Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Linksu - 09.01.13 - klo:21:46
-
Moikka!
Kyselisin viisaammita millainen pumppu kannattais talomme laittaa ja muutenkin vinkkejä.
Talo on -57 rakennettu 160 neliötä kolmessakerroksessa. Öljyä palaa 2800litraa vuodessa. Talossa asuu 3 henkinen perhe. Lämpöa säätelee ouman jota ajetaan C käyrällä. Talossa on patterilämmitys. pannu huone on matala ja sinne ei mahdu normi kokoinen pumppu. eli tarvii varaajan erikseen.
Talo on Kangasalalla
...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!
-
Lueskele tuota mun suunnitteluketjua, talot ja kulutus on samansuuntaisia, niin sieltä voisi saada osviittaa!
Geopro SH pumppu on aika matala ja matalia varaajiakin on markkinoilla, mutta varaajan ominaisuuksissa joutuu varmasti tinkimään...
-
Moikka!
Kyselisin viisaammita millainen pumppu kannattais talomme laittaa ja muutenkin vinkkejä.
Talo on -57 rakennettu 160 neliötä kolmessakerroksessa. Öljyä palaa 2800litraa vuodessa. Talossa asuu 3 henkinen perhe. Lämpöa säätelee ouman jota ajetaan C käyrällä. Talossa on patterilämmitys. pannu huone on matala ja sinne ei mahdu normi kokoinen pumppu. eli tarvii varaajan erikseen.
Talo on Kangasalalla
Laitoin tietojasi taulukkoon ja laskelman tulos on liitteenä tässä ylempänä sinun omassa viestissäsi kolmesivuisena PDF -liitteenä.
Laitoin liitteen sinun viestiisi, muutoin oma liitetiedostokiintiöni ylittyy.
Rakennus on kolmessa kerroksessa.
Tuollainen rakenne säästää energiaa. Yhteiset välipohjat eivät vuoda lämpöä, kun molemmilla puolilla on suunnilleen sama lämpötila.
Lämpöä vuotavaa ulkovaippaa on mahdollisimman vähän.
-
;D Tässä mailmantilanteessa minäkin melkei kääntyisin kotimaassa kasattuun tekniikkaan , eli Oilonin tuoteperhe vois
olla oikea , mutta kokonaisuus kaiketi ratkaisee , eli millä tuotteella urakoitsijasi tekee kauppaa parhaalla katteella.
Itselläni Danfossin kone kun se tuli Allenin kautta avaimet käteen kuviolla tosi siististi ! Hinta laatusuhde ja
toimituksen ajoitus meni täysin putkeen ! Heitin varaajan itse ulos ja jätin putken päät seinälle . Reikä seinään ja väylä
kaivolle omana työnä . Kone tuli aamulla tekniseen tilaan 9 aikaan ja klo 14 kompura hyrisi ! ;D Allenin asentajat
vertasi työmaata uudiskohteeseen sen helppouden takia ! :D :D :D
-
Moikka!
Itsellä oli suunitelmissa nibe 1145 8kw 200l varaajalla.
Ivt:ltä saatiin paketti tarjous joka oli 19000e ja se menee yli budjetin joka on noin 15000e
itse pyritään tekeen niin paljon kuin mahdollista.
Ivt:ltä tarjottiin seuraavaa. Ivt Premiumline EQ E8 Varaaja IVT DS 200R Työsäiliö 100l
Kaivo 160m
-
Tässä on sitten se toinen propleema. Se mihin pumppu pitäs sovittaa.
leveys tuon piipunjälkeen on 153cm ja pituus 117cm tuossa korkeutta kattilan edessä on 185cm ja kattilan kohdalla 160cm
(http://i4.aijaa.com/t/00436/11576833.t.jpg) (http://aijaa.com/MIlHQ0)
(http://i5.aijaa.com/t/00240/11576834.t.jpg) (http://aijaa.com/80ZEYi)
(http://i10.aijaa.com/t/00403/11576835.t.jpg) (http://aijaa.com/qjzdml)
-
Tässä on sitten se toinen propleema. Se mihin pumppu pitäs sovittaa.
leveys tuon piipunjälkeen on 153cm ja pituus 117cm tuossa korkeutta kattilan edessä on 185cm ja kattilan kohdalla 160cm
Lämpöpumppu ja kiertoveden varaaja voivat olla eri huoneissa!
-
Moikka!
Tarviiko toi oilon sh malli esim. puskurivaraajaa pattereille?
Ja millainen varaaja siihen olisi sopiva?
-
SH kytketään käsittääkseni aina varaajaan, varaajia on monenlaisia, riippuu kokonaisuudesta, että millanen kannattaa hankkia... Mun suunnitteluketjun lukeminen vastaa moneen kysymykseen.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.0)
-
SH kytketään käsittääkseni aina varaajaan, varaajia on monenlaisia, riippuu kokonaisuudesta, että millanen kannattaa hankkia... Mun suunnitteluketjun lukeminen vastaa moneen kysymykseen.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.0)
Siellä sai päänsä sekasin ??? :D
minulle ei mahdu sitten millään mikään 1000l varaaja. mutta mitä käytännön hyötyä on tulistuspumpussa minun kohteessani?
nyt mä hokasin kun luki viimeisen sivun :D
-
Kävin tuossa sunnittelemassa ja tuonne pannuhuoneeseen mahtuisi just oilonin sh ja oilonin 500l pyöreä tulistusvaraaja.
Riittääkö tuo 500l varaaja kuinka?
-
Onhan noita monilla 500l ja pienempiäkin, kysehän on vaan siitä, että kuinka usein kompura käynnistyy ja kuinka pitkiä käyntijaksoja se tekee... Jos käyttövesi tehdään kierukalla, kuten mulla tulee olemaan, vaikuttaa se veden määrä luonnollisesti myös siihen lämpimän käyttöveden tuottoon. Arvioikoot noi konkarit tarkemmin tota riittävyyttä ::)
Sinänsä varaaja on fiksu hankinta, jos siinä on tarpeeksi liitäntöjä, siihen voi sitten myöhemmin liittää muitakin lämmönlähteitä (sähkövastukset, kiuas, takka, puukattila, öljykattila)
-
Kävin tuossa sunnittelemassa ja tuonne pannuhuoneeseen mahtuisi just oilonin sh ja oilonin 500l pyöreä tulistusvaraaja.
Riittääkö tuo 500l varaaja kuinka?
Kyllä se riittää!
-
Kävin tuossa sunnittelemassa ja tuonne pannuhuoneeseen mahtuisi just oilonin sh ja oilonin 500l pyöreä tulistusvaraaja.
Riittääkö tuo 500l varaaja kuinka?
Eikä se tarvitse olla oilonin 500L, esmes Akva:lla on joku vakiovaraaja tuohon...jos hintaeroa syntyy.
15000 budjettiin saa sitten jo tehdä ainakin purkuhommat itse tuon sh:n kanssa, tai no jos on oikein paljon kykyjä ja rojektihoitohaluja niin Viro myy sulle
kamat huom halvemmalla ja laittelet itse toimintaan "vain pakosta"-ammattimiehen avustuksella.
Mikä on muuten max menovesi kun on oikein kylmää?
-
Eikä se tarvitse olla oilonin 500L, esmes Akva:lla on joku vakiovaraaja tuohon...jos hintaeroa syntyy.
Niillä vakiovaraajilla ei taida saada lattia ja patteripiirejä kytkettyä, kun niissä on vähänlaisesti niitä yhteitä...
15000 budjettiin saa sitten jo tehdä ainakin purkuhommat itse tuon sh:n kanssa, tai no jos on oikein paljon kykyjä ja rojektihoitohaluja niin Viro myy sulle
kamat huom halvemmalla ja laittelet itse toimintaan "vain pakosta"-ammattimiehen avustuksella.
Tuolla periaatteella touhuan itse, jos työkalut pysyy käsissä, ja sattuu omistamaan asetyleeni/happi-pullot, ei tommosen systeemin rakentaminen ole kummonenkaan homma, kunhan se on ensin suunniteltu kunnolla.
Mikä on muuten max menovesi kun on oikein kylmää?
Ja onko lattialämmityksiä vesikiertoisena? (eli tarvitsetko kahta lämmityspiiriä)
-
Niillä vakiovaraajilla ei taida saada lattia ja patteripiirejä kytkettyä, kun niissä on vähänlaisesti niitä yhteitä...
Tuolla periaatteella touhuan itse, jos työkalut pysyy käsissä, ja sattuu omistamaan asetyleeni/happi-pullot, ei tommosen systeemin rakentaminen ole kummonenkaan homma, kunhan se on ensin suunniteltu kunnolla.
Ja onko lattialämmityksiä vesikiertoisena? (eli tarvitsetko kahta lämmityspiiriä)
Eiköhän nuo nyt niinku normihommiin riitä....taloon.com kuvien perusteella.
(http://www.taloon.com/kuvat/k/akvaterm/akva_geo_lampopumppu.jpg)(http://www.taloon.com/kuvat/k/akvaterm/lamminvesivaraaja_akva_geo_yhteet.jpg)
-
Niin, noi on Akva Geo varaajan kuvat, se ei mahdu korkeuden puolesta.
Akvan mallistossa on mm. tämä:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvasan.9.html (http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvasan.9.html)
Joka sopisi tilaan, mutta tossa on vain yksi kierukka... riittääköhän se tekemään lennossa lämmintä vettä riittävästi? Toki sen lisäksi voi vaikka laittaa pienen pytyn jolla loppukuumentaa veden... Tossa on myös noita yhteitä aika vähän.
Sitten on tämmönen:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvantti.10.html (http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvantti.10.html)
Mahtunee korkeuden puolesta, ja tohon sais kaks kierukkaa... verkosto yhteitä on vähänlaisesti...
