F1145 17KW tehot hävinneet

[MR_Timppa]

Ongelmana on se, että pumppu ei kykene tekemään riittävän suurella lämpötilaerolla lämpöä. Tällä hetkellä kv-pumppu pyörii vain 30% nopeudella ja tekee  5.2 asteen erolla lämpöä. Jos nopeutta kasvattaa manuaalisesti niin sitä mukaa lämpötilaero kapenee. Kun kv-pumppu pyörii täysillä niin lämpötilaero on vain noin 2 astetta. Kuumakaasu on ihan normaalissa lämpötilassa about 90 asetta patteriverkostolle ja käyttöveden puolelle nousee yli 110 asteeseen. Imukaasu tällä hetkellä 4 ja 5 asteen välillä. Kaikki muutkin lämpötilat tuntuvat olevan oikein, ainostaan lämmön luovutus ei tunnu pelittävän. Myös keruupirin deltassa on jotain häikkää. Pumpun automatiikka tiputtaa välillä nopeuden yhteen prosenttiin, joka hetken kuluttua aiheuttaa matalapainehälytyksen. Automatiikka ei osaa hoitaa kolmen asteen deltaa tällä hetkellä. Täytyy manuaalisesti hakea pumpun nopeus, mutta sekään ei tunnu auttavan tähän lämpötilaeroon lämmityspuolella. Mistäköhän kannattaisi vikaa ruveta etsimään?

[euroshopperi]

Mutasihdit voisi olla tukossa. Eli ne sulut, joissa on se mutteri kyljessä. Laita sulku kiinni. Kaiva tongeilla sokka pois. Ota verkkokuppi ulos. Pese. Ja laita takaisin. Mulla on sihti sekä lämpimän veden, että lämmityksen suluissa.

[MR_Timppa]

Mutasihdit voisi olla tukossa. Eli ne sulut, joissa on se mutteri kyljessä. Laita sulku kiinni. Kaiva tongeilla sokka pois. Ota verkkokuppi ulos. Pese. Ja laita takaisin. Mulla on sihti sekä lämpimän veden, että lämmityksen suluissa.

Täytyy huomenna putsata kun putkimieskin tulee käymään. Voiko tosiaan olla niin pienestä kiinni? Toki se vaikuttaa virtaukseen...

[MR_Timppa]

Lämmitysjärjestelmän mutasihti, joka on siis patteriverkostolle on putsattu joku aika sitten mutta keruupiirin mutasihtiä ei koskaan ja se on ollut nyt toiminnassa 3 vuotta. Keruupiirin paineet ovat myös hävinneet. Avopaisunta-säiliössä vai mikä se on nimeltään on nestettä, mutta järjestelmässä on myös kalvopaisuntasäiliö. Tätä yhdistelmää täällä käynyt putkimies ihmetteli. Epäili myös, että se ei olisi viinan kestävä kun on mallia punainen, nibe ei kuulemma sitä suosittele. Syöpyy ja siitä irronnut metalli jos pääsee mutasihdistä läpi rikkoo pumpun. Tiedä häntä, yrittääkö vain myydä uuden paisarin. Joka tapauksessa se varmaan tänään aamulla vaihdetaan ja avopaisari otetaan pois käytöstä. Silti kuitenkin epäilen ettei nämä toimenpiteet korjaa tuota huonoa lämpötilaeroa jolla pumppu nyt toimii.

[euroshopperi]

Kyllä mä veikkaisin lämmityspuolella olevan lämmönsiirtymisen tukosta, jos kerran ei meinaa millään saada Dt:tä kiertolitkuun. Eihän silloin juuri lämpöä oteta kaivosta, kun ei se mene kaasukierrosta enää eteenpäin. Toisiokierron pumppu voi olla finito.

[fraatti]

Kyllä mä veikkaisin lämmityspuolella olevan lämmönsiirtymisen tukosta, jos kerran ei meinaa millään saada Dt:tä kiertolitkuun. Eihän silloin juuri lämpöä oteta kaivosta, kun ei se mene kaasukierrosta enää eteenpäin. Toisiokierron pumppu voi olla finito.

Jos toisiopuolella kierto on huono niin lämpötilaero kasvaa. Nyt sekään ei ole kasvanut. Kylmäainepuolen vialta tuon mun mielestä näyttää...

