Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: jyri - 09.01.15 - klo:19:47
-
Hei,
Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.
Tulolämpötilan laskeminen on toki luonnollista lämmönlähteenä käytetyn järven viilenemisen myötä, mutta tuo tulo- ja paluulämpötilan eron voimakas kaventuminen hieman huolestuttaa. Huomasin tuosta tulo- ja paluulämpötilojen keruuketjusta että muilla foorumilaisilla nuo erot ovat lähempänä 3 astetta. Osaisiko kokeneemmat arvailla mistä oman pumppuni heikentynyt keruukyky voisi johtua?
Muut lämpötilat:
Kompressori
kylmäaine -9
kuumakaasu 61
Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)
Ulkolämpötila -3
Sisälämpötila 21
-
Kiitoksia neuvoista, nyt on mutasihti puhdistettu, siellä oli vähän pientä töhnää, ja n. 1/4 sihdistä oli tukossa. Taisin vaan onnistua saamaan ilmaa systeemiin kun kuuluin hieman lorinaa kiertovesipumpusta. Toivottavasti ei menty ojasta allikkoon. Operaation jälkeen tuo keruupiirin lämpötila kuitenkin hieman parani (tulo 0, paluu -2).
-
sulla on noita aloituksia niin montaa mutta lyhykäisyydessään. 250m lätäkössä putkea (sama mulla) on vaan silleen ettei lämpöä pääse siirtymään niin paljoa että sais 3 asteen eron, mulla on hiukka yliiso pumppu mutta ei hyödytä pienempi, meno vaan laskisi enemmän pakkaselle. nyt tulee nollaa menee -1. siihen putken alkupätkään kertyy jäätä joten siitä ei plussanpuolelle keruuta tuu saamaan kuin kovin syvällä vesistössä. nou hätä, vaikka olis koko putkenmitta jäässä niin silti siittä irtoo energiaa. jos alkaa tulo olemaan -3 tai enemmän niin silloin vois alkaa huolestumaan. joku viisaampi voi sanoo tarkemmat mutta mitä selvittelin niin -5 tulo on jo sellanen ettei mun pelillä enää suositella pyöritystä, hyötysuhde jää niin heikoksi jo silloin. Ei se cop niin kauheesti tosta pienestä lauhde-erosta kärsi jokusen kympin vuodessa. ittellä ei ole vielä tarkkaa mittaria kiinni mutta mututuntumalla toimii ihan kelpoisesti suhteutettuna rahasummaan joka on sijoitettu keruujärjestelmään. Olis voinu laittaa 400m mutta arvoitukseksi jää paljonko todellinen=rahallinen hyöty olisi ollut...?
-
Kai tuolla nyt jotain vikaa on muutenkin jos järveen meno on -1 ja kaasujen lämmöt samalla -9c°. Liekkö kone jo finaalissa, vai olisko hajonnut tuo paisunta venttiili ainakin?
-
Hei,
Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.
Tulolämpötilan laskeminen on toki luonnollista lämmönlähteenä käytetyn järven viilenemisen myötä, mutta tuo tulo- ja paluulämpötilan eron voimakas kaventuminen hieman huolestuttaa. Huomasin tuosta tulo- ja paluulämpötilojen keruuketjusta että muilla foorumilaisilla nuo erot ovat lähempänä 3 astetta. Osaisiko kokeneemmat arvailla mistä oman pumppuni heikentynyt keruukyky voisi johtua?
Muut lämpötilat:
Kompressori
kylmäaine -9
kuumakaasu 61
Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)
Ulkolämpötila -3
Sisälämpötila 21
Lueppa IVT osiossa oleva juttu. Kompuran lämmöt viittaisi paisuntavenan vikaan.
Lisäys.
20 kuutiota betonia, 250m keruuta ja 5kw pumppu ei oikein balanssissa muutenkaan ole.
-
laitatko linkin, muuten on hiukka liikaa luettavaa :D
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5877.40
-
Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.
Tähän voi johtaa n. kolme syytä:
1) Mittaukset näyttävät väärin
2) Lämpöpumpun teho on pienentynyt
3) Keruun virtaus on kasvanut.
3) Keruun virtaus kasvanut, ei tunnu todennäköiseltä.
1) Tarkista mittaukset. Laita keruupumppu käyntiin kompressorin seistessä, muutaman minuutin kuluttua pitäisi keruulta tulevan ja keruulle menevän lämpötilan näyttää samaa.
2) Käykö nykyään pidempään kuin aiemmin?
"Kylmäaine -9C" tiedätkö mistä kohtaa mitataan? Paisuntaventtiilin jälkeen? vai höyrystimen jälkeen ennen kompressoria?
Mikä lämpöpumppu merkki ja malli?
ATS
-
Aivan. Tuossa on siis vielä backuppina, että mittauspiste ei ole ihan sama kuin esim mulla. Mulla ei ole koskaan tuo kaasun lämpötila vain ollut alempana, kuin kaivolle meno. Se seuraa tuota meno lämpöä sellaisella n 1 asteen erolla. Esim meno pumpulta -3,8 ja kaasun lämpö -3,0. Dt on kyllä toisiolla n. 6 asteen luokkaa joten toisio pystyy myös hävittämään tuotetun lämmön eteenpäin kohtuu tehokkaasti. En ny muista, mutta suostuisikohan tuo oma pumppu käymään ollenkaan, jos toision Dt olisi esim 2 astetta. Ainakaan Se ei suosiolla pysty tekemään 60 käyttövettä kierukan avustuksella. Pakottamalla Se muistaakseni yritti aina Dt 3-4 asti, jonka jälkeen liian pientä eroa valitti. Mä olen siis saanut 58 astetta pukattua tuonne käyttöveteen kierukan lämmittämänä, eli kiertoon meni muistaakseni jo selvästi yli 61 asteen liemi, kun kaivot oli vielä alkumetreillä ja lämpöä riitti 4-5 asteen verran tulolle.
-
Kiitoksia vastauksista ja kommenteista!
Kävin tuota laitetta vähän tutkimassa ja testailemassa saatujen kommenttien perusteella ja tein seuraavia havaintoja
Kun laitoin kompuran pois ja keruupiirin pumpun päälle niin lämpötilat tasaantuivat samoiksi
Tuo kylmäaineen mittaus on ennen kompressoria siinä ennen pisaranerotinta, vai mikä lie suodatinpullo siinä ennen kompressoria
Kompuran tehosta en oikein osaa sanoa vielä kun se on ollut vasta vähän aikaa käytössä.
Kun kone teki 44 asteista käyttövettä niin tuo kylmäaineen lämpötila muuttui tuonne -4 asteeseen ja kuumakaasu 81 asteeseen ja siitä edelleen -2 ast ja 85 ast. tehtäessä 49 asteista kv:tä
Tuo rakennekin hieman ihmetytti sillä näyttäisi, että tuo paisuntaventtiilin ohi menee toinen putki jotka sitten yhtyvät vähän ennen höyrystintä. ??? Onko tuollaisessa systeemissä sitten mitään virkaa alkaa tuota paisuntavenaa säätämäänkään? Ja millä sitä venttiilin toimintaa voisi yleensä testata, muuta kuin säätelemällä? Yritän laittaa kuvan tuosta liitteeksi.
Edit: kuva vaihdettu.
-
Tuo kuva on jotenkin mennyt erittäin huonolaatuiseksi. Koita laittaa se uudelleen parempilaatuisena.
Tuosta kuvasta en ole varma, onko siinä edes paisuntaventtiiliä kuvassa näkyvissä.
-
Tänään huomasin kun kone teki 41 asteisesta paluuvedestä niin lämpötila näytti tulo +2 paluu 0. Ulkolämpötila -12. Kun käänsi lämmittämään noin 39c Käyttövettä muuttui lukemat +2 -1 (kaksoisvaippavaraaja 45l). Kylmemmillä vesillä on näkynyt lukemia joskus +3 -1 tai +2 -1. Startin alkupuolen lukemia joskus +5 +1.
" Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)"
Oletko koittanut pienentää kiertovesipumpun nopeutta ja onko vaikutusta?
Sitten vielä että eikös se lämpötilaero isone jos laitat ensiöpumppua pienemmälle.
-
Kun laitoin kompuran pois ja keruupiirin pumpun päälle niin lämpötilat tasaantuivat samoiksi
Tuo kylmäaineen mittaus on ennen kompressoria siinä ennen pisaranerotinta, vai mikä lie suodatinpullo siinä ennen kompressoria
Näyttää siltä että keruupiirin mittaukset näyttävät oikein.
Paljonko ne näyttivät tuossa testissä?
Johtopäätös on: Keruu toimii oikein mutta keruusta otettava teho on pudonnut reilusti alle puoleen verrattuna lähtötilanteeseen.
