Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: hemppa71 - 01.09.25 - klo:18:50
-
Syksy tulee ja pumpun säätö alkaa olla ajankohtainen. 15v on toiminut moitteetta mutta koskaan ei ole varsinaisesti laitettu kohdalleen.
Täältä saa hyviä neuvoja sitä varten mutta se ei tuo ymmärrystä omaan päähän.
Tiedon jyviä löytyy kun selailee keskusteluja mutta olisiko mahdollista saada yhteen paikkaan kuinka säätö tapahtuu ja mitä arvoja logintutkijassa pitää tarkkailla.
Elikkä ohjekirja säätöön olisi kiva :)
-
Niinpä, itsellä sama tilanne.
Aiemmassa talossa oli Niben pumppu joka oli toimi ja lämmitti kuin unelma - nyt pari vuotta toisessa talossa jossa myös Nibe mutta sisäilma ei yhtä lämmin ja patterit vähän vilpoisia, käyttövesi ihan ok.
Eli kaipaisin myös ihan perus-steppejä säätöön - ja mitä kannataa säätää milloinkin....
-
Googlaamalla "lämmityksen säätö Nibe" löytyy hyviä ohjeita.
Ohjeesta "NIBE lämpöpumpun säätö" voisi aloittaa.
https://installer.nibe.eu/download/18.2f77694717c7dac18ea1ac8/1635770578452/L%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6%201302.pdf (https://installer.nibe.eu/download/18.2f77694717c7dac18ea1ac8/1635770578452/L%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6%201302.pdf)
Kun aikoinaan Nibe tuli taloon, niin käytin aikaa säätöjen tekemiseen ja tavoitteena oli ettei tarvitse kesä/talvi-asetuksia olla, vaan yksillä mennään.
Sen verran olen antanut periksi, että kesämökkikautena kun asuminen vähäisempää on "napsun verran viileämppää".
Piti jo tuohon hemppa71 kysymykseen vastata, mutta unohdin :(
-
Jeps, kiitos !
Kiinnitti huomiota tuossa että patteriverkossa "astemiinuutti" pitäisi olla -60,meillä on -459 ???
ks. liite.
Liekö oikein järkevä arvo tai luenko edes oikeaa arvoa ...?
-
Tuo -459 on asteminuuttiarvo sillä hetkellä.
Käynnistä kompressori - arvo patteritaloon -60 on OK.
Kannattaa varmaan laittaa USB - tikku koneeseen keräämään lokia 1 min välein.
Vuorokauden loki antaa jo kuvan "missä mennään".
Tuo että nyt asteminutit on -459, ei ole ihan normaalia mutta jos juuri on tehty käyttövettä urakalla, niin silloin voi olla noin.
-
Ok, kävin laittamassa usb:n kiinni Nibeen, mutta en keksinyt paikkaa mistä saisi ohjattua lokia sinne.
Ja tuo asteminuutti näyttää yhä yön jälkeenkin -459, harmi.
-
Kun pistit usbin koneeseen, niin tuliko näyttöön uusi USB ikoni?
Jos ei, niin tikku ei luultavasti ole FAT32 formaatissa.
-
Nyt sain asetukset noin yhdeltä vuorokaudelta.
Kun nuo patterit ei oikein lämpene (niin paljon kuin haluaisin) niin ensin säädin priorisoinnin 40 lämmitys ja 20 vesi, pari astetta nostin sitä "lämpömittaria" ja lämmityksen pysäytyksen nostin 20c ja suodatusaika 4h. Muuta en ole käpälöinyt.
Nyt vuorokauden jälkeen mainio lokintutkija näyttää tuommoiselta niinkuin liitteessä kuvana ja voin laittaa sen log:n myös.
Onko vinkkiä mitä pitäisi tehdä / säätää ?
Olisko järkeä palauttaa tehdasasetukset ja sitten muuttaa jotain ?
-
Nibe käy koko ajan ja tekee vuorotellen lämpöä tupaan ja käyttövettä. Ulkona on 10C, niin pitäisi koneen joskus huilia.
Keruupumpun nopeus on 1%.
Onko siihen jokin syy?
Jos ei ole, niin laittaisin automaatille.
Lämmönjakopumpun nopeus on 13%.
Onko siihen jokin syy?
Jos ei, niin sekin automaatille tai 40%.
-
Joo,
ei ole varmasti mitään syytä noihin.
Säädän nuo kohdalleen ja se asteminuutti on yhä -459; kun on sekä patterikierto että vähän lattialämmitystä niin mikähän olisi hyvä perusarvo kokeilla siihen - joku -80 tms ?
-
Joo,
ei ole varmasti mitään syytä noihin.
Säädän nuo kohdalleen ja se asteminuutti on yhä -459; kun on sekä patterikierto että vähän lattialämmitystä niin mikähän olisi hyvä perusarvo kokeilla siihen - joku -80 tms ?
Mutta; en löydä valikosta paikkaa josta noita arvoja pääsis säätämään - neuvokaa tietämätöntä....
Tuo -459 on asteminuutin sen hetken arvo. Kertoo siis lämmiysvelan määrän sillä hetkellä. Anna olla.
Käynnistä kompressori arvoa voi muuttaa, mutta eikös se ollut -60, niin se on riittävä.
Pitää mennä huolto - valikkoon, eli painaa takasin painiketta 7 sekuntia.
Sitten tulee Huolto-valikko esille.
Sieltä 5.1.8 .... 5.1.9 ... 5.1.10 ... 5.1.11
Kannattaa vilkaista Asentajan käsikirjaa ko. kohdilta
-
Kiitokset !
p.s.
Outoa kun valikoissa oli noiden kohdalla "auto" valittuna.... en oikein keksi muuta kuin jos tekisi tehdasasetusten palautuksen ja uudelleenkäynnistyksen ?
Vai onko ihan hupsu ajatus ?
-
Kiitokset !
Ole hyvä.
Laita vaikka loki huomenna, niin katsotaan muutosta.
Voisit verrata asetuksiasi Asentajan käsikirjassa mainittuihin tehdasasetuksiin.
Kun ei tiedä mitä muuta on muutettu. ;)
-
Joo, laitan lokituksen päälle.
Tosiaan viime alkukeväästä huoltaja kävi vaihtamassa toisen (käytetyn) paneelin ja katsoi että vehje oli muuten ok - tulikohan sen mukana joitain asetuksia ?
-
Ihan hyvä idea palauttaa tehdasasetukse.
Putsaa pöydän.
-
Hmmm... palautin eilen tehdas-asetukset (4.9.4) ja starttasin uudestaan mööpelin.
Tulokset liitteenä -vaikuttaisi että kompressori jauhaa koko ajan ja esim. asteminuutit on taas -459 ???
Onkohan kompura vaihdon tarpeessa (ilmeisesti jostain n. v.2013) ja onko havaintoa että mitä suunnilleen maksaa ko. remontti ?
Ja onko ehdottaa jotain hyvää firmaa Tampere/Pirkanmaalta ....
-
Kummallista ettei mikään muuttunut ???
Laittaisin nyt ensiksi "käsiohjauksen päälle" ja keruupumpun nopeudeksi 70% koko ajaksi ja lämmön jakopumpun 50% nopeudelle lämmityksessä ja 25%:iin käyttövesituotannossa.
Vertaisin myös että kaikki säätöarvot ovat Asentajan käsikirjan tehdasasetus-arvojen mukaisia.
Jos eroja löytyy, niin kirjaa tänne niin kattellaan porukalla.
Jokin asetuksissä mättää ja se mättö on voinut tulla paneelin=älyn mukana.
Onko kuumassa käyttövedessä kierto?
Mikä on lämpökäyrä?
-
miksiköhäm kompressorin min/max on 50? näin vain huomiona, asteminuutit karkaa reilut -400,varmaan lisävastukset estetty+5 asteessa(thdasasetus) muutenhan se käyttäis niitä onkohan kompressorin nopeutta rajoitettu
-
miksiköhäm kompressorin min/max on 50? näin vain huomiona, asteminuutit karkaa reilut -400,varmaan lisävastukset estetty+5 asteessa(thdasasetus) muutenhan se käyttäis niitä onkohan kompressorin nopeutta rajoitettu
On/off masiinassa pois päältä on 0 ja päällä 50 näissä logeissa.
-
...
Tosiaan viime alkukeväästä huoltaja kävi vaihtamassa toisen (käytetyn) paneelin ja katsoi että vehje oli muuten ok - tulikohan sen mukana joitain asetuksia ?
Tai onko "uudessa" paneelissa jokin vika?
Miksi paneeli vaihdettiin?
Havainto1:
Kuumakaasun lämpötila on koko ajan melko korkea.
Yli 85C lämmitysvaiheessakin, kun menovesi ~31C. Pitäisi 60-70C.
Havainto2:
Käyttövesivaiheessa keruun delta on VAIN 0,1C. Pitäisi olla >2C.
Havainto3:
Keruupumppu on koko ajan 1%:lla. Kuuluisi olla kymmeniä prosentteja, kun on automaatilla.
Havainto4:
LJ-pumppu nopeus on lämmitysvaiheessa 13%. Se on alakantissa.
Havainto5:
Lämmitysvaiheen aikana (40min) menoveden lämpötila nousee vain 1C.
Jos ei ole isoa varaajaa piirissä, niin puhtia on hukassa.
Täällä 300l lämpeää 40 minuutissa 7C.
Havainto6:
Käyttövesivaiheen (20min) aikana vesi (BT6) lämpenee 2C. Vaatimaton tulos.
Täällä eri kone, mutta 15min lämmittää 4C. Täällä ei ole KV-kiertoa.
Puhtia on REILUSTI hukassa.
Jos keruupumpun nopeutta ei saa "kotikonstein" ylös, niin kutsuisin asiantuntijan paikalle.
Pumpusta voi kylmäaineet vuotaa (kuten täällä kävi) tai kylmäprosessissa on muu vika, esim. paisuntaventtiili.
Itse en heti harkitsisi tuon ikäisen koneen vaihtoa.
-
Lokitin pari päivää; liitteenä tulokset.
Menin läpi nuo nykyiset asetukset ( melkein tehdas-asetukset) ja ainoat muutokset on 1.11 +3c, ed. viesteissä mainitut manuaaliset ohjaukset, käyrä 8.
Ja asteminuutit kääntyneet taas -459:ään... ???
Kovasti näyttää pumppu touhuavan.
Onkohan jotain vielä mitä kannattaisi yrittää ?
p.s. kiitos avusta ja vinkeistä ! Olen aika äkkinäinen eli monta turhaa harha-askelta on jo vältetty, siitä isot kiitokset.
==== päivitys 23.10.2025=============================
Ammattilaiset kävivät jo vähän aikaa sitten katsomassa pumpun ja tänään oli huoltotalkoot;
uusiksi meni lauhdutin, kuivain ja paisuntaventtiili - toivottavasti vehje pelaa nyt yhtä hienosti kuin aiemmin.
-
Kiitos!
Pumppujen nopeudet on muuttuneet, mutta puhtiin ne eivät ole vaikutaneet korjaavasti.
Lämmityksessä keruun delta putosi noin 1 asteeseen, kun se muistaakseni oli 13%:lla n. 2,5C. Looginen muutos.
Edit: Luultavasti Nibe on pumppujen osalta ollut automaattisäädöllä ja se on laskenut nopeudet oikein kylmäyksikön alentuneen puhdin mukaisiksi.
Onko käyttövedessä kierto?
Lämmönjakopumpun nopeuden lämmityksessä voisi laskea 30%:iin,
niin vedelle on enemmän aikaa lämmetä Nibessä.
Ottaisin kylmälaiteasentajan tutkimaan mikä lämpöpumppua vaivaa.
-
Menin läpi nuo nykyiset asetukset ( melkein tehdas-asetukset) ja ainoat muutokset on 1.11 +3c,
1.11 ... en tunnista
-
Unohdin itsekin osittain koko kysymyksen kun piti vääntää pörssisähkö kytköksiä koneeseen.
