Eli ajatuksena on että maalämmön onnelliset / onnettomat omistajat laittavat jotain vertailuarvoja tänne, josta sitten voitaisiin päätellä lämmöntuoton riittävyys / ylimitoitus etc.
Mitä tämmöiset luvut voisivat olla.
xxxxxxx MLP Ulko Sisä Lämm kWh/ kWh /kk kWh/ kWh /kk
xxxxxxx xxxx xxxx xxxx tarve xxxx m3/läm xxxx m2/läm
kk_vuosi (kWh) (oC) (oC) luku kk,m3 tarv luku kk,m2 tarv luku
09_2007 430 10,8 22,4 160 1,01 0,00633 2,87 0,0179
10_2007 586 7,1 21,8 297 1,38 0,00464 3,91 0,0132
11_2007 756 0,5 21,3 493 1,78 0,00361 5,04 0,0102
12_2007 686 1,2 21,5 490 1,61 0,00329 4,57 0,0093
01_2008 854 0,0 20,9 528 2,01 0,00380 5,69 0,0108
02_2008 733 0,3 21,1 485 1,72 0,00356 4,88 0,0101
03_2008 787 -0,8 21,3 544 1,85 0,00340 5,24 0,0096
04_2008 552 6,3 22,2 313 1,30 0,00414 3,68 0,0117
05_2008 381 11,2 23,1 155 0,90 0,00578 2,54 0,0164
06_2008 185 14,9 23,3 0,00 0,44 0,00000 1,24 0,0000
07_2008 226 17,0 23,4 0,00 0,53 0,00000 1,50 0,0000
08_2008 256 15,4 22,9 20 0,60 0,03073 1,71 0,0871
09_2008 398 9,3 21,9 243 0,94 0,00385 2,65 0,0109
10_2008 462 8,2 21,8 281 1,09 0,00387 3,08 0,0110
11_2008 616 2,6 21,1 442 1,45 0,00328 4,11 0,0093
12_2008 714 0,7 21,0 523 1,68 0,00321 4,76 0,0091
Vuosi -08 6162 7,1 22,0 3534 14,5 0,066 41,1 0,186
01_2009 901 -3,7 20,7 648 2,12 0,00327 6,00 0,0093
02_2009 881 -4,9 21,0 642 2,07 0,00323 5,87 0,0091
03_2009 833 -1,7 21,3 580 1,96 0,00338 5,56 0,0096
Oikein hyvä taulukko!
Vuositason indeksiluvut on kuitenkin syytä laskea koko vuoden kulutuksen ja lämmitystarvelukujen avulla, eikä summaamalla kuukausitason arvoja yhteen.
Siten koko vuotta 2008 koskevat indeksiluvut ovat:
kWh/m3 = 13,69;
kWh/m3/lämmitystarveluku = 0,003874;
kWh/m2 = 41,08;
kWh/m2/lämmitystarveluku = 0,01162
xxxxxxx MLP Käynti Keski Ulko Sisä Lämm kWh/ kWh / kWh/ kWh /
xxxxxxx xxxx aika teho xxxx xxxx tarve m3 m3/läm m2 m2/läm
kk_vuosi kWh % kW (oC) (oC) luku xxxx tarv luku xxxx tarv luku
09_2007 430 19,2 3,12 10,8 22,4 160 1,01 0,00633 2,87 0,0179
10_2007 586 27,2 2,90 7,1 21,8 297 1,38 0,00464 3,91 0,0132
11_2007 756 39,2 2,68 0,5 21,3 493 1,78 0,00361 5,04 0,0102
12_2007 686 35,3 2,61 1,2 21,5 490 1,61 0,00329 4,57 0,0093
01_2008 854 44,8 2,56 0,0 20,9 528 2,01 0,00380 5,69 0,0108
02_2008 733 41,7 2,53 0,3 21,1 485 1,72 0,00356 4,88 0,0101
03_2008 787 41,7 2,54 -0,8 21,3 544 1,85 0,00340 5,24 0,0096
04_2008 552 31,3 2,45 6,3 22,2 313 1,30 0,00414 3,68 0,0117
05_2008 381 20,6 2,49 11,2 23,1 155 0,90 0,00578 2,54 0,0164
06_2008 185 10,1 2,54 14,9 23,3 0,0 0,44 0,0000 1,24 0,000
07_2008 226 11,7 2,59 17,0 23,4 0,0 0,53 0,0000 1,50 0,000
08_2008 256 13,0 2,64 15,4 22,9 20 0,60 0,03073 1,71 0,0871
09_2008 398 22,6 2,44 9,3 21,9 243 0,94 0,00385 2,65 0,0109
10_2008 462 25,1 2,47 8,2 21,8 281 1,09 0,00387 3,08 0,0110
11_2008 616 35,4 2,41 2,6 21,1 442 1,45 0,00328 4,11 0,0093
12_2008 714 40,1 2,40 0,7 21,0 523 1,68 0,00321 4,76 0,0091
V_2008 6162 28,1 2,49 7,1 22,0 3534 14,50 0,00410 41,08 0,0116
01_2009 901 48,3 2,51 -3,7 20,7 648 2,12 0,00327 6,00 0,0093
02_2009 881 51,8 2,53 -4,9 21,0 642 2,07 0,00323 5,87 0,0091
03_2009 833 45,4 2,47 -1,7 21,3 580 1,96 0,00338 5,56 0,0096
Jäin seppaant:in taulukossa vielä miettimään ulkolämpötilan ja lämmitystarveluvun välistä kytköstä. Ovatko ulkolämpötilat mitattuja kuukauden keskilämpötiloja ja onko lämmitystarveluku laskettu niiden perusteella? Vai ovatko nämä toisistaan riippumattomia tietoja?Lämmitystarveluku on laskettu eri mittauksen perusteella kuin kuukauden keskilämpötila.