Tästä seuraa automaattisesti se että myös itse lämpöpumpun antoteho on pienentynyt.
Tuntematta lämpöpumppua ja kylmäainetta on vaikea tehdä tarkempaa diagnoosia ongelmasta.
Mikä lämpöpumppu merkki ja tyyppi?
Mikä kylmäaine?
Yleisimpien kylmäaineiden ominaisuuksia käyttäen näyttäisi että kompressori on kunnossa.
Joten todennäköisin ongelmapaikka lienee paisuntaventtiili.
Ottaisitko yleiskuvan "konehuoneesta" ja paisuntaventtiiliksi epäilemästäsi härvelistä sellainen kuva missä näkyvät paremmin siihen liittyvät putket.
Kun kylmäaineen virtaus pienenee paisuntaventtiilillä:
- paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila laskee
- höyrystimen jälkeinen lämpötila nousee
- tulistus kasvaa
- keruun lämpötilaero pienenee
- kuumakaasun lämpötila nousee
- ottoteho pienenee
- keruuteho pienenee
- antoteho pienenee
- COP huononee.
ATS
-
Entäs mitä mieltä ollaan tuosta toisio puolen Dt:stä? Tavoitteena näyttäisi olevan, että mitä pienempi, sen parempi ajatus. Mulla ei pumppu suostu tuollaiseen, että meno ja tulo on esim 60 astetta. Dt on mulla siis luokkaa 6 astetta toisiolla ja topicin aloittaja tähtää 2 asteeseen.
-
Sama vähän mielessä. Tuo Meno 27 Tulo 24 vaikuttaisi vähän pieneltä. Lämmittäisikö paremmin jos sitä vähän isontaisi. Täällä on dt 8 C kun 90W pumppu pyörii täysillä.
Lainaus Jyri:
"Testasin hieman kompressoria laittamalla käyttöveden tavoitteen 55 C. Lopussa kuumakaasun lämpötila nousi 86 C (ennen kompressoria 3 C ). Keruupiirin lämpötila tällöin 5 C ja 5 C. Miltä kyseiset arvot kuulostavat? En päässyt käyttövedessä sinne 100 C tuntumaan.
Kun taas vaihtui lämmityspiirin puolelle niin kompressorin lukemat palasivat -5 C (ennen) ja 58 C (jälkeen). Muut lukemat: Keruupiiri 5 C ja 2 C Lämmityspiirin 27 C (meno) ja 23 C (paluu) (tavoite 25 C). Pitäisikö tuon lämmityksen lämpötilaeron olla noin pieni, vain 2 astetta tavoitetta korkeampi? Käyntijakson pituuteen tuo ainakin vaikuttaa.
Matias, kompressori oli käynnissä ja se on toshiba-merkkinen ja 5 kW tehoinen."
Lainaus Jyri:
"Vielä sellainen tarkennus, että tuolla loppulämpötilalla tarkoitin kylmäaineen lämpötilaa kompressorin jälkeen (eli siis kuumakaasu ennen lauhdutinta). Odotin että kompressorin jälkeen lämpötilat olisivat jonkun verran korkeammat, ja siksi kyselin tuosta. Voisiko kylmäainetta (tässä R407) olla liian vähän?
Tälläkin hetkellä lämmityspiirin menolämpötilan ero on vain 26 kun tavoite paluulle on 25 mikä tuntuu pieneltä erolta.
Lämmitän tällä hetkellä lattioita ensimmäistä kertaa ja tuntuu että pumppu ei juuri taukoa saa. Nostan lämpötilaa vaiheittain asteella kahden vuorokauden välein."
Onko toshiba merkkisiä maalämpöpumppuja?
-
No jos toisio kierron Dt on 0 astetta, niin eihän sieltä enää oteta yhtään lämpöjä talteen ja kuulostaisi jo pelkän kylmäaineen ihan oikealta "Hullunkierrolta".
-
Noissa kiertovesipumpuissani ei ole nopeudensäätöä, joten siihen ei voi oikein vaikuttaa.
Tuon keruupuolen piirin molemmat lukemat menivät muutaman minuutin odottelun jälkeen molemmat nollaan. Nyt siellä näytti olevan se tulo 0 ja paluu -2.
kompressorin merkiksi arvioin toshiba ihan mallinumeron perusteella.
Laitan oheen paremman kuvan tuosta konehuoneesta, josta tuo paisuntaventtiiliksi arvioimani putkihässäkkä näkyy. Kovin isoja kuvia tämä systeemi ei anna kuitenkaan laittaa. Paisuntaventtiiliksi epäilen siis tuota kuvassa oikealla, keskellä näkyvää putkiloa. Siinä lukeekin "discharge valve" ja päällä jonkunlainen säätöruuvi (luultavasti jousikuormalle). Auttaisiko jos sitä säätäisi?
-
Tuon mukaan olisi 4kW ja kylmäaine R407C. Niin kylmäaine olikin ihan oikein.
http://www.hurtowniachlodnicza.pl/hurtownia/spr%C4%99%C5%BCarki2012-09-13-08-57-25_/toshiba2012-09-13-08-57-25_/spr%C4%99%C5%BCarka-toshiba-4,01-kw-pg225x2c-4ft-detal.html
http://www.areacooling.co.uk/products/compressors/hermetic/rotary/gmcc/pg225x2c-4ft/
-
Ohjekirjan mukaan kylmäaine on kanssa tuo R407C, mutta nimellislämmityskapasiteettina lukee 4,9 kW.
Ei näköjään ole hirveän kallis tuo kompura, jos joutuu uusimaan.
Noita palstoja lueskelemalla ja googlen haulla selvisi, että liian kylmä kylmäaine voi pitkässä juoksussa rikkoa kompuran. Ilmeisesti tuo "rotary" malli kuitenkin kestää tätä hieman paremmin kuin perinteinen mäntä-kompura.
-
Sama vähän mielessä. Tuo Meno 27 Tulo 24 vaikuttaisi vähän pieneltä. Lämmittäisikö paremmin jos sitä vähän isontaisi. Täällä on dt 8 C kun 90W pumppu pyörii täysillä.
Totta kai Dt on pieni, jos koneesta on tehot kateissa
Laitan oheen paremman kuvan tuosta konehuoneesta, josta tuo paisuntaventtiiliksi arvioimani putkihässäkkä näkyy. Kovin isoja kuvia tämä systeemi ei anna kuitenkaan laittaa. Paisuntaventtiiliksi epäilen siis tuota kuvassa oikealla, keskellä näkyvää putkiloa. Siinä lukeekin "discharge valve" ja päällä jonkunlainen säätöruuvi (luultavasti jousikuormalle). Auttaisiko jos sitä säätäisi?
Mihinkähän menee vasemmalle menevät muoviletkulla? päällystetyt kaksi ohutta putkea entä oikealla taakse menevä paksumpi putki?
Onko käyttöohjeessa minkäänlaista kaaviokuvaa koneen rakenteesta? jos on niin laita tänne
Jos sinulla on PellePeloton henkeä niin siitä vaan säätämään, tosin täysin omalla vastuulla.
Jos minä säätäisin, niin kääntäisin ruuvia aukipäin vastapäivään.
Jos säädät, niin tee se stabiilissa käyntitilassa ja kirjaa ylös kaikki toimenpiteet sekä koneesta saatavat mittaustiedot ennen ja jälkeen toimenpiteiden.
ATS
-
Seppaant: lämmityspiirin lämmönvaihtimelta tulee kupariputki (se paksumpi mainitsemasi) joka haarautuu kahdeksi pienemmäksi (juurikin nämä muovilla suojatut) toinen pienistä putkista menee tuon paisuntaventtiilin kautta ja toinen jatkaa ohittaen sen siten että putket yhtyvät takaisin paksummaksi putkeksi juuri ennen keruupuolen lämmönvaihdinta.
Löysin ohjeesta rakennekuvan jonka nappasin liitteeksi.
Periaatteessa PellePelotonhenkeä löytyy, mutta minkähänlaisia riskejä tuohon säätämiseen liittyy?
-
Normaali vaihtoventtiilikoneen kaaviokuva tuo on.
Siinä sen paisuntaventtiilin kyljessä on sinivalkoinen valmistajan tarra. Voitko laittaa siitä tarkemman kuvan tai lukea siitä valmistajan nimen ja mallikoodin.
-
Siinä sinisessä tarrassa lukee: XHF-B, Discharge Valve, SP 2.35 Mpa
-
Minun veikkaus tuon tekstin "discharge valve" ja sen sijainnin perusteella on, että tuo ei ole varsinainen paisuntaventtiili.
Paisuntaventtiili on englanniksi "expansion valve" (tai "thermal expansion valve"). Siihen pitäisi yleensä tulla kapillaariputki, jolla se säätyy kaasun lämpötilan mukaan.
