli kyllä hankala ajatella, että siitä johtuisi. Nykyään osaa jo epäillä..
Kylmäpiiri on kaikkineen niin yksinkertainen kierto, että viat on aika helppoa löytää.
Ei niitä paisuntaventtiileitä ole kyllä tarvinnut juuri vaihdella. Olisinko kolme viallista vaihtanut ja ne on olleet mekaanisia.
-
Koitin tänään pumppua päälle. Kävi muutaman minuutin kunnes sammui.
Muutaman kerran meni imukaasu johki -5 ja palasi siitä ylös kunnes laskeutuikin johkin -20 ja sammui. Aivan kuin se paisuntavennttiilin pyörittäjä vääntäisi sen neulaventtiilin kiinni niin piukkaan, ettei jaksa vääntää auki.
Tosin en ymmärrä miten se voisi olla mahdollista. Ja miksi se välillä toimii muutaman päivän ja välillä ei ollenkaan..
Saako tästä tilanteesta jälkikäteen trendejä?
Mitenkä tämä trendinäyttö toimii, voiko siihen valita mielivaltaisesti mittauksia ja kuinka monta?
ATS
-
Saako tästä tilanteesta jälkikäteen trendejä?
Mitenkä tämä trendinäyttö toimii, voiko siihen valita mielivaltaisesti mittauksia ja kuinka monta?
ATS
Tuossa keruun meno, paluu ja imukaasu.
-
Tuossa keruun meno, paluu ja imukaasu.
Kun keruu alkaa kuormittua eli lpt ero kasvaa, ja nesteen lämpötila menee miinukselle ongelmat imukaasun kanssa alkavat. Se neste ei kestä pakkasta ja on varmaan vielä laihempaa kuin mittauksesi. Korjatkaa tämä asia ensin ja miettikää sitten vasta muuta.
-
Kun keruu alkaa kuormittua eli lpt ero kasvaa, ja nesteen lämpötila menee miinukselle ongelmat imukaasun kanssa alkavat. Se neste ei kestä pakkasta ja on varmaan vielä laihempaa kuin mittauksesi. Korjatkaa tämä asia ensin ja miettikää sitten vasta muuta.
Jännä, että se on noin sitten yhtäkkiä laihtunut se neste. Neljä vuotta kuitenkin toiminut. Ja välillä tuo tiltti tule muutaman sekunnin käynnin jälkeen vaikka keruu olisi pyörinyt jarkuvasti vuorokauden täysillä. Ei se voi sekunneissa jäätyä tukkoon..
Tuo hoidetaan kyllä kunhan päätyvät siihen. Jos ei muuten niin kesällä voin itse sen tehdä. Täytyy vaan lähettää näyte viinasta anoralle niin saa tarpeellisen lisäyksen määrän selville.
-
Tee empiirinen koe:
- Ota maawiinaa läpinäkyvään pulloon
- Pullo pakastimeen lämpömittarin kera
- Katso missä lämpötilassa alkaa sohjoutua
Voisitko tulostaa viestin #140 mukaisen trendistön, missä on mittaukset
- Kompressori (rpm)
- Keruupumppu (%)
- Matalapaine (bar)
Kuinka monta mittausta saa yhteen trendistöön?
ATS
-
Tänään oli koitettu vaihtaa se paisuntaventtiilin toimilaite ja koneen piirikortti.
Ei ollut vaikutusta. Thermialta olivat käskenyt ajaa pykälää vanhemman järjen sinne eli 15 version. Ei apua tuostakaan. Sitten oli vielä kertaalleen kylmäaineet vaihdettu ja tehty painetesti. Ei vaikutusta.
Saavat taas pohtia, että mitä seuraavaksi.(Juuri tulleen tiedon mukaan kokeillaan keruupiirin pumppua vaihtaa seuraavaksi) Vaihtaisivat vaan koko koneen..
-
Tämä käy mielenkiintoiseksi :(
Onko niin että kone käy yleensä käynnistyksen jälkeen muutaman sekunnin, puolen minuuttia tai muutaman minuutin?
Asian selvittelyä auttaisi huomattavasti, jos saisi muutaman minuutin käynnistä tärkeimmistä mittauksista trendit.