Ainakin tammikuun ja helmikuun 2009 näissä tiedoissa on epäjohdonmukaisuutta.
Taulukkoon lisätty käyntiaika-% ja lämpöpumpun ottototeho.
Miten olet tuon keskiarvotehon laskenut? MLP kWh/käyttötunnit?
Pumpulla oma kwh mittari ja lukemat noin:
1.12.1998 - 1.12.2008 kulutus MLP 53605 kwh
24.1.2008 - 24.4.2009 " " 2664 kwh
Sähkövastus(4,5kw) ollut päällä 63h kaikkiaan
Täältä löytyy omat luvut:
http://spreadsheets.google.com/ccc?key=rkUOnuKuZIHxureQqyReY6g
-4 henkilön perhe
-luvut on otettu ylös aina kuukauden 1. päivä
EDIT: Nyt on lisätty "indeksi rivi", samalla korjattu kolmen viimeisen Kk:den lämmitystarveluku oikeaksi.
Ei avaudu tuo spreadsheet. Valittaa ettei olisi oikeuksia.
LainausEi avaudu tuo spreadsheet. Valittaa ettei olisi oikeuksia.
Joko toimii?
http://spreadsheets.google.com/ccc?key=rkUOnuKuZIHxureQqyReY6g
Täältä löytyy omat luvut:
http://spreadsheets.google.com/ccc?key=rkUOnuKuZIHxureQqyReY6g
EDIT: Nyt on lisätty "indeksi rivi", samalla korjattu kolmen viimeisen Kk:den lämmitystarveluku oikeaksi.
Ja sitten tuo kumpaa käyttää Rm3 vai Rm2. Oma mielipide on se että ainut oikea tapa on ilmoittaa kaikki lämmitettävää kuutiota kohti koska talot ovat erikorkuisia.
...
Lisäksi pitäisi sopia juuri tästä LKV:stä ottaako se mukaan vai ei.
Mutta kolmen kuukauden kohdalla on suuri ero Turun ja sinun lukujesi välillä. Turun luvut olivat helmikuu 2008 483, maaliskuu 2008 543, maaliskuu 2009 583.
Indeksiluku olisi hyvä ilmoittaa ainakin kahden desimaalin tarkkuudella. Vuositasolle lasketussa indeksiluvussa nimittäin jo 0.1 suuruinen ero merkitsee satojen kilowattituntien suuruista eroa.
Korjasin taulukon suhdeluvun esitysta ja tarkistin nuo lämmitystarvelukuja että olen ne oikein kopioinut täältä:
http://www.nordicweather.net/index.php?report=climatedatayearout2008&sivu=19&size=3&lang=fi
Onko sulla Turun keskilämpöjä tai lämmitystarvelukuja?
Onko sulla Turun keskilämpöjä tai lämmitystarvelukuja? Tai linkkiä mistä ne voisi löytää. Ilmatieteenlaitokseltä löysin vain maksullisen palvelun.
Löytyisikö lisää vapaaehtoisia ilmoittamaan talonsa ja pumppunsa kulutuksia?Onko noille lämmitystarveluvuille joku paikka mistä ne löytyy ja samaten keskilämpötilat?