Pitääkö lämpötila ero olla menon ja paluun välillä sen +-8astetta molemissa eli varaajassa ja nibessä että toimii optimaalisesti.
-
Unohdin itsekin osittain koko kysymyksen kun piti vääntää pörssisähkö kytköksiä koneeseen.
Pitääkö lämpötila ero olla menon ja paluun välillä sen +-8astetta molemissa eli varaajassa ja nibessä että toimii optimaalisesti.
Täältä olen lukenut että kylmäaineen ominaisuuksista johtuen Nibe toimii optimaalisesti 6C lämpötilaerolla.
Ohje taitaa antaa 5-10C haarukan.
Keruun optimi lienee 3C.
-
Ei mene tajuntaan nuo käppyrät :). Tuossa olisi muutama päivä tietoa. Mitä pitää korjataan vai onko hyvä noin.
Pumppu on pörssisähkössä ollut kiinni noin kuukauden ja käyttövesi on pistetty vain kerran päivässä lämmittämään.
-
Ei mene tajuntaan nuo käppyrät :). Tuossa olisi muutama päivä tietoa. Mitä pitää korjataan vai onko hyvä noin.
Pumppu on pörssisähkössä ollut kiinni noin kuukauden ja käyttövesi on pistetty vain kerran päivässä lämmittämään.
Suosittelen lataamaan tietsikalle logintutkija - ohjelman.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Ohjelmalla saat tutkittua käyttäytyykö Nibe haluamallasi tavalla.
Huoneen lämpötila näyttää melko tasaiselta.
Keruun delta on suosituksen ylärajalla.
Voisit laittaa keruupumpun automaatille, nyt on 70% nopeudella.
Lämmönjaon delta on liian korkea.
Kiertovesipumppu käy 100%, mutta delta lähes 20C.
Jokin ahdistaa. Termostaatteja?
Itse laittaisin koneen ensin säätöihin ja vasta sitten pörssisäädöt käyttöön.
-
Viidessä patterissa on termostaattit paikoillaan. Ne on otettu pois ja kolme olikin melkein täysillä.
Login tutkija oon asentanut ja katellu käyriä mutta mitään ei juurikaan tajua siittä. Nyt on mihin verrata ja koittaa ymmärtää käyriä.
Nyt on automaatilla keruun pumppu niin näkee kuinka vaikuttaa kunhan vain nyt lämmittäis. Tänään on halpaa sähköä koko päivän tarjolla niin saa pumppu tehdä oman päänsä mukaan vettä.
Siittä millä tavalla pitäis pumpun toimia niin tietoa ei ole. kun on lämmintä tuvassa ja suihkussa voi käydä ilman villahousujen=pumppu toimii ;D. Kiitoksia näistä vinkeistä.
-
Kannattaa tehdä yksi muutos kerrallaan, niin näkee muutoksen.
Ja vuorokaudessa yleensä asettuu.
Pörssi sähkö ohjauksen ottaisin vielä pois, että näkee toimiiko perustoiminnot kunnolla.
-
Otin pehmeät lähdöt pois päältä niin ei pääse pörssi ainakaan sekoittamaan asioita.
onkohan termostaatti oikeasti auki kun on täysin auki asennossa tuntuu että olis pieni puristus silti, niinpä ruuvasin kokonaan irti.
miksiköhän käyttövesi on alkanut tekemään vettä 50c vaikka on säästö päällä.katsoin valikosta että 44c olis oikea lämpötila.
-
Kannattaa tehdä yksi muutos kerrallaan, niin näkee muutoksen.
Ja vuorokaudessa yleensä asettuu.
Pörssi sähkö ohjauksen ottaisin vielä pois, että näkee toimiiko perustoiminnot kunnolla.
Välikommenttina SPA:sta, että minulla on lämmityspuolen SPA eli pörssisähköohjaus päällä suurimmmalla vaikutuksella. Asteminuutit on myöhään illalla ennen yön "nollahintoja" joskus jopa -1400. Silti ei käytä vastuksia lämmitykseen eikä tölli jäähdy.
Säätäisin koneen silti ilman SPA:Ta oikeisiin asetuksiin, ja vasta sitten SPA päälle, kuten täällä neuvottiin.
-
Mulla ei ole niben omaa systeemiä kun olisi pitänyt ostaa uusi näyttö jotta sais nettiin kiinni ja koin sen liian kalliiksi hankinnaksi. kaksi shellyä ja pehmeistä lähdöistä estot päälle.
Se nyt vain on että puusilmä on puusilmä :D. Sisälämmön näin ja tajuan mutta mistä kahtot tuon keruun deltan ja pumpun nopeuden. samoin lämmityksen nopeus ja lämpötila eron.
käppyröistä vai siittä logi sivulta.
-
Mulla ei ole niben omaa systeemiä kun olisi pitänyt ostaa uusi näyttö jotta sais nettiin kiinni ja koin sen liian kalliiksi hankinnaksi. kaksi shellyä ja pehmeistä lähdöistä estot päälle.
Se nyt vain on että puusilmä on puusilmä :D. Sisälämmön näin ja tajuan mutta mistä kahtot tuon keruun deltan ja pumpun nopeuden. samoin lämmityksen nopeus ja lämpötila eron.
käppyröistä vai siittä logi sivulta.
Deltat on yhteenvetosivulla ja pumppujen nopeudet pitää täpätä näkyviin trendit sivulta.
Näyttää Shellyt vaikuttavan asteminuutteihin.
Täällä on myös wanha Nibe ilman nettiä. Eli mielenkiinnolla seuraan.
-
Taas oppi jotain uutta.Ei ollu turha torstai tämäkään :)
Onkohan siellä käyttöveden teossa joku bitti poikittain. Kolmatta kertaa tekee kuumaa vettä 49°-53° ja säästö on päällä.
-
Onkohan siellä käyttöveden teossa joku bitti poikittain. Kolmatta kertaa tekee kuumaa vettä 49°-53° ja säästö on päällä
Kumpaa mittausta katselet BT6 vai BT7
Säätöhän katselee mittausta BT6
Nyt kun olet tehnyt muutoksia niin laitahan loggausta kehiin
ATS
-
kattelen joka paikkaa ja koitan päästä jyvälle. eli nuo on käyttöveden antureita. Se ihmetyttää kun on säästö päällä niin pumppu sahaa 49-54 väliä. pumpun asetuksissa oli 38-44 astetta. kerran päivässä käydään suihkussa alkuillasta niin tuntuu vähän hölmöltä pitää noin korkeaa lämpötilaa vuorokauden. voi olla että se on aina ollut tuon lämpöistä :)
loggaus on paikoillaan tekemässä raporttia kun muutin aamupäivällä keruupumpun nopeutta ja otin termarit pois.
-
Tuvan lämmitystä se pääosin tekee.
Kun konetta estää lämmittämässä tupaa, niin sille kertyy lämmitysvelkaa jonka "takaisinmaksu" näkyy korkeina menoveden lämpötiloina. Ja huonona COP:ina.
Täppää logintutkijassa vain bt7 ja bt6 näkyviin, niin näet kuinka käyttöveden lämpötilat käyttäytyy.
-
Mistä se velka tulee jos talossa on tarjennu olla ilman villavaatteita. Ymmärsin että kun lämmittää nuukasti niin siitä jää velkaa mutta jos ei ole kylmä niin miksi jää velkaa.
-
Olisiko säätö tekemättä ja lämpökäyrä liian korkea?
Kyse on niben ohjauksen säädöstä, ei ihmisen tuntemuksesta.
Ketjun alussa on säädön ohjeita.
-
On varmasti tekemättä. Aamulla taas askeleen lähempänä oikeita asetuksia kun saa tikun irti koneesta.
Putkimies sano mulle kun kysyin säädöstä ja varaajasta että varaaja pitää repiä pois niistä on vain harmia ja ne on tehtaalla säädetty valmiiksi. Keskustelu loppui siihen.
-
On varmasti tekemättä. Aamulla taas askeleen lähempänä oikeita asetuksia kun saa tikun irti koneesta.
Putkimies sano mulle kun kysyin säädöstä ja varaajasta että varaaja pitää repiä pois niistä on vain harmia ja ne on tehtaalla säädetty valmiiksi. Keskustelu loppui siihen.
Juu, pikkuhiljaa nää säädöt tehdään.
Putkimies ei tainnut tuntea ihan koko asiaa ;)
On/off pumpulle puskurivaraaja on usein tarpeellinen, jotta vesitilavuus on riittävä.
Edit: Lämmönjaossa on usein pieni suodatin/mutatasku. Se voi olla tukossa.
-
seuraava päivä koitti. jos mitään on jäänyt päähän niin lämmityksen delta on hitusen laskenut alaspäin, samoin keruupiiri. käyttövesi on vähän alle niin pumpun suosituksen niin nopeutta pitää laskea? ehkä.
tikku paikoilleen koneeseen ja tyhjäämään sihdit.
uudet logit.
-
Lämmityksen COP nousi 3,2 -> 4,1.
Lämmityskäyrää näytät hiukan myös laskeneen.
Käyttövesidelta 5C on ihan OK.
Mielenkiintoista nähdä miten sihdin puhdistaminen vaikuttaa.
-
Piti laskea vähän alaspäin. Otin lämmityksen sihdin pois ja oli kuin uusi. Samalla irroitin keruun sihdin ja sen olis voinu jo aikasemmin puhdistaa. Puolet oli tukossa sihdistä.
Nythän tuossa ei ole mitään muutettu niin eikö tikun voi ottaa seuraavalla tauolla irti ja syöttää koneelle tiedot.
-
Piti laskea vähän alaspäin. Otin lämmityksen sihdin pois ja oli kuin uusi. Samalla irroitin keruun sihdin ja sen olis voinu jo aikasemmin puhdistaa. Puolet oli tukossa sihdistä.
Nythän tuossa ei ole mitään muutettu niin eikö tikun voi ottaa seuraavalla tauolla irti ja syöttää koneelle tiedot.
Siis joku muu ahdistaa lämmitystä.
Onko lämmityspiirissä ulkoinen pumppu?
Jos on, niin millä nopeudella se on?
Miten varaaja on kytketty?
Mielenkiintoista nähdä paljonko keruu paranee.
Kyllä voi.
Suositus: Kannattaa pitää kirjaa mitä muutoksia tekee ja miksi.
Vuoden päästä ei vaan enää muista ;)
-
On pumppu grunfoss alpha1 varaajan jälkeen. Oli vakiopaine 2. Heitin lennosta normi kolmoselle.
Nibestä varaajaan-varaajasta pumpun kautta taloon. Talosta nibeen mutta välissä on haara varaajaa takaiskulla varustettuna.
kolmisen minuuttia ehti pumppu olla päällä uudella nopeudella.
Täältä on hyvä käydä kurkkimassa sitten kun on tarvetta muistella :)
-
Näyttäisi nopeuden muutos vaikuttaneen jotain.
Katsotaan seuraavasta lokista.
-
Oli jääny sellainen oletus että mun tapauksessa pumppu tekee lämpöä varaajaan ja varaajan lämpötilaero +-8 astetta. Tiliä mistä tuommoisen idean olen saanu. Näin jälkeenpäin ajateltuna. Olipa tyhmä idea :D
Varmaan viimeisenä pitää haarukoida varaajan nopeus kohdalleen vissihinkin.
-
Onko sinulla järjestelmästä kytkentäpiirustusta?
Ellei niin piirrä ainakin tämän varaajan kytkentä.
ATS
-
Tuollainen rakennelma. Piti käyttää tekoälyä että sai kuvan pienemmäksi.
-
Taas vähän alaspäin. laitetaan vielä pumppuu kierroksia lisää.
olikin jo täysillä.
Miksiköhän pumppu teki lämmitykseen vettä tunnin verran, ja sitten piti luovan tauon n.20min ja aloitti uudestaan lämmittämään vettä taloon.
-
Ehkä ei ollut lämmitystarvetta.
Katso asteminuutit.