[maalämmittää]

Ongelmana on se, että pumppu ei kykene tekemään riittävän suurella lämpötilaerolla lämpöä. Tällä hetkellä kv-pumppu pyörii vain 30% nopeudella ja tekee  5.2 asteen erolla lämpöä. Jos nopeutta kasvattaa manuaalisesti niin sitä mukaa lämpötilaero kapenee. Kun kv-pumppu pyörii täysillä niin lämpötilaero on vain noin 2 astetta. Kuumakaasu on ihan normaalissa lämpötilassa about 90 asetta patteriverkostolle ja käyttöveden puolelle nousee yli 110 asteeseen. Imukaasu tällä hetkellä 4 ja 5 asteen välillä. Kaikki muutkin lämpötilat tuntuvat olevan oikein, ainostaan lämmön luovutus ei tunnu pelittävän. Myös keruupirin deltassa on jotain häikkää. Pumpun automatiikka tiputtaa välillä nopeuden yhteen prosenttiin, joka hetken kuluttua aiheuttaa matalapainehälytyksen. Automatiikka ei osaa hoitaa kolmen asteen deltaa tällä hetkellä. Täytyy manuaalisesti hakea pumpun nopeus, mutta sekään ei tunnu auttavan tähän lämpötilaeroon lämmityspuolella. Mistäköhän kannattaisi vikaa ruveta etsimään?

Riittääkö tuvassa lämpöä ?
Käyttääkö kone vastusta ?
Kun hälytys tulee, niin mitä koneen ohje (näytössä) kertoo että pitäisi tehdä ?

Vertailutietoa : KV -pumppu 25%:llä ja meno-paluudelta n. 6C. Jos nostan 100%:iin niin muistaisin että menee luokkaan 2-3C... eli normaalia.
Vertailutietoa : 0-kelillä, kaasuTlämmitykseen 76C ja käyttövedelle 101C.... sun lukemat vaikuttaa korkeilta
Vertailutietoa : Keruudelta n 3C lämmitykseen ja n. 2C käyttövedelle.

Onko lokitus käytössä ? Jos on, niin mitä niistä näkyy ? Laita näkyville niin katsotaan.
Hetkellisarvoista voi jotain päätellä mutta lokit on faktaa 
Jos et lokita niin suosittelen. Pieni muistitukku (n. 10€) mahtuu kannen alle siististi ja siihen mahtuu n. 10 vuoden normilokit.
Kun lokit on käytössä, niin tilanteen seuraamiseen ja ongelmien selvittämiseen on enemmän eväitä.

Käsittääkseni vain yksi "astia" pitää olla keruussa.
Paineastia, jos pumppu alempana kuin keruun korkein kohta ja avopaisuntaastia jos keruu nousee pumpulle päin.

[MR_Timppa]

Riittääkö tuvassa lämpöä ?
Käyttääkö kone vastusta ?
Kun hälytys tulee, niin mitä koneen ohje (näytössä) kertoo että pitäisi tehdä ?

Ei riitä tuvassa lämpö. Vastukset olen ottanut pois käytöstä ja ne lähtee kyllä mukaan asteminuuttien mukaisesti jos olisivat käytössä. Asteminuutit siis tapissa vaikka pyynti esim. tänä aamuna 36.7 astetta. Kierto on niin hidas ja kun välillä tehdään käyttövettä niin prosessi alkaa ikäänkuin alusta. Palaava vesi jäähtyy sen verta paljon...

Nämä mun ilmoittamat lukemat ovat olleet aina tuota luokkaa, mutta johtuu varmaan siitä, että pumppu on 17kw niin luulisikin niiden olevan hieman suuremmat kuin pienemmällä pumpulla.

Lokitus ei ole ollut käytössä, mutta täytyy laittaa. Kolme kertaa on tullut keruupuolen matalapainehälytys, joka on ymmärtääkseni johtunut siitä, että automatiikka on tiputtanut keruupuolen pumpun nopeudeksi 1% tai silloin se hälytys on aina tullut.

Nytkin lämmityspuolen pumppu kiertää vain 30% nopeudella ja tekee 5.2 asteen erolla lämpöä kun normaalisti tuolla nopeudella ero on jo lähempänä kahdeksaa astetta.