Se mitä haetaan on kuvattu tämän ketjun aikaisemmassa viestissä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155.msg45595#msg45595 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155.msg45595#msg45595)
LainausLöytyisikö lisää vapaaehtoisia ilmoittamaan talonsa ja pumppunsa kulutuksia?Onko noille lämmitystarveluvuille joku paikka mistä ne löytyy ja samaten keskilämpötilat?
Se mitä haetaan on kuvattu tämän ketjun aikaisemmassa viestissä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4155.msg45595#msg45595
Eipä ole noita tullut paljokaaan pyöriteltyä, pittee tutustua.
Eikä toisaalta ole vielä vuosikaan täynnä.
Tästä voidaan päätellä että Jyrkin mittauksissa on ko kk kohdalla jokin virhe tai sitten MLP ei ole toiminut parhalla mahdollisella teholla.
Onko mukana myös lattiakiertovesipumppujen kuluttama energia?
...Yksi selvitys on Toni Reijun vuonna 2004 valmistunut ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jossa mitattiin 24 omakotitalon energiankulutusta:
...
Miten on mahdollista että nuo MATALAENERGIA puutalot kuluttavat moninkertaisen määrän energiaa kuin meidän (tuunattu) normi-kivitalomme ?????
Näkyy olevan omat kulutukset kesällä suhteellisen korkealla, lieneekö syynä iso vesikulutus ja menoveden korkeampi lämpötila lattiapiiriin.
Jeps noita kesän abs arvojen eroja tuumailin...oletettavasti muillakin on kosteiden tilojen lämmits on päällä ja ihmiset asuilee talossa ja käy joskus suihkussa ;). meillä näillä helteillä kun 4 henkee asuu ja jotain tehdään (lihaksilla) niin tulee 5-8 suikua päivässä.LainausNäkyy olevan omat kulutukset kesällä suhteellisen korkealla, lieneekö syynä iso vesikulutus ja menoveden korkeampi lämpötila lattiapiiriin.
Suhteellisesti kesäajan lämmitysluvut ovat korkeita, mutta eihän se ole absoluuttisesti kuin 100 - 150 kWh kuukaudessa. Jos ja kun sinulla on kosteiden tilojen lattialämmitys käytössä, niin siitä tuo kulutus äkkiä tulee. Minun mielestäni siihen menevä 10 - 15 euroa kuukaudessa on hyvin käytetty raha, jos se turvaa rakenteiden pysymisen kuivana ja antaa lisää mukavuutta elämiseen.
Jeps noita kesän abs arvojen eroja tuumailin...oletettavasti muillakin on kosteiden tilojen lämmits on päällä ja ihmiset asuilee talossa ja käy joskus suihkussa ;). meillä näillä helteillä kun 4 henkee asuu ja jotain tehdään (lihaksilla) niin tulee 5-8 suikua päivässä.
Noissa mielissä ero vähän pistää tuumimaan mistä johtuu?
Eli siis esim sinulla JariA ei ole kesäajan lattialämmitystä ja sama pitäisi sitten lukemien perusteella puuttua Jyrki:ltäkinLainausJeps noita kesän abs arvojen eroja tuumailin...oletettavasti muillakin on kosteiden tilojen lämmits on päällä ja ihmiset asuilee talossa ja käy joskus suihkussa ;). meillä näillä helteillä kun 4 henkee asuu ja jotain tehdään (lihaksilla) niin tulee 5-8 suikua päivässä.
Noissa mielissä ero vähän pistää tuumimaan mistä johtuu?
Aiemmin tässä ketjussa kirjoitin mittaustulosten vertailusta näin:
"Kosteiden tilojen lattialämmitys lisää kesäaikana pumpun kulutusta siinä määrin että se näkyy mittauksissa. Karkeasti voidaan sanoa, että kesäajan kulutus on tällöin kaksinkertainen sellaisiin taloihin nähden, joissa ei ole kosteiden tilojen lattialämmitystä."
Ilmoittamasi mittaustulokset vahvistavat tuota aiempaa johtopäätöstäni.
Eli siis esim sinulla JariA ei ole kesäajan lattialämmitystä ja sama pitäisi sitten lukemien perusteella puuttua Jyrki:ltäkin
Ymmärsin että myös Seppaantilla on kosteiden tilojen lattialämmitys, vaikka hänen talossaan muuten onkin patterilämmitys.Näin on.
LainausEli siis esim sinulla JariA ei ole kesäajan lattialämmitystä ja sama pitäisi sitten lukemien perusteella puuttua Jyrki:ltäkin
Juuri noin.