-
ei se oikein meinaa muuttua tuosta alemmaksi. termostaatit poissa, varaajan pumppu täysillä. onko muuten kohdallaan asetukset.
onko tuo oikein logintutkijassa kun siinä etusivulla keskellä ruutua lukee "muuta asetuksista cop 03/45. pitääkö käydä muutamassa jotain vai tietääkö ohjelma ihan ite mitä tutkii :)
-
Laskeskelin että 12 kW pumpulla pitäisi virtauksen olla n. 0,50 l/s
- Käyttövettä tehtäessä virtaus on n. 0,50 l/s, eli OK
- Taloa lämmitettäessä ovat sisäinen ja ulkoinen pumppu sarjassa ja virtaus on n. 0,20 l/s, eli vain alle n. 40% siitä mitä pitäisi olla.
- Niben ollessa seis on käynnissä vain ulkonen pumppu ja virtaus on n. 0,10 l/s
Päätelmä:
Lämmityspiirissä on jokin selittämätön tukos tai sitten ulkoinen pumppu alimittainen.
Ota kuva ulkoisen pumpun päästä
Ota samalla kuva Niben sisäisestä pumpusta
ATS
-
Siinähän se.
Siinä menee hetki että saa siitä kuvan ;D. Voiko se olla erilainen pumppu.
Tekoäly lopetti yhteistyön ja kuva koon muuttaminen ei sitten onnistu mutta tiedot pumpusta kylläkin.
-
Voiko se olla erilainen pumppu vai miksi kuva.
Siksi että minkälainen on sisäinen pumppu.
ATS
-
Oletin että isompi on lämmityspuolen pumppu.
-
Magna GE Q25-100 rinnalla Alpha 25-40 on nöpö
Varmista nyt kuitenkin että kyseessä on lämmityspuolen pumppu eikä keruupumppu.
Käsikopelolla lämmityspuolen pumppu on lämmin ja keruupumppu on kylmä
ATS
-
Kylmähän se pumppu oli.
Grunfoss upm 25-70. Tuo oli lämmin pumppu
-
Huoltotiedoista s. 9/10 näkee minkä tyyppiset pumput on koneessa.
Täällä on lämpöpiirissä Gfos UPM2 25-75 ja keruupumppu Gfos Magna Geo 25-100.
Asentaja käsikirjan mukaan lämminvesipiirin minimivirtaus 0,19l/s ja nimellisvirtaus 0,27l/s
Onko kaikki patterit kunnolla lämpimiä?
Voisiko olla ilmaa jossain?
-
Kaikki muut paitsi yksi varaston patteri on lämpimiä. Ilmaisin tänään patterit, kahdessa oli pieni suhaus ilmaa. Varaston patteria ihmettelin nyt syksyllä mutta syytä en löytänyt miksi ei lämpiä.
-
onko tuo oikein logintutkijassa kun siinä etusivulla keskellä ruutua lukee "muuta asetuksista cop 03/45. pitääkö käydä muutamassa jotain vai tietääkö ohjelma ihan ite mitä tutkii :)
Konekohtaiset COP arvot voi laittaa asetuksiin, jotta ohjelma laskee COP:in mahdollisimman oikein.
Oletusarvot tuottavat kuitenkin kohtuullisen tarkat tulokset.
-
Joten pitäisi jotain muuttaa. COP_045/=3.77 varmaan tuo pitää logintutkija asetuksiin kirjata.
Alussa kun avaa asetukset niin siinä aika alussa on cop_035/4.81 niin sen paikallekö vaihdan tuon.
-
En nyt ulkoa muista, mutta katson huomenna.
-
Jälkimmäiseen logiin kävin laittamassa lämpöpumpun takaisin vakiopaine 1 nopeudelle. Muuta eroa ei tullut kuin lämmityksen delta nousi astella. Onko sillä isoa merkitystä? kun on muutenkin normaalia korkeampi.
Keruupuoli pyörii täysillä niin sitäkään ei voi isommalle laittaa. Vai voiko sittenkin?
Jos haluaa hifistellä tuota käyttöveden deltaa niin mistä lähtee liikenteeseen.
Noissa kolmessa on jotain sanomista mutta tekeekö se rahassa kuinka paljon. Kannataako alkaa rassaamaan lämmityslinjoja auki jos on pääsyt tukkeutumaan osittain. Talvi tulossa niin nyt ei ainakaan kannata.
Tuli ymmärrystä tuohon logintutkijaan kuinka se toimii ja mitä katsoa. Sen verran paha dysleksia ettei lukeminen auta :D
kiitos siittä.peukku ylöspäin emoji.
-
Joten pitäisi jotain muuttaa. COP_045/=3.77 varmaan tuo pitää logintutkija asetuksiin kirjata.
Alussa kun avaa asetukset niin siinä aika alussa on cop_035/4.81 niin sen paikallekö vaihdan tuon.
Siellä on kaksi kohtaa jotka pitää "konekohtaistaa"
cop_045=3.77 ja
cop_035=4.81
Noihin etsit 12kW koneen dokumenteistä arvot.
Suurta eroa toskin on noihin mun 10kW koneen arvoihin.
-
Onko puskurivaraaja ilmattu?
Edit: taisi olla hölmö ajatus :D
-
On. Pistin siihen automaatti ilmauksen. Uusi ja toimii. Vielä :)
-
Siellä on kaksi kohtaa jotka pitää "konekohtaistaa"
cop_045=3.77 ja
cop_035=4.81
Noihin etsit 12kW koneen dokumenteistä arvot.
Suurta eroa toskin on noihin mun 10kW koneen arvoihin.
Tietokanta arvo ep14 ja paikallinen tietokanta…..logintutkija oli toinen. Samat tiedot. Molemmat OK.
-
Semmoinen tuli mieleen että varaajassa oli 22 lähdöt ja siinä tapauksessa piti laittaa reilu 1m pätkät pienempää putkea ja siitä 28 supistus/levitys :) . Voisikohan se ahdistaa kulkua.
-
Jälkimmäiseen logiin kävin laittamassa lämpöpumpun takaisin vakiopaine 1 nopeudelle. Muuta eroa ei tullut kuin lämmityksen delta nousi astella. Onko sillä isoa merkitystä? kun on muutenkin normaalia korkeampi.
Keruupuoli pyörii täysillä niin sitäkään ei voi isommalle laittaa. Vai voiko sittenkin?
Jos haluaa hifistellä tuota käyttöveden deltaa niin mistä lähtee liikenteeseen.
Noissa kolmessa on jotain sanomista mutta tekeekö se rahassa kuinka paljon. Kannataako alkaa rassaamaan lämmityslinjoja auki jos on pääsyt tukkeutumaan osittain. Talvi tulossa niin nyt ei ainakaan kannata.
Tuli ymmärrystä tuohon logintutkijaan kuinka se toimii ja mitä katsoa. Sen verran paha dysleksia ettei lukeminen auta :D
kiitos siittä.peukku ylöspäin emoji.
Pitäisin ulkoisen pumpun täysillä, jotta lämmityksen delta olisi lähempänä suositusta.
Lähtötilanteeseen nähden tilanne on parempi.
Mahdollisimman alhaiseen menoveden lämpötilaan kannattaa pyrkiä.
Minusta käyttöveden delta on hyvä.
Laittaisin liikenevät paukut huonon virtauksen selvittämiseen, mittaisin ehkä IR-mittarilla kaikkien patterien meno/paluu lämpötilat.
Kuinka paljon koneessa on käynnistyksiä ja käyttötunteja?
Entä lisäystä?
-
Käynnistyksen 119927
Kokonaiskäyttö. 56316
Lisäys aikakerroin mitälie tarkoittaa. 3773.6
Varaaja on uus juttu kun lasket käynnistyksiä :)
-
Mikäköhän esivatkaus tuossa mahtaa mennä. 10min lämmitellään ja pidetään vartin tauko ja sitten jatketaan loppuun. Vai identifioituuko pumppu urheilijaksi :D
-
Käynnistyksen 119927
Kokonaiskäyttö. 56316
Lisäys aikakerroin mitälie tarkoittaa. 3773.6
Varaaja on uus juttu kun lasket käynnistyksiä :)
Varaaja on selvästi tullut tarpeeseen :D
Lisäys aikakerroin tarkoittaa kuinka paljon vastusta on käytetty.
Luku pitää kertoa 6:lla, eli reilu 20000kWh mennyt 15v aikana. Ei paha.
-
Mikäköhän esivatkaus tuossa mahtaa mennä. 10min lämmitellään ja pidetään vartin tauko ja sitten jatketaan loppuun. Vai identifioituuko pumppu urheilijaksi :D
Onko nämä Niben kulutuksia?
Pieniä tehoja, jos oikein katsoin.
-
Semmoinen tuli mieleen että varaajassa oli 22 lähdöt ja siinä tapauksessa piti laittaa reilu 1m pätkät pienempää putkea ja siitä 28 supistus/levitys :) . Voisikohan se ahdistaa kulkua.
Kyllä tällä jokin vaikutus on. En osaa laskea/arvioida kuinka suuri.
-
Laskeskelin vielä noita virtauksia,
- Ilalla klo 22 aikoihin oli kohtuu edullinen KV-jakso
- Yöllä kohta puolen yön jälkeen oli edustava lämmitys- ja lepojakso.
Oletetaan että lämöpumpun antoteho on 12 kW
KV-jakson Dt:stä laskien saadaan sisäisen pumpun virtaamaksi
- 0,42 l/s =1,51 m3/h
Lämmitysjaksolla kun sisäinen ja ulkoinen pumppu pumppaavat sarjassa saadaan Dt:stä laskien virtaukseksi
-0,17 l/s = 0,60 m3/h
Lepojaksolla kun sisäinen pumppu seisoo ja ulkoinen käy saadaan varaajan lämpötilakäyttäytymisestä (BT25) laskien virtaukseksi
- 0,064 l/s = 0,23 m3/h
Olen edelleen sitä mieltä että ulkoinen pumppu on sarjakytkentään sopimaton ja rajoittaa virtausta
Voisi kokeilla seuraavaa, jos sinulla on työkalut ja taitoa
- Irrota ulkoinen pumppu ja korvaa se suoralla putken pätkällä
- Jotta asteminuuttilaskenta toimisi pitää sisäisen pumpun käydä myös taukojaksojen aikana.
Parin metrinmittaisen 22mm putkenpätkän vaikutus virtausvastukseen on mitätän.
ATS
-
Miksiköhän pumppu teki lämmitykseen vettä tunnin verran, ja sitten piti luovan tauon n.20min ja aloitti uudestaan lämmittämään vettä taloon.
Lyhyeen taukojaksoon saattaisi vaikuttaa liitekuvassa esitetty jäähtynyt paluuvirtaus Niben käyntiä ohjaaville antureille? ::)
-
Lyhyeen taukojaksoon saattaisi vaikuttaa liitekuvassa esitetty jäähtynyt paluuvirtaus Niben käyntiä ohjaaville antureille? ::)
"Jos varaajan jälkeinen mittaus, BT25, on kytketty, niin silloin sitä käytetään asteminuuttien laskentaan = koneen käynnin ohjaukseen"
-
Onko nämä Niben kulutuksia?
Pieniä tehoja, jos oikein katsoin.
Millälailla pieniä tehoja.
-
Laskeskelin vielä noita virtauksia,
- Ilalla klo 22 aikoihin oli kohtuu edullinen KV-jakso
- Yöllä kohta puolen yön jälkeen oli edustava lämmitys- ja lepojakso.
Oletetaan että lämöpumpun antoteho on 12 kW
KV-jakson Dt:stä laskien saadaan sisäisen pumpun virtaamaksi
- 0,42 l/s =1,51 m3/h
Lämmitysjaksolla kun sisäinen ja ulkoinen pumppu pumppaavat sarjassa saadaan Dt:stä laskien virtaukseksi
-0,17 l/s = 0,60 m3/h
Lepojaksolla kun sisäinen pumppu seisoo ja ulkoinen käy saadaan varaajan lämpötilakäyttäytymisestä (BT25) laskien virtaukseksi
- 0,064 l/s = 0,23 m3/h
Olen edelleen sitä mieltä että ulkoinen pumppu on sarjakytkentään sopimaton ja rajoittaa virtausta
Voisi kokeilla seuraavaa, jos sinulla on työkalut ja taitoa
- Irrota ulkoinen pumppu ja korvaa se suoralla putken pätkällä
- Jotta asteminuuttilaskenta toimisi pitää sisäisen pumpun käydä myös taukojaksojen aikana.