Edit: nibeltä oli tullut uusi päivitys Julkaistu 25.11. Asensin sen, eikä odotetusti tuonut muutosta tähän ongelmaan, mutta päivitin joka tapauksessa uusimpaan versioon.

[tomppeli]

Kompressorin imupuolen alapainehälytys kertoo siitä, että kylmäaineen höyrystyminen on puutteellista.
Vikana voisi olla huono maakierto.
Sen sulkee pois maasta tulevan ja sinne palaavan kerunesteen pieni lämpötilaero.
Tässä taitaa olla kylmäpiirin paisuntaventtiilin vika tai kylmäaineen vähyys vuodon seurauksena.

[maalämmittää]

... keruupuolen matalapainehälytys, joka on ymmärtääkseni johtunut siitä, että automatiikka on tiputtanut keruupuolen pumpun nopeudeksi 1% tai silloin se hälytys on aina tullut.

Onkos tuo syy vai seuraus ?

Olen ymmärtänyt automatiikan niin, että se pitää maapumpun nopeuden sellaisena että delta 3C toteutuu.

[MR_Timppa]

Nyt selvisi syyt pumpun vikoihin tai vikaan. Kävi asentajat (eri kaverit, jotka 3 vuotta sitten järjestelmän asensivat) tutkimassa ja huomasivat seuraavaa: Mutapussi keruupuolella asennettu ensinnäkin väärinpäin + väärälle puolelle järjestelmää ja myös linjasäätöventtiilit oli näin ollen väärällä puolella, eli ajatuskatko ollut asentajalla, kallis sellainen. Käytetty kahta eri putkilaatua samassa linjassa, kupari- sekä  VSH-putkea (ei kuulemma keskenään saa käyttää, toinen niistä syöpyy). Näiden seurauksena on lämmönvaihdin tukossa, koska sinne on päässyt kaikenlaista moskaa mutapussin ohi. Eli vaihtoon menee ilmeisesti koko yksikkö.

Nyt sitten täytyy saada maksaja näille, mutta siitä ei pitäisi olla epäselvää. Selkeä asennusvirhe.

Että tälläistä tällä kertaa !!! Muilla kokemuksia vastaavasta??

Joku sanoi, että työstään saa tykätä, mutta ei niin paljoa, että tekee sen kahteen kertaan

[rsaarela]

Nyt selvisi syyt pumpun vikoihin tai vikaan. Kävi asentajat (eri kaverit, jotka 3 vuotta sitten järjestelmän asensivat) tutkimassa ja huomasivat seuraavaa: Mutapussi keruupuolella asennettu ensinnäkin väärinpäin + väärälle puolelle järjestelmää ja myös linjasäätöventtiilit oli näin ollen väärällä puolella, eli ajatuskatko ollut asentajalla, kallis sellainen. Käytetty kahta eri putkilaatua samassa linjassa, kupari- sekä  VSH-putkea (ei kuulemma keskenään saa käyttää, toinen niistä syöpyy). Näiden seurauksena on lämmönvaihdin tukossa, koska sinne on päässyt kaikenlaista moskaa mutapussin ohi. Eli vaihtoon menee ilmeisesti koko yksikkö.

Nyt sitten täytyy saada maksaja näille, mutta siitä ei pitäisi olla epäselvää. Selkeä asennusvirhe.

Että tälläistä tällä kertaa !!! Muilla kokemuksia vastaavasta??

Joku sanoi, että työstään saa tykätä, mutta ei niin paljoa, että tekee sen kahteen kertaan

Mitä on / tarkoittaa VSH-putki?

Joku kait tietää...

[MR_Timppa]

Onko tuo vsh putki jotain sähkösinkittyä pytkeä? Sellaista hienompaa "krominväristä".

Juuri sellaista. Niben pumpusta tulee kupariputki niin siitä on lähdetty eteenpäin tuolla sähkösinkityllä putkella. Aiheuttaa jonkun sähkökemiallisen reaktion ja ruostuu umpeen, ja näin ollen tukkii myös lämmönvaihtimen. Sen muuten pystyisi estämään anodilla, tuli vaan mieleen, mutta eihän sellaista voi tietenkään sinne laittaa vaan putket on vaihdettava.