Löytyisikö koneesta jostain sellainen, mihin tulee ohut kapillaariputki varsinaisten kylmäainelinjojen lisäksi?
-
Periaatteessa PellePelotonhenkeä löytyy, mutta minkähänlaisia riskejä tuohon säätämiseen liittyy?
Paras olla koskematta mihinkään ellei tiedä mitä tekee.
ATS
-
Kimmo_L, sellainen lisäys vielä että tuo putkihässäkkä, missä se discharge valve on, menee lämmönvaihtimiin alapuolelle, jos siitä jotain voi päätellä.
-
Tuo rinnakkainen toinen putki oudoksuttaa. Lisäksi, paisuntaventtiilin toisella puolella kylmäaine on hyvin kylmää, joten sen putki on yleensä hyvin eristetty. En tiedä, onko tuo kupariputken päälle laitettu muoviletku "eriste", mutta tuntuu vähän oudolta.
Lämmönvaihtimien välissä on toki oikea paikka, mutta pystyykö putkista olemaan ihan varma, miten ne kulkevat siellä.
Tuolla koneen sisällä on kuitenkin noita mustalla eristeellä eristettyjä putkia. Paisuntaventtiili voisi paremminkin olla sellaisen yhteydessä.
Mikä on tuo vasemman vihreän pumpun alapuolella näkyvä osa, johon tulee kangaspunoksen sisällä jotain ohutta?
-
Hei,
Aloitin maalämmöllä lämmittämisen kolmisen kuukautta sitten ja sittemmin on alkanut ihmetyttää keruunesteen lämpötilaeron kaventuminen. Kun aloittaessa lämpötilaerot olivat tulo 11, paluu 5, muutaman viikon jälkeen tilanne oli tulo 5, paluu 1, josta melko nopeasti laski edelleen t. 3, p. 0 ... t. 1, p.-1 ... t. 0, p. -2, kunnes nyt ollaan lukemissa tulo 0 ja paluu -1.
Tulolämpötilan laskeminen on toki luonnollista lämmönlähteenä käytetyn järven viilenemisen myötä, mutta tuo tulo- ja paluulämpötilan eron voimakas kaventuminen hieman huolestuttaa. Huomasin tuosta tulo- ja paluulämpötilojen keruuketjusta että muilla foorumilaisilla nuo erot ovat lähempänä 3 astetta. Osaisiko kokeneemmat arvailla mistä oman pumppuni heikentynyt keruukyky voisi johtua?
Muut lämpötilat:
Kompressori
kylmäaine -9
kuumakaasu 61
Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)
Ulkolämpötila -3
Sisälämpötila 21
Nyt kun sulla taas toimii keruu tulo 0, paluu -2 niin mielestäni laitteessa ei ole mitään vikaa. Eli toimii täysin samoin kun on laitettu alussa hyrräämään. Tietysti säätämällä voi saada jotain parannuksia aikaan.
Täällä parhaat lukemat tulo 6 ja paluu 1. Kun tulon lämpötila laskee niin samalla laskee myös vähän lämpötilaero. Eli tuossa tulo 0, paluu -2 ei olisi mitään outoa. Kun järven lämpötila taas nousee niin pitäisi tulla taas erilaisia lukemia.
Tuolta aiemmasta postista lukasin tuon tomppelin selkeyttävän jutun.
Testasin hieman kompressoria laittamalla käyttöveden tavoitteen 55 C. Lopussa kuumakaasun lämpötila nousi 86 C (ennen kompressoria 3 C ). Keruupiirin lämpötila tällöin 5 C ja 5 C. Miltä kyseiset arvot kuulostavat? En päässyt käyttövedessä sinne 100 C tuntumaan.
Kun taas vaihtui lämmityspiirin puolelle niin kompressorin lukemat palasivat -5 C (ennen) ja 58 C (jälkeen). Muut lukemat: Keruupiiri 5 C ja 2 C Lämmityspiirin 27 C (meno) ja 23 C (paluu) (tavoite 25 C).
Tuossa lainauksessa on sinisellä keruupiirin lämpötilat.
Niistä näkyy epäsuorasti se, kuinka COP laskee kun tehdään kuumempaa vettä.
- Tehtiin lämmintä käyttövettä +58C ja keruulta tuleva ja sinne palaava antoi saman lukeman. Maanesteestä kyllä otettiin lämpöä, mutta sitä saatiin otettua niin vähän, että maaneste jäähtyi vähemmän, kuin 1 asteen verran.
- Tehtiin lämmityspiirin kiertovettä +27C ja nyt maaneste tuli koneelle +5 ja lähti maahan +2C lämpöisenä. Erotus oli noin 3 astetta.
Kuumempaa tehtäessä kaivosta otetaan lämpöä vähemmän ja sähköverkosta otetaan tehoa enemmän.
Kuumempaa tehtäessä COP laskee rajusti.
Tämä ilmiö koskee kaikkia lämpöpumppumerkkejä. Ei ole vain yhden merkin "vika"!
Alan vanhat ketut tuntevat tämän asian hyvin, mutta tätä palstaa lukee moni vasta alaan tutustuva.
Lähinnä heitä ajatellen tämä yllä oleva teksti.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5755.msg69329#msg69329
-
lämmityspiirin lämmönvaihtimelta tulee kupariputki (se paksumpi mainitsemasi) joka haarautuu kahdeksi pienemmäksi (juurikin nämä muovilla suojatut) toinen pienistä putkista menee tuon paisuntaventtiilin kautta ja toinen jatkaa ohittaen sen siten että putket yhtyvät takaisin paksummaksi putkeksi juuri ennen keruupuolen lämmönvaihdinta.
Vielä tuosta putkihässäkästä:
Oikealta tuleva paksu putki tulee lämmityspiirin lämmönvaihtimelta (lauhdutin). Mikä on käsikopelolla putken lämpötila?
Muoviletkulla suojatut putket menevät vasemmalle keruupiirin lämmönvaihtimelle (höyrystin). Sen jälkeen missä muoviletkut loppuvat on jotain valkoista. Onko se eristettä vai huurretta? Mikä on tämän valkoisen kohdan lämpötila (käsikopelolla) ?
Näyttää olevan hyvin instrumentoitu tämä lämpöpumppu.
Laitahan tänne kaikkien yhdeksän lämpötilamittauksen arvot normaalin lämmityskäytön kohdalla ja vielä mielellään tehtäessä käyttövettä.
ATS
-
Tässä tuli vielä mieleen, että jos hidastaisi tuota lattialämmitysten kiertoa, niin alkaisi olemaan tulo edes 4 astetta, ja saisi olla mielellään vissiin ylikin, alempana, kuin meno. Olenkohan nyt käsittänyt jotain väärin, mutta Jyri siis pitää sellaista ominaisuutta tavoiteltavana, jossa toisio puoli ottaisi lämpöä mahdollisimman pienellä tulon ja menon erolla. En pysty ihan ymmärtämään, että kaasut toimisivat noin optimaalisesti enää. Tuon toision tuloksi tavoittelisin 5 astetta matalampaa arvoa, kuin menolle.
-
Tuossa jyrin maalämpöpumpussa oli aika oudosti molemmat kiertovesipumput, kun ne on vain 1 nopeuksisia. Ilmeisesti se maalämpöpumppu sitten on rikki. Kai siinä takuu on ja kai myyjältä löytyy jotain tietoa miten niitä kaasuja säädetään? Tässä nibessä ei edes näy mitään kaasujen lämpötilaa ja koskaan ei ole tullut mitään virheilmoituksia, vaikka kai siellä tarvittavat anturit on olemassa. Ainut herja on ollut että paluu on ollut liian kuuma, jos rajat on laitettu liian alas, säätöarvo 42-55C (kompuran sammutus). Kuittaantuu onneksi itsestään. Ei vaikuta onneksi sähkökatkotkaan, asteminuutit vaan taitaa nollaantua.
Saattaahan se jyrin maalämpöpumppu vaikka toimiakin oikein, mutta lattialämmityksestä tulee niin raakasti kuormaa ja tuota maalämpöpumppua ei olisi suunniteltu tuollaiseen käyttöön.
Tuolla olikin jo käsitelty että jotain hämärää siinä maalämpöpumpussa olisi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5872.msg71203#msg71203
Jos pumppu käy jo nyt nollakeleillä 20 tuntia vuorokaudessa,
- täytyy pumpun olla pahasti alitehoinen, tai
- pumppu ei toimi normaalilla tehollaan.
- Tai, talossa onkin poikkeuksellisen suuri lämpöenergian kulutus, vai
- onko vasta uudisrakennuksen ylöslämmitysvaihe meneillään?
Pumppu saisi nyt käydä noin 8 - 12 tuntia vuorokaudessa, riippuen ulkolämpötiloista.