Mutta kuten he sivuillaan mainostavat, kaikenlaiset muutokset ja lisäykset on kustannustehokkaasti toteutettavissa, joten noihinkin voinee lisätä esim patteripaluun puoleen väliin korkeutta...
Noista puuttuu myös välilevy, joka on GEO mallissa, kerrostuuko vesi riittävästi?
-
Akvalta saa kyllä madalletun mallinkin ja muutenkin räätälöidyn (piece of varaaja)...viime kerralla Turku/raksamessuilla haastattelin ja tarjouksenkin sain...ei paha (muuta ei muista), messut on taas kohta...
En sitten kumminkaan tarvinnut, löyty sopiva käytetty.
-
Joo, ja kuten tosta mun suunnitteluketjusta ilmenee, sain Akvalta yhteen ja sen koristekauluksen, kun päätin että hitsaan ite siihen sen patteripaluun sopivalle korkeudelle, eli joustavaa palvelua on kyllä!
-
Joo, ja kuten tosta mun suunnitteluketjusta ilmenee, sain Akvalta yhteen ja sen koristekauluksen, kun päätin että hitsaan ite siihen sen patteripaluun sopivalle korkeudelle, eli joustavaa palvelua on kyllä!
Siitä pisteet Nibelle.............eiku Akvalle.....no molemmille ;)
-
Kiitos paljon vastauksista. Tosiaan toi korkeus on ongelma. Millaiseen hintaan virosta tuon oilonin saa? Tarkoitus olisi tuttua putkaria käyttää ja sähkäriä. Ja itse tehdä mahdollisimman paljon.
-
7kW geopro sh oli muistaakseni alle 5k€ ja 9kW muutaman satasen kalliimpi. alijäähdytin makso muutaman satasen extraa. Keruupiirin sain sieltä 600€:lla (puoleen hintaan suomen hintatasoon) Mulla rahdit oli 200€ koko läjälle. Maksoin etukäteen tilisiirrolla, ja kaikki tuli perille mitä sovittiin, ja toimituskin myöhästyi luvatusta vain yhden päivän.
-
Ei sitten mahdu toi 810mm varaaja pannuhuoneen ovesta sisään.
eli tarvii alkaa metsästään varaajaa.
-
Ei sitten mahdu toi 810mm varaaja pannuhuoneen ovesta sisään.
eli tarvii alkaa metsästään varaajaa.
Taitaa akvalta saada varaajan irtoeristeilläkin muistaakseni, ei kun kysymään vaan hiukan modifeerattua mallia...saat sitten reiät sun muut justeerattua niinkuin haluat...jos hinta vaan pysyy kurissa.
Tuossa on 750mm halkaisija:
http://www.ctcvarme.se/web/misc_1_2/101/441/Muut_tuotteet/CTC_EcoZenith/CTC_EcoZenith_C530-540.aspx
tämä ohjauksella:
http://www.ctcvarme.se/web/misc_1_2/101/441/Muut_tuotteet/CTC_EcoZenith/CTC_EcoZenith_I550-542.aspx
tuohon pumpuksi uusi ecopart:
http://www.ctcvarme.se/web/Bergvarme/Helprodukter/CTC_-_varme/Varmepumpar/Bergvarme/CTC_EcoPart_400-559.aspx
Leveyttä 600+900=1500...olikos se alle sun leveyden?
Ja limittämällä taitaa olla väljempääkin, nurkaan jää vain tyhjäpantti?
-
Joistain varaajista saa myös eristeet irti...
-
770mm menee ovesta läpi ja kyllä tuon ctc:n varaajan saisi just sopimaan.
-
Joistain varaajista saa myös eristeet irti...
Ei sulla ole tietoa mistä ne saisi irti?
-
Ei sitten mahdu toi 810mm varaaja pannuhuoneen ovesta sisään.
Irroita oven karmit!
Tulee vähän isompi aukko!
-
Ei sitten mahdu toi 810mm varaaja pannuhuoneen ovesta sisään.
Irroita oven karmit!
Tulee vähän isompi aukko!
Toi 770mm on ilman karmia. enempää ei saa muutako piikkauskoneella.
-
Joistain varaajista saa myös eristeet irti...
Ei sulla ole tietoa mistä ne saisi irti?
Tuosta jonka linkasin aikaisemmin...
Taitaa akvalta saada varaajan irtoeristeilläkin muistaakseni, ei kun kysymään vaan hiukan modifeerattua mallia...saat sitten reiät sun muut justeerattua niinkuin haluat...jos hinta vaan pysyy kurissa.
Tuossa on 750mm halkaisija:
http://www.ctcvarme.se/web/misc_1_2/101/441/Muut_tuotteet/CTC_EcoZenith/CTC_EcoZenith_C530-540.aspx
tämä ohjauksella:
http://www.ctcvarme.se/web/misc_1_2/101/441/Muut_tuotteet/CTC_EcoZenith/CTC_EcoZenith_I550-542.aspx
tuohon pumpuksi uusi ecopart:
http://www.ctcvarme.se/web/Bergvarme/Helprodukter/CTC_-_varme/Varmepumpar/Bergvarme/CTC_EcoPart_400-559.aspx
Leveyttä 600+900=1500...olikos se alle sun leveyden?
Ja limittämällä taitaa olla väljempääkin, nurkaan jää vain tyhjäpantti?
Sopiiko, periaatteessa kyllä mutta kuinka käytännössä?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kiitos tiedosta.
Vieläkö löytys jostain hintatietoa noista
-
Kiitos tiedosta.
Vieläkö löytys jostain hintatietoa noista
Äkkiseltään...virosta noitakin saa alemmalla alvilla...
Karvan alle 4k:
http://www.vvsbutiken.nu/index.php?modul=produktdetaljer&id=2154
Paketti 8.5k:
http://www.vvsbutiken.nu/index.php?modul=produktdetaljer&id=2160
http://www.bynor.se/product.php?id_product=6223
http://www.manivvs.se/sv/product/14288/MULTITANK-CTC-ECOZENITH-I-550
-
Kävin tuossa sunnittelemassa ja tuonne pannuhuoneeseen mahtuisi just oilonin sh ja oilonin 500l pyöreä tulistusvaraaja.
Riittääkö tuo 500l varaaja kuinka?
Eikä se tarvitse olla oilonin 500L, esmes Akva:lla on joku vakiovaraaja tuohon...jos hintaeroa syntyy.
15000 budjettiin saa sitten jo tehdä ainakin purkuhommat itse tuon sh:n kanssa, tai no jos on oikein paljon kykyjä ja rojektihoitohaluja niin Viro myy sulle
kamat huom halvemmalla ja laittelet itse toimintaan "vain pakosta"-ammattimiehen avustuksella.
Mikä on muuten max menovesi kun on oikein kylmää?
oikein kylmällä en ole katsonut menovedenlämpöä
mutta nyt 12.5 ulkona ja menovesi 41c
-
Täällä sattuu olemaan -12C ja menovesi 43, eli sulla on paremmat olosuhteet...ja mulla on max menvesi jotain 50-52C.
tuossa käyntikippura just nyt -12C/43C ja lähti käyntiin...:
-
Sitte olisi kysymystä lämpökaivosta. tuon laskennan mukaan aktiivisyvyys 174m Ja ajattelin jos porauttas 180m reikää niin varmaan pärjäis.
-
Sitte olisi kysymystä lämpökaivosta. tuon laskennan mukaan aktiivisyvyys 174m Ja ajattelin jos porauttas 180m reikää niin varmaan pärjäis.
Tuo 174 metriä on on minimi aktiivisyvyys, eli se syvyys, jossa keruuputket ovat aina veden ympäröimänä porakaivossa.
Vesi ei ole koskaan maan pintaan saakka. Siksi porauksen pitää olla enemmän. kuin tuo 174.
180m ilmeisesti riittää, mutta kuten sanottua, se ei voi olla mikään takuuarvo, koska kukaan ei voi tietää tarkalleen sitä, millainen kallioperä sieltä poratessa löytyy.
Jos porari kertoo tulevan kalkkikiveä, tai jotain muuta löysää kivilaatua, pitää porata vielä vähän sitäkin syvemmälle.
-
200m heti alkuunsa, jos on paljon huttua, niin sitte syvempään...
-
Sitte olisi kysymystä lämpökaivosta. tuon laskennan mukaan aktiivisyvyys 174m Ja ajattelin jos porauttas 180m reikää niin varmaan pärjäis.
Noin minäkin suunnilleen ajattelin, ja ihan hyvältä edelleen näyttää. Kaivon jäähtyminen kevättalven ~3C tasolta 0C tasolle alle vuodessa oli kuitenkin jotenkin yllätys. Ei nyt enää niinkään kun tieto on lisääntynyt. Mutta pidä mielessä ja pyöristä kaivon syvyys niin suureksi kuin budjetti antaa myöden.
-
Nyt on kaksi poraus tarjousta tullut ja toisessa oli 4 1/2 tuuman reikä ja toisessa 5 1/2 tuuman. hintaeroa oli noin 3e metriltä.
Minkä kokoinen se reikä pitäs olla.
-
Sitte olisi kysymystä lämpökaivosta. tuon laskennan mukaan aktiivisyvyys 174m Ja ajattelin jos porauttas 180m reikää niin varmaan pärjäis.
Tuo 174 metriä on on minimi aktiivisyvyys, eli se syvyys, jossa keruuputket ovat aina veden ympäröimänä porakaivossa.
Vesi ei ole koskaan maan pintaan saakka. Siksi porauksen pitää olla enemmän. kuin tuo 174.