Jos maltat jatkaa puuhastelua, niin ottaisitko trendit sopivasti ryhmiteltyinä seuraavista mittauksista.
- Kompressorin pyörimisnopeus (rpm)
- Keruupumpun nopeus (%)
- Paisuntaventtiilin asento (%)
- Lämmönkeruuliuos meno (C)
- Lämmönkeruuliuos paluu (C)
- Imukaasu (C)
- Matalapaine (bar g)
- Korkeapaine (bar g)
- Alijäähtyminen (K)
- Tulistus (K)
ATS
-
Tämä käy mielenkiintoiseksi :(
Onko niin että kone käy yleensä käynnistyksen jälkeen muutaman sekunnin, puolen minuuttia tai muutaman minuutin?
Asian selvittelyä auttaisi huomattavasti, jos saisi muutaman minuutin käynnistä tärkeimmistä mittauksista trendit.
Jos maltat jatkaa puuhastelua, niin ottaisitko trendit sopivasti ryhmiteltyinä seuraavista mittauksista.
- Kompressorin pyörimisnopeus (rpm)
- Keruupumpun nopeus (%)
- Paisuntaventtiilin asento (%)
- Lämmönkeruuliuos meno (C)
- Lämmönkeruuliuos paluu (C)
- Imukaasu (C)
- Matalapaine (bar g)
- Korkeapaine (bar g)
- Alijäähtyminen (K)
- Tulistus (K)
ATS
Juu käy random aikoja. Välillä viikko välillä 10 sekuntia.
Huomenna tosiaan vaihtuu keruupumppu.
-
Jännä, että se on noin sitten yhtäkkiä laihtunut se neste. Neljä vuotta kuitenkin toiminut. Ja välillä tuo tiltti tule muutaman sekunnin käynnin jälkeen vaikka keruu olisi pyörinyt jarkuvasti vuorokauden täysillä. Ei se voi sekunneissa jäätyä tukkoon..
Jos paisuntaventtiili ei toimi kestää yleensä puolisen minuuttia ennen kuin tulee matalapaine häly.
Jos keruupumppu on rikki eli pysähtyy, kasvaa keruun lämpötilaero hetkessä suureksi. Yleensä ja lähes 100% pumppu joko toimii tai ei toimi ollenkaan.
Sulla on nähtävästi maapiiri. Voikohan siellä olla ilmaa? Ei tuon nesteen luulisi jäätyvän ihan helposti maapiirillä.
-
Jos paisuntaventtiili ei toimi kestää yleensä puolisen minuuttia ennen kuin tulee matalapaine häly.
Jos keruupumppu on rikki eli pysähtyy, kasvaa keruun lämpötilaero hetkessä suureksi. Yleensä ja lähes 100% pumppu joko toimii tai ei toimi ollenkaan.
Sulla on nähtävästi maapiiri. Voikohan siellä olla ilmaa? Ei tuon nesteen luulisi jäätyvän ihan helposti maapiirillä.
Paisuntaventtiilintodettu käsikäytöllä eilen toimivaksi..
Ei pitäisi olla ilmaa kun paineet on pysynyt keruun paisarissa, eikä ole paisarin automaatti-ilmaajasta eikä keruussa olevista pystyhaaroista ilmaa tullut. Maasta tuleva vesi tosiaan vajaa 2 astetta.
Yks mikä mulle eilen tuli mieleen niin kompurassa oleva yksisuuntaventtiili, mutta miksi se välillä toimisi..
-
Ensimmäiset matalapainehälytykset tuli HGW:n rikkoutumisen aikohin.
Voisiko täältä löytyä syy-yhteys myös nykyisiin matalapaineongelmiin?
ATS
-
Löytyykö jostain Atlaksen putkistojen ja komponenttien kytkentäkuvaa?
ATS
-
Pienpaineviat alkoi tosiaan viikko-kaks siitä kun kuumakaasuvaihdin todettiin vialliseksi. Harmi kun silloin kun ekaa kertaa otettiin kylmäaineet pois vaihtimen vaihtoa varten niitä ei punnittu. Vaikka eihän sillä tiedolla oikeestaan mitään tee.