Parin metrinmittaisen 22mm putkenpätkän vaikutus virtausvastukseen on mitätän.
ATS
Pysyy ja osaan tehdä. Pitääpäs tehdä sillälailla. Tuleepa eliminoitua asioita.
-
Millälailla pieniä tehoja.
Kymmeniä watteja, jos oikein katsoin.
Onko lokia samalta ajalta.
Erilainen kuormitus per vaihe.
-
Kymmeniä watteja, jos oikein katsoin.
Onko lokia samalta ajalta.
Erilainen kuormitus per vaihe.
Se on tämän aamun 7-9
-
Se on tämän aamun 7-9
Loki loppui 7:52
-
Loki loppui 7:52
tikku sanoi sopimuksen irti. parituntia sitten huomasin.
oliko siinä jotain erikoista.
pari viime tuntia logia.
on vaihtelua keruun deltassa. pohja lukema 3.7. selasin aikasempia niin korkein 5.2
-
Näytti aamun loki päättyvän ihan normaalisti, eli loggauksen hallittuun pysäyttämiseen.
Keruun delta on hyvällä tolalla, kun huomioi syvän kaivon.
-
Viallinen tikku. oli toinenkin tikku mitä koitin alkusyksystä niin siitä meni kone sekaisin kun koitin päivittää pumppua.
Roskapönttöön kuuluvat mutta pienet tikut on hakusalla niin annoin vielä yhden mahdollisuuden.
-
Tikut pitää olla FAT32 formaatissa.
-
Olipa tietysti. Tikku oli 256Mt buffalo. Oliskohan ollu liian pieni :D
Eletään 2025 ja sekin on loppu kohta niin Nibe ei saa sitä muutettua tähän päivään.
-
Olipa tietysti. Tikku oli 256Mt buffalo. Oliskohan ollu liian pieni :D
Eletään 2025 ja sekin on loppu kohta niin Nibe ei saa sitä muutettua tähän päivään.
En ole huomannut ettei pieni muisti olisi toiminut.
-
"Jos varaajan jälkeinen mittaus, BT25, on kytketty, niin silloin sitä käytetään asteminuuttien laskentaan = koneen käynnin ohjaukseen"
Sen huomasin kun tein pakko lämmityksen tai tarkemmin sanottuna simuloinnin. Kun pumpun sai päälle niin se ei sammunut ennenkuin oli tehty riittävästi lämmintä vettä.
-
En ole huomannut ettei pieni muisti olisi toiminut.
Silläpäs ajattelin että sökö mikä sökö. Tuli 10v sitten nanten kaivinkoneen mukana jossa oli manuaali..olisko ollu kiinalainen piraatti USB tikku ja tuon verran muisti toimi.
-
Iltapäivästä aamuun logi + muutama kuva
-
Tuossa on loput kun tuli rajoitukset vastaan.
Kun vertailee tapahtumia niin omassa päässä näkisin että käyttövesi tehdään paremmalla deltalla vai kuuluuko se ollakin niin. Kun käyttövettä tehdään niin nopeus tippuu pumpulla 75% ja lämmityksellä on täysillä. Miksi näin?
-
Tuossa on loput kun tuli rajoitukset vastaan.
Kun vertailee tapahtumia niin omassa päässä näkisin että käyttövesi tehdään paremmalla deltalla vai kuuluuko se ollakin niin. Kun käyttövettä tehdään niin nopeus tippuu pumpulla 75% ja lämmityksellä on täysillä. Miksi näin?
En osaa sanoa näkyykö lauhdutindeltan vaihtelu sähkönkulutuksessa. Ehkä näkyy koska ollaan reilusti suosituksen yli, mutta onko mittaustulosten tarkuus riittävä erottamaan.
Kun kuumempaa (käyttö)vettä tehdään, niin mlp:n hyötysuhde heikkenee (ks. yllä COP luvut).
Kaivosta saadaan vähemmän energiaa ja verkosta otetaan enemmän. ks. kuva
Minusta kone käy hyvin. ks. kuva
Taloon lämmönluovutuksen delta on reilusti yli suositusten, mutta on vaikea sanoa kuinka paljon siinä hukkaantuu energiaa.
Voi olla marginaalinen vaikutus.
-
Se on sitten hyvä juttu. Eli jäljelle jäi katsoa että mikä ahdistaa virtausta. Yritän viikolla tehdä sen pumpun poisto operaation ja katsoa vaikuttaako virtaukseen.
-
Eli jäljelle jäi katsoa että mikä ahdistaa virtausta. Yritän viikolla tehdä sen pumpun poisto operaation ja katsoa vaikuttaako virtaukseen.
Jään malttamattomana odottamaan tuloksia
ATS
-
Niin minäkin :) testailut on ihan OK hommia
-
Kannattaisiko ennen muutoksia ottaa yksi loki jossa Niben kiertovesipumppu on esim 50%:lla odotustilassa?
Olisi vertailuarvoa käytettävissä.
En haluaisi skeptinen olla, mutta jos ulkoinen pumppu ei ole rikki niin miten sen poistaminen auttaa?
Miten se hidastaisi virtausta?
Yksinään 25-40 pumppu olisi ymmärrykseni mukaan "kinthaalla" kaksikerroksisessa talossa, mutta nyt on sarjassa -70 - sarjalaisen kanssa.
-
Ilman muuta :).
Kiertovesipumpun nopeus 5.1.11 valikko.
Sallittu nopeus 100%
Auto
Odotustila 50%.
Alin sallittu nopeus 1%
Asetettu
Kyseinen pumppu oli asennettu telaketju firman iv-koneen patterin lämmitys pumpuksi. Siellä se oli liian pieni ja putkimies vaihtoi isomman tilalle niin ajattelin että luulis kotona riittävän. Olihan sen insinööri alunperin sinne suunitellutkin :)
-
Ei kai siellä ole toista suodatinta lämmityslinjassa?
-
Ei ole.
Onhan se mahdollista kun 45v talon ja tallin välissä on kanaali rautaputkilla että sinne kertyy kaikenlaista kuonaa seinämille, jakotukkien venttiilit voi kerätä tai sitten linjasäätö venttiilit tukkeutuu. Ei uskalla koskea niihin kun alkaa kuitenkin vuotamaan karan juuresta :)
-
yön logi. odotus 50%
-
yön logi. odotus 50%
Lokin mukaan odotusnopeus oli 0.
-
No niin tietysti. Laitoin silloin varaajan asennuksen jälkeen että pumppu pyörii kun tehdään lämpöä. Jäi se muuttamatta. Eikös siellä ollu muutama vaihtoehto. Ajoittainen, jatkuva, olisko ollu joku muukin.
-
No niin tietysti. Laitoin silloin varaajan asennuksen jälkeen että pumppu pyörii kun tehdään lämpöä. Jäi se muuttamatta. Eikös siellä ollu muutama vaihtoehto. Ajoittainen, jatkuva, olisko ollu joku muukin.
Jos manuaalia oikein tulkitsin, niin:
5.1.10 Auto
5.1.11 lämmitys auto ja odotustila 50%
Manuaali ei ole kovin selkeä tuossa kohtaa, piti käydä pannuhuoneessa lunttaamassa ;)
-
Pumppu käy entisellään.
Yksi seikka mihin olen kiinnittänyt huomiota:
Nibessä on tietääkseni seuraavanlainen suojaus korkeasta lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilasta
"Jos lauhduttimelta lähtevän veden (BT12) lämpötila ylittää 10:llä asteella lasketun menoveden lämpötilan, niin asteminuutit nollataan ja kone pysäytetään"
Tässä tapauksessa käytijakson aikana tuo lämpötilaero nousee 10:stä 17:ään asteeseen eikä asteminuutteja nollata ja kone käy edelleen.
Onko tätä suojausrajaa muutettu? ja mitä se nyt on?
ATS
-
Pumppu käy entisellään.
Yksi seikka mihin olen kiinnittänyt huomiota:
Nibessä on tietääkseni seuraavanlainen suojaus korkeasta lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilasta
"Jos lauhduttimelta lähtevän veden (BT12) lämpötila ylittää 10:llä asteella lasketun menoveden lämpötilan, niin asteminuutit nollataan ja kone pysäytetään"
Tässä tapauksessa käytijakson aikana tuo lämpötilaero nousee 10:stä 17:ään asteeseen eikä asteminuutteja nollata ja kone käy edelleen.
Onko tätä suojausrajaa muutettu? ja mitä se nyt on?
ATS
BT25 edustaa todellista menolämpötilaa, kun se on asennettu. Käsittääkseni.
BT12 käytetään lauhduttimen suojaukseen ja se pysäyttää kompressorin kun lämpötila ylittää 63,xC.
Ohessa yhteenveto mittauksista.
-
Ei ole muutettu. Mihin tuo liittyy?
-
Ei ole muutettu. Mihin tuo liittyy?
Tuolla estetään ylilämmitys.
-
Onhan se mahdollista kun 45v talon ja tallin välissä on kanaali rautaputkilla että sinne kertyy kaikenlaista kuonaa seinämille, jakotukkien venttiilit voi kerätä tai sitten linjasäätö venttiilit tukkeutuu. Ei uskalla koskea niihin kun alkaa kuitenkin vuotamaan karan juuresta :)
Eiköhän se "syyllinen" kuitenkin löydy tästä
ATS
-
Ei voinu vastustaa kiusausta ja kävin ruuvaamassa jakotukkia ja linjasäätö venttiilejä kiinni ja auki :).
Linjasäädöt olikin melkein auki ja nyt ne on täysin auki.
Ei ollu ihan yksinkertainen juttu ottaa pumppu välistä pois ja putkittaa se. Ei ihan kokeilun takia kannata tai viitti ostaa yhistäjiä kaupasta. Mutta kyllä siihen ratkaisu löytyy kun antaa hetken muhia.
-
Onnistuiko odotusajan kiertoveden nopeuden testaus?
-
onnistui mutta pistänpäs muutaman login. viimeiseen ohitin koko varaajan.
-
Trendeissä näkyy muutoksia mutta analysointia helpottaisi, jos kertoisit mitä ja milloin olet tehnyt?
ATS
-
Ja kustakin tilanteesta on hyvä olla esim. 12h lokitus.
Ja jos koko varaaja on ohitettu, niin silloin pitää Niben sisäinen pumppu olla vaikka 30-50%:lla.
Muuten ei vesi kierrä eikä asteminuuttilaskenta toimi. Seuraus, tupa viilenee.
-
Sehän oli se 50% odotus nopeus iltapäivään asti. Bt25 on samassa haarassa mistä menee vesi taloon joten sama kumpaa systeemiä käyttää niin mittaa lämpötilan kuitenkin.
Koitin sen muutaman kierroksen että mitä lämmityksen delta on jos jättää varaajan välistä.
-
Bt25 mittaa tupaan menevän veden lämpötilaa ja nibe laskee sen sekä lämpökäyrän perusteella asteminuutit.
Jos vesi ei virtaa putkessa, niin Bt25 mittaa sen kohdalla jäähtyvän veden lämpötilaa.
-
Nyt olen tutkistellut noita trendejä lähinnä virtauksia.
Virtaus on laskettu lauhduttimen Dt ja koneen oletetun antotehon (12) kW perusteella.
Virtaukset eivät ole tarkkoja arvoja koska antoteho muuttuu lauhduttimen lämpötilan mukaan.
Muutoksiin se ei oleellisesti vaikuta, niitähän tässä lähinnä haettiin
Mitähän on tehty?