180m ilmeisesti riittää, mutta kuten sanottua, se ei voi olla mikään takuuarvo, koska kukaan ei voi tietää tarkalleen sitä, millainen kallioperä sieltä poratessa löytyy.
Jos porari kertoo tulevan kalkkikiveä, tai jotain muuta löysää kivilaatua, pitää porata vielä vähän sitäkin syvemmälle.
Tuossa naapuritonttiin porattiin reikä ja siittä sain seuraavat tiedot savi 0-3m 3-150m punainenkallio vedenpinta 2m suojaputkea 6m
-
Tuossa naapuritonttiin porattiin reikä ja siittä sain seuraavat tiedot savi 0-3m 3-150m punainenkallio vedenpinta 2m suojaputkea 6m
Eikös se kuulosta hyvältä nuo arvot, onko naapurin kaivo jo käytössä?
Jos mä olisin Hän, niin isompi halkaisija jos aion ottaa sieltä esim. kasteluvettä, jos taas vain energiakaivona niin laittaisin 4½".
Onko jo myllyt sovitettu huoneeseen, ja kuinka ne passaa?
Syvyydestä semmosta että täällä kaivo 150m(aktiivi)/2400öL pysynyt nyt 5 talvea niin ettei koskaa ole tulo kaivosta mennyt alla 0C, alin meno kaivoo jonka olen havainnut oli viime lauvantai -0,5C....
eli tuosta laskien 175m aktiivia riittäis...eikös tuo punakallio ole tiivistä tavaraa?
-
Tuossa naapuritonttiin porattiin reikä ja siittä sain seuraavat tiedot savi 0-3m 3-150m punainenkallio vedenpinta 2m suojaputkea 6m
Eikös se kuulosta hyvältä nuo arvot, onko naapurin kaivo jo käytössä?
Jos mä olisin Hän, niin isompi halkaisija jos aion ottaa sieltä esim. kasteluvettä, jos taas vain energiakaivona niin laittaisin 4½".
Onko jo myllyt sovitettu huoneeseen, ja kuinka ne passaa?
Syvyydestä semmosta että täällä kaivo 150m(aktiivi)/2400öL pysynyt nyt 5 talvea niin ettei koskaa ole tulo kaivosta mennyt alla 0C, alin meno kaivoo jonka olen havainnut oli viime lauvantai -0,5C....
eli tuosta laskien 175m aktiivia riittäis...eikös tuo punakallio ole tiivistä tavaraa?
Naapurilla on kaivo ollut reilun kuukauden käytössä ja on uudisrakennus.
mutta ei ollut kuulemma perehtynyt laitteeseen vielä asentajan jäljiltä oli kuulemma ihan.
-
Onko toi punainen kallio millaista lämpöreikää ajatellen?
-
Onko toi punainen kallio millaista lämpöreikää ajatellen?
Uteliaisuuttani kysyn, missäpäin Kangasalaa on punaista kalliota, mikä kivilaji?
Minulla Itäisellä Uudellamaalla on kaivo punaisessa rapakivigraniitissa ja toimii hyvin.
ATS
-
Onko toi punainen kallio millaista lämpöreikää ajatellen?
Uteliaisuuttani kysyn, missäpäin Kangasalaa on punaista kalliota, mikä kivilaji?
Minulla Itäisellä Uudellamaalla on kaivo punaisessa rapakivigraniitissa ja toimii hyvin.
ATS
Kivilajista ei tietoa. mutta vatialassa paikka on
-
Onko toi punainen kallio millaista lämpöreikää ajatellen?
Jos porari kertoo, että kiviaines on helppoa, siis nopeata porata, on sen laatu lämmönjohtavuuden kannalta yleensä huono.
Kalkkikivi, valkoinen, on ilmeisesti huonoin mahdollinen.
-
Millainen pumppu olisi tuo thermia Diplomat optium Duo G3 sen sais mahtuu helpommin. Onko kellään hajua missä hinnoissa pyörivät.
-
Nyt kun tuli kylmä niin pääsi katsoon menoveden lämpöjä.
Ulkona -25 astetta ja menovesi oli +48c
-
Nyt kun tuli kylmä niin pääsi katsoon venoveden lämpöjä.
Ulkona -25 astetta ja menovesi oli +48c
Ei paha ja se vielä paranee tosta jos oli termarit vielä käytössä...täällä -20C ja meno +48C
-
Millainen pumppu olisi tuo thermia Diplomat optium Duo G3 sen sais mahtuu helpommin. Onko kellään hajua missä hinnoissa pyörivät.
Minne puskurisäiliö?
-
Niin se tarvii sen puskurisäiliön. taas pitää suunnitella :)
termarit on täysillä.
-
Millainen pumppu olisi tuo thermia Diplomat optium Duo G3 sen sais mahtuu helpommin. Onko kellään hajua missä hinnoissa pyörivät.
Tuo ei ole vaihtoventtiilikone eli puskuri ei ole niin tarpeellinen. Hinta nyt vanhemman G2 tasolla.
-
Millainen pumppu olisi tuo thermia Diplomat optium Duo G3 sen sais mahtuu helpommin. Onko kellään hajua missä hinnoissa pyörivät.
Tuo ei ole vaihtoventtiilikone eli puskuri ei ole niin tarpeellinen. Hinta nyt vanhemman G2 tasolla.
Eipä tuosta G3 Duosta nyt saanut oikein mitään irti tuolta nettisivuilta...ei siellä ollut oikeastaan mitään muuta kuin kaikki on "uutta" ;)
Uusi,tehokkaampi kompressori, uusikylmäaine ja uuden sukupolven lämmönvaihdin
-
G3 kai toimii samoin kuin edeltäjänsäkin G2, eli vaihtovenan tilalla on shuntti joka päästää lämmitysjakson aikana osan menovedestä käyttövesivaraajaan tulistusvaihtimen kautta. Sam68 voi korjata jos olen väärässä.
Patterijärjestelmään kannattaa mielestäni ko. pumpulllakin laittaa puskurivaraaja. Ihan vaan vesitilavuuden lisäämiseksi.
-
Millainen pumppu olisi tuo thermia Diplomat optium Duo G3 sen sais mahtuu helpommin. Onko kellään hajua missä hinnoissa pyörivät.
Tuo ei ole vaihtoventtiilikone eli puskuri ei ole niin tarpeellinen. Hinta nyt vanhemman G2 tasolla.
Mitäs mahtaa g2 maksaa :o
-
Tuohon mahtuis varmaankin pumppu ja varaaja vierekkäin siihen leveämpään osaan ja puskurivaraaja sitten sen varaajakaapin eteen. Varaaja ovelta katsottuna oik takanurkkaan.
Kyselit aiemmin porakaivosta ja se on sama kumpi halkaisija on. Hinta ratkaisee. Kaivoja saa nyt selväsi alle kolmenkympin metri ja jos hommaa naapureita mukaan niin...
Jos itse myisin tuohon paketin niin 8kW Duo, 200L varaaja ja 170m kaivoa. Alta 20t tuon G3 paketin pitäisi jäädä sielläkin ja täällä jäisi reilusti.
-
Onko hevostelua laittaa kaivoa 190metriä? Kaivoista tuli kaksi tarjousta niiden hinnan ero on euron metri. ja euron kalliimmassa on isompi se reikä.
Kyllä se puskurivarjaaja siihen eteen sopii.
-
Ei kyllä haittaa mitään tuo pelivara kaivossa. Tässä Oulun korkeudella toimii hyvin 8kw ja 170m vastaavassa kohteessa joten siellä tuon pitäisi riittää vielä paremmin.
-
viitsitkö sam68 laittaa mulle mailiin vähän suuntaan antavia hintoja? Linkki79(at)gmail.com
-
Ei kyllä haittaa mitään tuo pelivara kaivossa. Tässä Oulun korkeudella toimii hyvin 8kw ja 170m vastaavassa kohteessa joten siellä tuon pitäisi riittää vielä paremmin.
Huonosti Thermiasta tietoa näkyvillä, niin siksi kysäsen sam68:lta:
Toimintaperiaate?
Kuinkas kuumaa G3 saa menovedeksi?
Kuinka säätää menovettä pattereille?
Ilmeisesti säätyvät kiertopumput?
Minkä merkkinen scrolli?
Mikä kylmäaine?
Ilmeisesti on tulistin tekemässä käyttövettä?
Onko tulistin aina pelissä mukana?
Tulistimen teho?
Vaihtoventtiliiliä ei siis ole?
Tai heitä joku linkki missä noi asiat selviää!
-
Tuossa katsoin meidän öljynkulutusta. elikkä toukokuussa ostettu öljyä ja siittä sitä on mennyt 1250l
kesällä tosi vesi lämmitettiin sähköllä. mutta lämmityskausi on menty öljyllä. Se kulutus jonka alkuun ilmoitin niin oli entisen omistajan ilmoittama. joka oli poltettu vm-71 kattilalla. Talossahan on 100mm lisäeriste villa.
-
Ei kyllä haittaa mitään tuo pelivara kaivossa. Tässä Oulun korkeudella toimii hyvin 8kw ja 170m vastaavassa kohteessa joten siellä tuon pitäisi riittää vielä paremmin.
Huonosti Thermiasta tietoa näkyvillä, niin siksi kysäsen sam68:lta:
Toimintaperiaate?
Kuinkas kuumaa G3 saa menovedeksi?
Kuinka säätää menovettä pattereille?
Ilmeisesti säätyvät kiertopumput?
Minkä merkkinen scrolli?
Mikä kylmäaine?
Ilmeisesti on tulistin tekemässä käyttövettä?
Onko tulistin aina pelissä mukana?
Tulistimen teho?
Vaihtoventtiliiliä ei siis ole?