Keruupiirin pumppu on nyt vaihdettu. On pysynyt käynnissä pari tuntia, mutta imukaasu seilaa koko ajan lähes normaalin ja -20 välillä.. Pumppu oli sisältä siistin näköinen eikä mitään uudesta poikkeevaa..
Otti keruussa olevasta yksisuuntaventtiilistä sisukset pois, mutta ei sekään vaikuttanut.
Taas yhteyttä thermiaan ja odotellaan, että mitä sitten tehtäisiin.
-
Jos se vielä käy niin voisitko ottaa trendit näistä ehdottamistani mittauksista,
kolme neljä mittausta yhteen trendistöön jos enemmän niin menee sekavaksi
tunnin parin pätkä
- Kompressorin pyörimisnopeus (rpm)
- Keruupumpun nopeus (%)
- Paisuntaventtiilin asento (%)
- Lämmönkeruuliuos meno (C)
- Lämmönkeruuliuos paluu (C)
- Imukaasu (C)
- Matalapaine (bar g)
- Korkeapaine (bar g)
- Alijäähtyminen (K)
- Tulistus (K)
ATS
-
Menin kattoon pumppua ja juuri kun pääsin koneelle niin turahti sammuksiin.
Mitään järkeviä käppyröitä tuolta ei saa. Tuosta otin kuvan mis näkyy keruun lämpötilat ja imukaasu.
Saiskohan usb-tikulla kerättyä ja jollain siitä sitten katseltua?
-
Tuosta kuvasta näkee kuinka kone on käynyt reilun tunnin jakson kuin "kello" ja muun ajan sikin sokin
Imukaasu on seilannut +1C ja -18C välillä
- Yksi jakso on kestänyt 17min
- Keruulle menevän nesteen lämpötila on vaihdellut -0,4C ja +1,0C välillä
- Keruulta tulevan nesteen lämpötila on pysynyt vakiona.
- Dt on vaihdellut 2,3C ja 0,7C välillä.
Mielenkiintoisin huomio on se että imukaasun jäähtyessä keruulle menevä lämpiää eli DT pienenee?
Nyt pitäisi tietää kompressorin kierrosluvun ja keruupumpun nopeuden käyttäytyminen
-Jos ne ovat pysyneet vakioina, niin silloin on höyrystimen teho vaihdellut siten että kylmän imukaasun vaiheessa teho on ollut pienimmillään ja päinvastoin.
Saatko samalta ajanjaksolta trendit kompressorin kierrosluvusta ja keruupumpun nopeudesta lisäksi olisi mielenkiintoista nähdä matalapaineen käyttäytyminen.
ATS
-
Menin kattoon pumppua ja juuri kun pääsin koneelle niin turahti sammuksiin.
Mitään järkeviä käppyröitä tuolta ei saa. Tuosta otin kuvan mis näkyy keruun lämpötilat ja imukaasu.
Saiskohan usb-tikulla kerättyä ja jollain siitä sitten katseltua?
Jos se sattuu nyt taas käymään jonkin aikaa, niin joutuu vähän mutkan kautta menemään, jotta saa paremmin ruudulta irti noita tietoja, mutta ne ovat niitä hetkellisiä tilatietoja kyseiseltä hetkeltä.
Järjestelmätiedot -> Toimintatiedot -> Vasemmasta reunasta hammasrattaan kuvaa.
Nämä näkyy sivulla 1:
- Kompressorin pyörimisnopeus (rpm)
- Keruupumpun nopeus (%)
- Paisuntaventtiilin asento (%)
Järjestelmätiedot -> Toimintatiedot -> Vasemmasta reunasta lämpömittarin kuvaa.
Nämä näkyy sivulla 2 (ja toki myös kuvaajien graafista myös imukaasun kera jossa sen 12 tunnin jakson historian sentään näkee):
- Lämmönkeruuliuos meno (C)
- Lämmönkeruuliuos paluu (C)
Nämä sivulla 4:
- Imukaasu (C)
- Matalapaine (bar g)
- Korkeapaine (bar g)
- Alijäähtyminen (K)
- Tulistus (K)
Sivulla 5 näkyy kompressori harmaana pallerona sinisen ruudun sisällä joka kuvastaa höyrystymislämpötilaa ja lauhtumislämpötilaa.