Minkä merkkinen paisuntasäiliö teillä on? Täällä on punainen Ahlsell A-Flex 18 l. -10 alin lämpötila ja kestää 50% glykolia. Paine pysyy aika tasaisena että toivottavasti paisuntasäiliön roskat pysyisi siellä paisuntasäiliön "pohjalla". Ei pitäisi olla kovaa virtaustakaan kun on pätkä putkea välissä.

Täällä kanssa samanlainen paisari. Tosin järjestelmässä kiertää 60% viina ja tuo ei kuulemma pitkässä juoksussa kestä. Paisari oli vielä asennettu vaakasuuntaisesti, eli mahdolliset roskat ei valitettavasti jää sinne, sekin vielä.

[rsaarela]

Juuri sellaista. Niben pumpusta tulee kupariputki niin siitä on lähdetty eteenpäin tuolla sähkösinkityllä putkella. Aiheuttaa jonkun sähkökemiallisen reaktion ja ruostuu umpeen, ja näin ollen tukkii myös lämmönvaihtimen. Sen muuten pystyisi estämään anodilla, tuli vaan mieleen, mutta eihän sellaista voi tietenkään sinne laittaa vaan putket on vaihdettava.

Juurikin noin on _KAIKKI_ mitä olen itse Nibeä nähnyt, niin tehty.
Vai olisiko koko kattilahuone pitänyt kuparilla vedellä...

En usko tuota syöpymisjuttua, enenkuin toisin toteen näytetään.

Esim. meillä on vajaa 100m tuota kromiri putkea kattilahuoneessa täällä.
Kierukat ja Nibet on kuparia.

Ei, en usko mokomaa, ei Nibe töppää noin ?!

-RaS-

[MR_Timppa]

Täällä kanssa samanlainen paisari. Tosin järjestelmässä kiertää 60% viina ja tuo ei kuulemma pitkässä juoksussa kestä. Paisari oli vielä asennettu vaakasuuntaisesti, eli mahdolliset roskat ei valitettavasti jää sinne, sekin vielä.

Täällä kanssa samanlainen paisari. Tosin järjestelmässä kiertää 60% viina ja tuo ei kuulemma pitkässä juoksussa kestä. Paisari oli vielä asennettu vaakasuuntaisesti, eli mahdolliset roskat ei valitettavasti jää sinne, sekin vielä.

Eipäs ollutkaan samanlainen paisari vaan merkki on Onnline 25 ltr punainen.

[MR_Timppa]

Juurikin noin on _KAIKKI_ mitä olen itse Nibeä nähnyt, niin tehty.
Vai olisiko koko kattilahuone pitänyt kuparilla vedellä...

En usko tuota syöpymisjuttua, enenkuin toisin toteen näytetään.

Esim. meillä on vajaa 100m tuota kromiri putkea kattilahuoneessa täällä.
Kierukat ja Nibet on kuparia.

Ei, en usko mokomaa, ei Nibe töppää noin ?!

-RaS-

Tänään kun soitin Niben huoltoon (EDIT: tekniseen tukeen) niin asentajat käskivät erikseen mainita noista putkista. Ilmeisesti Niben koulutuksessa on asentajia ohjeistettu, tästä nimenomaan keruupuolen systeemistä, koska täälläkin on patteripuolella (toisiopuoli) "kromi" putket eikä niistä ollut mitään sanomista.

Eikä ne heti umpeen ruostu, mutta ajan kanssa. Kohta täällä nähdään onko putkissa jotain syöpymää kolmen vuoden jälkeen, kun ne joudutaan joka tapauksessa uusimaan kun keruupuoli tehdään uusiksi. Otan niistä valokuvia jos on jotain havaittavissa ja laitan ne tänne.

[MR_Timppa]

Joo vähän epäilyttää, kun aika monessa asennuksessa on tainnut näkyä tuota hopeaa putkea. Voisiko vaikuttaa 60% naturetti, vai mitä ainetta sinne on laitettu? Normaalisti taitaa olla noin 30% naturettia?

Tänne on laitettu 60% naturettia, näin lukee papereissa.

Täällä näkyy jo ulkopuollella ruostetta noiden kahden eri värisen putkenliitoksessa ja nimen omaan keruupuolella. Lämmitysvedenpuoli on ihan ok.