Tai heitä joku linkki missä noi asiat selviää!
Eikö Sam68 halua vastata? Esitteen mukaan kylmäaine on R410A ja max menovesi 60C
-
Ei jaksa kännykällä näppäillä pitkiä tarinoita. Lähes sama kuin G2 ja suurin ero tuo kylmäaine ja kylmäpuolen komponentit.
Edit:
Tässäpä näitä eroja G2:een:
- Uusi kompressori
- Kylmäaine R410A
- Uusi lauhdutin / Danfoss
- Paisuntaventtiili
- Käyttöpaine max 40bar
- Ei ohjelmisto muutoksia
- suurin teholuokka 17kW
Ruotsin testissä tuo HGW-ominaisuus ei vaikuttanut lopputulokseen eli vuosihyötysuhde on todellisuudessa eri tasoa kuin labratestissä. HGW-shuntti siis siirtää max 15% tulistuslämpöä suoraan käyttöveteen ja käyttövesi on jopa 90 asteista. Ylärajaa voidaan säätää ja esim 65 on varmaan järkevä normitalouteen. Silloin kaikki energia menee talon lämmitykseen. R410 kylmäaine mahdollistaa korkeamman menoveden.
-
Ruotsalaiset seuraa sakuja kylmäaineessa. Hyvä näin. Koskahan Suomalaiset seuraa?
-
Ei jaksa kännykällä näppäillä pitkiä tarinoita. Lähes sama kuin G2 ja suurin ero tuo kylmäaine ja kylmäpuolen komponentit.
Edit:
Tässäpä näitä eroja G2:een:
- Uusi kompressori
- Kylmäaine R410A
- Uusi lauhdutin / Danfoss
- Paisuntaventtiili
- Käyttöpaine max 40bar
- Ei ohjelmisto muutoksia
- suurin teholuokka 17kW
Ruotsin testissä tuo HGW-ominaisuus ei vaikuttanut lopputulokseen eli vuosihyötysuhde on todellisuudessa eri tasoa kuin labratestissä. HGW-shuntti siis siirtää max 15% tulistuslämpöä suoraan käyttöveteen ja käyttövesi on jopa 90 asteista. Ylärajaa voidaan säätää ja esim 65 on varmaan järkevä normitalouteen. Silloin kaikki energia menee talon lämmitykseen. R410 kylmäaine mahdollistaa korkeamman menoveden.
Ei taida tuosta G3:sta olla kuten ei edeltäjästäkään minkäänlaista toimintaperiaate kuvaa tai edes selostetta HGW-vaihtimen ja shuntin kytkennästä/toiminnasta? Erikoista salailua.
-
Ei jaksa kännykällä näppäillä pitkiä tarinoita. Lähes sama kuin G2 ja suurin ero tuo kylmäaine ja kylmäpuolen komponentit.
Edit:
Tässäpä näitä eroja G2:een:
- Uusi kompressori
- Kylmäaine R410A
- Uusi lauhdutin / Danfoss
- Paisuntaventtiili
- Käyttöpaine max 40bar
- Ei ohjelmisto muutoksia
- suurin teholuokka 17kW
Ruotsin testissä tuo HGW-ominaisuus ei vaikuttanut lopputulokseen eli vuosihyötysuhde on todellisuudessa eri tasoa kuin labratestissä. HGW-shuntti siis siirtää max 15% tulistuslämpöä suoraan käyttöveteen ja käyttövesi on jopa 90 asteista. Ylärajaa voidaan säätää ja esim 65 on varmaan järkevä normitalouteen. Silloin kaikki energia menee talon lämmitykseen. R410 kylmäaine mahdollistaa korkeamman menoveden.
Ei taida tuosta G3:sta olla kuten ei edeltäjästäkään minkäänlaista toimintaperiaate kuvaa tai edes selostetta HGW-vaihtimen ja shuntin kytkennästä/toiminnasta? Erikoista salailua.
HGW-vaihdin; Käsittääkseni normi tulistuksenpoistosiirrin, joka vähentää lauhduttimen tehoa n. 15%
-
Ei taida tuosta G3:sta olla kuten ei edeltäjästäkään minkäänlaista toimintaperiaate kuvaa tai edes selostetta HGW-vaihtimen ja shuntin kytkennästä/toiminnasta? Erikoista salailua.
Kyllä kai ne edelläkävijät koittaa aina salailla tekemisiään. Esim. TWS kierukka on kopioitu jo. Vain ajan kysymys milloin HGW.
Toisaalta kyllä siellä tehtaalla on pistetty testipenkkiin ja palasiksi kilpailijoiden vehkeet..
-
HGW-vaihdin; Käsittääkseni normi tulistuksenpoistosiirrin, joka vähentää lauhduttimen tehoa n. 15%
Ainut joka siirtää energian suoraan käyttöveteen.
-
Eli yksi seinämä erottaa kylmäaineen ja käyttöveden vai?
-
Sam68: Kukas TWS:n kierukan on kopioinut tai kehittänyt?
-
(http://heating.danfoss.com/PCM/images/emag/20066.jpg)
http://fr.cd.danfoss.com/Content/a1489d31-8943-494a-bc04-08d2f3e2282f.html
-
Eli yksi seinämä erottaa kylmäaineen ja käyttöveden vai?
Eihän tuo ole laillista enää. Siirtimellä lämmitysveteen, joka luovuttaa energian käyttöveteen.
-
Sam68: Kukas TWS:n kierukan on kopioinut tai kehittänyt?
kenellä on siihen patentti? Eihän päällekkäisiä patentteja pitäisi olla?
-
Mua on aina vähän ihmetyttänyt mikä siinä TWS:ssa nyt niin erikoista on verraten ihan normi käyttövesikierukkaan, joita kuitenkin on ollut markkinoilla vaikka kuinka kauan...? Eikä tulistuksenpoistossakaan mitään uutta taida olla...
Niin ja patentit nyt muutenkin on sellasta jenkkihöpönlöpöniä, että ei tosikaan. Periaatteena ihan kiva, että innovaatioita voi suojata, mutta käytännössä siinä ei voita muut kuin lakimiehet. Nimenomaan tehdään päällekkäisiä patentteja, pöytälaatikkojulkaisuja, tukipatentteja jne. Naurettavaa pelleilyä. Jos oikeasti haluaa innovoida niin tekee niin hienoja ratkaisuja, että niitä ei muut osaa edes toteuttaa kun eivät ymmärrä toimintaa. Nämä masiinat vaan ovat hyvä esimerkki siitä, että kaikki kuitenkin tekee härvelinsä käytännössä pitkälti samoilla komponenteilla ja hyvin samankaltaisiksi muutenkin. Samaa pumppua myydään eri nimillä jne. Naurettavaa markkinamiesten pelleilyä.
Niin ja ainoastaan uudelle idealle voidaan myöntää patentti. Kysymys kuuluukin, mikä sitten on uuden määritelmä. Käytännössä se ratkaistaan oikeudessa sitten siinä vaiheessa kun katsotaan kummalla osapuolella on paksumpi nippu patenttiasiakirjoja ja suurempi lakimiesarmeija niitä pläräämässä.
-
Mua on aina vähän ihmetyttänyt mikä siinä TWS:ssa nyt niin erikoista on verraten ihan normi käyttövesikierukkaan, joita kuitenkin on ollut markkinoilla vaikka kuinka kauan...? Eikä tulistuksenpoistossakaan mitään uutta taida olla...
Kayttövesikierukka ja käyttövettä lämmittävä kierukka on kaksi eri asiaa.
Käyttövesikierukoita on öljykattiloissa ja esim Akvatermin, Jäspin ja aiemmin Haaton (90 luvun lopulla) varaajissa.
-
Noniinno... Lähinnä meinasin, että aika höpöhöpöä jos lähdetään lämmönvaihdinta patentoimaan jos se uutuusarvo on vain se, että kumpaan suuntaan lämpöä siirretään...
... ja noinkohan TWS on edes ensimmäinen lämmönvaihdin, joka siirtää kierukasta varaajaan päin...? Vaikka olisikin, niin vaikea kuvitella, että oikeasti ylittäisi uutuusarvon kynnystä jos patenttia lähtisi oikeudessa kokeilemaan. Saahan niitä kaikenmaailman lappusia lakimiesten kautta haettua jos niiden avulla haluaa tuotettaan mainostaa, mutta oma henk. koht. mielipide on kyllä se, että mitä enemmän tuotetta hehkutetaan patenteilla niin sen enemmän alan kyseenalaistamaan koko tuotteen järkevyyttä. Tämä ei nyt mitenkään tarkoita, että pitäisin TWS:aa huonona ratkaisuna. Löytyyhän moinen omasta myllystänikin ja hyvin on toiminut. Lähinnä ylipäätänsä ei jaksaisi noita patenttikuvioita.
-
(http://heating.danfoss.com/PCM/images/emag/20066.jpg)
http://fr.cd.danfoss.com/Content/a1489d31-8943-494a-bc04-08d2f3e2282f.html
Kiitokset tuosta löydöstä. En ole kuvaa aiemmin nähnyt, mutta noin sen olen kuvitellutkin menevän. Tekeekö tuo kesällä sitten pelkkää käyttövettä, eli shuntti patteriverkkoon suljettuna. Entä sitten jos lämmityskaudella ei käytetä käyttövettä, niin päästääkö shuntti kuitenkin osan vedestä tulistusvaihtimelle.
-
Eli yksi seinämä erottaa kylmäaineen ja käyttöveden vai?
Eihän tuo ole laillista enää. Siirtimellä lämmitysveteen, joka luovuttaa energian käyttöveteen.