Eikös näissäkin jokin USB-logitusmahdollisuus ollut, kun tikun työnsi sisään ja asetuksista "Logging" tms. En muista ihan tarkkaa polkua tälle mistä löytyi.
-
Juu. Tuolta noita olen seuraillut. Käppyröinä olisi vaan helpompi nähdä mitä se oikeesti tekee.
Vaikee laittaa mitään yleispätevää arvoa noista kun vaeltaa koko ajan.
Noh. Eipä se edes taas suostu käymäänkään..
Huolto laitto thermialle pitkän sähköpostin kun ei sieltä ketään saanut puhelimeen.
Huomenna taas sitten tietää, että mitä seuraavaksi..
-
Käppyröinä olisi vaan helpompi nähdä mitä se oikeesti tekee.
Juuri näin
Noh. Eipä se edes taas suostu käymäänkään..
Viimeisenä oljenkortena kannattaisi kokella paria konstia
- Koputtele tuota matalapaine painekytkintä
- Tee "IVO-boottaus" eli koneesta sähköt pääkytkimestä pois joksikin aikaa.
ATS
-
Juuri näinViimeisenä oljenkortena kannattaisi kokella paria konstia
- Koputtele tuota matalapaine painekytkintä
- Tee "IVO-boottaus" eli koneesta sähköt pääkytkimestä pois joksikin aikaa.
ATS
Viimeinen oljenkorsi otettiin käyttöön ja tulee koko kylmäyksikkö uusi..
-
Nyt on parina yönä tullut invertteri hälytyksiä. Eilen vaan käynnistin uusiksi ja asensin 16.0 päivityksen.
Taas oli korkean paineen hälyä tullut. Se on kiva kun ei ollut ehtinyt edes vajaas kuudes tunnis online saanut hälyä lähetettyä. Huomasin ku olin saunaan menos..
Nyt oli yöllä tullut hälyjä yläpaineesta, invertteristä ja uppolämmittimistä.
Nyt tuli pari pienpainehälytystä joten laitoin nyt vehkeet vallan vastuksille.
Pienpainevikaa taas pukkaa. Laitoin taas vastuksille ja odotellaan josko sais jonkun sitä taas kattoon.
Päivällä tosiaan tullut häly ja kuittauksen jälkeen koitti lähtee päälle, mutta sammui muutaman sekunnin kuluttua. Sitten alkoi laskeen 20 minuutin ajan ja koitti uudestaan, mutta sama homma.
Onkohan tää nyt vaan omaa noloutta ja sie joku säätö päin persettä vai onko vaan joku paikka rikki..
Ja taas kun tuli kehuttua, että vehkeet toimii niin eilen illalla taas tuli pienpainevika.
N. 21 aikoihin alkanut käyntiinlähdön yritykset ja 23 jälkeen tullut häly pienpaineesta.
Ei ole taaskaan suostunut kuittauksen jälkeen lähteen käyntiin, yrittää mutta sammuu heti.
Sama saasta jatkuu. Meni imukaasut taas yli 20 astetta pakkaselle ja matalaan paineeseen sammui..
Tänään oli koitettu vaihtaa se paisuntaventtiilin toimilaite ja koneen piirikortti.
Noh. Eipä se edes taas suostu käymäänkään..
Huolto laitto thermialle pitkän sähköpostin kun ei sieltä ketään saanut puhelimeen.
Huomenna taas sitten tietää, että mitä seuraavaksi..
Melkoinen vikahistoria vajaan vuoden ajalta.
Tuskin on mekaanisissa/elektronisissa toimilaitteissa mahdollista tehdä noin monenlaista ja toistuvia häiriötä(?)
Vaikuttaisi että ohjauslogiikassa voisi softa tai rautapuolella oleva vika tehdä tuollaista ,tai jokin lämpötilaa mittaava anturi sekoilee ajoittain
Onkohan imukaasun lämpötilaa mittavaa anturia uusittu?