- 19.10. klo 06 - 20.10. klo 21 välisenä aikana
- 21.10. klo 22 - 22.10. klo 07 välisenä aikana
- 22.10. n. klo 16
Oheisessa kuvassa havaintoja
Edit: Vaihdettu liite
ATS
-
22.10 aamun oli se odotus 50% muutos testaus ja illasta otin sen varaajan välistä muutamaksi tunniksi että vaikuttaako siihen lämmitys deltaan.
21.10 luultavasti nukuttu :). Muutan vastausta, kääntelin jakotukkin venttiilejä kiinni auki ja linjasäätöjä kääntelin kans.
19.10 hyvä kysymys. Omasta mielestä ei mitään joka liittyisi nibeen.
-
22.10 aamun oli se odotus 50% muutos testaus ja illasta otin sen varaajan välistä muutamaksi tunniksi että vaikuttaako siihen lämmitys deltaan.
Ohititko varaajan?
Lämmitys delta kasvoi kaksinkertaiseksi 11C -> 22C
ATS
-
Eilen oli varaajan ohitus päivä. Siitä päättelin että varaajasta ei ahdistus johdu koska paheni vain lämpöero. Joten kanaali ja sen jälkeen olevat on syylliset. Maanantai ja tiistai oli ihan hyvä delta mutta silloin oli testissä se pumpun lepoajan nosto pelkästään. Kuinka se vois tuohon vaikuttaa.
Delta sitten halusi jäädä ylös vaikka asetukset normalisoitiin.
Olisiko aihellista resetoida pumppu tehdas asetuksille.
-
Jos voisit sulkea vuorotellen talon kierron ja tallin kierron esim yhden käyntijakson ajaksi.
Siitä voisi päätellä onko vika talossa, tallissa vai jossain muualla
ATS
-
Tallissa ei ole vielä lämpö päällä.
-
Käsitykseni mukaan:
1. Ulkoinen välinopeudella: COP 4,3 / Sisäinen odotustilassa 0%
2. Ulkoinen välinopeudella : COP 4,8 / Sisäinen odotustilassa 50% / käy useammin
Aiemmin todettu: Kun ulkoinen täysillä, niin luovutuksen delta laski 2-3C.
-
Nyt meni ihan ohi ;D.
Sillä 50% odotustila nopeudella tiputti lämpötila eron alemmaksikö.
-
Nyt meni ihan ohi ;D.
Sillä 50% odotustila nopeudella tiputti lämpötila eron alemmaksikö.
19.10 ja 20.10 lokien perusteella kyllä.
Delta 19.10 16,4 ja 20.10 12,2.
Ehkä joku toinen voisi tarkastaa.
Nibe käy selvästi useammin 20.10, joten lyhyt kokeilu/loki ei luultavasti anna kokonaiskuvaa oikein.
-
Pelkkä tallin lämmitys.Piti nostaa lämpötilaa ylöspäin ja laskea asteminuutteja jotta sain koneen käyntiin ettei tarvise yötä valvoa.ei varmaan käytännön merkitystä vaikka huijaa pumppua.
laitoin uudestaan odotustila 50% ja lämpöpumppu auto tilaan. logittakoon siellä yön.
-
Pelkkä tallin lämmitys
Pelkkä tallin lämmitys päällä ja talo suljettuna. (22.10. klo 18 - 20)
Verrattuna ke 22.10 klo 10 - 15 tilanteeseen
- putosi virtaus 0,25 -> 0,20 l/s
- Dt kasvoi 11,5 -> 14,2 C
Virtaus putosi niin kuin sen pitikin pudota vain n. 20%
Minä tulkitsen tämän niin että tallipiirissä ei ole ylimäärästä tukosta.
ATS
-
Taas talli poissa pelistä ja kaikki venttiilit meno ja paluupuolelta ruuvattu ees ja taas. Olin laittavinani sen odotuksen 50% mutta nyt en ole siittä niin varma. Ainakaan käyrissä sitä en näe.
-
Ei ole.
Onhan se mahdollista kun 45v talon ja tallin välissä on kanaali rautaputkilla että sinne kertyy kaikenlaista kuonaa seinämille,
Miten kanaali on eristetty?
-
Sitä on vaikea sanoa mutta luulen että on oikeaa tavaraa siihen tarkoitukseen missä se on. Näkyy vain putken päät sisällä ja uretaania. Noin reipas 1m maata päällä.
-
Olin laittavinani sen odotuksen 50% mutta nyt en ole siittä niin varma.
Oli 50%:lla 23.10. klo 20 - 24.10. klo 02 välisen ajan.
Eilisestä (to 23.10.) tähän päivään (pe 24.10.) oli virtaus laskenut 0,20 -> 0,16 l/s
Kokeilehan välillä mitä vaikuttaa kun sulkee tallin siten että kaikki virtaus menee taloon.
Seuraa samalla lämpiääkö kaikki patterit
ATS
-
Joten sillä ei ole vaikutusta lämmityksen deltaan.
Talli on kylmänä. Kovasti ihmettelen miksi alkuviikosta oli melkein hyvä se delta.
-
Kovasti ihmettelen miksi alkuviikosta oli melkein hyvä se delta.
Hyvä kysymys
Alkuviikosta Dt oli n. 11C ja nyt n. 17 C
ATS
-
Näyttäisi olevan pörssisähkösäätöä päällä.
-
Näin on. Tunnin päästä helpottaa ja pumppu toimii normaalisti.
-
Tuossa on nyt sitten se parempi päivä ja viimeisin. Eihän noissa ole eroa kuin lämmitys aika. Parempana päivänä lämmitti puolet pitempään vaikka lämpötila oli sama ulkona.
vaikka tuolla ei olekaan vanhaa windowsia käyttöjärjestelmänä niin, ehdotan sitä tehdas resettiä ja aloittaa alusta koko homman :)
-
Tehdasasetusten palautus voisi olla hyvä, se ainakin nollaa Niben asetusten tilanteen.
Asetukset koneesta talteen ja tekee.
Minkälainen putkisto talossa ja miten patterit kytketty?
Tuossa 12C delta pätkässä taisi olla ulkoinen pumppu III:lla, vai?
50% odotusajan nopeus lienee tarpeeton asetus.
Nämä lyhet koeajot eivät anna koko kuvaa tilanteesta, koska talo reagoi muutoksiin hitaasti.
Jos jollain asetuksella lämmitetään enemmän, niin silloin lämmityskäyrää pitää laskea myöhemmin.
Nibe suositus lämmönjaon deltaksi on 5-10C, mutta mitä aiheuttaa sen ylittäminen?
-
Oli juu ja nyt kans kolmosella.
Pitääkö ottaa nykyiset asetukset talteen koneesta? Eikö sinne tule sitten samat viat jos vika on asetuksissa. Ajattelin että putsaa pöydän täysin ja loistaa alusta.
-
Parempi kirjata asetukset, niin ei tule haamuja.
-
Hyvä ajatus tuo tehdasasetusten palautus.
Viime yöltä (la 25.10.) ei muutoksia aiempaan verrattuna.
- Dt n. 18C
- Virtaus 0,16 l/s
Nyt kun on näin lämmintä ulkona, niin rajoittaako termostaatit virtausta?
Yksi toivomus, voisitko tehdä seuraavanlaisen koeajon?
- Avaa kaikki linjasäätönenttiilit täysin auki
- Avaa kaikki termostaatit täysin auki, sekä talossa että tallissa.
- Sekä sisäinen että ulkoinen pumppu täydellä teholla.
Jos vieläkään ei virtaus nouse ja Dt laske, niin silloin on itse putkistossa tukosta.
Muista yksi muutos kerrallaan: tehdasasetusten palautus / tämä koeajo
Pidä kirjaa tehdyistä toimenpiteistä
ATS
-
Onko talossa lämmönjaossa yksiputkijärjestelmä?
-
Yksiputki järjestelmä. linjasäädöt täysin auki.Termostaatit poistettu pattereista aikaisemmin.Talli poissa pelistä kokonaan.
resetoin pumpusta molemmat vaihtoehdot. Nyt pitäis olla nollilla kone. Sen verran laitoin säätöihin että nostin asteminuutit 100.
Automaattilla muut asetukset. Sitä en huomannut katsoa mikä on sisäisen pumpun nopeus auto asetuksella mutta ulkoinen täysillä.
Alkoi samalla lämmittämään kun laitoin tikun kiinni koneeseen niin voinko ottaa tikusta tiedot koneelle kun sammuu lämmitys vai odotellaanko useamman rundin tietoja.
-
Jos toisen rundin jälkeen katsoisi, niin näkee miten deltat.
-
Näin tehdään
-
Täysin tehdas asetuksilla ja samalta näyttää.
Jos varaajaa ei olisi ollenkaan niin tarkoittaisiko noin pieni lämpötila ero lämmityksessä liian isoa pumpun nopeutta.
-
Voinee sanoa, että virhe asetuksissa on suljettu pois.
Jäljelle jää:
- liiallinen virtausvastus lämmitysputkistossa
- puskurivaraajan kytkentä Nibeystävällisemmäksi
- muuta ...
Etkö jo kokeillut ohittaa koko varaajan ja tulos oli sama, jos näin oli niin eikös talon putkisto ole "virtauksen murhaaja". ;)
Sinällään hyvä että tuvassa riittää lämmintä ja vettä, mutta niitä ei tehdä optimissa.
Ja siihen vielä pörssin mukaan säätöjä.
-
Sitten kun kevät koittaa niin puran kanaalin päät auki ja rassaan puhtaaksi. ei voi sanoa ettei siellä mitään ole, varmasti on :D.
Mikähän se yhden päivän hyvä tulos oli vai meneekö sen piikkiin että otanta oli liian pieni.¨
Mikä kytkentä olis ystävällisempi nibelle?
Laitoin seuraavalle kierrokselle niben lämpöpumpun ajoittaiselle ja ulkoisen pumpun yksiputkisen patteritalon paine säädölle grunfossin ohjeen mukaan.
Testataan sitäkin uudestaan
-
Samaa mieltä "Maalämmittää" kanssa
Kuinka monta patteripiiriä on?
ATS
-
4 pattereille ja 1 suihkun lattialämmitykselle. Lattialämmityksellä on fjvr säätämässä ja oli laitettu hyvälle paikalle. ei toivoakaan saada irti rikkomatta.
Näkeekö lämmitysveden deltan sieltä käyrästöstä jostain kohtaa.
-
Näkeekö lämmitysveden deltan sieltä käyrästöstä jostain kohtaa.
Ei suoraan vaan se pitää laskea
- Niben Dt = BT12-BT3
- Lämmityksen Dt = BT25-BT3
Minulle ei oikein ole valjennut missä kohtaa systeemiä kanaali sijaitsee?
Onko systeemissä ollut aikoinaan avopaisunta-astia?
ATS
-
...
Näkeekö lämmitysveden deltan sieltä käyrästöstä jostain kohtaa.
Tuolta täppäämällä logintutkijassa saa BT2-BT3:n eron.
-
Mikähän se yhden päivän hyvä tulos oli vai meneekö sen piikkiin että otanta oli liian pieni.¨
Se oli 20.10 -21.10 yön yli, eli ihan hyvän mittainen.
Sisäinen pumppu oli 50% odotuksessa.
Delta oli n. 12C
Taisin sitä kysyäkin millä vauhdilla ulkoinen pumppu oli tuolloin.
Pidä itse hyvää kirjaa testitilanteista, meiltä saattaa ote livetä ;)
-
Pitäisikö niben sisäisen pumpun toimintakykyä selvittää?
-
Se ulkoisen pumpun tila on ollu vähän niin ja näin muistissa mutta kaikki muu oli täällä kun vain hoksaa että oliko kirjoitettu ennen vai jälkeen säädön.
Kävin tallissa katsastamassa putkitusta niin hoksasin että paine oli verkossa nollassa. Tiliä onko sillä kovin suurta merkitystä mutta nyt on kilo painetta.
Ei varmaan ole ainut pumppu minkä kanssa painitta niin kumma jos ei mene sekaisin :)
Kuinkas se tapahtuu?