Niin uskoinkin ettei ole laillista...tästä vain ihmettelin että kun sanoit suoraan...:
Ainut joka siirtää energian suoraan käyttöveteen.
No tuo tomppelein kaavio selvittää aika paljon, sehän on selvä oilon SH (aktiivi tulistuksella) paitsi tuo LKV:n tekotapa...tuolla HGW:lla se on vain ja ainoastaan LKV:ssä se "tulistus".
Shuntilla säätyy tulistus-osuus, jos ei ollenkaan niin kaikki menee lämmitykseen.
Kuinkas tuo kesällä käyttäytyy kun lämmitystä ei ole?
-
Oikein roori!
-
Geopro SH on perinteinen ns. suomipumppu, jossa on tulistusvaraaja. Aika suuri ero ainakin mun mielestä perusideologiassa.
-
(http://kuva.termiitti.com/image/28416.jpg)
-
Geopro SH on perinteinen ns. suomipumppu, jossa on tulistusvaraaja. Aika suuri ero ainakin mun mielestä perusideologiassa.
Perusidea nimenomaan on sama, niinkuin roori kirjoitti. Aktiivinen tulistuksen poisto kolmitieventtiilillä.
Varaaja on eri tyylinen.
-
Geopro SH on perinteinen ns. suomipumppu, jossa on tulistusvaraaja. Aika suuri ero ainakin mun mielestä perusideologiassa.
Pumppukytkentä identtinen, varastointiperiaate eri...
-
Perusidea nimenomaan on sama, niinkuin roori kirjoitti. Aktiivinen tulistuksen poisto kolmitieventtiilillä.
Jos on kerran tulistuspumppu niin noi sieltä useimmiten löytyy. Erot onkin ihan muualla. Minkäläinen muuten on passiivinen tulistuksen poisto?
-
Perusidea nimenomaan on sama, niinkuin roori kirjoitti. Aktiivinen tulistuksen poisto kolmitieventtiilillä.
Jos on kerran tulistuspumppu niin noi sieltä useimmiten löytyy. Erot onkin ihan muualla. Minkäläinen muuten on passiivinen tulistuksen poisto?
Passiivinen on ilman massavirran säätöä kolmitieventtiilillä. Joskus oli jopa tulistuksenpoisto ilman pumppukiertoa koaksiaali lämmönsiirtimellä.
-
Perusidea nimenomaan on sama, niinkuin roori kirjoitti. Aktiivinen tulistuksen poisto kolmitieventtiilillä.
Jos on kerran tulistuspumppu niin noi sieltä useimmiten löytyy. Erot onkin ihan muualla. Minkäläinen muuten on passiivinen tulistuksen poisto?
Oilon Geopro SH -pumpussa on ns. "aktiivinen" tulistuksen poisto, joka tarkoittaa sitä, että tulistetun veden virtausta säädetään Oumanin ohjaamalla kolmitie -moottoriventtiilillä.
Sen avulla pyritään pitämään tulistuvsvaraajalle menevän veden lämpötila käyttäjän Oumaniin antaman ohjelämpötilan alueella.
Tässä siis AKTIIVISESTI, jatkuvasti kompressorin käynnin aikana säädellään tulistusvirtauksen venttiiliä, josta syystä ilmeisesti nimitys aktiivinen.
Jäsen "seppaant" on laittanut mekaanisen termostaatin säätämään tulistusvirtausta.
Sekin on siis aktiivinen.
Lämpöässän V -koneissa on tulistusvirtaus säädetty kiinteästi kuristusventtiilillä.
Se ei tuon analogian mukaan sitten olekaan aktiivinen, eli on PASSIIVINEN.
-
Thermiasta tuli sitten tätä myöten "suomipumppu" 8)
-
Thermiasta tuli sitten tätä myöten "suomipumppu" 8)
Vieläpä aktiivinen ;D
-
Thermiasta tuli sitten tätä myöten "suomipumppu" 8)
Vieläpä aktiivinen ;D
Ei ei poijjaat! Isot on erot! Suomipumpun erottaa aina siitä että siinä on ISO lämmitysvesivaraaja. Tehdään vain mitä tarvii sannoo Ruottalainen.. ;)
-
(http://kuva.termiitti.com/image/28416.jpg)
Mites tuon Geopron aktiivinen tulistusvirtauksen säätö toimii esim silloin kun ylävaraajan on saavuttanut asetetun lämpötilan?
Suurentaako 3-tie shuntti tulistuspiirin virtausta vai pienentääkö?
Jotenkin tuntuisi että jos halutaan pienentää ylävaraajan lämpiämistä niin silloin tulistinvaihtimen virtausta pitäisi suurentaa.
Jos tulistuspiirin virtausta kuristaa niin silloin lämpötila taitaa nousta ?
Että olisko tästä "varmaa"tietoa
-
Tällöin se kuristaa sen pienimmilleen. Tulistimen kautta jää silloin vain pieni virtaus.
-
Mites tuon Geopron aktiivinen tulistusvirtauksen säätö toimii esim silloin kun ylävaraajan on saavuttanut asetetun lämpötilan?
Suurentaako 3-tie shuntti tulistuspiirin virtausta vai pienentääkö?
Jotenkin tuntuisi että jos halutaan pienentää ylävaraajan lämpiämistä niin silloin tulistinvaihtimen virtausta pitäisi suurentaa.
Jos tulistuspiirin virtausta kuristaa niin silloin lämpötila taitaa nousta ?
Että olisko tästä "varmaa"tietoa
Ei muuta sitä, vaan tässä tilanteessa jatkaa samalla tavalla tulistusvirtausta.
SH -pumpuissa on vain yksi latauspumppu, toisin kuin L -Ässässä.
Yhteinen latauspumppu imee kiertovettä alasäiliön pohjalta.
Liika tulistettu lämpö valuu alasäiliöön säiliöiden välilevyssä olevien reikien kautta ja hyödynnetään siellä lämmitysvetenä..
Liikaa tulistettua vettä tuotetaan paljon varsinkin kovimmilla pakkasilla.
Latauspumppu käy vain silloin, kun kompressorikin käy.
-
Ei muuta sitä, vaan tässä tilanteessa jatkaa samalla tavalla tulistusvirtausta.
Tuota en kyllä purematta niele, jos se jatkaa samaan malliin aina niin ei se silloin ole "Aktiivinen", kyllähän tuon 3-tien asentoa säädetään tilanteen mukaan jossakin "ikkunassa"...uskoisin.
Se meneekö tulistusvaihdin pois pelistä kokonaan, eli virtaus lakkaa, onkin tosiaan kinkkisempi juttu...se kaasuhan on tosi kuumaa tuossa joten ei kai se haara ihan tukkeeseen voi mennä, eikä se mielestäni saa aueta lisääkään koska silloin ylä-osan vettä alettais viilentää.
Vai onko SH:ssa kuumakaasu jotenkin rajoitettu veden kiehumispistettä matalemmaksi?
-
Tehdään vain mitä tarvii sannoo Ruottalainen.. ;)
Tuo on uskottavaa vain silloin jos on inverteri MLP, onko G3 sellainen?
-
Ei muuta sitä, vaan tässä tilanteessa jatkaa samalla tavalla tulistusvirtausta.
Tuota en kyllä purematta niele, jos se jatkaa samaan malliin aina niin ei se silloin ole "Aktiivinen", kyllähän tuon 3-tien asentoa säädetään tilanteen mukaan jossakin "ikkunassa"...uskoisin.
Se meneekö tulistusvaihdin pois pelistä kokonaan, eli virtaus lakkaa, onkin tosiaan kinkkisempi juttu...se kaasuhan on tosi kuumaa tuossa joten ei kai se haara ihan tukkeeseen voi mennä, eikä se mielestäni saa aueta lisääkään koska silloin ylä-osan vettä alettais viilentää.
Vai onko SH:ssa kuumakaasu jotenkin rajoitettu veden kiehumispistettä matalemmaksi?
Säätelemistä toki jatketaan, niin, että halutun lämpöistä kiertovettä menee edelleenkin ylävaraajaan.
Säätelemistä pitää tehdä kaiken aikaa, koska alavaraajan tilanne muuttuu koko sen lataustapahtuman ajan. Eli ollaan jatkuvasti aktiivisia.
Lopulta, koko ylävaraaja on täytetty esimerkiksi +65C vedellä ja ylävaraajaan tulee sitä aina vaan lisää, liika vesi valuu kaiken aikaa alavaraajaan.
Huomaa, että ylävaraajassa ei ole kiertovedelle muuta poistumistietä, kuin mennä sinne alavaraajaan.
-
Ei muuta sitä, vaan tässä tilanteessa jatkaa samalla tavalla tulistusvirtausta.
Tuota en kyllä purematta niele, jos se jatkaa samaan malliin aina niin ei se silloin ole "Aktiivinen", kyllähän tuon 3-tien asentoa säädetään tilanteen mukaan jossakin "ikkunassa"...uskoisin.
Se meneekö tulistusvaihdin pois pelistä kokonaan, eli virtaus lakkaa, onkin tosiaan kinkkisempi juttu...se kaasuhan on tosi kuumaa tuossa joten ei kai se haara ihan tukkeeseen voi mennä, eikä se mielestäni saa aueta lisääkään koska silloin ylä-osan vettä alettais viilentää.
Vai onko SH:ssa kuumakaasu jotenkin rajoitettu veden kiehumispistettä matalemmaksi?