Mikä on keruulta tulevan ja maahan menevän maanesteen lämpötila pitkän käynnin aikana?
Voitko antaa jotain tietoja kohteestasi?
-
Tai onhan Se tietysti niinkin, että tuo vispilä ei kertakaikkiaan pysty tekemään enempää tehoa, vaan Dt jää auttamatta sinne 2:den nurkille teki mitä tahansa. Jos siis päästään täydellä kierrolla Dt 0:aa lähelle, niin siellähän ei sitten enää pysty putketkaan hävittämään enempää lämpöä taloon. Eli ylitehoinen pumppu on Jyrillä. Onkohan tuo laitteen logikka sitten minkälainen ja säädettävyyskin kiinnostaa.
-
Mikä on tuo vasemman vihreän pumpun alapuolella näkyvä osa, johon tulee kangaspunoksen sisällä jotain ohutta?
Se on keruupuolen paluulämpötilan anturi.
Oikealta tuleva paksu putki tulee lämmityspiirin lämmönvaihtimelta (lauhdutin). Mikä on käsikopelolla putken lämpötila?
Muoviletkulla suojatut putket menevät vasemmalle keruupiirin lämmönvaihtimelle (höyrystin). Sen jälkeen missä muoviletkut loppuvat on jotain valkoista. Onko se eristettä vai huurretta? Mikä on tämän valkoisen kohdan lämpötila (käsikopelolla) ?
Käsikopelolla tuo lauduttimelta tuleva putki tuntuu melko lämpimältä ja tuo keruupiirin luona oleva valkoinen on huurretta, siellä tuntuu tietty melko kylmältä.
Tässä hieman pyydettyjä arvoja tuosta koneesta
Käyttövettä 51 ast. tehtäessä tuli seuraavanlaiset lukemat:
d01 0 keruumeno
d02 1 keruutulo
d03 54 lämmitysmeno
d04 29 lattiapaluu
d05 51 kv-säiliö
d06 28 lattiatavoite
d07 54 lämmitysmeno (vastuksen jälkeen)
d08 -15 ulkol.
d09 -1 kylmäaine ennen komp.
d10 87 kuumakaasu
Samat lukemat muutama minuutti vaihtoventtiilin toiminnan jälkeen (vaihtoi kv:stä lämmitykseen meneväksi):
d01 -1
d02 1
d03 28
d04 24
d05 52
d06 28
d07 28
d08 -15
d09 -8
d10 80
Ja vielä samat lukemat 15 min lämmityspiirin käynnin jälkeen:
d01 -2
d02 0
d03 28
d04 24
d05 52
d06 28
d07 28
d08 -16
d09 -9
d10 63
Pumpusta sen verran, että se on ihan tarkoituksella suunniteltu osatehoiseksi, mutta nuo käyntimäärät ovat olleet oletettua pitemmät. Tuo kylmäaineen lämpötila alkoi tämän ketjun myötä ihmetyttää, eli miksi se menee noin alas tuossa lämmitysvaiheessa. Voiko tuo olla normaalia? Kompressori on lamelli-tyyppinen, en tiedä voiko se vaikuttaa tuohon. Netissä etsimällä raportteja väitettiin sen kestävän paremmin jatkuvaa käyntiä ja pientä nestemäistä kylmäainetta kuin mäntä-malli, mutta eihän mikään suurempaa määrää kestä. Ilmeisesti tuossa koneessani on tuo pisaranerotin, joten voisiko se antaa myöten käyttää kylmempiä lämpötiloja tuossa keruupuolen kylmäaineessa?
Onkohan tuo laitteen logikka sitten minkälainen ja säädettävyyskin kiinnostaa.
Laitan liitteeksi kuvan pumpun ohjekirjan antamista asetusarvoista.
-
Käsikopelolla tuo lauduttimelta tuleva putki tuntuu melko lämpimältä ja tuo keruupiirin luona oleva valkoinen on huurretta, siellä tuntuu tietty melko kylmältä.
Se putkihässäkkä on sittenkin "paisuntaventtiili". Olisiko toimintaperiaatteeltaan samantapainen kuin on jääkaapeissa?
Kylmäaineen lämpötila ennen kompressoria -1 tai -9C ei mene "jakeluun"
Jos tietäisi lämpötilan paisuntaventtiilin jälkeen, niin se selvittäisi tilannetta.
Kaiva varoen putki sieltä huurteen sisältä näkyviin ja kiinnitä sinne lämpömittarin ulkoanturi ja eristä hyvin.
ATS
-
Se putkihässäkkä on sittenkin "paisuntaventtiili". Olisiko toimintaperiaatteeltaan samantapainen kuin on jääkaapeissa?
Voihan siinä periaatteessa olla jonkinlainen ilman termostaattia oleva kiinteä kuristin paisuntaventtiilinä.
Mutta jokin siinä ei täsmää. Jos se putkilo olisi se kohta, missä kuristus ja paineen lasku tapahtuu, miksi kuura on vasta tuolla perällä? Miksei se mene kuuraan tuosta edestä?
Tapahtuuko varsinainen paineen putoaminen ja jäähtyminen vasta tuolla perällä, missä kuurakin on?
-
Laitoin tuollaisen 5 euron ulkolämpötilamittarin anturin kiinni tuohon ja eristin solumuovilla.
Lämmitysvettä tehdessä tuon huurteisen putken lämpötila vaihteli välillä -10,4 ja -11,8 välilllä.
Käyttövettä tehdessä vaihteli -3 ja -4,4 välillä.
Mutta jokin siinä ei täsmää. Jos se putkilo olisi se kohta, missä kuristus ja paineen lasku tapahtuu, miksi kuura on vasta tuolla perällä? Miksei se mene kuuraan tuosta edestä?
Tapahtuuko varsinainen paineen putoaminen ja jäähtyminen vasta tuolla perällä, missä kuurakin on?
Tuo putken paksuus ainakin vaihtuu huomattavasti suuremmaksi tuossa kohtaa missä kuura alkaa.
-
Tuollainen löytyi Netin ihmeellisestä maailmasta
http://www.freewtc.com/products/discharge-valve-3089-30932.htm
ATS
-
Minä löysin kanssa vastaavan kuvauksen tuosta discharge valvesta. Komponentin kuvauksen mukaan sitä käytetään lähinnä suojakomponenttina.
Edelleen on hämärän peitossa, mikä sen merkitys tuossa pumpussa on ja käytetäänkö sitä johonkin epätavallisempaan tarkoitukseen. Osallistuuko se mahdollisesti jollain tavalla paisuntaventtiilin tyyppiseen prosessiin?
-
Minä löysin kanssa vastaavan kuvauksen tuosta discharge valvesta. Komponentin kuvauksen mukaan sitä käytetään lähinnä suojakomponenttina.
Edelleen on hämärän peitossa, mikä sen merkitys tuossa pumpussa on ja käytetäänkö sitä johonkin epätavallisempaan tarkoitukseen. Osallistuuko se mahdollisesti jollain tavalla paisuntaventtiilin tyyppiseen prosessiin?
Löytäisiköhän joku näppäräsorminen nettisurfaaja tuosta discharge venttiilistä jonkinlaista rakennekuvaa?
Oma arvaukseni on että toinen noista ohuista putkista toimii kiinteänä kuristimena ja discharge säätönä lisäten tarvittaessa kylmäainevirtausta.
ATS
-
Itse en noista ymmärrä, mutta tuossa joku osa joka on vähän sinne päin. Ei ole siis sama osa mutta vähän saman näköinen kun siinä maalämpöpumpussa.
http://www.hvacspecialists.info/controlling-refrigerant/discharge-bypass-valves-operation.html
-
Löytäisiköhän joku näppäräsorminen nettisurfaaja tuosta discharge venttiilistä jonkinlaista rakennekuvaa?
Oma arvaukseni on että toinen noista ohuista putkista toimii kiinteänä kuristimena ja discharge säätönä lisäten tarvittaessa kylmäainevirtausta.
Tekstikuvauksen perusteella tuo discharge valve alkaa tietyn rajapaineen jälkeen avautua. Siinä on ilmeisesti säätöruuvi, millä tuota rajapainetta pystyy säätämään tietyissä rajoissa (mahdollisesti 2.0...3.3MPa eli 20...33 bar, jos se on tarkalleen tuo malli, mikä netistä löytyi).
Minä kuvittelin ensin, että nuo ohuemmatkin putket ovat sen verran paksuja, että ne eivät oikeasti voisi tarpeeksi kuristaa. Alan kallistua samalle kannalle, että ne ehkä ovat se kuristin ja tuo discharge valve säätää kuristusta jossain määrin kuuman puolen paineen mukaan. Sen takia niihin putkiin on ehkä tuota ylimääräistä lenkkiä tehty, että olisivat tarpeeksi pitkät.