-
Tuolta täppäämällä logintutkijassa saa BT2-BT3:n eron.
Kattelin tuota mutta se ei auennu niin ajattelin se löytyy jostain muualta mutta olikin lämmityksen aikainen erotus. Hain kahta eri käyrää :)
-
Kun verkoston paine on ollut nollassa, siihen on jokin syy. Onko tiedossa?
Verkostossa voi olla ilmaa. Ei hyvä virtaukselle.
-
Pitäisikö niben sisäisen pumpun toimintakykyä selvittää?
Vuosia sitten oli tapaus, jossa pumpun säätö näytti toimivan, mutta muistaakseni niben ohjauskortissa oli vika ja todellinen nopeus eri muuttunut lainkaan.
-
Unohdin laittaa painetta kun lisäsin varaajan ;D. Todennäköisin syy. Samassa putkessa on painemittari ja ilmakello ja pallofix venttiili. se tihkuttaa vettä läpi kun on aukiasennossa niin oli laittanut kiinni ja unohtanut koko asian. Helpommalla pääsis kun hakis uuden motonetistä ja vaihtais. Ei vain muista koskaan kun käy siellä.
Kuinkas tuommoinen todetaan että toimiiko niinkuin pitää.
-
Kipin kapin Motonettiin :D
-
Pumppu tehdas asetuksilla. ulkoinen kierto vakiopaine 1 ja eipä muutoksia. Jos talo ja talli ollaan erikseen testattu ja ilman varaajaa koitettu myös niin muutosta ei juurikaan tullut lämpöeroon. Sitten voi varmaan päätellä että sillä 28 supistus 22 pätkiin mitkä meni varaajaan ei ole juurikaan merkitystä. jäljelle jää kiertovesipumppu ja kanaali putket.
nyt on ulkoinen pumppu vakiopaine 3 testissä, muuten samat asetukset.
-
Lauantain 25.10. klo 19:13 edellisten tavoin toimineen KV-jakson jälkeen kasvoi Dt ja laski virtaus
- Dt 18,2 -> 20,4 C
- F 0,16 -> 0,14 l/s
Mitä tarkkaan ottaen teit eilen illalla n. klo 19:40?
ATS
-
Talon putket on myös "hidastava tekijä".
-
Ei suoraan vaan se pitää laskea
- Niben Dt = BT12-BT3
- Lämmityksen Dt = BT25-BT3
Minulle ei oikein ole valjennut missä kohtaa systeemiä kanaali sijaitsee?
Onko systeemissä ollut aikoinaan avopaisunta-astia?
ATS
Pumppu ja varaaja on tallissa ja sieltä on se kanaali taloon jossa on heti jakotukit. Pituus 6-8m. Ihan perinteinen kalvopaisunta astia oli kun öljyllä lämmitettiin.
Muuta en tehnyt kuin laitoin painetta verkostoon silloin ennen kahdeksaa.
Aamuun asti sai lämmitellä rauhassa. Sitten vaihdoin tikun koneeseen ja nostin ulkoisen pumpun nopeuden vakiopaine nopeus 3.
Iltapäivällä tein täyden resetin koneelle ja ulkoinen pumppun pistin vakiopaine 1 kuten grunfossin ohjeessa oli yksiputkikytkenälle suositus.
-
Sitten vaihdoin tikun koneeseen ja nostin ulkoisen pumpun nopeuden vakiopaine nopeus 3.
Iltapäivällä tein täyden resetin koneelle ja ulkoinen pumppun pistin vakiopaine 1 kuten grunfossin ohjeessa oli yksiputkikytkenälle suositus.
Siis:
La 25.10. iltapäivällä koneen resetti ja tämän jälkeen ulkoinen pumppu vakiopaine nop 3 -> vakiopaine nop 1.
Loogista että Dt nousi ja virtaus laski.
Tämä Grundfossin ohje on varmaankin hyvä oikein toimivassa verkostossa.
Tässä testauksessa kannattaa seuraavaksi kokeilla sitä että sekä sisäinen että ulkoinen pumppu molemmat ovat max teholla. Ja unohdetaan toistaiseksi vakiopaineajo.
ATS
-
Oli sillä jäykällä kolmosella ja resetin yhteydessä vakiopaine 1 päälle. Nyt on sitten vakiopaine 3 päällä.
Kuinkas tuommoinen suoritetaan?
-
Jos testaamisesta tulee pulaa ;), niin avaisin Niben kylmäyksikön kannen ja huolto - valikosta säätelisin lämmönjakopumpun nopeutta esim. 100->50->0->50->100% ja kuuntelisin reagoiko pumppu muutoksiin.
Jos tekee odotusjaksolla, niin ei tuvan lämmitys häiriinny.
-
Pitäis piha haravoida. Menen talliin kuuntelemaan pumppua :D
-
Valikosta säädettynä ei muuttunut nopeus.
5.1.11 valikko autotäppä pois ja pyöritteli nopeutta. Samaa vauhtia pyöri. Varmaan jossain on vielä toinen täppä.
NIBE lähti tekemään lämpöä niin silloin pumppu kiihdytti vauhtia.
-
Odotustilan nopeutta pitää säätää jos nibe ei käy.
Tuo on hyvä merkki että kiihdyttelee.
-
Sitä säädin. Otin sen ilmaus korkin irti ja pääsi koittamaan muuttuuko nopeus. Pitää odotella että tulee lämmitys valmiiksi ja mennä sitten jatkamaan.
-
Toinen minkä voisi testata, on pelkän tallin lämmittäminen ja lämmityksen delta siinä tapauksessa.
Eli sulkee taloon menevän linjan ja avaa tallin.
Laittaa käsin asteminuutit niin että kone käynnistyy.
Yksi lämmitysjakso riittää.
-
Tuolla vastaus 128 testattiin pelkkää tallin lämmitystä. Vai resetin jälkeinen uusi testi
-
Tuolla vastaus 128 testattiin pelkkää tallin lämmitystä. Vai resetin jälkeinen uusi testi
Oli mennyt minulta ohi. Tämä riittää.
Ei siis eroa tallin ja talon välillä lämmityksen deltassa. Eikö pitäisi olla?
Toinen pattereilla & yksiputkijärjestelmällä ja toinen putkea lattiassa.
Onko lokia ajalta ennen puskurivaraajaa?
Edit: Ainakin jotain asiaa on aiemmin katseltu.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8352.msg111450#msg111450 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8352.msg111450#msg111450)
Silloin delta on ollut kuvien perusteella OK.
Kaivappa vanhat lokitiedostot esille, niin katsotaan niitä. 2-3 talviajan lokia riittää.
-
Edit: Ainakin jotain asiaa on aiemmin katseltu.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8352.msg111450#msg111450
Silloin delta on ollut kuvien perusteella OK.
Olikohan tuolloin 20.10.2018 sekä talo että talli lämmityksellä vai pelkkä talo?
ATS
-
Pattereilta on nyt termostaatit irti.
Tarkastitko myös että venttiilien karat nousivat ylös.
Varmista että karat ovat ylhäällä, ota pihdeillä karasta kiinni ja rassaa ylös-alas kunnes jousivoima aukaisee sen täysin
ATS
-
Pattereitten nupukka toimii hyvin. Tulee itsestään ulos kun päästää irti. Pari on vähän jäykempiä mutta pikku hiljaa aukiaa.
Joutuu pitää tallissakin lämmöt päällä ettei pumppu jäädy.
Koitin katella kiintolevyt läpitte mutta ei valitettavasti ole jäänyt talteen yhtään logia.
-
Sitten pitää zoomailla tarkemmin tuon casen kuvia.
Minusta näytti delta olleen 6-7C nurkilla.
-
Tämä olisi sitten vakiopaine 3:lla. Kyllähän tuossa paripykälää on laskenut verrattuna edelliseen.
Resetoinnin jälkeen Nibe meinaa ettei tarvi palella kun nostaa lämmön 24 asteeseen. Eilen jo laskin 19 mutta ei näytä vaikuttavan.
-
Katselin vanhan tapauksen kuvia ja ennen puskurivaraajan asennusta on lämmönjaon delta ollut n. 7C, eli ihan OK
Tuon perusteella kohdistaisin nyt huomion puskurivaraajaan ja kaikkeen sen asennuksen yhteydessä lisättyihin.
- mikä varaaja on
- onko varaaja uusi / vanha
- ulkoinen pumppu oli käytetty, mutta näyttää toimivan koska sen asetusta muuttamalla toiminta muuttuu
- sulkuventtiilit
- yksisuuntaisventtiilit, onko oikein päin.....
- suodatin
- putkien kytkennät
- ....
Toki puskurivaraajan asennuksen yhteydessä on voinut putkistoon syntyä tukos.
Mutta onneksi tupaan tulee hyvin lämpöä.
-
Tämä olisi sitten vakiopaine 3:lla. Kyllähän tuossa paripykälää on laskenut verrattuna edelliseen.
Resetoinnin jälkeen Nibe meinaa ettei tarvi palella kun nostaa lämmön 24 asteeseen. Eilen jo laskin 19 mutta ei näytä vaikuttavan.
Muutitko lämpökäyrän tehdasasetusten palauttamisen jälkeen?
-
Varaaja on vanha mutta ehjä. Jäspi 300l. Ulkoinen pumppu on käytännössä uusi, oli päivän kiinni kunnes vaihtoivat isompaan kun vesimäärät ei riittänyt. Yksi uusi sulkuventtiili vain tarvi laittaa. Takaisku venttiili uusi ja oikeinpäin. Sihti putsasin silloin heti ensimmäisenä työnä.
-
Tämä olisi sitten vakiopaine 3:lla. Kyllähän tuossa paripykälää on laskenut verrattuna edelliseen.
Tässä oli ilmeisesti muutos ulkoinen pumppu vakiopaine 1 -> 3
- Dt 20,5 -> 18,1 C
- F 0,14 -> 18,1 l/s
ATS
-
Muutitko lämpökäyrän tehdasasetusten palauttamisen jälkeen?
Muutin käyrän 8 ja tänään parituntisen sitten siinä vieressä on se +- niin siihen -2.
-
Tässä oli ilmeisesti muutos ulkoinen pumppu vakiopaine 1 -> 3
- Dt 20,5 -> 18,1 C
- F 0,14 -> 18,1 l/s
ATS
Näin on. Nyt odottelen vielä toista lämmitystä noin saa login pihalle kahdesta. Se on jäykällä kolmosella.
-
Milloinka tämä varaaja ja ulkoinen pumppu on otettu käyttöön?
ATS
-
Varaajasta en tiedä. Pumppu on iältänsä 3v mutta 1.5 kuukautta ajettu.
Varaajasta oli menny vastus hajalle eikä alkanut korjaamaan sitä.
Mulla käyttöön otettu 1,5kk sitten
-
Löytyisikö loggauksia ajalta ennen varaajaa?
ATS
-
Ei löytyny. Koitin katella mutta. Ne on hävinny jonnekin.
-
Minua askarruttaa se että miksi BT25 ei saavuta lähellekkään varaajaan syötetyn veden BT2 lämpötilaa?
Jää minimissäänkin n. 15C alle
Muistatko milloin teit varaajan ohituskokeen?
ATS
-
Vastaus 114 on logi siitä 22 päivä.
Niinpäs on. kävin siskolta hakemassa login kun sillä on samanlainen pumppu ja se toimii hyvin. niin oli vertailu kohta mitä katsoa. siskolla oli vain kolmen asteen ero.
-
Löysin itsekin tuon ohituskokeen
Ennen sitä kone kävi kohtuu hyvin
- Dt=11C
- F= 0,25 l/s
- BT2-BT25= 4C
Ohituskoe 22.10. klo 16 - 19
- Dt =22 C
- F= 0,13 l/s
- BT2-BT25 = 5C Edit katsoin huolimattomasti tämän arvon p.o. noin 11C
Tämän jälkeen oli loggauksissa n. 1 vrk tauko mutta Dt ja virtaus eivät palautuneet lähellekään ennen ohituskoetta ollutta tasoa
Dt = 18C
F = 0,16 l/s
BT2-BT25 = n. 10C
Virtausreitti ohituksen kautta on selvästi ahtaampi kuin varaajan kautta
Tapahtuiko ohituskokeen palautuksessa jotakin?