Jos sitä energiaa ei oteta tulistimella ulos, eikös se siirry lauhduttimelle, eli sitä energiaa saa ikäänkuin enemmän lauhduttimelta, mutta miedommalla lämmöllä, kun sitä kermaa ei poisteta päältä tulistin vaihtimessa ::)
-
Kertokaas minulle miksi tuota aktiivista tulistusta tarvitaan, siis onko esim vaarana että varaajan yläosa menee liian kuumaksi jos on pienitilavuuksinen varaaja ja sen säätöön käytetään tuota vai miksi. Vaikka varaajan yläosa meneekin kuumaksi niin kyllä se lämpö jollain lailla laskeutuu alavaraajaan myös. Ainakin minun kiinteä säätöinen tulistus tuntuu toimivan hyvin varaajan yläosa menee kylmillä keleillä noin +70 ja normaaleilla keleillä se pysyy n.+60 asteen tienoilla tosin minulla on se iso 2000 litran varaaja.
-
Ei muuta sitä, vaan tässä tilanteessa jatkaa samalla tavalla tulistusvirtausta.
Tuota en kyllä purematta niele, jos se jatkaa samaan malliin aina niin ei se silloin ole "Aktiivinen", kyllähän tuon 3-tien asentoa säädetään tilanteen mukaan jossakin "ikkunassa"...uskoisin.
Se meneekö tulistusvaihdin pois pelistä kokonaan, eli virtaus lakkaa, onkin tosiaan kinkkisempi juttu...se kaasuhan on tosi kuumaa tuossa joten ei kai se haara ihan tukkeeseen voi mennä, eikä se mielestäni saa aueta lisääkään koska silloin ylä-osan vettä alettais viilentää.
Vai onko SH:ssa kuumakaasu jotenkin rajoitettu veden kiehumispistettä matalemmaksi?
Säätelemistä toki jatketaan, niin, että halutun lämpöistä kiertovettä menee edelleenkin ylävaraajaan.
Säätelemistä pitää tehdä kaiken aikaa, koska alavaraajan tilanne muuttuu koko sen lataustapahtuman ajan. Eli ollaan jatkuvasti aktiivisia.
Lopulta, koko ylävaraaja on täytetty esimerkiksi +65C vedellä ja ylävaraajaan tulee sitä aina vaan lisää, liika vesi valuu kaiken aikaa alavaraajaan.
Huomaa, että ylävaraajassa ei ole kiertovedelle muuta poistumistietä, kuin mennä sinne alavaraajaan.
Meneekö tässä nyt puurot ja vellit sekasin, sitä lämmityskiertoon lähevää nestettä säädetään tietysti kokoajan, mutta jos pumppu ei käy, niin eikai sitä tulistin venttiliä (sh:n sisällä) tarvii säädellä, kun ei sieltä mitään tule?
Ja tuosta syystä, ettö se ylijäämä vesi menee varaajan alaosaan, järkeilin itse että nuo molemmat lämmitysjärjestelmän venttiilit kannattaa olla nelitieventtiileitä:
(http://i11.aijaa.com/b/00654/11440947.jpg)
-
Kertokaas minulle miksi tuota aktiivista tulistusta tarvitaan, siis onko esim vaarana että varaajan yläosa menee liian kuumaksi jos on pienitilavuuksinen varaaja ja sen säätöön käytetään tuota vai miksi. Vaikka varaajan yläosa meneekin kuumaksi niin kyllä se lämpö jollain lailla laskeutuu alavaraajaan myös. Ainakin minun kiinteä säätöinen tulistus tuntuu toimivan hyvin varaajan yläosa menee kylmillä keleillä noin +70 ja normaaleilla keleillä se pysyy n.+60 asteen tienoilla tosin minulla on se iso 2000 litran varaaja.
Itse olen ajatellut niin, että tuolla voidaan säätää paremmin sen pytyn lämpötilaa, eli ei lämmitetä sitä varaajan yläosaa lämpimämmäksi, kuin on oikeasti tarve, joka johtaa siihen, että muös pumpun saama neste varaajan pohjalta on viileämpää... Kumotkoot muut ajatukseni, jos olen väärässä...
-
Ei muuta sitä, vaan tässä tilanteessa jatkaa samalla tavalla tulistusvirtausta.
Tuota en kyllä purematta niele, jos se jatkaa samaan malliin aina niin ei se silloin ole "Aktiivinen", kyllähän tuon 3-tien asentoa säädetään tilanteen mukaan jossakin "ikkunassa"...uskoisin.
Se meneekö tulistusvaihdin pois pelistä kokonaan, eli virtaus lakkaa, onkin tosiaan kinkkisempi juttu...se kaasuhan on tosi kuumaa tuossa joten ei kai se haara ihan tukkeeseen voi mennä, eikä se mielestäni saa aueta lisääkään koska silloin ylä-osan vettä alettais viilentää.
Vai onko SH:ssa kuumakaasu jotenkin rajoitettu veden kiehumispistettä matalemmaksi?
Jos sitä energiaa ei oteta tulistimella ulos, eikös se siirry lauhduttimelle, eli sitä energiaa saa ikäänkuin enemmän lauhduttimelta, mutta miedommalla lämmöllä, kun sitä kermaa ei poisteta päältä tulistin vaihtimessa ::)
Periaatteessa kyllä, mutta se kuumakaasu voi olla reilusti yli 100C, joten jos tulistinvaihtimella "makaa" vesi paikoillaa toisella puolella niin voisi esiintyä kiehumista (vaikkakin painetta) jotenka kai siellä jotain kiertoa täytyy olla aina "kermaa" huuhtelemassa (kun pumppu käy). ;)
-
Säätelemistä pitää tehdä kaiken aikaa, koska alavaraajan tilanne muuttuu koko sen lataustapahtuman ajan. Eli ollaan jatkuvasti aktiivisia.
Lopulta, koko ylävaraaja on täytetty esimerkiksi +65C vedellä ja ylävaraajaan tulee sitä aina vaan lisää, liika vesi valuu kaiken aikaa alavaraajaan.
Huomaa, että ylävaraajassa ei ole kiertovedelle muuta poistumistietä, kuin mennä sinne alavaraajaan
Noin se on varmaankin ajateltu,sillä ilmeisesti vältetään ylä- ja alavaraajan väliset lämpötilaerokomplikaatiot joita näyttäisi esiintyvän tulistinpumpuissa joissa on erilliset kierrot ylä- ja alavaraajalle.
Eli ylävaraajan ilmeisesti menee vakiolämpöistä ( esim +65) vettä ja shuntti pitää tuon ylävaraajan menoveden lämpötilan vakiona virtausta säätämällä koska tulistinvaihtimelle menevän veden lämpötila on sama kuin alavaraajan alaosan ja se vaihtelee käyntitilanteen mukaan.
Oikeastaan aika käytännöllistä myös tuo yhteinen paluu alavaraajan alaosasta.
Kun ylävaraaja on lämmennyt kokonaan niin tulistinvaihtimelta tuleva kuumempi vesi ei nostakaan ylävaraajan lämpötilaa vaan alkaa nostaa alavaraajan lämpötilaa jolloin kompressorin pysäytyslämpötilan saavuttaminen nopeutuu.
Aika vähän on Geopron aktiivisesta tulistustekniikasta täällä ollut keskustelua lähinnä sellaisista ominaisuuksista että miten tuossa riittää kuuma käyttövesi ja miten alavaraajan lämpötila on napeuksissa ylävaraajan lämpötilan kanssa.
Siis että onko Geoprossa jotain LÄ:n ylä_min ohjausta vastaavaa toimintoa tai miten Geopro ohjautuu jos käytetään paljon kuumaa käyttövettä ja tulee tilanne että ylävaraajan lämpötila tipahtaa samoihin kuin alavaraaja.
-
Aika vähän on Geopron aktiivisesta tulistustekniikasta täällä ollut keskustelua lähinnä sellaisista ominaisuuksista että miten tuossa riittää kuuma käyttövesi ja miten alavaraajan lämpötila on napeuksissa ylävaraajan lämpötilan kanssa.
Tuohan on riippuvainen varaajan koosta. Mitä suurempi varaaja, sitä enemmän sitä käyttövettä riittää. Edellyttäen tietysti, että kierukka on niin tehokas, että se kerkiää lennossa lämmittämään sen veden... Muuten sitä saattaa suurestakin varaajasta tulla todella vähän :D
-
Meneekö tässä nyt puurot ja vellit sekasin, sitä lämmityskiertoon lähevää nestettä säädetään tietysti kokoajan, mutta jos pumppu ei käy, niin eikai sitä tulistin venttiliä (sh:n sisällä) tarvii säädellä, kun ei sieltä mitään tule?
Ja tuosta syystä, ettö se ylijäämä vesi menee varaajan alaosaan, järkeilin itse että nuo molemmat lämmitysjärjestelmän venttiilit kannattaa olla nelitieventtiileitä:
Kun kompressori ei käy, ei käy myöskään latauskierron pumppukaan.
Eli silloin ei tosiaankaan ole mitään väliä, miten se tulistuksen säädön sekoittaja on.
Kuuma vesi pysyy nyt yläsäiliössä ja on siellä kuuman käyttöveden tulistamista varten. Sitä ei tarvitse käyttää muuhun.
Kun kompressori käy, käy myöskin latauspumppu. Se sama ja yksi ainoa pumppu kierrättää sekä alavaraajaan lämmitysverkon kiertovettä, että myöskin ajaa lisää kuuma kiertovettä ylävaraajaan.
Kun ylävaraajan ylimpään osaan tulee lisää kuuma kiertovettä, joutuu ylävaraajan alaosasta valumaan liika vesi alavaraajan yläosaan, josta se joutuu lämpöverkon kolmitiesekoittajaan ja patteriverkkoon.
Se ylimääräinen ylävaraajan kuuma kiertovesi siis valuu kompressorin käynnin aikana alas ja hyödynnetään talon lämmittämiseen.