En sitten tiedä, miten tuo sitten toimii oikeaan termostaattiseen paisuntaventtiiliin verrattuna ja miksi on haluttu käyttää tuollaista ratkaisua (hinta ehkä?).
-
Ettei sielä olisi kahta höyrystintä, kaksi putkea yhdistyy liuospumpullekkin. Jos on kapillaaritoimisia höyrystimiä, voi olla ongelmia kapasiteetin kanssa vaihdettaessa lämmitykseltä käyttövedelle. Tuo toinen jousikuormitteinen venttiili sulkeutuu höyrypaineen noustessa eli vaihtotilanteessa (mahdollisesti kovalla lämpötilalla myös pysyy kiinni). Se pitänee jonkinlaista ulinaa/väpätystä rajatilanteessa.
Jos kuura alkaa jostain tietystä kohtaa putkea, minusta viittaa siihen että siinä kohdassa on silloin iso painehäviö, voisiko olla tukos tmv? Tuo iso linja on nestelinja, joka haarautuu kahteen. Siinä on 13 bar paine ja kuuraa alkaa syntyä siinä neljän paikkeilla vasta.
-
Ettei sielä olisi kahta höyrystintä, kaksi putkea yhdistyy liuospumpullekkin. Jos on kapillaaritoimisia höyrystimiä, voi olla ongelmia kapasiteetin kanssa vaihdettaessa lämmitykseltä käyttövedelle. Tuo toinen jousikuormitteinen venttiili sulkeutuu höyrypaineen noustessa eli vaihtotilanteessa (mahdollisesti kovalla lämpötilalla myös pysyy kiinni). Se pitänee jonkinlaista ulinaa/väpätystä rajatilanteessa.
Jos kuura alkaa jostain tietystä kohtaa putkea, minusta viittaa siihen että siinä kohdassa on silloin iso painehäviö, voisiko olla tukos tmv? Tuo iso linja on nestelinja, joka haarautuu kahteen. Siinä on 13 bar paine ja kuuraa alkaa syntyä siinä neljän paikkeilla vasta.
Tuo putki alkaa paksumpana putkena, joka haarautuu kahdeksi pieneksi ja sitten yhty taas. Tuo huuru alkaa siitä mistä se paksukin putki alkaa, siinä varmaa painekin laskee.
Tehdessään matalampaa lattialämpöä koneesta kyllä kuuluu semmoinen todennäköisesti paineenvaihtelun aiheuttama pulssimainen suhinaääni. Voisiko tuo johtua siitä että venttiili tasaisi painetta? Käyttövettä tehdessä ääni muuttuu ja kuulostaisi (en tosin varmuudella voi sanoa) että kompressori pyörisi kovemmin ja toisaalta tasaisemmin.
Mitä mieltä olette noista mittaamistani kylmäaineen lämpötiloista tuossa huurun kohdalla?
Entä, miltä nuo säädettävät asetukset vaikuttavat? Olen itse ihmetellyt tuota P06-kohtaa, jossa ei sen kummempaa selitystä anneta, mutta käsketään säätää arvoon 50.
-
Ettei sielä olisi kahta höyrystintä, kaksi putkea yhdistyy liuospumpullekkin. Jos on kapillaaritoimisia höyrystimiä, voi olla ongelmia kapasiteetin kanssa vaihdettaessa lämmitykseltä käyttövedelle. Tuo toinen jousikuormitteinen venttiili sulkeutuu höyrypaineen noustessa eli vaihtotilanteessa (mahdollisesti kovalla lämpötilalla myös pysyy kiinni). Se pitänee jonkinlaista ulinaa/väpätystä rajatilanteessa.
Jos kuura alkaa jostain tietystä kohtaa putkea, minusta viittaa siihen että siinä kohdassa on silloin iso painehäviö, voisiko olla tukos tmv? Tuo iso linja on nestelinja, joka haarautuu kahteen. Siinä on 13 bar paine ja kuuraa alkaa syntyä siinä neljän paikkeilla vasta.
Tuo putki alkaa paksumpana putkena, joka haarautuu kahdeksi pieneksi ja sitten yhty taas. Tuo huuru alkaa siitä mistä se paksukin putki alkaa, siinä varmaa painekin laskee.
Tehdessään matalampaa lattialämpöä koneesta kyllä kuuluu semmoinen todennäköisesti paineenvaihtelun aiheuttama pulssimainen suhinaääni. Voisiko tuo johtua siitä että venttiili tasaisi painetta? Käyttövettä tehdessä ääni muuttuu ja kuulostaisi (en tosin varmuudella voi sanoa) että kompressori pyörisi kovemmin ja toisaalta tasaisemmin.
Mitä mieltä olette noista mittaamistani kylmäaineen lämpötiloista tuossa huurun kohdalla?
Entä, miltä nuo säädettävät asetukset vaikuttavat? Olen itse ihmetellyt tuota P06-kohtaa, jossa ei sen kummempaa selitystä anneta, mutta käsketään säätää arvoon 50.
Se melko yksinkertaisesti voi huurustua ainoastaan siitä syystä, että pienessä putkessa ei tapahdu laisinkaan höyrystymistä, vasta yhdistyskohdassa. Eli siinä pikkuputkessa paine on nestepaine. Mikä sen lämpötila on?
Tuo pikku ventiilihän on väärinpäin nyt ajateltuun virtaussuuntaan, yleensä pohjasta tuleva yhde on virtaussuunta, koska jousi painaa sitä vasten ylhäältäpäin. Jotain painetapausta vastaan sillä suojataan.
-
Mikä sen lämpötila on?
Mittasin aika läheltä sitä liitoskohtaa nämä:
Lämmitysvettä tehdessä tuon huurteisen putken lämpötila vaihteli välillä -10,4 ja -11,8 välilllä.
Käyttövettä tehdessä vaihteli -3 ja -4,4 välillä.
-
Kerroppa vielä tuosta sun lämmiysjärjestelmästä. Eli onko termostaatteja tms toimilaitteita kierrossa? Miten kiertoa pyöritetään, onko omat pumppu? Onko kaikki venttiilit varmasti auki? Jakotukin asetuksia?
Ota vielä kokeeksi sähkövastus pois käytöstä ja puhdista lämmityksen mutasihti. Mulla on mutasihdit molemmissa lämmityskierroissa. Eli lämmitysvesi kierrolla on oma ja käyttöveden lämmityskierrolla omansa.
-
Kerroppa vielä tuosta sun lämmiysjärjestelmästä. Eli onko termostaatteja tms toimilaitteita kierrossa? Miten kiertoa pyöritetään, onko omat pumppu? Onko kaikki venttiilit varmasti auki? Jakotukin asetuksia?
Ota vielä kokeeksi sähkövastus pois käytöstä ja puhdista lämmityksen mutasihti. Mulla on mutasihdit molemmissa lämmityskierroissa. Eli lämmitysvesi kierrolla on oma ja käyttöveden lämmityskierrolla omansa.
Lämmitys lähtee koneelta ensin Cu ja sitten 22mm Alu-Pex putkilla kahdelle jakotukille, ak jakautuu yhdeksään eri piiriin ja yk 7:ään. Lattialämmitysputkisto on 16 mm Alu-pex putkea. Kiertoa pyörittää tuo maalämpöpumpun 90w kiertovesipumppu. Osa jakotukkien venttiileistä on kuristettu, koska pidän varastoa ja keskeneräistä ph:ta vielä puolilämpimänä ja makuuhuoneissa hieman pienemmän kierron. Tuo sähkövastus onkin ollut nyt pois. Pitääkin vielä tuo lämmityspiirin vielä mutasihti puhdistaa. KV:n kiertoa ei ole ja siellä mutasihti on pääventtiilillä.
-
No paljonkos tulee toision Dt, kun otit pois sähkövastuksen?
-
Vastus ei siis ole ollut päällä koko aikana, se on ollut aikalailla alusta saakka pois kytkettynä. Eli noi aiemmin ilmoittamani lukemat pitävät paikkansa. Eilen kun vilkaisin niin 28 asteista meni lattiaan kun paluu oli 25.
-
Tuntuisi että maalämpöpumppu silti toimisi aika hyvin kun teho on vaan 5kW. Vai onko ollut isoja pakkasia? Täällä oli viimeksi eilen -18. Ja millaisena sisälämpötila on pysynyt? Onko ilmanvaihtokone käytössä jo?
-
Tuntuisi että maalämpöpumppu silti toimisi aika hyvin kun teho on vaan 5kW. Vai onko ollut isoja pakkasia? Täällä oli viimeksi eilen -18. Ja millaisena sisälämpötila on pysynyt? Onko ilmanvaihtokone käytössä jo?