Vai tehtiinkö suraavana päivänä, 23.10., jotakin virtaukseen vaikuttavaa?
ATS
-
Siinäpä se :D kumpa tietäis.
Silloinhan testattiin sitä odotusajan nostoa 50% ja siihen ei sen jälkeen enään päästy.
-
Siskolla on kans varaaja ja siinä oli vain 3 asteen ero bt25 ja 2 välillä
-
Miten BT25 on kiinni putkessa?
Laitoin BT25 piitahnalla ja nippusiteillä putkeen ja päälle alumiinifolio+eriste.
Näyttää n. 1,5C eroa vaikka välissä on 100l puskuri.
Varaaja ohitettuna lämmitysjakso kesti noin 18 min 15min, eli samaa luokkaa kuin aiemman casen aikoihin ilman varaajaa.
-
Varaajan ohitustilantessa oli BT2 ja BT25 ero keskimäärin 11C
Niidenhän pitäisi näyttää samaa.
Laitoin BT25 piitahnalla ja nippusiteillä putkeen ja päälle alumiinifolio+eriste.
Näyttää n. 1,5C eroa vaikka välissä on 100l puskuri.
Siis piitahnaa väliin ja tiukasti nippusiteillä kiinni putken suoralle osuudelle ei mutkaan.
Lisäksi kunnon tollo lämpöeristettä päälle, vähintään 30mm ja 200mm putken pituussuunnassa.
ATS
-
Minulla oli ensin ilman piitahnaa, vain nippari ja eriste (sellainen harmaa putkieriste) ja silloin ero n. 2,5C.
-
bt25 on kiinni nippusiteellä ja kiekka iv-teippiä. 19 armacell eristettä. olis kyllä tietokoneen lämpötahnaa niin voisin silpasta kerroksen sitä väliin, ei siiittä ainakaan haittaa ole.
ei muutu mihinkään pakko kolmosellakaan delta.
-
Varaaja ohitettuna kokeessa lämmitysjakson päätyttyä BT25 nousee jyrkästi useita asteita, vaikka kompressori on sammunut.
LJ-pumppu odotustilassa 0%:lla.
Outo ilmiö.
Ilmiö on myös kokeen viimeisen lämmitysjakson päätyttyä, mutta loivempana.
LJ-pumppu odotustilassa 30%:lla.
Jostain vapautuu lämmitysvettä?
-
Soitin naapurikylän nibe huoltomiehelle niin tuumas että yksiputki systeemi on liian ahdas toimiakseen kunnolla. Ehdotti että ottaa takaisku välistä pois ja sais sillä lataamaan pumppu varaajaa ja varaajan pumppu ottaa sieltä veden taloon.
Sitten ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja tarjolla. Onko kytkentä ehdotusta. 2 yhdettä alhaalla jotka jää alas. 1 yhde alhaalla joka menee putkella varaajan yläpäähän. 1 yhde yläpäässä jossa on nyt ilmakello, se on tosin aikas pieninpilli oliskohan 1/2”.
-
Varaaja ohitettuna kokeessa lämmitysjakson päätyttyä BT25 nousee jyrkästi useita asteita, vaikka kompressori on sammunut.
LJ-pumppu odotustilassa 0%:lla.
Outo ilmiö.
Ilmiö on myös kokeen viimeisen lämmitysjakson päätyttyä, mutta loivempana.
LJ-pumppu odotustilassa 30%:lla.
Jostain vapautuu lämmitysvettä?
En tiedä mutta kuuma vesi tulee varaajaan alhaalta ja lähtee ylhäältä niin olisko viivettä pumpulla ja bt25 välillä.
-
Viime yön (su 26.10. - ma 27.10.) loggauksissa ei mitää uutta.
Varaaja ohitettuna kokeessa lämmitysjakson päätyttyä BT25 nousee jyrkästi useita asteita, vaikka kompressori on sammunut.
LJ-pumppu odotustilassa 0%:lla.
Outo ilmiö.
Näin on??
Olisiko varaajan kytkennässä jotain häikkää?
Mikä on varaajan tarkka merkki ja tyyppi?
Voisitko piirtää kuvan mitenkä varaaja on kytketty, kaikki siihen liittyvät putket.
Tai sitten ota kuva tai pari siten että niissä näkyy mahdollisimman hyvin Niben ja varaajan putkitukset.
ATS
-
#123 kytkentäkuva
-
En tiedä mutta kuuma vesi tulee varaajaan alhaalta ja lähtee ylhäältä niin olisko viivettä pumpulla ja bt25 välillä.
Tämä oli varaaja ohitettuna - kokeessa.
-
Soitin naapurikylän nibe huoltomiehelle niin tuumas että yksiputki systeemi on liian ahdas toimiakseen kunnolla.
Samaa olen täältä lukenut, mutta ennen varaajan lisäämistä Nibe pystyi lämmittämään ja delta oli luokkaa 7C.
Eli silloin se toimi kohtuudella.
-
Mikä on varaajan tarkka merkki ja tyyppi?
Tämä minuakin kiinnostaa, kun en löytänyt Jäspiltä 300 litraisia kuin käyttövesivaraajan.
-
Voi olla jämäkin. Pitää kahtoa kun pääsee kotia. Voi olla että on käyttövesi varaaja.
-
#123 kytkentäkuva
Lisäsin kuvaan kanaalin
Itse kuvassa ei ole ohitusta eikä muita venttiilejä kuin takaisku
Ota pari valokuvaa, joissa näkyy mahdollisimman hyvin Niben ja varaajan putkistot.
ATS
-
Ruksi on venttiili. Ja ohitus putket.
Minäpäs nappaan kuvat
-
Lisää
-
Lisää
-
Vielä yksi
-
Jäspi varaaja näyttää olevan.
Onko tyypistä tarkempaa tietoa?
Näissä "hommissa" tulee joskus epäluuloiseksi, niin onko putket kytketty varaajaan periaatekuvan mukaisesti?
-
Sen unohdin. Vlm-300 s
-
Hahmottelin vesien vrtauksia silloin kun varaaja on ohitettuna.
Onko vasemmanpuoleinen kuva oikein?
Oikeanpuoleisessa kuvassa on tilanne silloin kun varaaja on ohitettuna.
Ohituslinjojen venttiilit ovat auki ja talo/tallin paluulinjan venttiili on kiinni.
Oikenpuoleiseen kuvaan olen piirtänyt mitenkä sisäisen pumpun virtaus ohittaa varaajan
mutta ulkoisen pumpun virtaus menee varaajan kautta.
Riippuen putkiosuuksien virtausvastuksista myös osa sisäisen pumpun virtauksesta saattaa mennä varaajan kautta.
ATS
-
On oikein.
Nyt kun kaltoin tuota toista kuvaa niin sulku olisi pitänyt olla pumpun vieressä eikä paluussa. Paluu vesi olisi menny pitempää reittiä nibeen mutta mennyt kuitenkin. Varmasti olisi toiminut paremmin ohitus kun tämän hetkinen setuppi.
-
Vlm-300 s
Onko jäspin pohjalla oleva lämpötilasäädin paikallaan ja putket kytketty siihen vai putket kytketty suoraan pohjassa oleviin yhteisiin?
ATS
-
Kaikki irtoava poistettu ja vastusten kohdalle hitsattu uusi nippa.
-
Hahmottelin vesien vrtauksia silloin kun varaaja on ohitettuna.
Onko vasemmanpuoleinen kuva oikein?
Oikeanpuoleisessa kuvassa on tilanne silloin kun varaaja on ohitettuna.
Ohituslinjojen venttiilit ovat auki ja talo/tallin paluulinjan venttiili on kiinni.
Oikenpuoleiseen kuvaan olen piirtänyt mitenkä sisäisen pumpun virtaus ohittaa varaajan
mutta ulkoisen pumpun virtaus menee varaajan kautta.
Riippuen putkiosuuksien virtausvastuksista myös osa sisäisen pumpun virtauksesta saattaa mennä varaajan kautta.
ATS
Jos ulkoinen pumppu oli ohituskokeessa käynnissä, niin osa virtauksesta meni varaajan kautta ja aiheutti luultavasti (viestin 199) "oudon" ilmiön.
-
Kyllä pumppu oli pois päältä. Otin pistokkeen irti.
-
Liitteenä tämän casen trendiä.
Parempaan suuntaan on menty.
- BT25 laskenut lähes 10C, tuo parantaa tehokkuutta
- LJ-delta on laskenut ~17C -> ~11,5C, eli virtaus parantunut.
Selvityksessä vielä:
- Miksi BT25 ero BT2:een on niin suuri.
- Ennen puskurivaraajan asennusta BT2-BT3 delta oli ~7C ja nyt se on ~11,5C
Havaintoja:
14.10 13:00 oli pitkä "pörssihuili" jolloin BT2, BT3, BT12, BT25 näyttivät 0,6C sisällä samaa. Eli anturi on kunnossa.
Ohistuskokeessa käynnistä kompressoriarvo oli -80GM, kun muulloin se on ollut -120. Tämä lyhentää käyntijaksoa ja vertailtavuutta.
Voisiko ohituskokeen tehdä uudelleen pidempänä (10-12h) ja niin ettei muita muutoksia?
-
Kyllä pumppu oli pois päältä. Otin pistokkeen irti.
Sitten se ei aiheuttanyt ilmiötä.
-
Nyt on ollu eilisestä iltäpäivästä tikku paikoillaan ilman muutoksia. Laitan iltapäivällä logia tulemaan. Pitäiskö muuttaa siihen -80 asteminuutit takas.
-
Nyt on ollu eilisestä iltäpäivästä tikku paikoillaan ilman muutoksia. Laitan iltapäivällä logia tulemaan. Pitäiskö muuttaa siihen -80 asteminuutit takas.
Ei kannata muuttaa, jotta säilyy vertailukelpoisuus.
-
Saisikohan siihen iltapäivän tikkuun vielä tehtyä seuraavanlaisen kokeilun?
Varaajan seudulla olisi mahdollisimman väljät reitit
- Avaa ohituslinjojen kaksi venttiiliä
- Avaa paluulinjan venttiili
- Sisäinen pumppu automaatilla
- Ulkoinen pumppu kovalla kolmosella
ATS
-
Tuo "kaikki virtaukset auki" - kokeilu voisi kestää myös useamman tunnin, jotta tilanne stabiloituu uudeksi.
-
Elikkäs. pistetään kaikki venttiilit auki että vesi kulkee mistä kulkee kautta ja palaa pumpulle mistä helpommaksi katsoo pääsevansä.
ei meinaa millään lämpötila laskea sisällä. 20 astetta toivon mutta 23 antaa.
-
Laske käyrää 1-2 pykälällä. Ehkä 2.
Siis kokolukua (esim 8 -> 6)
-
Laske käyrää 1-2 pykälällä. Ehkä 2.
Siis kokolukua (esim 8 -> 6)
Mikä on lämpötilapyynti?
Mikä on "huoneanturikerroin"?
-
Kerroin oli 1 mutta tiputin nollaa. Tiedä mitä tuo tekee ja tiputin sen 0.0.
Minun pyynti on 20 kun 21 oli liian kuuma. L
-
Ohje sanoo seuraavasti
Valikko 1.9.4 - huoneanturiasetukset
järjestelmäkerroin
Säätöalue: 0,0 - 6,0
Tehdasasetus: 2,0
Tässä voit aktivoida huoneanturin huonelämpötilan ohjaukseen.
Tässä voit myös asettaa kertoimen, joka määrittää kuinka paljon poikkeama halutun ja todellisen huonelämpötilan
välillä vaikuttaa menolämpötilaan. Suurempi arvo antaa suuremman lämpökäyrän muutoksen.