Ymmärsin että myös Seppaantilla on kosteiden tilojen lattialämmitys, vaikka hänen talossaan muuten onkin patterilämmitys.
Toivottavasti Jyrki ja Seppaant korjaavat, jos olen väärässä.
Jokohan joitain suomipumpun tuloksia olisi kerrottavissa, lähinnä lämpimän käyttöveden tuotosta?Energiamittarin asensin 11.6.2009.
Itse mittailen lämmitysjärjestelmän ottoenergiaa (sähkö) ja lasken varaajaan puskettavan energian ja näin kesällä päivittäinen COP asettuilee n3.3:een.
Mitenkä määrittelet varaajaan puskettavan energian, laskemalla vai mittaamalla?
ATS
Oliko selitys riittävän hyvä ja kelvollinen vai olisko siinä pahojakin aukkoja?Muah muah, tuo selitys on täysin aukoton...ymmärsin tuon vinkin niinku hiukan "suunnattuna" viestinä ;)
Yllä olevassa kuvassa esitetään yhden lämmintä käyttövettä tekevän käyntijakson parametreja.
COP laskee 3,03 --> 2,50, kun
Kaivosta tuleva lämpötila laskee 6,9 C --> 5,6 C ja
Lahduttimelta lähtevän veden lämpötila nousee 42,4 C --> 50,9 C
ATS
saatava lämminveden nettotuotto riippuu hyvin paljon kulutuksesta, mutta jos tuon kalkuloisi n. 100 litraan / vuorokausi, niin mikähän tuossa olisi lämminveden tuottosuhde, olettaen tietty että hanasta saataisiin yli 50 asteista vettä?Edellisen neljän päivän ajalta vrk-keskiarvot ovat:
Ensimmäinen vuosi takana maalämmöllä -49 rakennetussa rintsikassa, patterilämmityksellä ja kulutus oli 6390 kWh :)
Talossa kolme kerrosta lämpimänä ja 5 henkeä luttaa lämmintä vettä :)
Mistä minä löytäisin Savonlinnan lämmitystarveluvut?
Miten mittaat vuorokauden keskilämpötilaa?
Taloussähkö 1956
Mutta mihin fittuun tuota taloussähkö meni
LainausTaloussähkö 1956LainausMutta mihin fittuun tuota taloussähkö meni
Hyvä kysymys
Tuohan tekee keskitehoksi 2,9 kW
Tarkasta ensimmäisenä mittarilukemat
ATS
MLP 1239
ILP 864
Taloussähkö 1956
Mutta mihin fittuun tuota taloussähkö meni
| Kuukausi | Taloussähkö | MLP | MLP:n osuus | Yhteensä | Ulko min[td]Ulko max[td]Ulko avg | ||
| Joulu | 1445 | 808 | 35% | 2253 | - | - | - |
| Tammi | 1597 | 968 | 37% | 2565 | -28.4 | -0.1 | -12.9 |
| Helmi | 1257 | 778 | 38% | 2035 | -27 | 3.6 | -9.6 |
eli ihan ok. ulkokiertoon palaavan nesteen lämpötila on kyllä laskenut näiden kolmen kuukauden aikana jo lähelle 1 astetta (alimmillaan). toivottavasti ehtii kesällä reikä toipua tästä urakasta.
Sain lankomieheltä jotain vertailulukuja ja täytyy vaan ihmetellä miten paljon vähemmän hänellä on mennyt lämmitykseen sähköä. No takkaa tietysti polttelee enemmän, mutta ei kai se voi ihan hirveästi maalämmössä vaikuttaa. Talot ovat melkein vierekkäin ja suurinpiirtein samankokoiset ja muutenkin ratkaisut on aika samantyyppisiä.
Sähköä oli lankomiehellä mennyt 1167 kwh, eli yli 200 vähemmän kun mulla. Käyntiaika oli 263 tuntia, eli 130 !!! vähemmän kun mulla. Erillistä mittaria pumpulle ei vielä ole, mutta jos tuon 263 kertoo meikäläisen ottoteholla niin saadaan noin 560 kwh !! eli melkeen 300 kwh vähemmän kun mulla. Lankolla tosin 10 kw pumppu, eli voisiko se selittää jotenkin noin kovan eron?
Lainauseli ihan ok. ulkokiertoon palaavan nesteen lämpötila on kyllä laskenut näiden kolmen kuukauden aikana jo lähelle 1 astetta (alimmillaan). toivottavasti ehtii kesällä reikä toipua tästä urakasta.