[MR_Timppa]

Onkos se paisuntasäiliö ja tasopaisunta-astiakin siellä maalämpöpulta kaivoille menevässä putkessa? Eli väärällä puolella.

Kyllä näyttäisi olevan. Sitä en tiedä onko ne väärällä puolella!?!

[fraatti]

Eikä ne heti umpeen ruostu, mutta ajan kanssa. Kohta täällä nähdään onko putkissa jotain syöpymää kolmen vuoden jälkeen, kun ne joudutaan joka tapauksessa uusimaan kun keruupuoli tehdään uusiksi. Otan niistä valokuvia jos on jotain havaittavissa ja laitan ne tänne.

Galvaaninen korroosio

Galvaaninen korroosio eli bimetallinen korroosio on sähkökemiallinen reaktio, joka tapahtuu, kun kaksi tai useampia metalleja on keskenään sähköisessä kontaktissa ja upotettuna samaan elektrolyyttiin. Galvaanista korroosiota tapahtuu johtuen eri metallien välisestä potentiaalierosta. Epäjalompi metalli, jolla on siis matalampi potentiaali, muodostuu sähköisessä parissa anodiksi ja syöpyy. Muodostuneen parin jalommasta metallista syntyy katodi ja sen syöpyminen hidastuu tai loppuu täysin. Galvaanisen korroosion todennäköisyys riippuu metallien jalousaste- eli potentiaalierosta, jolloin suurempi ero merkitsee todennäköisempää korroosiota. Tämän lisäksi myös eri metallista valmistettujen kappaleiden pinta-aloilla on merkitystä, sillä mitä pienempi anodi on suhteessa katodiin sitä suurempi on sen virrantiheys ja samalla myös korroosionopeus. Tämä johtuu siitä, että korroosiokennossa anodisten ja katodisten virtojen tulee olla yhtä suuria, jolloin pientä anodin pinta-alaa seuraa suuri anodinen virrantiheys.

Galvaaninen korroosio rajoittuu metallien liitoskohdan läheisyyteen eikä leviä koko rakenteeseen. Tämän takia galvaaninen korroosio luokitellaan paikalliseen korroosioon. Metallikappaleiden pinta-alasuhteen lisäksi galvaaniseen korroosioon vaikuttaa myös elektrolyytin sähkönjohtokyky. Hyvin johtavassa liuoksessa galvaaninen korroosio tapahtuu laajalla alueella melko matalana syöpymänä liitoskohdan ympäristössä. Huonosti johtavassa liuoksessa korroosio tapahtuu liitoksen lähellä synnyttäen syviä syöpymiä. Kuitenkin hyvin johtava liuos aiheuttaa sen, että muodostuu suuri katodinen alue, jolloin pinta-alaa kohden menetetyn materiaalin määrä saattaa kasvaa, vaikka kappaleen ohenema aikayksikköä kohden pienenisikin.

Erään tapauksen tiedän itsekin missä oli viljelty maalämpöpumpun kylkeen sinkittyä ja kupariputkea sekaisin. Konvektoria kytkemään tullut asentaja oli sanonut että nuo hapettuu todella nopeaa jos putkia ei vaihda. Putket oli vaihdettu sitten kokonaan kuparisiin. En muista oliko kyse pelkästään liuospuolen putkista vai lämmönjaon. Epäilisin että reaktio on sama molemmissa mutta alkoholi saattaa nopeuttaa reaktiota.

rst ja galvanoidun raudan yhdistämisessä on sama juttu. rst syövyttää galvanoidun raudan. Oleellista on niiden määrät. Galvanoidussa naulauslevyssä rst ruuvit on ok mutta rst naulauslevyssä galvanoidut ruuvit on tuhoon tuomittu. Tuli tutkittua asioita kun huomasin että rst antenniputki ei oo hyvä asia vaan ruostuttaa kaiken ympäriltään 

Edit. Tässä olevassa dokkarissa jos kyseessä on etanoli niin silloin sinkitty putki ei ole oikea valinta. Metallisten putkistojärjestelmien käyttöalueet

[fraatti]

Epäilen että aine mitä sulla on liuoksena on naturet 60 joka laimennetaan sitten 50:50 vedellä.
Mikähän tuon korroosioninhibiitin rooli tuossa asiassa on? Eikö se estä korroosiota?