Tällä hienosäädetään lämpökäyrän avulla laskettavaa tavoitemenolämpötilaa.
Jos lämpötilatavoite on 21C ja mitattu lämpötila on 21,4 ja kerroin on 2, niin asteminuuttilaskennassa vähennetään lämpökäyrän mukaisesta menolämpötilan tavoitearvosta 0,4*2=0,8.
Pääsäätö tehdään aina/ensin lämpökäyrällä.
Kerroin 0 ei vaikuta mitenkään.
-
Nolla on sitten oikea lähtökohta. Pitää huomenna laskea pykälän alemmaksi.
Vaikka on huone anturi niin se ei näköjään pelkästään hoida vakio lämpöä tupaan. En muista että viime lämmitys kaudella olis näin lämmin ollu sisällä.
Uusi logi.
Pumput täysillä, nibenkin pumppu pitäisi olla täysillä.
-
Nolla on sitten oikea lähtökohta. Pitää huomenna laskea pykälän alemmaksi.
Vaikka on huone anturi niin se ei näköjään pelkästään hoida vakio lämpöä tupaan. En muista että viime lämmitys kaudella olis näin lämmin ollu sisällä.
Uusi logi.
Pumput täysillä, nibenkin pumppu pitäisi olla täysillä.
Liitteenä oleva loki näyttää aiemmalta (26.10).
-
Aamulla otin tikun koneesta kun lähdin töihin ja ei ollut kuin yksi tiedosto. Mitä ihmettä.
-
Aamulla otin tikun koneesta kun lähdin töihin ja ei ollut kuin yksi tiedosto. Mitä ihmettä.
No, jos ei löydy niin kokeen uusinta.
-
pitäis ottaa tiedosto oikeasta paikasta :)
-
Aamulla otin tikun koneesta kun lähdin töihin ja ei ollut kuin yksi tiedosto. Mitä ihmettä.
Tässä on loggaus ajalta 18.8. 2025 - 19.8. 2025, joka on ilmeisesti ajalta ennen varaajaa.
Pahaksi onneksi ulkona oli niin lämmintä että lämmitystarvetta ei ollut
Mutta jaksossa oli kolme KV-lämmitystä
KV-lämmityksissä kone toimi hyvin tarkkaan samoin kuin nykyisellään KV-lämmityksissä.
Jos elokuulta löytyi loggaus, niin varmaankin on olemassa lähempää varaajan lisäystä, missä olisi mukana myös lämmitysjakso.
ATS
-
Elikkäs. pistetään kaikki venttiilit auki että vesi kulkee mistä kulkee kautta ja palaa pumpulle mistä helpommaksi katsoo pääsevansä.
Oliko viime yönä 29.10.2025 kytkentä ylläolevan mukainen?
Lisäksi ulkoinen pumppu "kovalla" kolmosella?
Jotakin outoa on, loggauksen mukaan virtaus olisi laskenut ja Dt kasvanut ??
BT25 käyttäytyminen muuttunut oleellisesti varsinkin taukojakson aikana.
Edelliseen päivään (28.10.) verrattuna
- Dt 17,5C -> 21,0C
- F 0,16 l/s -> 0,14 l/s
ATS
-
Tekisitkö viime yön (29.10.) testin uudestaan mutta vedä ulkoisen pumpun töpseli irti
ATS
-
Noin oli. Katselin kans että avarrusta putkiin ei tullut. Tosin jos Nibe painaa toisesta linjasta ja varaajan pumppu toisesta niin risteyksessä voi tulla ruuhkaa mistä mennään taloon.
Tehdään niin.
-
Unohtui edellisestä:
Nyt kun ulkoinen pumppu seisoo, jotta asteminuuttilaskenta toimisi, pitää sisäisen pumpun käydä taukojaksojen aikana esim 30% teholla
ATS
-
Ei kannata tyhjentää Nibe muistitikkua, koska tikulla olevien tiedostojen perusteella se osaa nimetä saman päivän loggaukset "numerojärjestykseen".
-
Mietinkin että miksi numeroinnissa ei välillä ole mitään järkeä. 2 tikkua kiertää koneessa kun ei jaksa juosta talliin takas ja hetken päästä samareissu uudestaan.
Pumppu 30% käynti 100% venttiilit auki ja ulkoinen irroitettu verkosta.
Sisäisen pumpun nopeus toimii valikosta
-
Pumppu 30% käynti 100% venttiilit auki ja ulkoinen irroitettu verkosta.
Sisäisen pumpun nopeus toimii valikosta
OK
Tuloksia odotellaan
ATS
-
ulkoinen pumppu poissa pelistä. muuten kaikki auki.
luulin että ei tee lämpöä ollenkaan kun ulkoinen lämpötila mittaus teki suoraa viivaa. aamulla oli talossa kuitenkin lämmin ja login mukaan oli tehnyt jotain.
-
Havainto 1:
Asteminuuttilaskenta näyttäisi menevän BT2 mukaan eikä BT25:n vaikka se on "läsnä".
Kuvassa pyynnin ylimenevän pinta-ala pitäisi olla sama kun pyynnin alle menevä,
käsittääkseni silloin lämmitystarve täyttyy.
Havainto 2:
Käynnistä kompressori asteminuuttiraja on muuttuntut -120 -> -100.
Havainto 3:
Lämmityksen delta on noin 20C. Eli edelleen SUURI.
Havainto 4:
BT7 nousee tuvan lämmitysjaksossa näkyvästi asteen verran. Kuva.
-
Kyllä se ulkoinen pumppu käydessään jotain pumppaa
Nyt ilmeni se ilmiö "kun BT25 ylittää lasketun menon 10C:lla" nollataan asteminuutit ja pysäytetään kopressori
Ei hyvä näin, kannattaa palauttaa varaaja normaaliin kytkentään
- Ohitukset kiinni ja ulkoinen pumppu käyntiin
ATS
-
Alkuperäistin asetukset aamulla.
Onko loppu laskelma että kanaali putket on tukossa tai sitten yksiputkijärjestelmä on vain ahdas.
-
Havainto 1:
Asteminuuttilaskenta näyttäisi menevän BT2 mukaan eikä BT25:n vaikka se on "läsnä".
Kuvassa pyynnin ylimenevän pinta-ala pitäisi olla sama kun pyynnin alle menevä,
käsittääkseni silloin lämmitystarve täyttyy.
Tämä johtuikin seppaant huomaamasta asteminuutien nollamisesta. Väärä havainto.
-
Dt ja virtaus pysyivät samoina verrattuna yön (29.10.) tilanteeseen missä ulkoinen pumppu kävi täysillä.
Taitaa olla niin että ulkoinen pumppu pumppaa jotain tai sitten ei.
Nyt kun ulkoinen pumppu seisoi, meni lämpöpumpulta lähtevä vesi (BT2) suoraan lämmönjakoon lähtevään putkeen (BT25)
Eli BT2 ja BT25 pitäisi näyttää samaa
Viime yön (30.10.) kokeessa BT2-BT25 muuttui käyntijakson aikana 14 -> 5 C
Käyntijaksot olivat lyhyitä eikä lämpötilat ehtineet kunnolla stabiloitua mutta siitä huolimatta ero on liian suuri
Oletko tarkastanut ja tarvittaessa korjannut BT25 asennuksen.
ATS
-
Vielä ei ole korjattu. Lämpötahnatuubi hukassa, se on laitettu varmaan talteen.
-
Onko loppu laskelma että kanaali putket on tukossa tai sitten yksiputkijärjestelmä on vain ahdas.
Siltähän tuo alkaa näyttään.
Usealla varaajan seudun kytkennällä ei oleellista vaikutusta Dt:hen ja virtaukseen.
Yhden kokeen voisi vielä tehdä
- Kytke autotallin lämmitys päälle ja kaikki termostaatit täysin auki.
Tämän pitäisi näkyä jossakin.
Mutta pidä tämä ns. normaalikytkentä päällä vielä yli yön jotta on referenssiä.
ATS
-
Vuonna 2018 (ennen varaajaa) oli delta luokkaa 7C. ... silloin (vielä) virtasi ;)
Näissä testeissä paras delta oli 12C, (21-22.11).
-
Talliin pistetty lämmöt päälle ja muut normi tilassa.
Yön aikainen logi.
-
Tämä taisi olla se 21-22.10 asetus.
Lämmityksen delta 11C.
COP 5.
Käyrät kauniita.
Lämmityksen pyyntiä on pudotettu 4-5C. Laski tuvan lämpötilaa n. 1C, mutta stabiloitunee uuteen tasoon 1 vk kuluessa.
Aiempi Havainto 4 l. BT7 "nikottelu" ei nyt esiinny, tosin BT7 lämpötila on nyt korkeammalla.
-
Eli tallin kierto parantaa lämmityksen deltaa. Niinseen ei varmaan kuuluisi mennä mutta nyt menee :)
Laitoin aamulla kun lähdin pienemmälle tallin virtausta niin näkee senkin kuinka vaikuttaa.
Jos delta on korkea niin onko vaikutus pelkästään energia kulutus vai vaikuttaako se pumpun elinajan odotukseenkin.
-
Olen mökillä eikä lähdeaineistoja käytettävissä mutta ulkomuistista
Näyttää siltä että delta on pudonnut n. puoleen
Tämä tarkoittaa sitä että virtaus kasvoi n. kaksinkertaiseksi kytkettäessä autotalli käyttöön.
Tästä voi päätellä että varaaja ei rajoita virtausta.
Eli ahdistus on kanaalissa tai yksiputkijärjestelmissä
Patterilla olevan nousuputken alapäässä taitaa olla jonkinlainen säätöelin millä tasapainotetaan patterien virtaukset.
Jos nämä ovat karstottuneet tukkoon?
ATS
-
Se on kans käyny mielessä mutta jäänyt ajatus asteelle. Pitääpä ottaa jakari, talttapää mukaan ja pyöräytellä kiinni ja auki.
-
Eli tallin kierto parantaa lämmityksen deltaa. Niinseen ei varmaan kuuluisi mennä mutta nyt menee :)
Laitoin aamulla kun lähdin pienemmälle tallin virtausta niin näkee senkin kuinka vaikuttaa.
Jos delta on korkea niin onko vaikutus pelkästään energia kulutus vai vaikuttaako se pumpun elinajan odotukseenkin.
Nibe ohjeen mukaan lämmityksen delta tulisi olla 5-10C.
Olen nähnyt 2-3C deltoja Nibe automatiikan säätäminä, eli optimi lienee varsin lavea. Nämä ovat olleet invertterikoneita.
Mitä alhaisempi lähtölämpötila on, niin sitä energiatehokkaampi mlp on.
Elinajan odotukseen vaikuttaa käynnistysten määrä ja käyttötuntien määrä.
-
Onko tullut laskettua minkälaisesta summasta puhutaan jos delta on 8 tai 18.
-
Tästä voisi yrittää laskea suuruusluokkaa mutta se jää ensi viikkoon
ATS
-
Kone ottaa tietysti sen virran minkä tarvitsee ja jos se ei vaikuta laitteen käyttö ikään kuten varaaja vaikuttaa tai sen puute.
Heti vaikutti kun pistin tallissa kiertoa pienemmälle. Delta nousi vähän ylöspäin.
25 päivän logissa alkuyö klo 2 eteenpäin väritetty kohta. Mitäköhän siinä on tehty kun piirtänyt kauheasti sykkyrää.
-
Onko tullut laskettua minkälaisesta summasta puhutaan jos delta on 8 tai 18.
Puhtaasti logintutkijan tiedoilla arvioituna ja jos talon lämmitystarve olisi 40000kWh:
- 30.10 COP ~5 delta 11C sähköä ~8000kWh
- 26.10 COP ~3,8 delta 18C sähköä ~10500 kWh
Pysyykö talo talvella lämpimänä jos patterit/putkisto on tukossa?
-
25 päivän logissa alkuyö klo 2 eteenpäin väritetty kohta. Mitäköhän siinä on tehty kun piirtänyt kauheasti sykkyrää.
Siirrytty talviaikaan.