Ja mikä ettei? Meillä on nyt paluu ollut -2° — -3° C eikä huoleta.LainausSain lankomieheltä jotain vertailulukuja ja täytyy vaan ihmetellä miten paljon vähemmän hänellä on mennyt lämmitykseen sähköä. No takkaa tietysti polttelee enemmän, mutta ei kai se voi ihan hirveästi maalämmössä vaikuttaa. Talot ovat melkein vierekkäin ja suurinpiirtein samankokoiset ja muutenkin ratkaisut on aika samantyyppisiä.
Sähköä oli lankomiehellä mennyt 1167 kwh, eli yli 200 vähemmän kun mulla. Käyntiaika oli 263 tuntia, eli 130 !!! vähemmän kun mulla. Erillistä mittaria pumpulle ei vielä ole, mutta jos tuon 263 kertoo meikäläisen ottoteholla niin saadaan noin 560 kwh !! eli melkeen 300 kwh vähemmän kun mulla. Lankolla tosin 10 kw pumppu, eli voisiko se selittää jotenkin noin kovan eron?
Pumpun koko ei ole selitys vaan talon lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotto ratkaisevat. Jos vaikkapa toisessa taloudessa ihmiset käyvät jatkuvasti puolen tunnin kuumissa suihkuissa ja toisessa taloudessa viisi minuuttia riittää keskimäärin, energiankulutuksen ero on arvaamattoman suuri.
telulla, ilmanvaihdolla ja puolilämpimien tilojen (mm. autotalli ja varasto) lämpötilalla. Onko teillä molemmilla lattialämmitys?
Jossain näissä teidän talouksissanne voi olla ratkaisevia eroja.
No tuota onko lankomiehelläkin vaihtoventtiilipumppu?
10kW pumpun otto- ja antoteho ovat n. 20% suurempia kuin 8kW pumpulla.
Näistä laskien lankomiehen ottoteho on 2,57 kW ja
pumpu kokonaiskulutus 675 kWh
Ero Hanneksen ja lankomiehen välillä on enää 170 kWh, vähä reilu puolet siitä mitä Hannes alunperin oli laskenut.
Pirtin puolella tämä vastaa n. 516 kWh energiaa.
516 kWh/kk saa helposti kulumaan korkeampaan huonelämpötilaan, ilmanvaihtoon ja lämpimään veteen.
Vertailkaapas lankomiehen kanssa näitä asioita
ATS
Voisiko se ero 8 kw ja 10 kw välillä olla 25%? Ihan jos maalaisjärjellä suoraan vertaa niin jos 8 kertoo 1,25:llä niin saadaan 10Katsohan "teknisistä tiedoista" 8 ja 10 kW pumppujen anto- ja ottotehoja ja laske niistä tehosuhteita, niin sitten voit arpoa niistä teidän tapaukseen sopivimman.
LainausVoisiko se ero 8 kw ja 10 kw välillä olla 25%? Ihan jos maalaisjärjellä suoraan vertaa niin jos 8 kertoo 1,25:llä niin saadaan 10Katsohan "teknisistä tiedoista" 8 ja 10 kW pumppujen anto- ja ottotehoja ja laske niistä tehosuhteita, niin sitten voit arpoa niistä teidän tapaukseen sopivimman.
ATS
Huhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:
http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg
LainausHuhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:
http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg
Hei. Mistäs noin radikaali lämmitystarpeen pudotus maaliskuu / huhtikuu? Mulla ei lähellekkään noin kova muutos.
LainausHuhtikuun 2010 luvut lisätty taulukkoon - viimeinkin:
http://mlp.jaria.net/tunnusluvut-taulukkona.jpg
Hei. Mistäs noin radikaali lämmitystarpeen pudotus maaliskuu / huhtikuu? Mulla ei lähellekkään noin kova muutos.
Kulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen.
LainausKulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen.
Ehkäpä sitä jakajaa = lämmitettäviä kuutioita olisi tuossa samalla voinut pienentää sen autotallin kuutioiden verran (tai puolikkaalla autotallin tilavuudesta). ;)
Varmastikin olisi voinut tehdä noin. Mutta samalla taulukko olisi lakannut johdonmukaisesti kuvaamasta sitä asiaa, mitä itse olen sen tarkoittanut kuvaavan.
LainausLainausKulutetun lämmitysenergian määrän suhteellinen pieneneminen maaliskuun ja huhtikuun välillä johtuu useammasta asiasta. Autotallia ei ole lämmitetty enää huhtikuun puolenvälin jälkeen.