[tk-]

Kyllä näyttäisi olevan. Sitä en tiedä onko ne väärällä puolella!?!

Eikö tuossa kalvopaisunnassa tulopuolella ole nimenomaan se ajatus, että estää pumpun imupuolen paineen notkahduksen käynnistyessä ja sen kautta säästää kiertopumppua? Kavitaatioko tuo ilmiö oli ammattislangissa? Muutenhan se olisi sinällään sama missä kohdassa suljettua piiriä paisuntakohta on.

[fraatti]

Mahtasko sitten olla vaihdin tukossa... hmm.... onko tarkoituksena ensin uusia pelkät keruupuolen kytkennät?



Maapiirin periaatekytkentä.

[MR_Timppa]

Mahtasko sitten olla vaihdin tukossa... hmm.... onko tarkoituksena ensin uusia pelkät keruupuolen kytkennät?

Ei, vaan samalla vaihtaa vaihdin, kun maksajasta päästään yhteisymmärrykseen. Niben mukaan vaihdin on varmasti tukossa. Ei varmasti olisi mitään hyötyä koko hommasta jos sitä ei vaihdettaisi. Yhtenä ratkaisuna voisi kokeilla huuhtelua, eli pyörittää nestettä erillisellä pumpulla normaalia kiertosuuntaa vastaan, mutta ei siitä kuulemma uuden veroista saa. Ensiapuna voisi toimia.

[fraatti]

Ei, vaan samalla vaihtaa vaihdin, kun maksajasta päästään yhteisymmärrykseen. Niben mukaan vaihdin on varmasti tukossa. Ei varmasti olisi mitään hyötyä koko hommasta jos sitä ei vaihdettaisi. Yhtenä ratkaisuna voisi kokeilla huuhtelua, eli pyörittää nestettä erillisellä pumpulla normaalia kiertosuuntaa vastaan, mutta ei siitä kuulemma uuden veroista saa. Ensiapuna voisi toimia.

Sinänsä jos koko koneikko vaihdetaan niin se korjaa minkä tahansa tuossa olevan ongelman....    (vaikkei vaihdin olisikaan tukossa)

Saatko laitettua kaikki tiedot mitä koneesta saat ulos tähän mm kuumakaasunlämpötilat ja kaikki muut lämpötilaerot? Yksi mahdollisuus käyttää koneessa sisäisesti asennettuja vastuksia ja kattoa millaisen lämpötilaeron ne saavat aikaiseksi. Tällä voi selvittää onko koneessa tehot tallella suurinpiirtein. Kiertopumppujen nopeudet tietysti pitää olla kokoajan  samat.

Testi voisi mennä näin esim 9kW vastuksia. (en tiedä millaiset vastukset tuolla myllyn sisässä on.)
Katsotaan lämmityspiirin muodostuva lämpötilaero kun vastukset päällä. Olkoon se X.
Pumppu käydessä lämpötila ero on Y.
9kW / Y * X = pumpun antoteho karkeasti...

[fraatti]

Kuinka paljon liuospuolella on sinkittyä putkea?

[MR_Timppa]

Kuinka paljon liuospuolella on sinkittyä putkea?

Noin kahdeksan metriä.

[MR_Timppa]

Sinänsä jos koko koneikko vaihdetaan niin se korjaa minkä tahansa tuossa olevan ongelman....    (vaikkei vaihdin olisikaan tukossa)

Saatko laitettua kaikki tiedot mitä koneesta saat ulos tähän mm kuumakaasunlämpötilat ja kaikki muut lämpötilaerot? Yksi mahdollisuus käyttää koneessa sisäisesti asennettuja vastuksia ja kattoa millaisen lämpötilaeron ne saavat aikaiseksi. Tällä voi selvittää onko koneessa tehot tallella suurinpiirtein. Kiertopumppujen nopeudet tietysti pitää olla kokoajan  samat.

Testi voisi mennä näin esim 9kW vastuksia. (en tiedä millaiset vastukset tuolla myllyn sisässä on.)
Katsotaan lämmityspiirin muodostuva lämpötilaero kun vastukset päällä. Olkoon se X.
Pumppu käydessä lämpötila ero on Y.
9kW / Y * X = pumpun antoteho karkeasti...