Kovilla pakkasilla pumppu käy lähes tauotta ja lisäkuumaa valuu ylävaraajasta alavaraajaan ja siis patteriverkkoon kaiken aikaa!
Nelitieventtiiliä ei tarvita. Kolmitie riittää.!
Kun kompressori pysähtyy, loppuu kiertoveden tulo niin tulistimesta, kuin lauhduttimesta.
Kuuma säilyy ylävaraajassa.
Alavaraajasta otetaan kiertovettä patteriverkkoon. Ylävaraaja pitää lämpönsä.
-
Periaatteessa kyllä, mutta se kuumakaasu voi olla reilusti yli 100C, joten jos tulistinvaihtimella "makaa" vesi paikoillaa toisella puolella niin voisi esiintyä kiehumista (vaikkakin painetta) jotenka kai siellä jotain kiertoa täytyy olla aina "kermaa" huuhtelemassa (kun pumppu käy). ;)
Normaali verkostopaine on luokkaa 1-2bar, eli kiehumispistekkin on 120-135 asteen hujakoilla, eli ei se kovin helpolla kiehahda!?
Ja pienen pienikin virtaus riittää viilentämään sen kiehumispisteen alapuolelle...
-
Periaatteessa kyllä, mutta se kuumakaasu voi olla reilusti yli 100C, joten jos tulistinvaihtimella "makaa" vesi paikoillaa toisella puolella niin voisi esiintyä kiehumista (vaikkakin painetta) jotenka kai siellä jotain kiertoa täytyy olla aina "kermaa" huuhtelemassa (kun pumppu käy). ;)
Normaali verkostopaine on luokkaa 1-2bar, eli kiehumispistekkin on 120-135 asteen hujakoilla, eli ei se kovin helpolla kiehahda!?
Ja pienen pienikin virtaus riittää viilentämään sen kiehumispisteen alapuolelle...
Sailorilla lienee lisää dataa aiheesta..
-
Periaatteessa kyllä, mutta se kuumakaasu voi olla reilusti yli 100C, joten jos tulistinvaihtimella "makaa" vesi paikoillaa toisella puolella niin voisi esiintyä kiehumista (vaikkakin painetta) jotenka kai siellä jotain kiertoa täytyy olla aina "kermaa" huuhtelemassa (kun pumppu käy). ;)
Normaali verkostopaine on luokkaa 1-2bar, eli kiehumispistekkin on 120-135 asteen hujakoilla, eli ei se kovin helpolla kiehahda!?
Ja pienen pienikin virtaus riittää viilentämään sen kiehumispisteen alapuolelle...
Niinpä että sille tulistinvaihtimelle on järjestetty aina vähintään joku pikkuinen kierto (onko ohitusputki?)...tuskin semmosta riskiä on Oilonilaiset ottaneet että se tulistinkierto vois esmes vikatilanteessa jäädä pitkäksikin aikaa ilman virtausta...käyttöveden saannista vikatilanne voi jäädä huomioitta jos on rankka lämmityskausi menossa patteritalossa.
Tämä kaikki tietysti tilanteessa jossa kompura käy.
Onkos muuten SH:ssa latauspiirin lepoajan vapaakierto jotenkin estetty sähkövenalla tjms:lla?
Minkälainen asetus SH:ssa muuten on varaajan yläosaa varten, onko se tavoitelämpö yläosaan vai menovesitavoitearvo yläosaan vai molemmat vai mikä, kai teittin manuaaleissa on se asetus kerrottu?
-
Niinpä että sille tulistinvaihtimelle on järjestetty aina vähintään joku pikkuinen kierto (onko ohitusputki?)...tuskin semmosta riskiä on Oilonilaiset ottaneet että se tulistinkierto vois esmes vikatilanteessa jäädä pitkäksikin aikaa ilman virtausta...käyttöveden saannista vikatilanne voi jäädä huomioitta jos on rankka lämmityskausi menossa patteritalossa.
Tämä kaikki tietysti tilanteessa jossa kompura käy.
Joo, järkevältähän se kuulostas...
Onkos muuten SH:ssa latauspiirin lepoajan vapaakierto jotenkin estetty sähkövenalla tjms:lla?
Voin koittaa väijyä noita pumpun sisuskaluja kunhan kerkiän...
Minkälainen asetus SH:ssa muuten on varaajan yläosaa varten, onko se tavoitelämpö yläosaan vai menovesitavoitearvo yläosaan vai molemmat vai mikä, kai teittin manuaaleissa on se asetus kerrottu?
Täytyy tätä koittaa väijyä sieltä manuaalista...
-
Niinpä että sille tulistinvaihtimelle on järjestetty aina vähintään joku pikkuinen kierto (onko ohitusputki?)...tuskin semmosta riskiä on Oilonilaiset ottaneet että se tulistinkierto vois esmes vikatilanteessa jäädä pitkäksikin aikaa ilman virtausta...käyttöveden saannista vikatilanne voi jäädä huomioitta jos on rankka lämmityskausi menossa patteritalossa.
Tämä kaikki tietysti tilanteessa jossa kompura käy.
Onkos muuten SH:ssa latauspiirin lepoajan vapaakierto jotenkin estetty sähkövenalla tjms:lla?
Minkälainen asetus SH:ssa muuten on varaajan yläosaa varten, onko se tavoitelämpö yläosaan vai menovesitavoitearvo yläosaan vai molemmat vai mikä, kai teittin manuaaleissa on se asetus kerrottu?
Tavoitelämpö yläosaan ja
kolmitieventtiiliä säädetään yläosaan menevän menoveden lämpötilan mittaustiedolla.
Tulistinkiertoa ei suljeta koskaan. Tulistimessa ei voi tapahtua ylikuumenemista.
Vapaakiertoa ei ole pumpun levätessä; lämpö nousee ylös, mutta kun se kuumin on jo ennestään siellä ylhäällä, ei mitään vapaakiertoa synny.
-
Niinpä että sille tulistinvaihtimelle on järjestetty aina vähintään joku pikkuinen kierto (onko ohitusputki?)...tuskin semmosta riskiä on Oilonilaiset ottaneet että se tulistinkierto vois esmes vikatilanteessa jäädä pitkäksikin aikaa ilman virtausta...käyttöveden saannista vikatilanne voi jäädä huomioitta jos on rankka lämmityskausi menossa patteritalossa.
Tämä kaikki tietysti tilanteessa jossa kompura käy.
Onkos muuten SH:ssa latauspiirin lepoajan vapaakierto jotenkin estetty sähkövenalla tjms:lla?
Minkälainen asetus SH:ssa muuten on varaajan yläosaa varten, onko se tavoitelämpö yläosaan vai menovesitavoitearvo yläosaan vai molemmat vai mikä, kai teittin manuaaleissa on se asetus kerrottu?
Tavoitelämpö yläosaan ja
kolmitieventtiiliä säädetään yläosaan menevän menoveden lämpötilan mittaustiedolla.
Tulistinkiertoa ei suljeta koskaan. Tulistimessa ei voi tapahtua ylikuumenemista.
Vapaakiertoa ei ole pumpun levätessä; lämpö nousee ylös, mutta kun se kuumin on jo ennestään siellä ylhäällä, ei mitään vapaakiertoa synny.
Eli on anturi mittaamassa tulistimelta varaajaan lähtevää lämpötilaa, vai?
Onko se "aktiivishuntti" auki/kiinni komennoilla vai suoraan esmes 0-10V paikkaohjauksella?
Millä se on varmistettu että tulistinkierto ei sulkeudu, ohitusputki vai reikä shuntissa vai mikä...jos vaikka kara löystyy jne?
Vapaakiertoa ja heijausta syntyy varmasti ilman estovermeitä, sen olen todennut että varaajasta alkaa ylhäältä lämmintä virrata kylmenevään lauhduttimeen koska se kylmä painuu alas ja vetää perässään lämmintä. Itse hoidin tuon pois vapaakierronestoventiilillä. Tiedä sitten paljonko tuolla on merkitystä mutta se oli helposti nähtävissä lämpötilamittauksilla.
-
Varaajan ylä-tuloputkessa on lämpötilan mittaus, jonka mukaan tulistus-venttiiliä säädetään. Meittin manuaali sanoo että ylä-asetusarvo+5o. Esim. meillä on nyt varaajan ylä-asetus 45o ja varaajan yläosan lämpö pyörii n.51-52o koska ylä-osaan ajetaan se 5o lämpimämpää kuin asetus.
Venttiilin toimilaitetta ajetaan pulsseilla auki tai kiinni suuntaan, ohjaus päättää sitten pulssitiheyden ja pituuden.
Jos nyt en aivan väärin katsonut niin käyntijakson loputtua venttiili ajetaan toiseen laitaan jolloin virtaus on varaajan keskiosaan. Kun pumppu käynnistyy, niin hetkenajan kuluttua ylä-tuloanturilta tulee lämpötilatietoa että "kuumaa on" ja venttiili alkaa kääntää virtausta enemmän tulistus vaihtimelle varaajan keskiosan sijaan. Eli kyllä siellä on pieni reikä tms. josta vesipääsee virtaamaan ja lämmittämään ylä-tuloanturia. Varaajaa ei saa kiehutettua, koska alaosan korkea lämpö katkaisee käynnin.
Tämä näkyy Linkki: trendistä (http://trendi.no-ip.org) ylemmässä kuvaajassa ylä_tulon väri on hailakka keltainen(mutta luettavissa), koska en pitänyt sitä oleellisena tietona ylemmässä kuvaajassa. Alemmassa kuvaajassa näkyy ottotehon ja varaajan alaosan kehitys. Eli Yläosan latauslämpötila asettuu tuonne ~50o paikkeille.