Ehkäpä sitä jakajaa = lämmitettäviä kuutioita olisi tuossa samalla voinut pienentää sen autotallin kuutioiden verran (tai puolikkaalla autotallin tilavuudesta). ;)
Varmastikin olisi voinut tehdä noin. Mutta samalla taulukko olisi lakannut johdonmukaisesti kuvaamasta sitä asiaa, mitä itse olen sen tarkoittanut kuvaavan.
Aikasarjassa täytyy olla jokin muuttuja, jonka suhteen muiden muuttujien vaihtelua tarkastellaan. Tässä taulukossa se on talon pinta-ala ja tilavuus. Valintani indeksilukua muodostaessani oli, että nämä arvot eivät muutu. Yleinen elämänkokemus kaiketi on, että talojen koko ei vaihtele vuodenaikojen mukaan :)
Se että autotallia lämmitetään vain osan vuotta on yksi indeksilukujen vaihteluun vaikuttava muuttuja siinä kuin valinta sen suhteen kuinka lämpimänä asuintiloja kukakin haluaa pitää tai miten lämmityslaitoksen tehokkuus vaihtelee tai kuinka monta asukasta talossa milloinkin majailee tai kuinka paljon henkeä kohden lämmintä vettä käytetään tai kuinka paljon talon sisällä olevat sähkölaitteet tuottavat lämpöenergiaa tai kuinka monta kuutioita puilta poltetaan takassa tai miten taloa tuuletetaan jne. Olisi paljon asioita, joita vertailuluvussa voisi mitata tarkemmin, mutta niiden huomioiminen olisi kovin vaivalloista.
janti: talon lämmitettävä pinta-ala on 319 neliötä ja tilavuus 940 kuutiota. Autotallin pinta-ala on 24 neliötä ja tilavuus 58 kuutiota.
Varmaan jokaisessa maalämpöpumpussa on nähtävissä prosentteina erikseen tilojen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen kuluneet kilowattitunnit. Lämmitystarveluvut taas poistavat suurimmaksi osaksi alueellisten erojen vaikutuksen. Eri tavalla lasketut ja ilmoitetut pinta-alat ja tilavuudet saattavat puolestaan vääristää vertailutuloksia jopa kelvottomiksi.
Eikös tuntuisikin selvemmältä ilmoittaa myös ne tilavuudet lämmitetyn tilan sisämitoin, väliseinien tilavuutta tietysti vähentämättä?
1.12.2009 - 1.12.2010
Sähkönkulutus yhteensä: 10479 kwh (97 kWh/m2(ha))
Käyttösähköä: 6650 kwh (18,3 kWh/vrk)
Pumpulle: 3829 kwh (35,45 kWh/m2(ha))
Vettä: 100.7 m3 (25 m3/henk)
Käynnistyskertoja: 4806 kpl (13.2 krt/vrk)
Käyttötunteja: 1528 h (4.2 h/vrk)
Vastus: 1 h
Ottoteho: 2,61 kw/kompr.tunti
Takassa poltettu puita noin 8-10 kiloa koko vuoden aikana.
Saunassa poltettu puita noin 8-12 kiloa viikossa.
Sisälämpötila 22-23 asteeseen.
Olenkohan laskenut nekin väärin vai onko raksaajalla esim. paljon tehokkaampi pumppu tmv?
lahti 486016.12.2009-17.12.2010 = 4954kwh mlp/v (mitattu)
Jari A
Onko sinulla hyvää yhteenvetoa erityyppisten lämmitystapojen ja eri-ikäisten talojen ominaisenergiankulutuksista?
Vuosi 2010
Kaikki sähkö 10945 kW
Komp.käyn.lukumäärä 4418 kpl
Kompuran tunnit 2398 h
Lämmin vesi 318 h
Lämmitys 2080 h
Vastukset 5h 40min
Vettä 106 kuutioo
Miltäs näyttää teidän mielestä ?
http://www.degreedays.net/#generate2
Kirjoita hakuun "jyv" ja sitten enter...valitse listalta + muut asiat ja sieltä se tulee exeliin...
TerveAika hyvä eristystaso (olisiko n.6 Wh/m3/Ap/v).
Osaisko joku arvioida ihan lonkalta paljonko tulee menemään sähköä talossa, jossa seuraavat speksit:
- Yläpohja 600 mm U-arvo 0,06
- seinrakenne 300 mm U-arvo 0,13
- alapohja 300 mm U-arvo 0,10
Lämpöässän T-10 + lisävaraaja
bruttoala 190 m2, huonekorkeus 2,6 ja erillinen talli samoilla rakenteilla lämmittettäväksi noin 40 m2
LTO-laite Vallox 150 vesipattereilla.
pääsiskö näillä lähtötiedoilla arvailun alkuun?