Logitin tuossa muutaman tunnin, niin sen datan saan kyllä tänne, jos joku sen avaa kaikelle kansalle. Kokeillaan tuota vastus hommaa. Se on vain varmaankin aika hidasta, mutta kokeillaan. Käyn laittamassa vastukset mukaan peliin ja logitus päälle-


...
Omavaltaisesti liitin tähän alle Timo Karhu´n logintutkijalla anlysoidun .log tiedostosi..
jäsen "tomppeli"

[MR_Timppa]

Mielenkiinnosta kiinnostaisi pumpun käynnistysmäärä ja käyntiaika jos ne vielä saa koneesta pihalle?

Tuossa taisi olla suurin piirtein oikeat lukemat.

Aika tasan kolme vuotta ja lukemat ovat seuraavat:
Käynnistysten lukumäärä  17522
kokonaiskäyttöaika:          13558h
josta käyttövesi                 5259h

Meillä on kolmen kylpyhuoeen lattialämmitys käyttöveden puolella.

[noble]

Onkos se paisuntasäiliö ja tasopaisunta-astiakin siellä maalämpöpulta kaivoille menevässä putkessa? Eli väärällä puolella.
Kävin kellarista kurkaamassa että nibeen on aika selvästi merkattu teipillä veden kiertosuunta, eli pumppu imee sitä liuosta kaivosta, jos nyt jotenkin yrittää kuvailla Kaikki härpäkkeet on siellä liuospumpun puolella ja kaivolle palaavassa putkessa ei ole mitään osia kiinni. Niben ohjeessa on piirrettu paluuputkeen sulkuhana, mutta ei tullut mitään hanoja laitettua siihen.

Reflexin ohjeessa taas mainitaan seuraavaa:
• Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.
• Astia asennetaan mieluimmin verkoston paluupuolelle.

http://www.talotarvike.com/kauppa/open_attachment.php?attachment=602&h=8a6302476a18fdff1545699070cac663&d=1

Itsellä ainakin putkiyhde ylöspäin ja kaivolta tulevassa putkessa. Paluupuolella ei tosiaan ole mitään.
Itse epäilen, että etanolia on myös likempänä 60% järjetelmässä kuin 30-50%. Mikä olisi varmin tapa mitata?

[euroshopperi]

Mikä tuo lokin ruutu on tuolla ensimmäisessä sarakkeessa, kun siellä lukee, että  teho 7 kW. Pitäisikö sinne valita 17 kW, niin nuo COP luvutkin voisi olla oikein epäkuntoisella hörskällä.

[fraatti]

Itse epäilen, että etanolia on myös likempänä 60% järjetelmässä kuin 30-50%. Mikä olisi varmin tapa mitata?

Tuskimpa eiköhän siellä ole se sama ~28% etanolia kuten kaikilla muillakin (olettaen että porari on ollut rehellinen -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6427.0)

Naturet
Naturet maalämpönesteet ovat etanolipohjaisia, vahvasti denaturoituja, värittömiä sekä hajultaan pistävän tuoksuisia. Niitä myydään kolmella eri etanolipitoisuudella:
Naturet Strong (noin 90 % etanolia),
Naturet (n. 60 % etanolia) sekä
Naturet -17 °C (n. 28 % etanolia).
Tuotteet sisältävät lisäksi metyyli-isobutyyliketonia 0,8–2,9 % sekä metyylietyyliketonia 0,6–1,9 %. Naturet -17 on käyttövalmis maalämpöliuos, etanolipitoisuudeltaan vahvemmat liuokset täytyy laimentaa.

Vahvemmalla seoksella ainut hyvä puoli on matalempi jäätymispiste. Kaikki muut ominaisuudet menevät huonommaksi kuten: pumppautuvuus; lämpökapasiteetti sekä tietysti hinta.

[fraatti]

Pitäisikö sinne valita 17 kW, niin nuo COP luvutkin voisi olla oikein epäkuntoisella hörskällä.

Eiköhän nuo ole vain viitteellisiä.

[Timo Karhu]

Mikä tuo lokin ruutu on tuolla ensimmäisessä sarakkeessa, kun siellä lukee, että  teho 7 kW. Pitäisikö sinne valita 17 kW, niin nuo COP luvutkin voisi olla oikein epäkuntoisella hörskällä.