Kuinka teit tuon mittauksen jolla totesit vapaakierron? Käyntijakson jälkeen lämmityspiirien pumput pois päältä ja venttiilit kiinni? En kyllä pysty venttiilejä sulkemalla itse mittausta tekemään, ainakaan lämmityskaudella, tupa ja talli jäähtyy ennenkuin varaajan alaosa on jäähtynyt 42o niin paljon että merkittävää vapaavirtausta syntyisi. Minulla on jossain SHAK700 varaajan lämpövuotoa kuvaava trendi-kuva jossa 24h aikana pumppu ei käynyt eikä lämmintä vettä käytetty, siitä voisi varmaan nähdä tuota vapaakierto ilmiötä. Varmaankaan suurta merkitystä ei ole, kun lepoaika, ainakin omassa systeemissä on kovilla pakkasilla luokkaa 45-60min ja 0-keleillä ~100-120min.
-
Varaajan ylä-tuloputkessa on lämpötilan mittaus, jonka mukaan tulistus-venttiiliä säädetään. Meittin manuaali sanoo että ylä-asetusarvo+5o. Esim. meillä on nyt varaajan ylä-asetus 45o ja varaajan yläosan lämpö pyörii n.51-52o koska ylä-osaan ajetaan se 5o lämpimämpää kuin asetus.
Venttiilin toimilaitetta ajetaan pulsseilla auki tai kiinni suuntaan, ohjaus päättää sitten pulssitiheyden ja pituuden.
Jos nyt en aivan väärin katsonut niin käyntijakson loputtua venttiili ajetaan toiseen laitaan jolloin virtaus on varaajan keskiosaan. Kun pumppu käynnistyy, niin hetkenajan kuluttua ylä-tuloanturilta tulee lämpötilatietoa että "kuumaa on" ja venttiili alkaa kääntää virtausta enemmän tulistus vaihtimelle varaajan keskiosan sijaan. Eli kyllä siellä on pieni reikä tms. josta vesipääsee virtaamaan ja lämmittämään ylä-tuloanturia. Varaajaa ei saa kiehutettua, koska alaosan korkea lämpö katkaisee käynnin.
Tämä näkyy Linkki: trendistä (http://trendi.no-ip.org) ylemmässä kuvaajassa ylä_tulon väri on hailakka keltainen(mutta luettavissa), koska en pitänyt sitä oleellisena tietona ylemmässä kuvaajassa. Alemmassa kuvaajassa näkyy ottotehon ja varaajan alaosan kehitys. Eli Yläosan latauslämpötila asettuu tuonne ~50o paikkeille.
Kuinka teit tuon mittauksen jolla totesit vapaakierron? Käyntijakson jälkeen lämmityspiirien pumput pois päältä ja venttiilit kiinni? En kyllä pysty venttiilejä sulkemalla itse mittausta tekemään, ainakaan lämmityskaudella, tupa ja talli jäähtyy ennenkuin varaajan alaosa on jäähtynyt 42o niin paljon että merkittävää vapaavirtausta syntyisi. Minulla on jossain SHAK700 varaajan lämpövuotoa kuvaava trendi-kuva jossa 24h aikana pumppu ei käynyt eikä lämmintä vettä käytetty, siitä voisi varmaan nähdä tuota vapaakierto ilmiötä. Varmaankaan suurta merkitystä ei ole, kun lepoaika, ainakin omassa systeemissä on kovilla pakkasilla luokkaa 45-60min ja 0-keleillä ~100-120min.
Johan aukes kuinka toimii, kiitokset siitä, normaalina menovesi säätimenä ja "herätevirrat" käynnistää säädön, eli joku reikä tai ohitus saa aikaan herätteet.
Varaajan latauspiirin lämpökippuroista (meno+paluu) sen vapaakierron näki, kun tekivät semmoista loivaa aaltoa, tuohan ei oikeastaan lämmityskaudella näy kun pumppu kumminkin käy enemmän, kesemmällä sen paremmin huomasi. Mulla ei ole SH mutta saman tyylinen lataussysteemi, onkohan SH:ssa joku s-kiemura latauslenkissä pumpun sisällä, sen vois nimittäin ajatella tekevän jonkunlaisen lämpölukon tai paremminkin kylmälukon joka estää vapaakierron taaksepäin.
-
Kyllä siellä kiemura on. Linkki: SH-räjäytys (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=692.msg5635#msg5635) tulistimen lähtö (vas.yläkulma) menee sähkövastus-putken alapäähän ja yläpäästä sitten varaajan yläosaan.
taidetaan olla jo jonkin verran offtopic-alueella... ;)
-
Varaajan ylä-tuloputkessa on lämpötilan mittaus, jonka mukaan tulistus-venttiiliä säädetään. Meittin manuaali sanoo että ylä-asetusarvo+5o. Esim. meillä on nyt varaajan ylä-asetus 45o ja varaajan yläosan lämpö pyörii n.51-52o koska ylä-osaan ajetaan se 5o lämpimämpää kuin asetus.
Venttiilin toimilaitetta ajetaan pulsseilla auki tai kiinni suuntaan, ohjaus päättää sitten pulssitiheyden ja pituuden.
Jos nyt en aivan väärin katsonut niin käyntijakson loputtua venttiili ajetaan toiseen laitaan jolloin virtaus on varaajan keskiosaan. Kun pumppu käynnistyy, niin hetkenajan kuluttua ylä-tuloanturilta tulee lämpötilatietoa että "kuumaa on" ja venttiili alkaa kääntää virtausta enemmän tulistus vaihtimelle varaajan keskiosan sijaan. Eli kyllä siellä on pieni reikä tms. josta vesipääsee virtaamaan ja lämmittämään ylä-tuloanturia. Varaajaa ei saa kiehutettua, koska alaosan korkea lämpö katkaisee käynnin.
Tämä näkyy Linkki: trendistä (http://trendi.no-ip.org) ylemmässä kuvaajassa ylä_tulon väri on hailakka keltainen(mutta luettavissa), koska en pitänyt sitä oleellisena tietona ylemmässä kuvaajassa. Alemmassa kuvaajassa näkyy ottotehon ja varaajan alaosan kehitys. Eli Yläosan latauslämpötila asettuu tuonne ~50o paikkeille.
Kuinka teit tuon mittauksen jolla totesit vapaakierron? Käyntijakson jälkeen lämmityspiirien pumput pois päältä ja venttiilit kiinni? En kyllä pysty venttiilejä sulkemalla itse mittausta tekemään, ainakaan lämmityskaudella, tupa ja talli jäähtyy ennenkuin varaajan alaosa on jäähtynyt 42o niin paljon että merkittävää vapaavirtausta syntyisi. Minulla on jossain SHAK700 varaajan lämpövuotoa kuvaava trendi-kuva jossa 24h aikana pumppu ei käynyt eikä lämmintä vettä käytetty, siitä voisi varmaan nähdä tuota vapaakierto ilmiötä. Varmaankaan suurta merkitystä ei ole, kun lepoaika, ainakin omassa systeemissä on kovilla pakkasilla luokkaa 45-60min ja 0-keleillä ~100-120min.
Johan aukes kuinka toimii, kiitokset siitä, normaalina menovesi säätimenä ja "herätevirrat" käynnistää säädön, eli joku reikä tai ohitus saa aikaan herätteet.
Varaajan latauspiirin lämpökippuroista (meno+paluu) sen vapaakierron näki, kun tekivät semmoista loivaa aaltoa, tuohan ei oikeastaan lämmityskaudella näy kun pumppu kumminkin käy enemmän, kesemmällä sen paremmin huomasi. Mulla ei ole SH mutta saman tyylinen lataussysteemi, onkohan SH:ssa joku s-kiemura latauslenkissä pumpun sisällä, sen vois nimittäin ajatella tekevän jonkunlaisen lämpölukon tai paremminkin kylmälukon joka estää vapaakierron taaksepäin.
Ei millää pahalla ketään kirjoittajia kohtaan mutta eikö näille "hifistelyille" voisi tehdä oman osion koska nämä jutut ei enään ole normaalia maalämmon suunnittelua (otsikon mukaan) vaan ihan jotain hienosäätlöä jne.. Tänne kun eksyy joku rookie niin sehän putoaa persuksilleen heti kättelyssä kun hakee tätä osiota jossa nyt yleensä pitäsi olla juttua talosta ja millainen pumppu sinne kannttaa hommata... vai olenko pahasti väärässä.
ps . ei tökitä niitä palkoja nenään.. ;) .
-
Nyt oltas päätymässä seuraavaan kokoonpanoon.
Thermia diplomat optimum g3 duo 8kw ja asennettais hullunkierrolla ilman puskurivaraajaa. Reikää tulisi 180m
-
Nyt oltas päätymässä seuraavaan kokoonpanoon.
Thermia diplomat optimum g3 duo 8kw ja asennettais hullunkierrolla ilman puskurivaraajaa. Reikää tulisi 180m
Kai tuo aika liki on ok...oletko nyt ihan varma puskurittomuudesta, kun on patterit, vai onko sulla suunnitelma B kun mahdollisesti "helemat paukkuu" eli patterit tjms onkelmaa?
-
Tässä oli tarkoitus että koitetaan ensin ilman puskuria ja jos toimii niin hyvä mutta jos ei niin lisätään varaaja. Tämä oli kauppiaan näkemys
-
Nyt on kaupat tehty g3:sesta. Ja nyt odotellaan poraria.
-
Laitetaan päivitystä tänne.
Tänään porari tuli ja peruskallio oli 5m päässä. ja Kuulemma normaalia kalliota. harmaan väristä kivi tuhkaa näytti tulevan. ja nyt tuossa 130m kohdalla näytti 7 minuuttia menevän 3m poraukseen. ei vissiin ihan höttöä ole.