Kyllä se pumppu käy ja lämmintä tekee, mutta tuntuu vaan että tehoja uupuisi kun käy niin pitkään. Nollakeleillä pitää vain reilun kolmen tunnin taukoja. Nyt alko vähän nuo kylmäaineen lämpötilat epäilyttää.
Pakkasia on ollut aina vähän reiluun -20 asti, mutta kun menee yli kympin niin tulee lämmitettyä takkoja. Sisälämpö on kylmimmillään laskenut 19 asteeseen kun ei takkoja ole käyttänyt. Ilmanvaihtokone on käytössä ja kosteutta tuntuu poistuvan jatkuvasti.
-
"Rakennus on 165m2 kahdessa kerroksessa, pitäisi olla ihan hyvin eristetty ja koneellinen ilmanvaihto on lämmöntalteenotolla."
Teillä on kumminkin paljon neliöitä ja jos rakennus ei ole vielä kuivunut normaaliksi. Täällä oli ennen maalämpöä lämmitys enimmäkseen takalla ja yöllä kerkisi olohuoneessa ja takkahuoneessa lämpötilat tippumaan alaspäin. Puitakin tuntui menevän paljon. Maalämmöllä kun sai pysymään tasaisen 21 astetta, niin tuntui että rakenteisiin tuli parempi tasapaino ja nyt tuntuukin että menee aika vähällä maalämpö lämmittämisellä.
Teillä on 165 neliötä ja 5 kW lämmityslaite, niin siinä kuivattamisessa varmaankin menee vähän kauemmin aikaa. Voihan niissä kylmäaine jutuissa ollakin jotain jos se selviäisi.
Teillä on siinä aika iso kiertovesipumppu 90W, kun tässä 10kW maalämpöpumpussa on kanssa samanlainen 90 wattinen. Siitä varmaan johtuu ne lattian lämpötilat, että ei ole ongelmaa siinä. Minkä tehoinen muuten on se liuospumppu? Ilmeisesti aika tehokas kun dt on se 2 astetta.
-
Mitä mieltä olette noista mittaamistani kylmäaineen lämpötiloista tuossa huurun kohdalla?
Mittasin oman Copeland Scroll / Danfos paisuntaventtiilin jälkeisiä lämpötiloja.
Johtuen tulistuspumpusta ja patteritalosta on minulla lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilavaihtelu huomattavasti pienempi kuin jyrin vaihtoventtiili / lattialämmitysjärjestelmässä.
Ennustamalla eteen- ja taaksepäin näkee, että paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila käyttäytyy periaatteessa samalla tavalla, erona ainoastaan se että minulla lämpötilat ovat pari astetta korkeampia.
Tähän vaikuttanee osaltaan se, että minulla on keruulta tuleva lämpötila n. 4C korkeampi kuin jyrillä.
Minulla höyrystimeltä kompressorille lähtevän kylmäaineen lämpötila on hyvin tarkkaan sama kuin tulevan keruunesteen lämpötila.
Jyrillä samoin tehtäessä käyttövettä (-1 / 0) mutta lämmitysvettä tehtäessä on kylmäaineen lämpötila 9C kylmempi kuin tuleva keruuneste (-9 / 0) ?
Ainoa selvä poikkeama verrattuna minun koneeseen on jyrin lämmitysvettä tehtäessä lauhduttimen jälkeinen lämpötila.
Voisit tehdä seuraavan kokeen:
Lämmitä pelkällä vastuksella lämmitysvettä ja käyttövettä sekä vertaa menevän ja palaavan veden lämpötiloja ja lämpötilaeroja kompressorikäytön vastaavissa tilanteissa oleviin arvoihin.
Mikä on vastuksen teho?
ATS
-
"Rakennus on 165m2 kahdessa kerroksessa, pitäisi olla ihan hyvin eristetty ja koneellinen ilmanvaihto on lämmöntalteenotolla."
Teillä on kumminkin paljon neliöitä ja jos rakennus ei ole vielä kuivunut normaaliksi. Täällä oli ennen maalämpöä lämmitys enimmäkseen takalla ja yöllä kerkisi olohuoneessa ja takkahuoneessa lämpötilat tippumaan alaspäin. Puitakin tuntui menevän paljon. Maalämmöllä kun sai pysymään tasaisen 21 astetta, niin tuntui että rakenteisiin tuli parempi tasapaino ja nyt tuntuukin että menee aika vähällä maalämpö lämmittämisellä.
Teillä on 165 neliötä ja 5 kW lämmityslaite, niin siinä kuivattamisessa varmaankin menee vähän kauemmin aikaa. Voihan niissä kylmäaine jutuissa ollakin jotain jos se selviäisi.
Teillä on siinä aika iso kiertovesipumppu 90W, kun tässä 10kW maalämpöpumpussa on kanssa samanlainen 90 wattinen. Siitä varmaan johtuu ne lattian lämpötilat, että ei ole ongelmaa siinä. Minkä tehoinen muuten on se liuospumppu? Ilmeisesti aika tehokas kun dt on se 2 astetta.
Hienoa kuulla muiden kokemuksia alkuvaiheen lämmityksistä. Muistelen jonkun rakentajan maininneen ensimmäisen talven lämmitystarpeen olleen keskimääräistä kovempi, mutta sekin varmaan on vähän tapauskohtaista. Luulisi, että energiatarvetta lisää kosteuden haihduttaminen ja toisaalta kosteutta sisältävien eristeiden huonompi eristävyys.
On se silleen hyvä että vesi kiertää lattiassa ettei jää viileitä kohtia. Tuo liuospumppu on samanlainen 90 wattinen kuin lämmityspuolenkin.
Ennustamalla eteen- ja taaksepäin näkee, että paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila käyttäytyy periaatteessa samalla tavalla, erona ainoastaan se että minulla lämpötilat ovat pari astetta korkeampia.
Tähän vaikuttanee osaltaan se, että minulla on keruulta tuleva lämpötila n. 4C korkeampi kuin jyrillä.
Minulla höyrystimeltä kompressorille lähtevän kylmäaineen lämpötila on hyvin tarkkaan sama kuin tulevan keruunesteen lämpötila.
Jyrillä samoin tehtäessä käyttövettä (-1 / 0) mutta lämmitysvettä tehtäessä on kylmäaineen lämpötila 9C kylmempi kuin tuleva keruuneste (-9 / 0) ?
Ainoa selvä poikkeama verrattuna minun koneeseen on jyrin lämmitysvettä tehtäessä lauhduttimen jälkeinen lämpötila.
Voisit tehdä seuraavan kokeen:
Lämmitä pelkällä vastuksella lämmitysvettä ja käyttövettä sekä vertaa menevän ja palaavan veden lämpötiloja ja lämpötilaeroja kompressorikäytön vastaavissa tilanteissa oleviin arvoihin.
Mikä on vastuksen teho?
ATS
Tuo kylmäaine tosiaan tuppaa menemään melko viileäksi lämmitysvettä tehtäessä. Kun vain selviäisi onko kyseessä vika vai ominaisuus, ja voiko sillä olla mitä seurauksia. Onkohan muilla kokemuksia kylmäaineiden lämpötiloista ennen kompuraa?
Tuo pelkällä vastuksella lämmittäminen ei omassa pumpussani onnistu, koska ohjauslogiikka ottaa sen mukaan vain kompuran kanssa. Vastuksen teho on vain 2kW ja sen kanssa saa esimerkiksi tuon lämmityspuolen veden nousemaan n. 2 astetta korkeammaksi esim. 28 -> 30. Pumpussa saa katsottua lämmitysveden lämpötilan ennen ja jälkeen vastuksen.
-
Lattialämmitys:
Meno 27
Tulo 24 (tavoite 26)
Vastuksen teho on vain 2kW ja sen kanssa saa esimerkiksi tuon lämmityspuolen veden nousemaan n. 2 astetta korkeammaksi esim. 28 -> 30.
Jos 2kw:n vastuksella lämmityspiirin dt suurenee n2C niin lauhduttimen lämmitysteho on n3kw kun lämmityksen meno/paluu dt on 3C pelkästään lauhduttimen lämmitysteholla
Lattialämmityspiirin/lauhduttimen virtaus olisi silloin n858l/h
Onkohan muilla kokemuksia kylmäaineiden lämpötiloista ennen kompuraa?
Meillä maasta tuleva liuos on +0,8C ja maahan menevä on -1,9C jolloin höyrystimelle menevän kylmäainekaasun lämpötila on paisuntaventtiilin jälkeen -6,7C ,höyrystimen jälkeen -6,4C ja imukaasun esilämmityksen jälkeen -3,0C.