Tuota käytetään vain lisäsähkön käytön laskemiseen logintutkijassa ja valinta tarkoittaa kytketyn lisäsähkön tehoa. F1x45-10 koneissa se on tuo 7 tai 9, muista en tiedä. En ole vaivautunut lukemaan kun en tiedä miten eri kokoluokan koneet logittavat säädettävän sähkötehon (6kW -10 koneissa oletuksena).
Ei vaikuta coppeloihin eikä muihinkaan kuin tuon lisäsähkön lukuihin.

[wink wink] Jäsen rsaarela lupasi toimittaa järeämmästä F1345 koneesta lisäsähkölogia, ehkä saan sen joskus
[edit] F1x45 koneiden kaikissa variaatioissa (5 - 17) tuo sama kytkettävä 7kW tai 9kW lisäteho

[noble]

Tuskimpa eiköhän siellä ole se sama ~28% etanolia kuten kaikilla muillakin (olettaen että porari on ollut rehellinen -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6427.0)

Vahvemmalla seoksella ainut hyvä puoli on matalempi jäätymispiste. Kaikki muut ominaisuudet menevät huonommaksi kuten: pumppautuvuus; lämpökapasiteetti sekä tietysti hinta.

Totta puhut. Porari sinne on enimmät laittanut. Muistan, että putkari vaan 4m x2 putket täytti lantraamattomalla pöntöllä, joten se lienee merkityksetöntä.

[maalämmittää]

Muistelin että aloittajan kanssa oli jotain asiaa selvitelty ja löytyihän aihe ja LOKI !

Jonkin verran eroja koneen käyttäytymisessä:
 Nyt kone ei huilaa lainkaan.
 Lämmityksen meno (BT25) ei tavoita edes laskettua arvoa, ei ihme että tuvassa viilenee.
 Kaasut max 2014 108C ja 80C   nyt 116C ja 89 ... jonkinlaista nousua.
 Automatiikka pyrkii molemmissa tapauksissa saamaan keruu deltan -3:een ja onnistuukin varsin hyvin.
 Käyttövesijaksot kestää nyt n. 4 kertaisen ajan.

Jos tupaan haluaa lämpöä, niin ehkä voi sallia vastusten käyttöä.

Tässä käyriä nykytilanteesta 2015 ja toinen liite tulee perässä, ei mahtunut samaan viestiin 

[MR_Timppa]

Totta puhut. Porari sinne on enimmät laittanut. Muistan, että putkari vaan 4m x2 putket täytti lantraamattomalla pöntöllä, joten se lienee merkityksetöntä.

Täällä on vaakaputkea ennen kaivoja yht. n. 80 metriä. Kaivojen etäisyys toisistaan min. 15 m, joten matkaa tuli hieman. Ne putkarit täytti sillä raakaliuoksella.

[maalämmittää]

.. toinen kuva vuodelta 2014

[MR_Timppa]

Muistelin että aloittajan kanssa oli jotain asiaa selvitelty ja löytyihän aihe ja LOKI !

Jonkin verran eroja koneen käyttäytymisessä:
Nyt kone ei huilaa lainkaan.
Lämmityksen meno (BT25) ei tavoita edes laskettua arvoa, ei ihme että tuvassa viilenee.
Kaasut max 2014 108C ja 80C   nyt 116C ja 89 ... jonkinlaista nousua.
Automatiikka pyrkii molemmissa tapauksissa saamaan keruu deltan -3:een ja onnistuukin varsin hyvin.
Käyttövesijaksot kestää nyt n. 4 kertaisen ajan.

Jos tupaan haluaa lämpöä, niin ehkä voi sallia vastusten käyttöä.

Tässä käyriä nykytilanteesta 2015 ja toinen liite tulee perässä, ei mahtunut samaan viestiin 

Aika upeaa salapoliisi työtä. Siitä on jo tovi aikaa kun noita aikaisempia lokeja tänne laittelin ja muistan myös sinut maalämmittää

Vastukset on nyt laitettu peliin mukaan

[maalämmittää]

Kiitos 

[MR_Timppa]

Tuli mieleen sellainen asia, että jos ja kun tuonne lauhduttimelle on päässyt sontaa alusta asti niin voisiko olla mahdollista, että pumppu on toiminut "vajaalla" koko ajan ?