-
Koskakohan tuo kylmäyksikön vaihto tapahtuisi?
Toivottavasti tutkivat vanhan koneen ja kertovat mitä selvisi.
Kuitenkin vielä vähän pohdiskelua perustuen vajavaisiin trendeihin ja videon pätkään.
- keruupiirin toiminta
Imukaasun jäähtyessä lämpiää keruulle menevä liuos, keruulta tulevan liuoksen lämpötilan pysyessä vakiona ja imukaasun lämmetessä jäähtyy keruulle menevä liuos.
Toisin sanoen imukaasun jäähtyessä Dt pienenee ja lämmetessä Dt kasvaa. Tämä selittyy sillä että höyrystimen teho laskee ja kasvaa.
Imukaasu ei ole koko tarkastelujakson aikana ollut normaalilla alueella, pitäisi olla muutaman asteen keruulta tulevan nesteen lämpötilan yläpuolella. Parhaimmillaankin lämpötila on ollut muutaman asteen tuloliuoksen lämpötilan alapuolella.
Keruuliuoksen virtauksen pudotessa, muun koneen toimiessa normaalisti, pitäisi keruulle menevän liuoksen lämpötilan laskea voimakkaasti. Tästä ei ole lähdeaineistojen perusteella havaintoa.
- Keruupiiri toimii normaalisti
- Höyrystimen teho laskee imukaasun jäähtyessä
- Höyrystimen teho nousee imukaasun lämmetessä.
Imukaasun lämpötilan ja höyrystimen tehon vaihtelut selittyvät sillä että kylmäaineen virtaus höyrystimeen vaihtelee.
Kylmäainevirtauksen laskiessa imee kompressori entisellä teholla kylmäainetta höyrystimestä ja sen seurauksena höyrystimen paine laskee
Kaasujen tilayhtälön mukaan paineen laskiessa laskee myös lämpötila eli imukaasun lämpötila laskee.
Kylmäainevirtauksen laskiessa pienenee myös höyrystimen teho
Lauhduttimen ja höyrystimen välissä on vain yksi aktiivisesti toimiva komponentti, paisuntaventtiili.
Paisuntaventtiiliin liittyy seuraavat osa-alueet:
- Itse venttiili
- venttiiliä käyttävä toimilaite
- Toimilaitteen sähkönsyöttö
- Paisuntaventtiiliä ohjaavat mittaukset, imukaasun paine ja lämpötila.
- Elektroniikkakortti.
Todennäköisesti jossakin näistä on piilevä vika.
ATS
-
Hyvä analyysi. Thermiassa ei ole kylmäyksikköä kuten Nibessä. Auttaako tämä remontti on hyvä kysymys.
-
Maanantaille menee kun ei posti saanu perille asti vie tälle päivää..
-
Nyt olis kylmäosat kaikki vaihdettu tehtaan pakettina kompuroineen päivineen.
Nyt näyttää käynti sujuvalta.
Paitsi, että invertterihälytys oli laittanut vehkeet seis. Taas se sama "virran mittausvirhe u,v,w". Lähti pois kun hetken käytti turvakytkintä pois päältä.
-
Hieno juttu että taas toimii
Laitahan trendiä näytille jotta nähdään miltä se käynti nyt näyttää
ATS
-
Hieno juttu että taas toimii
Laitahan trendiä näytille jotta nähdään miltä se käynti nyt näyttää
ATS
Yleisön pyynnöstä. Tässä keruun meno ja paluu sekä imukaasu.
Aikalailla tuo imukaasu rauhoittui kun ei enää heittele pakkaselle.
Alakerrassa on nyt siis vanhaa enää invertteri, letkut ja lämmityksen kiertopumppu. Sähkökaapin puolella myös se piirikortti on uusi.
-
Hyvältä näyttää :)
Tutkivatko he, mikä sitä vanhaa kylmäainepuolta vaivasi?
AS
-
Hyvältä näyttää :)
Tutkivatko he, mikä sitä vanhaa kylmäainepuolta vaivasi?
AS
Ei ollut siitä puhetta. Uskoisin kyllä, että thermia sen haluaa tutkittavaksi.