Niin ja etelärannikko...
Tuo todellinen sähkön kulutus edes suuntaa antavasti kiinnostaisi, koska pitäisi funtsata ottaako yksiaikasähkön vai jonkun muun. Brosyyrissä sanotaan 10.000 kwh olevan rajana milloin kannattaa ottaa aikasähkö jossain muodossa.
Energiatodistuksessa pelkkä laitesähkön osuus jo vajaa kymmenen tuhatta kwhta. Kovin tuntuu suurelta :-?
LainausEnergiatodistuksessa pelkkä laitesähkön osuus jo vajaa kymmenen tuhatta kwhta. Kovin tuntuu suurelta :-?
Niin oli meilläkin, en tiedä mistä energiatodistuksen kirjoittajat noita arpovat, meillä menee puolet arvioidusta energiatodstuksen käyttösähköstä.
Mites tuo kokonaissähkönkulutus teidän mukaan voisi olla tuollaisessa talossa?
Energiatodistuksen LTO-laitteen vuosihyötysuhteessakin tuntuu olevan vähän kahta koulukuntaa, kun toiset ovat merkkailleet kai sitä suurempaa 80 % lukua siitä puhallusilmasta tms. ja mullakin merkattiin 60%.
Mittaroinnin voi vaihtaa ainakin LNI Verkon (entinen Vattenfall) alueella 12 kk välein kustannuksitta 1-aikamittauksen ja 2-aikamittauksen välillä. Muistaakseni tämä on yleinen sähköntoimitusehtojen sääntö.
Kymenlaakson Sähköllä muutettiin ainoastaan laskutusperusteita,itse mittaria ei muutettu miksikään.
Jatketaanpa tähän ketjuun.No ei tuo kaukana ole näistä 200m/500m3@1991:
Talomme tiedot näkyy suunnilleen viestin lopussa. Näillä keskimäärin 0-keleillä menee vuorokaudessa hieman yli 30kWh koko talon sähköihin. Onko se hiukkasen paljon maalämpötaloon? Olisiko muilla karkeita vertailutietoja tarjolla?
(http://i9.aijaa.com/t/00311/12830356.t.jpg) (http://aijaa.com/GjVRYc)
IV-koneen (nopeus 3)
Usein kyllä unohtuu aamulla laittaa pienemmälleen ja pörrää sitten nelosella koko päivän.
Kiitos, lisää saa laittaa jos muillakin on tietoja saatavilla. Meillä kuun alun ka. 33,3kWh/vrk ja 2,8C.
Pohdintoja + tajunnan virtaa:
Eli meillä on pienellä marginaalilla kovin kulutus, oiskohan syy jossain muualla kuin lämmityksessä? Katsoin tuntitasolla talon kulutuksia, ja sieltä kun kaivelee ne minimit, jolloin MLP tai sähkövaraaja ei ole käynyt saa jonkinlaisen käsityksen kulutuksesta, jolle ei voi juuri mitään. Päivällä menee noin 300W ja pimeän aikaan 410W. Se siis sisältää laitteiden lepovirtoja, MLP:n tyhjäkäyntikulutuksen, palovarottimet, jääkapit, IV-koneen (nopeus 3) ym. sälää. Niistä tulee tähän vuoden aikaan jo 8,9kWh/vrk. Aika paljon mielestäni. Veikkaan että monella tuo luku voi olla pienempi. Sitten tuo sähkövaraaja vie 2,5-3kWh/vrk, kun olen nostanut 50 asteeseen hanoille menevän veden, ja laskenut MLP:n alalämmöt 30-40 asteen välille.
Oma kwh-mittari maalämpöpumpulle olisi hyvä lisuke jos tätä jaksaa seurailla. Eipä siitä juurikaan hyötyä ole, mutta muiden tulokset nyt kertoi sen että joko meillä tuhlaillaan sähköä tai lämmityksen cop ei ihan pärjää paremmilleen. Olen laskelmoinut että jos Lämpöässä tekisi 35 asteista vettä copilla 4, olisi meidän käyttöveden cop 2 kun tuotetaan 50 asteista vettä, jos 45 astetta riittäisi, cop olisi 2,3. Laskelmoin käyttöveden osuuden olevan sen verran pienempi osuus, että talon lämmityksen cop kannattaa pitää mahdollisimman korkeana.