Kylmäaine on R22
-
Jos 2kw:n vastuksella lämmityspiirin dt suurenee n2C niin lauhduttimen lämmitysteho on n3kw kun lämmityksen meno/paluu dt on 3C pelkästään lauhduttimen lämmitysteholla
Lattialämmityspiirin/lauhduttimen virtaus olisi silloin n858l/h
Tuo lämmityspuolen dt vaihtelee hieman ja on siinä 3 ja 4 välillä, ja taitaa vaikuttaa myös keruupuolelle siten että kun siellä dt laskee yhteen niin se on lämmityspuolella tuo kolme. Kun keruupuolen dt on kaksi niin lämmityspuolella se on neljä.
Laitoin muuten pumppuun energiamittarin, ja näyttäisi vievän lämmitystilassa ~1065W (tässä mukana kaksi 90W kiertovesipumppua ja n. 10W logiikka), niin eikös COP:n voi päätellä silloin olevan alle 3 (2,81) neljällä asteella se on ilmeisesti lähemmäs 4 (3,76). Tuo pumpun lämpömittari kun ei näytä desimaaleja niin ei tiedä tarkemmin mitkä lämpötilat on. Käyttövettä tehdessä nousee ~1500W.
Meillä maasta tuleva liuos on +0,8C ja maahan menevä on -1,9C jolloin höyrystimelle menevän kylmäainekaasun lämpötila on paisuntaventtiilin jälkeen -6,7C ,höyrystimen jälkeen -6,4C ja imukaasun esilämmityksen jälkeen -3,0C.
Kylmäaine on R22
Näyttäisi olevan sulla tuo kylmäaine (vaikkakin eri laatu) jonkun verran lämpimämpää, mutta tuo höyrystin ei tunnu kuitenkaan lämmittävän sitä kylmäkaasua kovin paljoa. Vaikkakaan siitä ei voi varmaan päätellä mitään esim. paineenvaihtelun vuoksi.
-
Ohjekirjan mukaan kylmäaine on kanssa tuo R407C
Paisuntaventtiilin ja höyrystimen jälkeiset lämpötilat sopisivat paremmin jollekin yksikomponenttiselle kylmäaineelle, ei kolmikomponenttiselle R407C:lle.
Varmista vielä koneen arvokilvestä tuo kylmäaine.
ATS
-
Onko siellä ensiökierrossa ihan tavallinen 30% Naturetti, vai jotain muuta sekoitusta?
-
Onko siellä ensiökierrossa ihan tavallinen 30% Naturetti, vai jotain muuta sekoitusta?
Juu, siellä on about 30% liuos
-
Lueskelin jyrin tähänastiset viestit.
Lämpöpumpun lokakuisen käyttöönoton jälkeen:
-Keruulta tuleva lämpötila on laskenut 11C -> 0C = 11C
-Keruun Dt laskenut 6C -> 2C = 4C
-Lämmityksen meno noussut 26C -> 28C = 2C
-Lämmityksen Dt pysynyt samana =3C
-Sekä keruun että lämmityksen pumput ovat kiinteällä säädöllä eikä niiden virtauksia voi muuttaa.
- Kun lämmityksen Dt ei ole muuttunut, voidaan päätellä, että lämpöpumpun antoteho ei ole muuttunut.
- Kun keruun Dt on pudonnut n. kolmasosaan lähtötilanteesta, tarkoittaa tämä, että keruulta saatava teho on myös pudonnut kolmanteen osaan alkuperäisestä.
- Kun keruun lämpötila on laskenut ja lämmityksen noussut, tarkoittaa tämä, että pumpun COP on huonontunut.
Jos COP huononee ja antoteho ei muutu ja samalla keruuteho laskee, tarkoittaa tämä, että ottotehon olisi pitänyt kasvaa, mutta näinhän ei ole käynyt.
Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.
Tosin mittausten 1C näyttötarkkuus aiheuttaa suuren virheen lopputuloksiin toimittaessa näin pienillä Dt:lla.
Esim
Lämmitys meno 28C voi olla 27,5 -- 28,5
Lämmitys paluu 25C voi olla 24,5 -- 25,5 Näistä laskien Dt voi olla 4,0 -- 2,0 virhe voi vaihdella rajoissa 3C+/- 1,0C --> +/- 33%
ATS
-
Jos COP huononee ja antoteho ei muutu ja samalla keruuteho laskee, tarkoittaa tämä, että ottotehon olisi pitänyt kasvaa, mutta näinhän ei ole käynyt.
Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.
Tosin mittausten 1C näyttötarkkuus aiheuttaa suuren virheen lopputuloksiin toimittaessa näin pienillä Dt:lla.
Esim
Lämmitys meno 28C voi olla 27,5 -- 28,5
Lämmitys paluu 25C voi olla 24,5 -- 25,5 Näistä laskien Dt voi olla 4,0 -- 2,0 virhe voi vaihdella rajoissa 3C+/- 1,0C --> +/- 33%
Hyvin kiteytetty. Kun nuo saatavissa olevat mittariarvot on vain asteen tarkkuudella niin virhemarginaalit on melkoiset. Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta? Mitäs jos pistäisin tuon ulkolämpömittarin anturin, joka mittaa yhden desimaalin tarkkuudella, kiinni tuohon lämmityspiiriin putkiin. esim. Ensin palaavaan n. 5 min ja mittaus, ja sitten sama lähtevälle. Tällä varmaan saisi hiukan tarkemman tuloksen?
Edit: Suoritin ehdottamani testin ja sain tuolta lämmityksen paluulinjasta 24,1-24,2 asteista 5 min mittauksen viimeisen minuutin aikana ja menopuoli oli vastaavasti 27,2-27,4. Tarkennuksena vielä että viimeisen minuutin aikana lukema ei noussut tai laskenut enää tasaisesti vaan vaihteli ko. välillä.
-
Mitäs jos pistäisin tuon ulkolämpömittarin anturin, joka mittaa yhden desimaalin tarkkuudella, kiinni tuohon lämmityspiiriin putkiin. esim. Ensin palaavaan n. 5 min ja mittaus, ja sitten sama lähtevälle. Tällä varmaan saisi hiukan tarkemman tuloksen?
Investoi samalla kahteen mittariin.
Joissakin mittareissa mittarin sisällä oleva sisäanturi on juotettavissa irti. Jos on tällainen mittari niin irrota anturi ja juota johdon päähän niin saat kaksi mittausta yhdellä mittarilla.
Ulkoanturistakin voi kaivaa varsinaisen anturin esiin niin mittaustarkkuus paranee.
Anturi putken päälle tiukasti kiinni mielellään piitahnaa väliin ja reilusti eristettä päälle niin hyvä tulee.
Kytke normaalin lämmitysjakson aikana vastus muutaman kerran päälle ja pois sekä lue lämpötilat säännöllisin väliajoin, lisäksi lue samalla sähköteho.
Onko tämä sähkömittari "oikea" mittari vai klipseillä johtimien päältä lukeva mittari?
ATS
-
Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta?
Tuollainen on varsin hyvä.Siitä näkee antotehon suoraan kilowatteina,virtauksen 1/h,lämpötilat ,kumuloituva kwh ym.
Tuollainen Pollucom asennetaan lauhduttimen paluuputkeen siten että kaikki virtaus menee tuon mittarin läpi.
Lauhduttimen menoputkeen yksi lämpötila anturi joka tuossa Pollucomissa on valmiina n 2m:n johdolla.
http://www.ebay.ca/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884
-
Investoi samalla kahteen mittariin.
Joissakin mittareissa mittarin sisällä oleva sisäanturi on juotettavissa irti. Jos on tällainen mittari niin irrota anturi ja juota johdon päähän niin saat kaksi mittausta yhdellä mittarilla.
Ulkoanturistakin voi kaivaa varsinaisen anturin esiin niin mittaustarkkuus paranee.
Anturi putken päälle tiukasti kiinni mielellään piitahnaa väliin ja reilusti eristettä päälle niin hyvä tulee.
Noniin, nyt työmatkan jälkeen taas päivitystä tilanteeseen. Ostin pari ulkolämpömittaria kokeeksi, mutta näyttivät melkein asteen eroa samassa paikassa sisällä, joten vein takaisin, pitänee yrittää hankkia paremmat mittarit myöhemmin.
Lämpötila täällä on viimeisen kahden päivän aikana vaihdellut -17 ja -10 välillä (Nyt -11). Torpassa ei ole pariin päivään oltu ja lämpötila on laskenut asteen per päivä 22 -> 18. Tänään lämmitin molempien kerroksien takoissa pesälliset ja lämpötila nousi parissa tunnissa kaksi astetta ja näyttäisi vielä hieman nousevan. Pumppu on ollut tänä aikana koko ajan päällä (sähkövastus pois kytkettynä) ja lattian paluulämpötila on laskenut 24-> 23 ja meno 28 -> 26. Keruun tulo +1 ja meno -2. Kylmäaine: -9 ja 60. Sähkön kulutus pumpulla 1,05kW.