Kiitos, lisää saa laittaa jos muillakin on tietoja saatavilla. Meillä kuun alun ka. 33,3kWh/vrk ja 2,8C.
Pohdintoja + tajunnan virtaa:
Eli meillä on pienellä marginaalilla kovin kulutus, oiskohan syy jossain muualla kuin lämmityksessä? Katsoin tuntitasolla talon kulutuksia, ja sieltä kun kaivelee ne minimit, jolloin MLP tai sähkövaraaja ei ole käynyt saa jonkinlaisen käsityksen kulutuksesta, jolle ei voi juuri mitään. Päivällä menee noin 300W ja pimeän aikaan 410W. Se siis sisältää laitteiden lepovirtoja, MLP:n tyhjäkäyntikulutuksen, palovarottimet, jääkapit, IV-koneen (nopeus 3) ym. sälää. Niistä tulee tähän vuoden aikaan jo 8,9kWh/vrk. Aika paljon mielestäni. Veikkaan että monella tuo luku voi olla pienempi. Sitten tuo sähkövaraaja vie 2,5-3kWh/vrk, kun olen nostanut 50 asteeseen hanoille menevän veden, ja laskenut MLP:n alalämmöt 30-40 asteen välille.
Oma kwh-mittari maalämpöpumpulle olisi hyvä lisuke jos tätä jaksaa seurailla. Eipä siitä juurikaan hyötyä ole, mutta muiden tulokset nyt kertoi sen että joko meillä tuhlaillaan sähköä tai lämmityksen cop ei ihan pärjää paremmilleen. Olen laskelmoinut että jos Lämpöässä tekisi 35 asteista vettä copilla 4, olisi meidän käyttöveden cop 2 kun tuotetaan 50 asteista vettä, jos 45 astetta riittäisi, cop olisi 2,3. Laskelmoin käyttöveden osuuden olevan sen verran pienempi osuus, että talon lämmityksen cop kannattaa pitää mahdollisimman korkeana.
Minkälaiset rakenneratkaisut teillä on? Yläpohja, seinät, alapohja?
LainausMinkälaiset rakenneratkaisut teillä on? Yläpohja, seinät, alapohja?
Talo on puolitoistakerroksinen puurunkoinen, vinokatot ja yläpohja on 500mm ekovillaa, seinät 250mm kivivillaa ja maanavarainen laatta on 250mm styroxin päällä. Ikkunat ja ovet U-arvolla 1.0. Kun on perinteinen puurunkoinen, niin on höyrynsulku muovilla tehty, ja vaikka se on omasta mielestä huolella laitettu, niin ainakin välipohjan kohdalta sen vuotaminen on mahdollista. Tosin mitään selvästi kylmempiä kohtia en seinistä ole löytänyt.
Yläkerrassa on lisäkoolaus ja alakerrassa rasiat laitettu talotehtaalla elementteihin, ja niissä on kalvo jätetty löysemmälle. Ei siis reikiä niissä kohdin, mutta välipohjan palkit on saatava höyrynsulun läpi. Niiden tiivistämisessä meni hermot, ja tuskin ne ihan tiiviit onkaan.
Yllättävän paljon tulee kylmää ilmaa pistorasioiden läpi, ei siis sivuista vaan läpi. Eri asia on sitten se onko sillä mitään käytännön merkitystä?
Mahtaako noita muiden paikkakuntien lämmitystarvelukuja muuten löytyä jostain?- Ilmatieteen laitokselta saat mittauspaikkakuntien lämmitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut).
Tässä minulta vastaavat suhdeluvut.
Huomaa, että mitä pienempi lämmitystarveluku niin sitä suurempi suhdeluku kWh/LTL.
Tämä johtunee siitä että LTL:stä riippumaton käyttöveden osuus kasvaa.
- Ilmatieteen laitokselta saat mittauspaikkakuntien lämmitystarveluvut (http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut).
- Motivalta saat taulukkomuodossa kuntakohtaiset korjauskertoimet. (http://www.motiva.fi/files/8741/Lammitystarvelukujen_kuntakertoimet_1981-2010.csv)
- Tämä libreOfficella aukeava ohjelma laskee suoraan paikkakuntajohtaiset lämmitystarveluvut. (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.ods)
Kirjoita taulukon aloitussivulle soluu G27 paikkakunnan postinumero ja
soluissa G77 ja H77 on valmiiksi lasketut lämmitystarveluvut koko vuodelle ja tammikuulle