Kytke normaalin lämmitysjakson aikana vastus muutaman kerran päälle ja pois sekä lue lämpötilat säännöllisin väliajoin, lisäksi lue samalla sähköteho.
Onko tämä sähkömittari "oikea" mittari vai klipseillä johtimien päältä lukeva mittari?
Kokeilin tuolla mittarillani myös vastuksen kanssa, mutta näköjään unohdin kertoa siitä. Eli kun ilman vastusta menolämpötila oli 27,3 astetta niin tuon vastuksen kanssa lämpötila nousi 29,4 asteeseen.
Sähkömittari on clas ohlsonilta ostettu pistokemittari (luin jostain testistä että tämän pitäisi olla aika tarkka). Vastus tuon 2kW sähköä, sillä kun kytkin sen päälle tai pois niin kulutus vaihtui hyvinkin tarkkaan sen verran. Huomasin nyt myös että kun lämmityksen menolämpötila laski 28-27:sta tuonne 26:een, niin sähkönkulutus tippui 1,07-1,06:sta tuonne 1,05-1,04:ään. Jotenkin tuo pumpun sähkönkulutus näyttäisi siis kulkevan käsikädessä lämpötilojen kanssa.
-
Kokeilin tuolla mittarillani myös vastuksen kanssa, mutta näköjään unohdin kertoa siitä. Eli kun ilman vastusta menolämpötila oli 27,3 astetta niin tuon vastuksen kanssa lämpötila nousi 29,4 asteeseen.
Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s
Edit: Suoritin ehdottamani testin ja sain tuolta lämmityksen paluulinjasta 24,1-24,2 asteista 5 min mittauksen viimeisen minuutin aikana ja menopuoli oli vastaavasti 27,2-27,4. Tarkennuksena vielä että viimeisen minuutin aikana lukema ei noussut tai laskenut enää tasaisesti vaan vaihteli ko. välillä.
Nyt kun tiedetään virtaus ja Dt voidaan laskea lämmityspiirin eli lämpöpumpun antoteho:
P=F*c*Dt
P=0,23*4,2*3,15 = 3,0 kW
Näiden mittausten mukaan antoteho on vain 60% luvatusta.
Jos Ohlssoni näyttää ottotehon oikein on COP vain 2,8
Näin "kylmällä" (27C) menovedellä hyvän lämpöpumpun COP:n pitäisi olla jossakin neljän ja viiden välillä.
Onko pumpussasi 1-vaihe moottori kun sanot mittarin olevan "töpselimittari"
Monet näistä töpselimittareista mittaa vastuskuorman oikein mutta moottorikuormaa mitatessa eivät ota huomioon cos-fiitä jolloin tulos ei ole oikein.
ATS
-
Nyt kun tiedetään virtaus ja Dt voidaan laskea lämmityspiirin eli lämpöpumpun antoteho:
P=F*c*Dt
P=0,23*4,2*3,15 = 3,0 kW
Näiden mittausten mukaan antoteho on vain 60% luvatusta.
Jos Ohlssoni näyttää ottotehon oikein on COP vain 2,8
Näin "kylmällä" (27C) menovedellä hyvän lämpöpumpun COP:n pitäisi olla jossakin neljän ja viiden välillä.
Tämähän siis tarkoittaa myös että en saa pumpusta sitä tehoa mitä pitäisi ja siksi pumppu käy niin paljon?
Voiko pumpussa olla joku vika, joka selittäisi tuon?
Onko pumpussasi 1-vaihe moottori kun sanot mittarin olevan "töpselimittari"
Monet näistä töpselimittareista mittaa vastuskuorman oikein mutta moottorikuormaa mitatessa eivät ota huomioon cos-fiitä jolloin tulos ei ole oikein.
Joo, pumppu on yksivaihepistokkeella kytkettävä joten yksivaihemoottorit siellä täytyy olla.
-
Palataanpa vielä hetkeksi lähtöruutuun.
Keruun Dt on pudonnut n. 4C --> n.2C (unohdetaan ensimmäinen 11C->5C, Dt 6C)
Jos pumppu toimisi oikein pitäisi järvestä ottaa tehoa n. 3,5 - 4,0 kW.
Mutta viimeisimpien mittausten mukaan järvestä otetaan vain n. 2kW.
Keruun Dt:n pienenemä vastaa suuruusluokaltaan järvitehon pienenemää.
Tämäkin osoittaa, että antoteho on laskenut ei kerralla vaan muutamien viikkojen aikana.
Epäilyni kohdistuu paisuntaventtiiliin.
Mielestäni sinun pitäisi nyt kutsua paikalle ammattitaitoinen kylmäalan huoltomies, joka tarkastaisi laitteiston.
ATS
-
Ja eikös siellä ollut vielä, että kuumaa vettä 51 asteiseksi tehtäessä kaasut nousi vain max 87 asteeseen. Mulla taitaa huudella jo yli 100 asteen tuossa vaiheessa. Josko sieltä puuttuu vaikka kylmäainetta pari desilitraa. Ja tuo -9 lorahdus sinne kiinnostaa myös, että mistä Se johtuu? Eikös tuo ole jo nestemäisessä tilassa, tai pisarapursketta ainakin. Tuleekohan Se jo kompuran läpi litkuna? Tuosta koneesta kun saisi vielä jostakin selville tuon kylmäainepiirin paineet, niin voisi ehkä paljastaa jotain.
-
Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta?
Tuollainen on varsin hyvä.Siitä näkee antotehon suoraan kilowatteina,virtauksen 1/h,lämpötilat ,kumuloituva kwh ym.
Tuollainen Pollucom asennetaan lauhduttimen paluuputkeen siten että kaikki virtaus menee tuon mittarin läpi.
Lauhduttimen menoputkeen yksi lämpötila anturi joka tuossa Pollucomissa on valmiina n 2m:n johdolla.
http://www.ebay.ca/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884
Kiitos vinkistä,
En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?
-
Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s
En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?
Lämmityspiirin virtaus on 0,23 kg/s = 0,83m3/h
Tämän mukaan nimellisvirtaus Qn 1,5 m3/h on sopiva.
Ulkopuolelle asennus OK
ATS
-
Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s
En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?
Lämmityspiirin virtaus on 0,23 kg/s = 0,83m3/h
Tämän mukaan nimellisvirtaus Qn 1,5 m3/h on sopiva.
Ulkopuolelle asennus OK
ATS
Voisiko Seppaant suomentaa ton kaavan?
-
Peruskaava on:
P=F*c*Dt
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)
ATS
-
Peruskaava on:
P=F*c*Dt
Teho (kW) = virtaus (kg/s)*ominaislämpö (kJ/(kg*C))*lämpötilaero (C)
Kun näistä neljästä suureesta kolme tunnetaan, voidaan neljäs ratkaista.
Esim. F=P/(c*Dt)
ATS
Sutii vieläkin tyhjää. Mistä ton ominaislämmön saa?
Nämä laskurit tekee ihmisen todella taukiksi jos ei sitä ole jo perimässä :)
-
Tämän mittauksen avulla voidaan laskea lämmityspiirin virtaus:
F=P/(c*Dt)
F=2,0/(4,2*2,1) = 0,23 kg/s
En uskalla mennä tuon pumpun sisään mitään omia asennuksia tekemään, mutta eikös tuon voisi laittaa vaikka lattialämmitykselle menevään tai sieltä tulevaan putkeen? Minkä kokoisena tuo laite pitäisi siihen tilata?
Lämmityspiirin virtaus on 0,23 kg/s = 0,83m3/h
Tämän mukaan nimellisvirtaus Qn 1,5 m3/h on sopiva.
Ulkopuolelle asennus OK
ATS
Ymmärsin että tuossa on tärkein tuo laskettu juttu "Tämän mukaan nimellisvirtaus Qn 1,5 m3/h on sopiva" edit: Mulla taisikin mennä eri kirjoittajat sekaisin kun taisikin olla eri laitteet kokonaan.
Olisikohan mitään muuta keinoa mitata tuota antotehoa pumpulta?
Tuollainen on varsin hyvä.Siitä näkee antotehon suoraan kilowatteina,virtauksen 1/h,lämpötilat ,kumuloituva kwh ym.
Tuollainen Pollucom asennetaan lauhduttimen paluuputkeen siten että kaikki virtaus menee tuon mittarin läpi.
Lauhduttimen menoputkeen yksi lämpötila anturi joka tuossa Pollucomissa on valmiina n 2m:n johdolla.
http://www.ebay.ca/itm/SENSUS-POLLUCOM-E-Qn-0-6-1-5-2-5-110-130mm-WARMEMENGENZAHLER-WARMEZAHLER-/271309533884